Kannabiksen, tupakan ja alkoholin haitoista ja kustannuksista

1 12 2009

Kanadassa tutkittiin kannabiksen, tupakan ja alkoholin haittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Kannabis, tupakka ja alkoholi valittiin tutkimukseen, koska ne ovat Kanadassa yleisimmin käytettyjä päihteitä. Esimerkiksi heroiinin käyttö on suhteellisen vähäistä ja täten myös sen vaikutukset yhteiskunnalle ovat pieniä. Kaikkien aineiden käytössä on riskinsä ja haittansa. Haittoja voidaan luokitella suoran vaikutuksen alaisena tapahtuneisiin, kuten  alkoholin vaikutuksen alaisena kolarointi, ja pitkän käytön tuomiin, kuten vuosikymmenten tupakoinnin aiheuttama keuhkosyöpä. Jotkut haitat ovat melko vähäisiä, kuten krapulan takia pois töistä jääminen. Toiset ovat taas hyvinkin vakavia, kuten esimerkiksi HIV:n saaminen likaisesta neulasta.

Haitoilla on useita erilaisia luokituksia. Esimerkiksi terveyshaittoja yksilölle, sosiaalisia haittoja perheille ja taloudellisia haittoja yrityksille, kuin myös yhteiskunnalle koituvia kuluja terveyden huollon ja lainvalvonnan ja vankiloiden kautta. Vuonna 2002 Kanadassa käytettiin arviolta 1,2 miljardia dollaria aineiden väärinkäytöstä kärsivien hoitoon. [1]

Haittojen vakavuus riippuu sekä aineen käytön tuomien seurausten vakavuudesta että seurausten todennäköisyydestä. Aineen käytön riskit liittyvät käyttötapaan, käytettäviin määriin, paikkaan jossa ainetta käytetään, jne.

Aineen käyttö voi olla vähäriskistä, keskinkertaisen riskialtista tai hyvin riskialtista. Esimerkiksi alkoholin käytön suhteen miehille vähäriskiseksi käytöksi luetaan enintään kahden annoksen nauttiminen kerralla ja enintään 14 annoksen nauttiminen viikossa. Tällainen käyttö tuo lieviä riskejä terveydelle ja sosiaalisia haittoja. Hyvin riskialtista juomista miehille on vähintään viiden annoksen nauttiminen säännöllisesti kerralla. Tällainen humalahakuinen juominen lisää suuresti lyhyen aikavälin haittojen riskejä myrkytyksen kautta. [2]

Eri aineiden haittojen vertailuun Kanadalaisessa yhteiskunnassa täytyy huomioida useampia asioita. Näitä ovat käyttäjien kokonaismäärä, heidän käyttötapansa, ympäristöllinen ja sosiaalinen konteksti jossa käyttö tapahtuu, aineen fyysiset vaikutukset ja paljon muita huomioitavia asioita. Koska muuttujia on niin paljon, on suora vertailu hyvin monimutkaista.

Katsaus käytön ja riskien kuvioihin

Vuonna 2003 vähintään kerran käyttäneitä [2-3]:

  • 14 % kannabista
  • 20 % tupakkaa
  • 80 % alkoholia

Käyttökuviot näiden kolmen aineen osalta erosivat myös selvästi toisistaan:

Adlaf et al. 2005; Health Canada n.d.; Davis et al. 2009. [2-4]

Alkoholia käytetään hyvin laajalti ja enemmistö käyttää sitä vähäriskisesti tai keskinkertaisen riskialttiisti. Kannabista ja tupakkaa käytetään vähemmän. Enemmistö kannabiksen käytöstä on vähäriskistä tai keskinkertaisen riskialtista. Tupakan käytöstä enemmistö taas on hyvin riskialtista.

Yhteiskunnan riskeihin liittyvien kuvioiden ymmärtäminen on tärkeää. Suuri joukko, joka käyttää ainetta vähäriskisesti tai keskinkertaisen riskialttiisti voi tuoda huomattavia kokonaishaittoja. [5] Näin on alkoholin kohdalla. Kanadassa on yli 21 miljoonaa vähäriskisesti tai keskinkertaisen riskialttiisti alkoholia käyttävää. Nämä juojat ovat vastuussa 40-60 % alkoholiin liittyvistä terveyshaitoista ja haitoista yhteiskunnalle. [2]

Tupakan kohdalla tilanne on erilainen. Tupakan käyttö ei voi koskaan olla vähäriskistä. Kanadassa tupakkaa käyttää noin neljä miljoonaa ihmistä jotka tuovat hyvin suuren osuuden kokonaishaitoista. Kannabiksen kohdalla taas käyttäjiä on kaikissa riskiluokissa suhteellisen vähän.

Käytön sosiaaliset kustannukset

Kannabiksen, alkoholin ja tupakan haittoja on vaikea verrata suoraan, mutta haittoja voi verrata epäsuorasti mittaamalla sosiaalisia kustannuksia joita näihin liittyy:

Health Canada. n.d.; Rehm et al. 2006.


Huomioita:

a. 1) Kannabiksen kustannukset terveydenhuollolle 73 miljoonaa dollaria, lainvalvonnan kulut 1167,8 miljoonaa dollaria.
2) Kannabiksen lainvalvontakulut on arvioitu huomioimalla 50 % kaikista laittomien huumeiden lainvalvontakuluista. Arvion ei pitäisi olla ainakaan liioiteltu sillä noin 60 % laittomiin huumeisiin liittyvistä poliisitapauksista liittyy kannabikseen.

b) Tupakan laittomaan maahantuontiin, sen valvontaan ja alaikäisille myymisen valvontaan liittyy myös kuluja, mutta ne ovat vähäiset ja jätetty huomioimatta.

Sosiaalisten kustannusten osalta lähes kaikki kannabiksen kustannukset liittyvät lainvalvontaan, kun taas tupakan ja alkoholin kustannukset liittyvät terveyteen. Alkoholin sosiaaliset kustannukset ovat lainvalvonnan ja terveydenhoidon puolivälissä.

Käyttäjäkohtaisesti laskettuna: tupakan terveyshaitat ovat yli 800 dollaria käyttäjää kohti, alkoholin terveyshaitat ovat noin 165 dollaria käyttäjää kohti ja kannabiksen osalta luku on 20 dollaria käyttäjää kohti. Lainvalvonnan osalta kannabiksen kulut ovat 328 dollaria käyttäjää kohti, 94 % sosiaalisista kustannuksista liittyy kannabiksen osalta lainvalvontaan. Alkoholin suhteen lainvalvonnan kulut ovat 153 dollaria käyttäjää kohti ja tupakan suhteen luku on hyvin alhainen.

Johtopäätökset

Haitat, riskit ja sosiaaliset kustannukset vaihtelevat suuresti alkoholin, tupakan ja kannabiksen osalta. Paljolti tähän vaikuttaa se kuinka laki niihin suhtautuu. Alkoholi ja tupakka ovat laillisia aineita, mikä selittää niiden alhaiset lainvalvontakulut verrattuna kannabikseen. Toisaalta alkoholin ja tupakan terveyshaittojen kustannukset ovat paljon korkeammat kuin kannabiksen. Tämä voi viitata siihen, että kannabiksen käyttö aiheuttaa vähemmän terveysriskejä kuin alkoholi ja tupakka. Nämä variaatiot riskeissä, haitoissa ja kustannuksissa täytyy ottaa huomioon, kun jatkossa mietitään, kuinka käsitellä näiden kolmen aineen käyttöä. Sosiaalisten kustannusten vähentäminen kannabiksen osalta  olisi tehokkainta dekriminalisaation kautta, joka laskisi siihen liittyviä lainvalvonnan kuluja. Tällainen muutos olisi oikeutettu kun huomioidaan kannabiksen käytön verrattain alhaiset terveysriskit.

Lähde:

http://www.heretohelp.bc.ca/publications/cannabis/bck/7

Viitteet:

1.    Rehm, J. Baliunas, S., Brochu, B. et al. (2006). The costs of substance abuse in Canada 2002. Ottawa: Canadian Centre on Substance Abuse. http://ccsa.ca/2003%20and%20earlier%20CCSA%20Documents/ccsa-coststudy-2002.zip.

2.    Adlaf, E., Begin, P. & Sawka, E. (Eds.) (2005). Canadian addiction survey (CAS): A national survey of Canadians’ use of alcohol and other drugs: Prevalence of use and related harms: Detailed report. Ottawa: Canadian Centre on Substance Abuse. http://ccsa.ca/2005%20CCSA%20Documents/ccsa-004028-2005.pdf.

3.    Health Canada. (n.d.) Canadian Tobacco Use Monitoring Survey (CTUMS) (Results for 2002 and 2004). www.hc-sc.gc.ca/hc-ps/tobac-tabac/research-recherche/stat/ctums-esutc_2002-eng.php. www.hc-sc.gc.ca/hc-ps/tobac-tabac/research-recherche/stat/ctums-esutc_2004-eng.php.

4.    Davis, C., Thomas, G., Jesseman, R. et al. (2009). Drawing the line on risky cannabis use: Assessing problematic use with the ASSIST. Addiction Research and Theory, 17(3), 322-332.

5.    Rose, G., Khaw, K-T. & Marmot, M. (2008). Rose’s strategy of preventative medicine: The complete original text. New York: Oxford University Press.

6.    Dauvergne, M. (2009). Trends in police-reported drug offences in Canada. Juristat 29(2), 5-25. www.statcan.gc.ca/pub/85-002-x/2009002/article/10847-eng.pdf.


Toiminnot

Information

2 responses

3 12 2009
Bro

Onpa muuten melkoisen mielenkiintoinen ja varmasti todenmukainen tuo figure 1. Sitä soisi päihdepolitiikasta päättävien tutkailevan ihan ajatuksen kanssa.

Muutoinkin pätevä artikkeli. Kanadassa osataan.

Jatkakaa hyvää työtä.

17 03 2010
Nimetön

lol

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: