Kuudessa Amerikan osavaltiossa äänestettiin kannabiksesta

7 11 2012

Kuudessa Amerikan osavaltiossa on äänestetty kannabiksen laillisuudesta sekä viihde- että lääkekäytön osalta. Coloradossa, Washingtonissa, Oregonissa, Arkansasissa, Massachusettsissa sekä Montanassa äänestyksen kohteena oli joko lääkekannabiksen tai kannabiksen yleisen käytön salliminen. Coloradossa, Washingtonissa sekä Massachusettsissa äänestystulos oli kannabiksen puolesta, kun Oregonissa, Arkansasissa sekä Montanassa tulos oli sitä vastaan.

Coloradossa  äänestettiin kannabiksen viihdekäytön puolesta, lääkekäytön ollessa jo sallittua. Laillistamisäänestyksen kohteena oli kannabiksen tuotannon, jakelun ja hallussapidon laillistaminen 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. 54 % on äänestänyt laillistamisen puolesta. Liittovaltion lakien mukaan kannabis on silti laitonta, joten prosessista tulee kuvernööri John Hickenlooperin mukaan mutkikas. ”Vaikkemme voisi tehdä siitä suoraan laillista täällä, haluamme ainakin dekriminalisoida sen”, hän sanoi.

Washingtonissa äänestyksen kohteena oli myöskin yleisesti kannabiksen säännöstelty tuotanto, jakelu ja hallussapito 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Tuotteesta aiotaan ottaa 25 % vero jakelun kolmessa vaiheessa: kannabiksen siirtyessä kasvattajalta prosessoijalle, prosessoijalta jälleenmyyjälle ja jälleenmyyjältä kuluttajalle. Ei ole aivan selvää paljonko verotuloja kokonaisuudessaan kertyisi, mutta arviot ovat yltäneet jopa 500 miljoonaan dollariin. Kun 51 % äänistä oli laskettu, 55 % oli äänestänyt aloitteen puolesta.

Oregonissa aloite 80 olisi sallinut kannabiksen myynnin osavaltion lisenssin alaisissa liikkeissä, kannabiksen kasvattamisen ja käytön aikuisille, sekä poistanut hamppuun liittyviä rajoituksia. Aloite kaatui vain 43 % äänestäessä sen puolesta.

Arkansasissa äänestettiin lääkekannabiksen käytön puolesta. Aloite olisi sallinut tiettyjä lääketieteellisiä tiloja omaavien potilaiden kannabiksen hallussapidon, sekä hankkimisen voittoa tavoittelemattomista lääkekannabisapteekeista, joita olisi perustettu yli 30 läpi osavaltion. Apteekeissa olisi myyty myös käyttövälineitä sekä siemeniä. Mikäli potilas asuu yli viiden mailin päässä apteekista, hänellä olisi ollut lupa kasvattaa omat lääkekannabiksensa. Aloite oli kaatumassa 52 % vastustukseen kun ääniä oli laskettu 44 %. Mikäli aloite olisi mennyt läpi, olisi Arkansasista tullut ensimmäinen etelävaltio jossa lääkekannabis olisi ollut sallittua.

Massachusettsissa äänestettiin lääkekannabisaloitteen puolesta luvuin 63 % kun äänistä oli laskettu 92 %. Lääkäriltä luvan saaneet potilaat voivat ostaa lääkekannabiksensa osavaltion omistamista 35 jakelukeskuksesta ensi vuodesta lähtien. Potilailla on lupa ostaa lääkekannabista itselleen yhdellä kerralla 60 päivän varasto. Kaikki New Englandin osavaltiot New Hampshirea lukuunottamatta ovat nyt jossain muodossa sallineet lääkekannabiksen käytön.

Montanassa äänestettiin lääkekannabislakien kiristämisen puolesta. Vuonna 2004 Montanassa äänestettiin lääkekannabiksen puolesta. Vuonna 2011 ne korvattiin tiukemmilla säännöksillä, ja nyt äänestäjien tehtävänä oli päättää pidetäänkö noita säännöksiä yllä. Potilaat saavat kasvattaa oman lääkekannabiksensa tai valita itselleen sen tarjoajan. Yhdellä tarjoajalla saa olla korkeintaan kolme potilasta, eivätkä tarjoajat saa ottaa vastaan mitään arvokasta vaihdossa palveluun tai tuotteeseen, sekä paikallisviranomaiset saavat säädellä tarjoajien määrää. Lisäksi kroonisen kivun määrittämiseen luodaan standardit ja sellaisten lääkäreiden vastaanottojen toiminnasta, joissa määrätään lääkekannabista yli 25 potilaalle 12 kuukauden periodin aikana, tullaan tekemään selvitys. Äänestystulos oli 57 % tiukkojen säädösten puolesta, kun ääniä oli laskettu 55 %.

 

Lähteet:

CNN

Market Watch

NBC

The Harvard Crimson

Ozaks First

Boston.com

Montana Secretary of State





Kaupungit tiukentavat sääntöjä Massachusettsin höllennettyä lakeja

30 04 2009

Paikalliset viranomaiset Masschusettsissa toivovat sulkevansa porsaanreikiä, joita heidän mukaansa syntyi, kun osavaltion äänestäjät löysäsivät tuomioita kannabiksen hallussapidolle. Nyt viranomaiset ajavat uusia tiukempia säädöksiä.

Sen jälkeen, kun äänestäjät hyväksyivät lokakuussa uuden lain, joka dekriminalisoi enintään unssin (~28 g) hallussapidon, seitsemän yhteisöä on asettanut tiukempia säädöksiä tai täyskieltoja kannabiksen julkiselle käytölle.

Useat muut yhteisöt suunnittelevat muutoksia säädöksiinsä. Uusi osavaltion laki korvasi vanhat rangaistukset, jotka määräsivät pelkästä hallussapidosta jopa kuusi kuukautta vankilaa ja 500 dollarin sakot. Nykyisellään hallussapito on rikoksen sijaan rike ja siitä voi selvitä 100 dollarin rikesakolla ja kannabiksen takavarikoinnilla. (Suomessakin on ollut jonkin aikaa mahdollista antaa hallussapidosta ja käytöstä vain huomautus tai rikesakko, vaikkakin tätä käytetään äärimmäisen harvoin -toim.huom.)

Dekriminalisoinnin kannattajat sanovat kylien ja kaupunkien kovempien rangaistusten  sivuuttavan äänestäjien tahdon. Joidenkin paikallisten viranomaisten mukaan heidän yhteisöjensä on saatava rangaistuksiin terää.

Lähde:

http://www.bostonherald.com/news/regional/view/2009_04_20_Towns_stiffen_marijuana_regs_after_Mass_eases_law/srvc=home&position=recent





Kannabiksen laillistamisesitys esiteltiin Massachusettsissa

17 04 2009

Kalifornian julkisuutta saanut hanke sallia kannabiksen kaupallinen kasvatus ja myynti saa hyvin ansaittua seuraa.

Esitysten pari – edustajainhuoneen esitys 2929 ja senaatin esitys 1801 – jotka pyrkivät ”verottamaan ja säännöstelemään kannabisteollisuutta” on esitelty Massachusettsin lainsäätäjille.

Nämä esitykset pyrkivät laillisesti säännöstelemään kannabiksen kaupallista tuotantoa ja jakelua aikuisille eli yli 21 vuotiaille. Kuten Kalifornian esitys, ne kehittäisivät lupavaatimukset ja perisivät veroa kannabiksen jälleenmyynnistä. Joidenkin arvioiden mukaan osavaltioiden verotulot voisivat nousta 100 miljoonaan dollariin vuodessa

Aikuiset, jotka pitävät hallussaan tai kasvattavat kannabista omaan käyttöön tai jotka osallistuvat kannabiksen voittoa tuottamattomaan siirtämiseen, olisivat vapautettu verotuksesta.

Voit lukea lisää näistä lakiesityksistä osoitteessa: http://www.cantaxreg.com. Massachusettsin asukkaat voivat kirjoittaa osavaltion päättäjille, jotta he tukisivat esityksiä H.2929 ja S.1801. Se onnistuu täältä.

”Vuosikymmeniä jatkunut hiljainen murina kieltolain viisaudesta ja tehokkuudesta on nopeasti antamassa periksi vakavalle – erittäin vakavalle – keskustelulle, kuinka korvata se”, sanoi NORML:n entinen hallituksen jäsen Richard Evans, joka avusti maamerkkimäisen lakiesityksen eteenpäin saattamisessa. ”Ne, jotka ajattelevat olevansa johdossa hallituksessa ja tiedotusvälineissä, ovat velvoitettuja joko osoittamaan kuinka kieltolaki saadaan toimimaan tai liittymään vaihtoehtojen tutkimiseen.”

Emme voisi kuvitella parempaa paikkaa aloittaa keskustelu itärannikolla kuin Massachusetts, jossa marrakuussa 65 prosenttia äänestäjistä kannatti osavaltion laajuista esitystä pienen kannabismäärän hallussapidon uudelleenluokittelusta sakotettavaksi rikkeeksi osavaltion lain mukaan. Kannattaako osavaltion asukkaiden enemmistö myös laillistamista? Pian saamme selville!

Lähde:

http://blog.norml.org/2009/03/23/norml-breaking-news-marijuana-legalization-bills-introduced-in-massachusetts/





Miksi kannabiksen laillistamisessa on järkeä

10 04 2009

Alkuperäisteksin on kirjoittanut Timen toimittaja Joe Klein.

joe_klein

Usein menneinä vuosina olen hautonut fantasiaa, viimeistä poliittista ristiretkeä suurille ikäluokille. Me, jotka kuljimme oikeamielisyyden polkua, marssien kansalaisoikeuksien puolesta ja Vietnamin sotaa vastaan, tarvitsemme viimeisen, sopivan korkeamielisen lähestymistavan elämästä ulos vievälle rampille. Miten olisi diili: antakaa meille lääkkeitä, tietyn iän jälkeen – sanotaan 80 – kaikkia aineita, mitä vain haluamme. Vastineeksi annamme pois ajokorttimme. (Voisitko kuvitella, kuinka pelottava valtio olisi, kun raihnaat 90-vuotiaat vanhukset olisivat edelleen ratin takana?) Me annamme teidän jatkaa elämäänne – josta kuitenkin iso osa käytetään eläkkeidemme maksamiseen – ilman, että teidän täytyy kuulla valitusta jokaisesta kivusta ja refluksista. Me olisimme liian kiireisiä tutkiessamme mielen muuntuneita tiloja. Minulla on jo slogan valmiina kampanjalle: ”Tune in, turn on, drop dead”.

Pelkkä fantasia, luulisin. Mutta finanssikriisin kiehuvan sopan sivulla on alkanut hiljalleen viritä kansallinen keskustelu huumelakien järjettömyydestä. Se on meneillään osavaltion lainsäädäntöelimissä, kuten New Yorkissa, missä ankarat Rockefellerin huumelait ovat tarkastelun alla. Muissa osavaltioissa, Kaliforniasta Massachusettsiin, kannabiksen dekriminalisoinnin erilaiset muodot ovat tulossa laiksi. Keskustelu on saavuttanut jopa kongressin, jossa senaattorit Jim Webb ja Arlen Specter ovat ehdottaneet suurta vankilareformia, joka suoraan koskisi myös huumeista tulevien rangaistusten politiikkaa.

On myös paljon muita merkkejä ajan hengen muutoksesta. Jokin aika sitten Valkoinen talo päätti järjestää foorumin, jossa presidentti vastaisi kansalaisten jättämiin kysymyksiin. 92 000 ihmistä vastasi – ja suurin osa heistä näytti olleen pakkomielteisiä kannabiksen laillistamiseen. Kaksi suosituinta kysymystä ”vihreiden työpaikkojen ja energian” kategoriassa koskivat hamppua. Presidentti sivuutti hyökyaallon – luullakseni asianmukaisesti – verkkohuijauksena ja sivuutti laillistamiskysymyksen yksinkertaisesti vastaamalla ”Ei”.

Tämä oli harvoja kertoja, kun Barack Obama reagoi refleksimäisesti, ilman yritystäkään ajatella luovasti, vakavaan poliittiseen kysymykseen. Itse asiassa hän valitsi perinteisen polun ja pienimmän vastuksen: odottamaton vastaus kannabikseen olisi laukaissut tabloidien tulimyrskyn, vieden huomion budjettitaistosta ja niistä kaikista suuryritysten pelastamisista. Oletus jokaiselle politiikolle, joka julkisesti pohtii kannabiksen laillistamista, on päätyä uloimpaan pimeyteen. Sellainen henkilö on oletettavasti kivitettävä ja kelvoton otettavaksi vakavasti. Sellainen henkilö raadeltaisiin median viinasieppojen ja pillerinpopsijoiden toimesta. Tekopyhyys amerikkalaisessa keskustelussa päihteiden ja stimulanttien ympärillä on mykistävää. (Täsmälleen sama koskee myös Suomea. Vrt. avointa nuuskaa ja dopingia puolustavaa keskustelua vaiettuun kannabiskeskusteluun. -toim.huom.)

Mutta tässä on kyseessä suuret kysymykset. Kysymykset taloudesta ja yksinkertaisesta oikeudesta, erityisesti tuomioiden puolella. Kuten senaattori Webb osoitti Parade-lehden pääartikkelissa, Yhdysvallat on selvästi ”rikollisin” maa. Meillä on 5 % maailman asukkaista ja 25 % maailman vangeista. Yhdysvalloissa käytetään 68 miljardia vuodessa rangaistuslaitoksiin ja kolmasosa kiven sisällä istuvista kärsii vankilatuomiota väkivallattomista huumerikoksista. Lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen kuluu vuosittain 150 miljardia dollaria, ja 47,5 % kaikista huumepidätyksistä liittyy kannabikseen. Se on kammottavan paljon rahaa. Pääasiassa vielä osavaltioiden rahaa, joka voitaisiin käyttää parempiin kouluihin ja infrastruktuuriin – tai se voitaisiin vain palauttaa kansalle.

Samaan aikaan olisi olemassa valtava potentiaalinen mahdollisuus verottaa kannabista. On arvioitu, että kannabis on Kalifornian suurin rahantuojakasvi. Vuosittainen tuotto sen osalta olisi arviolta 14 miljardia dollaria. 10 % kannabisvero toisi jo 1,4 miljardia pelkästään Kaliforniassa. Todennäköisesti se on vain pieni palanen kaikista mahdollisista tuloista, mitä hampun tiimoilta voitaisiin kerätä. Puhumattakaan taloudellisesta vaikutuksesta, tuhansista uusista työpaikoista maanviljelyksessä, pakkaamisessa ja kuljetuksessa, myynnissä ja mainonnassa. Todellinen taloutta stimuloiva paketti!

Joten miksi emme tekisi sitä? On paljon vakavia moraalisia argumentteja: sekä maallisia, että uskonnollisia. On niitä, jotka uskovat – jostain kumman syystä – että laillistettujen paheiden lisääminen on heikentävää, että olemme vähemmän hyveellinen yhteiskunta, kun uhkapeli tulvi Las Vegasista ”jokiveneisiin” ja osavaltioiden lottoihin ympäri maan. On olemassa lääketieteellinen argumentti, tosin ei vakuuttava sellainen; alkoholi ja tupakka ovat paljon vaarallisempia lukuisilla eri tavoilla, mukaan lukien joidenkin juomien taipumus tuoda väkivaltaisuus esiin. Joku voisi väittää, että McDonaldsin väärinkäytössä on suurempi potentiaalinen terveysriski kuin kannabiksessa. (Vaikkakin on totta, että laillistamisessa nuo kaksi voisivat olla yhteydessä toisiinsa.) Selvästikin kannabista voidaan käyttää väärin. Mutta laittomana pitämisen hinta on osoittautunut valtavaksi, ehkä kestämättömäksi. Voisiko laillistaminen muka tuoda mitään nykyistä tilannetta pahempaa? (Suomessa jopa koululaiset saavat rikollisilta kannabista helposti sen laittomuudesta huolimatta tai juuri siitä johtuen. Voisiko valvottu ja verotettu kauppa olla pahempaa? -toim.huom.)

Joka tapauksessa, huumereformista keskustelu tulee juuri oikeaan saumaan. Suuret ikäluokat ovat vanhenemassa päivä päivältä. Ette halua meitä valtateille. Tehkää paras tarjouksenne.

Lähde:

http://www.time.com/time/nation/article/0,8599,1889021,00.html





Connecticutin budjettivaje voi auttaa kannabislakien uudistamista

14 02 2009

Kaksi merkittävää lainsäätäjää ajaa kannabislakien uudistusta Connecticutin osavaltiossa, ja nyt heillä on potentiaalinen uusi liittolainen: budjetin alijäämä.

286px-map_of_usa_ctsvg

Senaattori Toni Harp, vaikutusvaltaisen määrärahakomitean puhenainen, ja senaatin enemmistön johtaja Martin Looney toivovat talousargumentin menestyvän siinä missä muut argumentit ovat epäonnistuneet eli vakuuttamaan hänen kollegansa siitä, että kannabiksen käyttäjien syyttäminen ja rankaiseminen on kulu, johon osavaltiolle ei ole enää varaa.

”Meidän täytyy ottaa vahva katsanto sen suhteen, mitä haluamme maksaa osavaltiona”, sanoi Harp (D-New Haven), joka on Looneyn tukena puolustamassa esitystä, joka rankaisi kannabiksen vähäisestä käytöstä sakolla rikossyytteiden sijaan.

”Resurssien tuhlaaminen tällaiseen pieneen ongelmaan ei ole hyvää käyttöä ihmisten rahoille.”

Kukaan ei esitä kannabiksen laillistamista, mutta Harp ja Looney haluavat nähdä pienten määrien hallussapidon – unssi, alle 28,5 grammaa – dekriminalisoituna aivan kuten tapahtui Massachusettsissa marraskuussa. Jos esitys hyväksytään, kannabiksen hallussapidosta annetaan pikasakko ja tulojen mukaan porrastettu sakko rikossyytteiden sijaan. Jointin polttamisesta kiinnijääminen vastaisi siis pientä tai kohtuullista ylinopeutta.

”Massachusettsin kokemukset osoittavat, että kansa taitaa olla edellä vaalein valittuja edustajiaan tässä asiassa,” Looney sanoi.

Harvardissa tehty tutkimus osoitti, että Massachusettsin poliisi tuhlasi noin 30 miljoonaa dollaria vuodessa harmittomien kannabiksen käyttäjien pidättämiseen ja tutkimiseen.

Connecticutin lainsäätäjät harkitsevat myös esitystä, joka kaventaisi huumeista vapaata aluetta koulujen lähellä. Osavaltion lain mukaan mikä tahansa huumeisiin liittyvä aktiviteetti, joka tapahtuu 1500 jalan (457 metrin) päässä koulusta, päiväkodista tai vastaavasta, tuomitaan aina kovemmin rikosoikeudellisin perustein. Kriitikot sanovat, että laki epäreilusti syrjii kansalaisia, jotka asuvat kaupungissa tai tiheään asutuissa lähiöissä.

Tämän kaltaiset askeleet, vaikkakin pienessä mittakaavassa, edustavat huumesodan uutta linjausta. Perinteisesti keskustelua ovat hallinneet vaatimukset kovemmista tuomioista ja tuomioiden kohtuullistaminen on aiemmin liitetty libertaariseen filosofiaan tai huoliin rodullisesta syrjinnästä.

”Aiemmin se oli enemmän rodullinen kysymys”, sanoi LaResse Harvey, Hartfordissa perustetun Parempi tie säätiön (A Better Way Foundation) politiikkajohtaja, joka kannattaa hoitoa vankilan sijaan huumerikollisille. ”Tänä vuonna se onkin taloudellinen kysymys.”

”Talouskriisi on todellinen tilaisuus huumelakien uudistamiseen”, lisäsi Clifford Thornton, Efficacyn, voittoa tuottamattoman sosiaalisia ongelmia ratkovan ryhmän, puheenjohtaja. ”Kulut ovat tähtitieteelliset.”

Näiden kulujen laskeminen voi olla vaikeaa. Elokuussa lainsäädännöllisen tutkimuksen virasto julkaisi raportin, jonka mukaan vuonna 2007 oli noin 10 000 syytettä kontrolloitujen aineiden hallussapidosta, mukaan lukien alle neljän unssin kannabiksen hallussapito. Noin 35 prosenttia tapauksista johti tuomioon. Ensimmäistä kertaa rikoksen tehneet voivat saada vuoden vankeutta tai 1000 dollarin sakot tai molemmat. Vakavammat rikokset voivat johtaa viiden vuoden vankilatuomioon tai 3000 dollarin sakkoihin tai molempiin.

Kriitikkojen mukaan kyseessä on muutakin kuin raha. ”Aloitamme tässä tien jolta ei ole paluuta”, sanoi Anthony Salvatore, Cromwellin poliisipäällikkö ja Connecticutin poliisipäälliköiden yhdistyksen lainsäädännön yhteyshenkilö. ”Jos he aikovat laillistaa kannabiksen niin heidän pitäisi kertoa se… ja voimme käydä keskustelua sen ympärillä.”

22 osavaltiota on hyväksynyt jonkin asteisen kannabiksen dekriminalisaation. Uusimpien joukossa Massachusetts, jossa rikossyytteiden sijaan kannabiksen hallussapidosta tai käytöstä tulee 100 dollarin pikasakko.

”Olemme yrittäneet hoitaa huumeongelmaa yli 30 vuotta vankilajärjestelmän kautta ja se ei vaikuta kovin tehokkaalta mitä tulee vähäiseen huumeiden käyttöön”, sanoi osavaltion edustaja Michael Lawlor (D-East Haven), lainsäätäjien laillisuuskomitean jäsen.

Itse asiassa Connecticutin lainsäätäjät ovat ottaneet joukon askelia vuosien aikana löytääkseen sopivamman tavan rangaista pienen mittakaavan kannabiksenkäyttäjiä, Lawlor sanoi. Todellisuudessa muutama ihminen joutuu pienten määrien hallussapidon takia vankilaan. Monet lähetetään kunnanoikeuteen, missä heidät vaaditaan suorittamaan yhteiskuntapalvelua ja käymään säännöllisesti huumetesteissä.

”Meillä on huumeoikeus, meillä on vieroitusohjelmia, meillä on kunnanoikeuksia”, Lawlor sanoi. ”Jo ainakin 10 vuoden ajan Connecticutissa… ajattelevimmat lainsäätäjät molemmista puolueita ovat ymmärtäneet, miten tärkeää on kääntää suunta ja lopettaa väkivallattomien rikollisten laittaminen vankilaan, ja sen sijaan painottaa vastuullisuutta ja kuntoutusta.”

Mutta myös kunnanoikeudet maksavat. Sitten on vielä kulut, mitkä tulevat harmittomien tapausten tutkimisesta. ”Meidän täytyy edelleen maksaa poliisille raporttinsa kirjoittamisesta. Meidän pitää edelleen maksaa tapauksen käsittelystä ja tuomioista”, sanoi Lorenzo Jones, Paremman tien puheenjohtaja. ”Näkisin mieluummin paikalliset viranomaiset käyttämässä resurssejaa ratkaisemattomiin rikoksiin tai rikoksiin, joilla on uhri tai uhreja.”

Mikä tahansa, mikä helpottaa painetta jo ennestään rasitetussa oikeusjärjestelmässä, on plussaa, sanoi Harp. Poliisi, syyttäjät ja ehdonalaisvalvojat käyttävät mieluummin aikaansa keskittymällä väkivaltaisiin rikollisiin ja kovien huumeiden välittäjiin, hän jatkoi.

Harp sanoi toivovansa, että esitys kerää kannatusta lainsäätäjien keskuudessa vaikkakin se tullee saamaan yhden esteen republikaanikuvernööri M. Jodi Rellistä, joka kaksi vuotta sitten käytti veto-oikeuttaan ja hylkäsi esityksen.

”Olemme katsoneet tätä asiaa monelta eri kantilta vuosien aikana”, Harp sanoi. ”Selvä enemmistö ihmisistä on sitä mieltä, että harmittomat käyttäjät eivät rikollisia… Minun tuntemukseni määrärahakomitean jäsenenä on, että meillä ei ole enää varaa rikosoikeudelliseen rankaisuun.”

Efficacy sponsoroi tapahtumaa huumepolitiikasta helmikuun 4. Connecticutin osavaltion yliopistolla. Puhujina on lainsäätäjiä, akateemikkoja ja aktivisteja.

Courant-lehden kysely kannabiksen laillistamisesta (14.2. 87,4 % 1595 vastaajasta kannattaa laillistamista): http://www.courant.com/news/politics/hc-marijuana0126-poll,0,4194708,post.poll

Lähde:

http://www.courant.com/news/politics/hc-mjdecrim0126.artjan26,0,7411551.story





Yhdysvaltain kannabismonopoli

22 01 2009

Jo aiemmin uutisoimme, että Yhdysvaltain huumeidenvalvontaviranomainen, DEA, antoi kovan iskun tieteelle kieltäessään Massachusettsin yliopistoa kasvattamasta kannabista tutkimuskäyttöön.

Tämä päätös tarkoittaa sitä, että Kansallinen huumeiden väärinkäytön instituutin (NIDA) saa jatkaa monopoliaan kannabiksen toimittamisessa FDA:n hyväksymille tutkimuksille. Päätös on epäasiallinen poliittinen ruiske asiaan, jonka pitäisi olla puhtaasti tieteellinen.

Lääkeyhtiöt, jotka haluaisivat kehittää kannabiksesta reseptilääkkeen, on pysäytetty heti alkuunsa instituutin monopolin takia. Jos yhtiön onnistuisi saada pääsy instituutin tarkkaan valvomalle kätkölle, käyttää miljoonia tutkimukseen ja hankkia FDA:n hyväksyntä, se joutuisi maksamaan instituutin toimittajalle sen, mitä tämä kehtaisi pyytää summan kohtuullisuudesta riippumatta. Lopputuloksena yksikään yhtiö ei investoi kannabiksen tutkimukseen.

13 osavaltiota on pakotettu kääntämään poliittista prosessiaan ja tarjoamaan lääkekannabista potilaille, joiden terveydelle se on tärkeää, jopa elintärkeää. DEA:n hiljainen hyväksyntä instituutin monopolille tarkoittaa, että tuo luku tulee vielä varmasti nousemaan.

Sairaat ihmiset, jotka haluaisivat saada lääkkeensä paikallisesta apteekista paikallisen diilerin sijaan toivovat, että Obaman johtama DEA toisi lopun tälle pitkään jatkuneelle farssille.

Lähde:

http://www.boston.com/bostonglobe/editorial_opinion/letters/articles/2009/01/19/marijuana_monopoly/





DEA eväsi Massachusettsin yliopiston pyynnön kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön

18 01 2009

Yhdysvaltojen liittovaltion huumepoliisi DEA on evännyt Massachusettsin yliopiston Amherstin yksikön tutkijan pyynnön luoda maahan toinen laboratorio, jolla olisi lupa kasvattaa kannabista lääketieteelliseen tutkimukseen.

Juuri tullut päätös tuli lähes tarkalleen kaksi vuotta sen jälkeen, kun liittovaltion hallinnollinen tuomari suositteli, että Lyle Craker, kasvitieteen professori, joka on erikoistunut lääkinnällisiin kasveihin, saisi luvan kasvattaa kannabista lääketieteellisiin tutkimuksiin. DEA:n päätös, joka on ilmoitettu lopulliseksi ja joka ei ole julkisen yleisön kommentoitavissa, kuvaili nykyistä tuotantoa tutkijoille ”riittäväksi ja keskeytymättömäksi” ja sanoi, että toinen laboratorio ei ole julkisen edun mukaista.

Vuodesta 1968 liittovaltion tasolla hyväksytty laboratorio Missisippin yliopiston farmasian laitoksella on kasvattanut lähes sataa kannabislajiketta. Pääsy kasveihin on rajattu tutkijoille, joilla on liittovaltion lupa, ja laboratorion kasveja on käytetty ympäri maata kliinisiin tutkimuksiin, joissa kannabista on testattu glaukoomaan, kipuun, pahoinvointiin ja muihin sairauksiin.

Jotkut tutkijat valittavat, että pääsyä laboratorion tarjontaan on vaikeutettu merkittävästi laboratorion ja Kansallisen huumeiden väärinkäytön instituutin (NIDA) välisellä sopimuksella joka vaatii Ruoka- ja lääkehallinnon (FDA) tai DEA:n esittämän luvan lisäksi vielä NIDA:n hyväksynnän. Tämä prosessi voi viedä kuukausia. Muut DEA:n vaarallisimpaan ykkösluokkaan listaamat huumeet, kuten heroiini tai ekstaasi eivät vaadi tällaista ylimääräistä hyväksyntää ennen kuin tutkijat saavat niitä käyttöönsä.

Monitieteellinen yhdistys psykedeelien tutkimukseen (MAPS) on Belmontissa sijaitseva päihdetutkijoiden ryhmä, joka haluaa rahoittaa Crakerin kannabiskasvattamon ja joka rahoitti vuonna 2007 oikeusjuttua, jossa liittovaltion hallinnollinen tuomari suositteli Crakerille lupaa perustaa maahan toinen laboratorio. Yhdistyksen puheenjohtaja Rick Doplin kuvailee Missisippin laboratoriota ”monopoliksi”.

Doplin sanoi, että hänen ryhmänsä nostaa joko uuden oikeusjutun tai valittaa tulevalle Obaman hallinnolle, jotta se kumoaisi päätöksen. ”Me emme aio antaa periksi”, hän sanoi.

Craker, joka haki lupaa DEA:lta ensimmäisen kerran 2001, sanoi olevansa pettynyt siihen, että DEA haluaa ilmeisesti rajoittaa lääkekannabiksen tutkimusta. ”Me olemme nähneet äkillisen nousun lääkinnällisten kasvien käytössä sairauksien hoitoon”, hän sanoi.

DEA:n puhemies Garrison Courtney sanoi, että heillä ei ole mitään lisättävää päätökseen sen lisäksi, mitä virallisessa lausunnossa lukee.

Lähde:

http://www.boston.com/news/health/blog/2009/01/dea_rejects_uma.html