Vancouverin ex-pormestarit vetoavat kannabiksen laillistamisen puolesta

30 11 2011

Neljä Vancouverin entistä pormestaria poliittisen kentän eri laidoilta suosittelee yhteistyötä kannabiksen kieltolain lopettamiseksi Kanadassa. Heidän mielestään kieltolaki on syypäänä rehottavalle jengiväkivallalle.

Larry Campbell, Mike Harcourt, Sam Sullivan ja Philip Owen ovat allekirjoittaneet avoimen kirjeen Brittiläisen Kolumbian provinssin poliitikoille, väittäen lakimuutoksen vähentävän jengisurmia yleisillä kaduilla. Entiset pormestarit ovat samaa mieltä Stop the Violence B.C. -nimisen yhteenliittymän kanssa, jonka hiljattain julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suurin osa provinssin asukkaista tukee nykymuotoisen kieltolain lakkauttamista.

Kirjeen mukaan ”kannabiksen kieltolaki on – ilman pienintäkään epäilystä – epäonnistunutta politiikkaa. Se synnyttää väkivaltaista, jengeihin liittyvää rikollisuutta yhteisöissämme, sekä pelkoa kansalaistemme keskuudessa. Lisäksi se luo taloudellisia kustannuksia kaikkiin hallituksemme osa-alueisiin aikana jolloin meillä on kaikista vähiten varaa maksaa niistä. Poliitikot eivät voi väistellä vallitsevaa asiaintilaa yhtään pidempään, ja heidän täytyy kehittää ja tuoda esiin vaihtoehtoista kannabispolitiikkaa joka poistaisi ne sosiaaliset ja rikolliset haitat, jotka johtuvat suoraan kannabiksen kieltolaista”, kirjeessä todetaan. Kirje lähetettiin parlamentin jäsenille, provinssien poliitikoille ja kaupunginvaltuutetuille, ja sen tarkoituksena on edistää keskustelua kannabislainsäädännön muuttamiseksi.

”On kohtuutonta, järjetöntä ja mahdotonta hyväksyä, että rikollisen ainesosan annetaan kasvaa ja menestyä Brittiläisessä Kolumbiassa, johtuen poliitikkojen vätystelystä”, toteaa Sullivan, joka palveli 12 vuotta kaupunginvaltuutettuna ennen kuin hänet valittiin Vancouverin pormestariksi vuonna 2005. ”Poliitikkojen täytyy pelata avainroolia kun kehitetään uusia säädöksiä, jotka todella voisivat tuottaa turvallisempia ja vahvempia yhteisöjä”.

Poliisin järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntija on todennut, että jengiväkivalta on äärimmäisen monimutkaista ja ei sinällään suoraan yhteydessä mihinkään rikollisryhmittymien myymään tuotteeseen. ”Ei ole meidän tehtävämme sanoa, onko kannabiksella hyviä tai huonoja puolia, tai että tulisiko se laillistaa vaiko ei. Mutta meillä on kokemusta jengeistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta”, toteaa kersantti Bill Whalen Kanadan erikoisjoukoista. ”Se mitä tiedämme on, että jengiväkivaltaan liittyy monia eri osatekijöitä, järjestäytynyt rikollisuus toimii taloudellisen voiton motivoimana ja se on myös suuri tekijä jengiväkivallan suhteen. Toisekseen, kauppatavarassa on vaihtelua. Viime vuosina tutkijamme ovat osoittaneet että väkivalta liittyy rahaan, ja yleisempiin tuotteisiin kuten kokaiiniin, metamfetamiiniin ja ekstaasiin”. Hänen mukaansa kannabiksen laillistaminen ”ei ratkaise jengiväkivallan ongelmaa”.

Stop the Violence -järjestö kertoo, että syyskuisen kyselytutkimuksen mukaan provinssin asukkailla ei ole luottamusta poliitikkojen kykyyn suunnitella lainsäädäntöä siten, että kannabiksen laittomuudesta aiheutuvia rikoksia sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja voitaisiin vähentää. Tutkimuksen mukaan vain 32 prosenttia asukkaista uskoo, että paikalliset poliitikot kykenisivät kehittämään tehokasta kannabispolitiikkaa. Luottamus liittovaltion ja provinssien poliitikkoihin oli sitäkin alhaisempi: vain 28 ja 27 prosenttia.

Sekä pormestarina että provinssin pääministerinä toiminut Harcourt sanoo, että poliitikkojen tulisi työskennellä kehittääkseen vaihtoehdon kannabiskieltolaille. ”Brittiläisen Kolumbian asukkaat selkeästi sanovat, että kieltolaki ei toimi ja uusilla säädöksillä olisi potentiaalia laaja-alaisen yleisön tuen saamiseksi”, hän kertoo. Owen on samaa mieltä ja totesi, että ”Poliitikkojen on aika kuunnella valitsijoitaan ja herätä laillistamisen, säännöstelyn ja verotuksen tuomiin mahdollisuuksiin”. Nykyisin senaattorina toimiva Campbell haastaa poliitikkoja ”todistamaan, että kansalaiset ovat väärässä”. ”Poliitikoilla on valtavan hyvät mahdollisuudet tutustua tietoon, asiantuntemukseen ja valjastaa heillä käytössään olevat vallan keinot taisteluun jengiväkivaltaa vastaan kehittämällä järkiperäistä kannabispolitiikkaa”, Campbell sanoo.

Tutkimuksen oli laittanut alulle uusi yhteenliittymä, johon kuuluu akateemikkoja, viranomaisia sekä laki- ja terveyseksperttejä. ”Nämä kyselyn tulokset vahvistavat sitä tosiasiaa, että provinssimme asukkaat ovat paljon edellä heitä, joita ovat vaaleissa menneet valitsemaan – ainakin kun katsotaan sitä, kuka osaa parhaiten tunnistaa kannabiskieltolain tuhoisat vaikutukset”, toteaa tohtori Evan Wood, joka toimii yhteenliittymän jäsenenä sekä HIV/AIDS-osaston johtajana paikallisessa sairaalassa. ”Poliitikkojen yli puoluerajojen tulisi huomata kannabiskieltolakiin liittyvä jengiväkivalta sekä muu rikollinen toiminta, ja muokata lainsäädäntöä siten että vaihteeksi myös kansalaisten mielipiteet otettaisiin huomioon”.

Lähde:

Vancouver Sun





Kuinka vihreää ruohosi on?

21 11 2011

Uusi, pieni osakunta yrittää myydä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua luomulääkekannabista, mutta käyttäjät ovat ”koukussa” sisäkasvatettuun kannabikseen, jonka tuotantoprosessi tuhlaa energiaa ja saastuttaa elinympäristöä. Ennen ympäristöystävälliseksi mielletyllä kannabiksella onkin tänäpäivänä toisenlainen asema.

Sen jälkeen kun kannabiksen viljely lääkinnällisiin tarkoituksiin sallittiin Kaliforniassa vuonna 1996, Humboldtin piirikunnassa nähtiin paikallisen yliopiston keräämien tietojen mukaan noin 25 % nousu sähkön kulutuksessa henkeä kohti muuhun Kaliforniaan verrattuna. Ehkä vielä sähkönjanoakin suurempi ilmiö olivat alueen niinsanotut dieselhuumekasvattamot: tuhansia kasveja kasvamassa usein maahan haudatuissa merikonteissa joiden sähkönsaantia ruokkivat dieselpolttoaineella käyvät generaattorit, samanlaiset kuin ne, joita käytetään sairaaloissa varavirran turvaamiseen hätätapauksissa. Pörisevä kaiku purouomissa muutoin öisessä hiljaisuudessa oli tuttu ilmiö, ja eräiden paikallisten pöllölajien saalistaminen estyi kyseisellä alueella, koska kovaäänisten generaattorien takia niiden oli mahdotonta paikantaa saalista. Käännekohta tapahtui toukokuussa 2008, surullisenkuuluisan Hacker-joella tapahtuneen dieselvuodon seurauksena. Kasvattajat olivat siirtämässä dieseliä suuresta tankista pienempään tankkiin kasvattamon läheisyyteen kun noin 600 gallonaa dieselpolttoainetta pääsi karkaamaan jokeen, tuhoten lähes kaiken tieltään. Kyseessä oli jo kolmas vuoto alueella. Kaunis ja puhdas luonnonympäristö oli muuttunut myrkkyjätteen kaatopaikaksi. Hyönteisiä ei näkynyt, ilma löyhkäsi dieseliltä ja päätä alkoi nopeasti särkeä.

Pohjois-Kalifornian edistyksellisiä lääkekannabismarkkinoita ei suinkaan dominoi kestävästi ja ympäristöystävällisesti ulkona tuotettu marijuana vaan fossiilisten polttoaineiden sekä ydinvoiman tarjoaman valaisutehon avulla sisällä kasvatettu kannabis. Lääkkeeksi menevä marijuana on vain pieni osa kokonaismarkkinoista. Sisällä kasvatettu kannabis kuluttaa kokonaisuudessaan arviolta noin kahdeksan prosenttia kaikesta Kaliforniassa tuotetusta sähköstä, ja yhden prosentin kaikesta sähköstä jota Amerikassa tuotetaan. Sen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vastaavat kuutta miljoonaa autoa. Vain yhteen jointtiin tarvittavan marijuanamäärän kasvattaminen sisällä tuottaa lähes kilon hiilidioksidia.

Kannabiksesta, jonka merkitys oli joskus lähes synonyymi ympäristöystävällisen kanssa, on tullut kaikkea muuta kuin ympäristöystävällinen alueella, joka aikoinaan oli ympäristöliikkeen syntypaikka. Liberaalin Bayn alueen asukkaat ovat tottuneet ostamaan vapaasti tepastelleiden kanojen munia ja vapaana eläneen nautaeläimen pihvilihaa sekä luomumansikoita, ja kuitenkin heidän kannabiksen käyttönsä vie Fukushiman verran sähköä joka vuosi.

Mutta Teehuoneosakunta, kasvattajajoukko johon kuuluu noin pari tusinaa henkilöä perheineen Humboldtin piirikunnasta, yrittää jälleen yhdistää lääkekannabismaailman vihreään liikkeeseen. Pitäen toimistoaan Berkeleyssä, he ovat aloittaneet ”farmilta ulko-ovelle” toimituspalvelun koko Pohjois-Kalifornian alueella. Tarkoituksena on pitää yllä omaa ekologista lokeroa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ulkona kasvatetulle, aurinkovoimalla tuotetulle tehokkaalle luomulääkekannabikselle.

Ainoa ilmassa oleva kysymys on, onnistuvatko he mainostamaan ja myymään sähköverkon ulkopuolella, luonnollisissa olosuhteissa kasvanutta marijuanaa. ”Ei se ole rakettitiedettä”, he sanovat, ”meillä on kuitenkin tosi hyvää marijuanaa”.

Energia savuna ilmaan

Kypsyvän, tehokkaan kannabiksen tuoksu täyttää varastotilan. Matthew Whitemyre, Bayn alueen Medi-Cone – osakunnan henkilöpäällikkö, napsauttaa päälle vihreän LED-lampun, joka valaisee kahta noin tusinan kukkivan kannabiskasvin rivistöä. Lukitun oven takana entisen poliisin vartioimassa kiinteistössä vihreä valo paljastaa pimeyden keskeltä turvonneet, mehukkaat kukinnot. Valojen tulee pysyä poissa koska viimeisillään kukintavaiheessa olevat kasvit pitävät kiinni tietystä valon ja pimeyden vuorottelurytmistä, joka saa ne kukkimaan. Tässä myöhäisessä kehityksen vaihessa jokainen nyrkin kokoinen pamppu on tahmea, tiivis ja loistaa vieraan vihreällä sävyllä LED-valon loisteessa.

Medi-Conella on valmistumassa kolmessa kasvatushuoneessa noin tusina suurta kasvia, jotka ovat lajikenimiltään Trainwreckiä, Candy Kushia, ja muutamaa muuta. Pieni osakunta kasvattaa kannabiksen ja levittää valmiiksi käärityt jointit Bayn alueen kannabisapteekkeihin. Vain vuodessa Medi-Conen asiakasmäärä on kasvanut 12 kannabisapteekista 40 apteekkiin, lajikemäärien kasvaessa lähes samaa vauhtia. ”Mutta se ei ole ainoa ongelma”, muistuttaa Whitemyre. On myös sähkölasku. Kaikki nämä tuulettimet ja ilmanvaihto ja valot vievät tuhansia dollareita jokaisella syklillä. Sähkölaskujen suuruus on päässyt yllättämään kasvavan yhtiön.

Se ei yllätä Evan Millsiä, Kalifornian yliopiston Lawrence Berkeley National Laboratoryssä työskentelevää energia-analyytikkoa. Filosofian tohtori paljasti tänä keväänä itsenäisen työskentelynsä tuloksena hätkähdyttäviä statistiikkoja sisäkannabiksen kasvatuksesta ja sen kuluttamista energiamääristä. Hän arvioi kannabiksen sisäkasvatuksen tuottavan Amerikassa noin 5 miljardin dollarin edestä sähkölaskuja vuosittain. Suurin osa tuosta energiasta on hukkaan heitettyä, koska sisällä kasvattaminen on suhteellisen tehotonta esimerkiksi suurpainenatriumvalaisimien muuttaessa sähköstä noin 70 % lämmöksi ja vain 30 % valoksi.

Mills selvitteli sisällä kasvatetun kannabiksen hiilijalanjälkeä ja julkisti tuloksensa artikkelissa nimeltä ”Energiaa savuna ilmaan: sisällä kasvatetun kannabiksen hiilijalanjälki”. Myös kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n jäsenenä toimiva Mills on ymmärrettävästi kiinnostunut energiatehokkuudesta. ”Aloin huomaamaan miten vesiviljelyyn perustuvat kasvatusjärjestelmät sekä sisäkasvatustarvikemyymälät yleistyivät, ja miten näiden kauppojen hyllyt olivat täynnä tuulettimia, valaisimia ja ilmankosteuttajia mullan ja ravinteiden sijaan”, hän kertoo. ”Koska olen toiminut pitkään energia-analyytikkona, luonnollisesti rupesin laskemaan paljonko energiaa kuluu hukkaan”.

Erään valtiollisen statistiikan mukaan vuosittainen kannabiksen tuotto Amerikassa on arvioitu olevan noin 17 000 tonnia, josta yksi kolmasosa kasvatetaan sisällä. Tämän perusteella Mills mallinsi paljonko keskikokoinen 3 x 3 metrin sisäkasvatustila tuottaisi (0,7 kg/sykli) ja paljonko sähköä se tarvitsisi (2,698 kilowattituntia sykliä kohden). Kun yksi kilowattitunti maksaa Pohjois-Kaliforniassa keskimäärin 12 senttiä, tulisi neljän kasvin sisäkasvatus viemään noin 323 dollarin edestä sähköä 90 päivän aikana. Yksin Kaliforniassa tuotettu sisällä kasvatettu marijuanasato täyttäisi 600 000 kyseessä olevaa kasvatustilaa, koko maassa tuotettu sisäkannabissato veisi 1,7 miljoonaa kyseisen kokoista kasvatustilaa. Nykyisillä virrantuottokeinoilla yksi Medi-Conen jointti vastaa lähes kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Millsin artikkeli sai yllättävän vastaanoton erilaisten, The New York Timesin kaltaisten sanomalehtien sekä myös blogien kertoessa tutkimuksesta. Kuitenkin Millsin julkaisemaa dataa tulkittiin osittain väärin. ”Yhdeksän kymmenestä lehtijutusta keskittyi ennemmin etsimään syntipukkia kuin miettimään, mitä asialle tulisi tehdä. Vastuu asetettiin vain tuottajille kuluttajien sijaan, mikä on kyseenalainen tapa menetellä”.

Sisällä kasvatetun kannabiksen puolustajat väittävät ettei sisäkasvatus ole niin paha asia verrattuna muihin tapoihin, joilla energiaa hukataan, jatkaen kannabiksen sisäkasvattamisen kuluttavan energiaa vain yhden kuudenneksen siitä mitä talouksien jääkaappien päällä pitämiseen kuluu. Mills kuitenkin vastaa väheksyntään kyllästyneenä ettei hänellä ole sympatioita ihmisille, ketkä väittävät kulutuksen olevan niin pientä ettei siitä kannata murehtia – ”koska se ei ole niin pientä”.

Huvittavin reaktio kuitenkin tuli tietyiltä konservatiivisiltä, ilmastonmuutoksen kieltäviltä tahoilta, Mills lisää. He ”kompastelivat itseensä yrittäessään käsittää ilmastonmuutosta jotta he pystyisivät sitten syyttämään (kannabista käyttäviä) liberaaleja (ilmasto-) ongelmasta ja väittämään että öljy-yhtiöt pitäisi vapauttaa vastuusta”.

”Ammatillisesti tämä on ollut hyvin jännittävää”, Mills kertoi lopuksi. ”On harvinaista nykypäivänä ja tässä iässä törmätä energiankäyttöön jota ei ole vielä mitattu ja huomata sen edustavan noin kahdeksaa prosenttia Kalifornian asukkaiden energiankulutuksesta”.

Millsin analyysi varmasti myös käänsi ainakin muutaman Humboldtissa asuvan ympäristöihmisen vatsat ylösalaisin. Omalla tavallaan he tiesivät olleensa auttamassa ongelman kehittämisessä.

Hamppufarmin läheisyydessä

Pilven kasvattamisesta on tullut Humboldtille sen oma versio legendaarisesta Golemista: siitä mikä kerran oli alueen ylpeys, on tullut pysäyttämätön voima joka uhkaa asukkaiden elämäntapaa. Kysy vaikka Kym Kempiltä, Redheaded Blackbelt -blogin pitäjältä, jossa hän kuvaa alueen kasvavaa ja muuttuvaa kulttuuria. Kempin suku on asunut alueella 1850-luvun loppupuolelta lähtien.

Kannabiksen kasvattaminen oli osa 60- ja 70-lukujen takaisin maaseudulle -liikettä, hän kertoo. Hippipuutarhurit risteyttivät Amerikkalaisia natiiveja sativapainotteisia lajikkeita tuomiinsa Hindu Kush -indicoihin, saaden näin aikaan nopeampaa kasvua, aikaisempaa kukintaa ja  voimakkaamman pilven. Paikallisista kasvattajista tuli erittäin eteviä ja kannabiksesta tuli Mendocinon, Humboldtin ja Trinityn alueiden taloudellinen moottori. 1980-luvulla liittovaltion kampanjat marijuanaa vastaan surullisenkuuluisine helikoptereineen vain onnistuivat ajamaan kasvattajat piiloon sisälle.

Käyttäen katuvaloja auringon ja kivivillaa maaperän korvikkeina, sisätiloissa kasvatetusta kannabiksesta alkoi tulla vahvempaa. Vapaana auringon ja maaperän tarpeesta, Emerald Trianglen (Humboldtin, Trinityn ja Mendocinon muodostama alue) vahvan sisäkukan kasvatuskulttuuri alkoi levitä aggressiivisen vieraslajin tavoin.

Samalla kun vesiviljelykulttuuri liikkui Humboldtista etelään, liittovaltio sai seurata kuinka vuosikymmeniä jatkunut kannabiksen kieltäminen alkoi kääntää selkäänsä erilaisten kannabiksen laillista asemaa parantavien poliittisten liikehdintöjen muodossa. Kaiken tämän lisäksi lama yhdistettynä rakennusteollisuuden romahtamiseen on tuntunut saavan aikaiseksi saman idean syntymisen kaikkien vähintään puolivälkkyjen hamppuharrastajien päässä yhtä aikaa: Kasvata sitä.

Lähes jokaisesta Pohjois-Kalifornialaisesta naapurustosta löytyy hydroja. Mainostaulut San Franciscosta Humboldtiin mainostavat vesiviljelytarvikkeita, kuten kemiallisia lannoitteita, muoviletkuja, spna-valaisimia, tuulettimia, ilmastointilaitteita ja vesialtaita.

Ehkä noin kymmenet tuhannet ihmiset – monet tyhjentyvältä kiinteistönvälitysalalta – ovat astuneet sisälle Kalifornialaiseen kannabiksen kasvattajien maailmaan. Yksin lääkekannabisteollisuudessa Kalifornian alueella arvellaan liikkuvan vuosittain noin 1,3 miljardia dollaria. Suunnilleen yhdessä 40 kodista on sisäpuutarha, mikäli käytetään lukuina palokunnan vuosittain kannabisfarmien takia saamia soittoja.

Se fakta, että suunnilleen kaikki kalifornialaiset ovat omaksuneet sisäkasvatuksen ei saanut kovia kokeneita Humboldtilaisia jättäytymään eläkkeelle. Päinvastoin, he latasivat piippunsa uudelleen.

Lähde:

Honolulu Weekly





Hamppuplantaasit palaavat Venäjälle

19 11 2011

Venäjällä suunnitellaan hampun palauttamista laajempaan teollisuuskäyttöön. Entinen teollisuushampun tuottajamahti on joutunut turvautumaan ulkomailta tuotuihin raaka-aineisiin. Nyt viranomaiset ovat kuitenkin antaneet lainsäädännöllisiä helpotuksia, joilla arvioidaan olevan työllistäviä vaikutuksia.

Hampun on suunniteltu palaavan takaisin Venäjän maisemiin osana 232 miljoonaa euroa maksavaa projektia. ”Kustannusarviot on tehty ja varat saadaan kasaan ilman leikkauksia tärkeistä  menoista”, Venäjän valtion huumeidenhallintaviraston johtaja Viktor Ivanov kertoo. Huumeidenvastainen komitea on päättänyt tehdä teollisuushampun kasvattamisesta laillista. Valtion huumeidenhallintavirasto arvioi aikaisemmin yleisen hampun teollisen käytön elvyttämisen ”luovan uusia työpaikkoja ja vähentävän sosiaalisia jännitteitä alueilla jotka ovat riippuvaisia laittoman kasvin viljelystä.”

Venäjä on aikaisemmin ollut maailman johtavia hampun tuottajamaita. Vuoteen 1961 saakka ruokaa, öljyä, kuituja ja rakennus- sekä teollisuusmateriaaleja tarjonneen hampun viljely oli yleistä, kunnes YK:n huumausainesopimus tuli voimaan. Vuonna 2007 Venäjän hallitus antoi pieniä lainsäädännöllisiä helpotuksia hampunkasvattajille tarjoamalla listan ei-narkoottisista lajikkeista, joita oli luvallista kasvattaa. Venäjällä arvioidaan kasvavan ainakin miljoona hehtaaria laitonta kannabista, viljelyn keskittyessä enimmäkseen Venäjän Kaukoitään ja Mustanmeren alueelle. Hampun viljelyyn käytössä on noin 2000 hehtaaria.

”Viljeltävää kannabista voidaan käyttää lääkkeiden raaka-ainena sekä tekstiileissä, joka on erittäin tärkeä käyttökohde maassa jossa ei enää juurikaan viljellä pellavaa tai puuvillaa”, kertoo Vladimir Bararaikin, Penzan maataloudellisen tutkimusinstituutin asianajaja. ”Pellava tuottaa1,5 – 2 tonnia    kuitua hehtaarilta, hampun tuottaessa 5 – 7 tonnia. Lisäksi hampun kuitua voidaan käyttää esimerkiksi vettä hyvin kestävien köysien valmistamiseen puolustusteollisuudelle, sekä erinäisten raaka-aineiden ja tuotteiden tarjoamiseen polttoainesektorille sekä merivoimille. Venäjä on lopettanut näiden tuottamisen ja tuo niitä nyt Kiinasta sekä Intiasta. On laillista viljellä kannabiskasveja, joiden THC-sisältö on alle 0,1 %. Meillä täällä instituutilla kasvaa noin tusina tällaista variaatiota”. Bararaikin lisää myös, miten kannabiksen viljely ei tästä huolimatta ole aivan mutkatonta. ”Venäjän lainsäädännön mukaan saat viljellä kannabista jossa on alhainen THC-sisältö. Kuitenkin joudut ongelmiin valtion huumeidenhallintaviraston kanssa, koska sadon korjaaminen ja kuljettaminen ovat huumausainelainsäädännön vastaisia toimia”.

Lähde:

RIA Novosti & 2

Moscow News





Sveitsissä neljän kannabiskasvin kotikasvatus lailliseksi vuonna 2012

18 11 2011

Vuodesta 2012 eteenpäin ainakin neljässä Sveitsin kantonissa voi laillisesti kasvattaa neljää kannabiskasvia omaan käyttöönsä. Oikeusministeriö ja poliisi ovat ilmaisseet tukensa lakimuutoksille ja toivovat sillä olevan ennaltaehkäisevä rooli. Kasveja voi kasvattaa vaikka omalla parvekkeellaan, kunhan niitä hoitaa itse. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2012.

Vaudin, Neuchâtelin, Geneven ja Fribourgin kantonit haluavat säännellä kannabiksen markkinoita ja aikoivat sallia neljän kannabiskasvin kasvattamisen omaan käyttöönsä ilman ilmoitusmenettelyä viranomaisille. Kasveja tai niistä saatavia lopputuotteita ei ole lupa kaupata. Mikäli kasveja on enemmän kuin neljä ja tarkoituksena on käydä lopputuotteilla kauppaa, on kasvattaja  velvollinen tekemään ilmoituksen viranomaisille. Juran, Valaisin ja Ticinon kantonit eivät ole vielä tehneet päätöstä asiassa.

Lakimuutosten tarkoituksena on yhdentää kantonien suhtautumista kannabikseen, sen tuotantoon ja käyttöön sekä pyrkiä vähentämään kannabiksen perässä tapahtuvaa matkustamista kantonien välillä sekä kannabiksen katukauppaa. ”Tämä asetus estää kantonien välisen matkailun ja anarkian”, kertoi Neuchâtelin kantonin oikeus-, turvallisuus ja talousjaoston puheenjohtaja sekä Sveitsin pankin johtokunnan jäsen Jean Studer. Lakimuutoksen myötä viranomaiset saavat myös suuremmat valtuudet kontrolloida esimerkiksi teknisen valvonnan avulla yksityistiloissa tapahtuvaa kannabiksen kasvattamista josta aiheutuu haittaa muille.

Vaudin kantoni on kieltänyt pistokkaiden ja siementen myynnin, mutta aikoo olla etulinjassa sallimassa neljän kasvin kasvattamisen omaan käyttöön. Tämä tulee asettamaan kantonin asukkaat mielenkiintoiseen asemaan kasvatusharrastuksensa kanssa. Vaudin kantonin asukkaalla saa siis olla neljä kannabiskasvia, mutta siemeniä tai pistokkaita hän ei saa ostaa. Siellä kasvattajan on siis syytä tuntea muita kasvattajia välttääkseen syyllistymästä rikokseen esimerksi ostamalla siemeniä.

Uusi laki tulee sallimaan myös useamman kannabiskasvin kasvattamisen samassa tilassa ilman ilmoitusmenettelyä mikäli nämä kuuluvat useammalle henkilölle, kasveja on enintään neljä kasvattajaa kohden ja jokainen hoitaa omat kasvinsa. Enintään kasveja saa olla samassa tilassa 16 eli yhteiskasvatus onnistuu neljältä henkilöltä maksimimäärällä kasveja. Vaihtoehtoisesti 16 henkilöä voisi kasvattaa jokainen yhtä omaa kasvia yhteistilassa. Se kuinka viranomaiset valvovat, että jokainen todella kasvattaa itse omat kasvinsa on epäselvää ja todennäköistä onkin, että tässä asiassa tullaan luottamaan pitkälle kansalaisiin ja jättämään ratsiat vähiin. Sveitsissä on vahva luottamus omiin kansalaisiin, olipa kyseessä aseiden säilytys kotona tai rajojen noudattaminen kannabiksen kasvattamisessa.

 Lähteet:

24 Heures

Le Matin





Lääkekannabiksen laillistamisella ei ole yhteyttä nuorison lisääntyneeseen kannabiksen käyttöön

13 11 2011

Pienien määrien lääkekannabista luvanvaraisten potilaiden omaan käyttöön sallivien lakien  säätämisellä ei ole vaikutusta nuorison lisääntyneeseen kannabiksenkäyttöön. Näin kertoo 32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuva tutkimus jonka tulokset tutkijat esittelivät American Public Health Associationin vuosittaisessa tapaamisessa.

Tutkijaryhmä Rhode Islandin Brown Universitystä, Boston Medical Centrestä sekä Oregon Health & Science Universitystä vertailivat kasvuikäisten kannabiksen käyttöä Rhode Islandin sekä Massachusettsin osavaltioissa. Päättäjät Rhode Islandissa laillistivat lääkekannabiksen vuonna 2006, kun taas Massachusettsissa lait eivät salli kannabiksen käyttämistä.

32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuneessa tutkimuksessa tutkijat eivät huomanneet statistista eroa nuorten kannabiksenkäytössä eri osavaltioiden välillä minään vuotena, kannabiksen käytön ollessa yleistä koko tutkimusaikana. ”Tutkimuksessamme emme löytäneet yhteyttä vuoden 2006 Rhode Islandin lääkekannabiksen laillistamisella ja nuorten kannabiksen käytöllä”, totesi tutkimusryhmän vetäjä lehdistötilaisuudessa.

Tutkijat Texas A&M Health Science Centerissä ovat aiemmin julkistaneet samankaltaisia löydöksiä. ”Kuten aiemmat tutkimukset vastaavan aihepiirin parissa, mekään emme ole havainneet lääkekannabislakien vaikuttavan kannabiksen käytön yleisyyteen”.

Lähde:
NORML





Tutkimus: höyrystetty kannabis auttaa kipulääkkeitä kroonisen kivun torjunnassa

13 11 2011

Kannabishöyryn hengittäminen lisää merkittävästi opiaattien kipua lievittäviä vaikutuksia kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla. Kliinisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical Pharmacology & Therapeutics-lehdessä.

Tutkijat Kalifornian yliopistossa San Franciscossa arvioivat höyrystetyn kannabiksen vaikutusta viiden päivän aikana 21 kroonisella potilaalla jotka saivat normaalilääkityksenä morfiinia tai oksikodonia. Kokeeseen osallistujat hengittivät kannabishöyryä ensimmäisen tutkimuspäivän iltana, kolmasti päivässä toisena, kolmantena sekä neljäntenä tutkimuspäivänä sekä viidennen tutkimuspäivän aamuna. Kroonisen kivun määrää arvioitiin päivittäin.

Tutkijat määrittelivät koehenkilöiden ”kivun alentuneen merkittävästi kannabishöyryn inhaloimisen jälkeen” ja arvelivat kannabis-interventioiden ”sallivan alentaa opioidilääkityksen määrää vähin sivuvaikutuksin”.

He jatkoivat: ”Osallistujat kokivat vähemmän kipua inhaloituaan kannabishöyryä viiden päivän ajan. Kun morfiini- ja oksikodoniryhmät yhdistettiin, kivun väheneminen oli merkittävää. Tämä on ensimmäinen ihmistutkimus jossa demonstroidaan höyrystetyn kannabiksen lisäävän opioidien analgeettisiä vaikutuksia. Näiden tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimuksia kannabiksen ja opioidien yhteistoiminnasta”.

Lähde:

NORML





Maastricht menettää 30 miljoonaa euroa vuodessa ranskalaisten huumeturistien kieltämisen takia

7 11 2011

Hollantilainen kaupunki on menettänyt tuloja arviolta yli 30 miljoonaa euroa per vuosi, sen jälkeen kun ranskalaisilta evättiin oikeus ostaa kannabistuotteita laillisista coffee shopeista.

Liikevaihdon pieneneminen suosituissa coffee shopeissa, joissa myydään kannabista laillisesti, vastaisi 345 kokopäiväistä työpaikkaa. Tämän vuoden lokakuun ensimmäisen päivän jälkeen Maastrichtin kannabiskahvilat ovat saaneet myydä kannabistuotteitaan vain hollantilaisille, saksalaisille ja belgialaisille. Miljoonille Ranskan kansalaisille ovat kannabiskahvilat joutuneet näyttämään punaista valoa uusimmassa yrityksessä vähentää huumeturismia. Tämän seurauksena Maastrichtin kannabiskahviloiden asiakkaat ovat vähentyneet noin 16 %.

Rajakaupungin 12 kannabiskahvilan kannabista käyttävistä asiakkaista yli kaksi kolmasosaa  on ulkomaalaisia ja suurimman ulkomaalaisryhmän eli ranskalaisten asiakkuuden kieltäminen oli pilottisuunnitelma huumeturismin vähentämiseksi. Maastrichtin lisensoitujen coffee shopien yhdistyksen mukaan käyttäjät ajetaan kadulle, jossa kannabiksen käyttäminen on laitonta. Heidän ei ole vaikeaa löytää laillista ostajaa, kuten Hollannin kansalaista, ostamaan ja välittämään heille poltettavaa. Hollannin hallituksella on suunnitelmissa evätä kannabiksen ostaminen jokaiselta, joka ei virallisesti ole Hollannin kansalainen. Kannabiskahvilat on suunniteltu muutettavan vain jäsenille tarkoitetuiksi yksityisiksi klubeiksi.

Coffee shopeista, joissa pienten kannabismäärien myyminen ja käyttäminen on ollut sallittua vuodesta 1976 lähtien, on tullut merkittävä teollisuudenala ja suosittuja turistikohteita lähes jokaisessa Hollannin kaupungissa. Suurin huumeturismin aiheuttama ongelma ovat ulkomaalaiset turistit, lähinnä nuoret Britannian kansalaiset, jotka tulevat Hollantiin käyttämään kotimaassaan laitonta kannabista. Ongelma on erityisen akuutti Hollannin rajakaupungeissa kuten Maastrichtissa, joka sijaitsee lähellä Belgiaa, Ranskaa ja Saksaa. Laillisen kannabiskaupan vuosittaisen liikevaihdon on arvioitu olevan noin 1,87 miljardia euroa josta saadaan verotuloja noin 368 miljoonaa euroa.

Lähde:

The Telegraph