Kuudessa Amerikan osavaltiossa äänestettiin kannabiksesta

Kuudessa Amerikan osavaltiossa on äänestetty kannabiksen laillisuudesta sekä viihde- että lääkekäytön osalta. Coloradossa, Washingtonissa, Oregonissa, Arkansasissa, Massachusettsissa sekä Montanassa äänestyksen kohteena oli joko lääkekannabiksen tai kannabiksen yleisen käytön salliminen. Coloradossa, Washingtonissa sekä Massachusettsissa äänestystulos oli kannabiksen puolesta, kun Oregonissa, Arkansasissa sekä Montanassa tulos oli sitä vastaan.

Coloradossa  äänestettiin kannabiksen viihdekäytön puolesta, lääkekäytön ollessa jo sallittua. Laillistamisäänestyksen kohteena oli kannabiksen tuotannon, jakelun ja hallussapidon laillistaminen 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. 54 % on äänestänyt laillistamisen puolesta. Liittovaltion lakien mukaan kannabis on silti laitonta, joten prosessista tulee kuvernööri John Hickenlooperin mukaan mutkikas. ”Vaikkemme voisi tehdä siitä suoraan laillista täällä, haluamme ainakin dekriminalisoida sen”, hän sanoi.

Washingtonissa äänestyksen kohteena oli myöskin yleisesti kannabiksen säännöstelty tuotanto, jakelu ja hallussapito 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Tuotteesta aiotaan ottaa 25 % vero jakelun kolmessa vaiheessa: kannabiksen siirtyessä kasvattajalta prosessoijalle, prosessoijalta jälleenmyyjälle ja jälleenmyyjältä kuluttajalle. Ei ole aivan selvää paljonko verotuloja kokonaisuudessaan kertyisi, mutta arviot ovat yltäneet jopa 500 miljoonaan dollariin. Kun 51 % äänistä oli laskettu, 55 % oli äänestänyt aloitteen puolesta.

Oregonissa aloite 80 olisi sallinut kannabiksen myynnin osavaltion lisenssin alaisissa liikkeissä, kannabiksen kasvattamisen ja käytön aikuisille, sekä poistanut hamppuun liittyviä rajoituksia. Aloite kaatui vain 43 % äänestäessä sen puolesta.

Arkansasissa äänestettiin lääkekannabiksen käytön puolesta. Aloite olisi sallinut tiettyjä lääketieteellisiä tiloja omaavien potilaiden kannabiksen hallussapidon, sekä hankkimisen voittoa tavoittelemattomista lääkekannabisapteekeista, joita olisi perustettu yli 30 läpi osavaltion. Apteekeissa olisi myyty myös käyttövälineitä sekä siemeniä. Mikäli potilas asuu yli viiden mailin päässä apteekista, hänellä olisi ollut lupa kasvattaa omat lääkekannabiksensa. Aloite oli kaatumassa 52 % vastustukseen kun ääniä oli laskettu 44 %. Mikäli aloite olisi mennyt läpi, olisi Arkansasista tullut ensimmäinen etelävaltio jossa lääkekannabis olisi ollut sallittua.

Massachusettsissa äänestettiin lääkekannabisaloitteen puolesta luvuin 63 % kun äänistä oli laskettu 92 %. Lääkäriltä luvan saaneet potilaat voivat ostaa lääkekannabiksensa osavaltion omistamista 35 jakelukeskuksesta ensi vuodesta lähtien. Potilailla on lupa ostaa lääkekannabista itselleen yhdellä kerralla 60 päivän varasto. Kaikki New Englandin osavaltiot New Hampshirea lukuunottamatta ovat nyt jossain muodossa sallineet lääkekannabiksen käytön.

Montanassa äänestettiin lääkekannabislakien kiristämisen puolesta. Vuonna 2004 Montanassa äänestettiin lääkekannabiksen puolesta. Vuonna 2011 ne korvattiin tiukemmilla säännöksillä, ja nyt äänestäjien tehtävänä oli päättää pidetäänkö noita säännöksiä yllä. Potilaat saavat kasvattaa oman lääkekannabiksensa tai valita itselleen sen tarjoajan. Yhdellä tarjoajalla saa olla korkeintaan kolme potilasta, eivätkä tarjoajat saa ottaa vastaan mitään arvokasta vaihdossa palveluun tai tuotteeseen, sekä paikallisviranomaiset saavat säädellä tarjoajien määrää. Lisäksi kroonisen kivun määrittämiseen luodaan standardit ja sellaisten lääkäreiden vastaanottojen toiminnasta, joissa määrätään lääkekannabista yli 25 potilaalle 12 kuukauden periodin aikana, tullaan tekemään selvitys. Äänestystulos oli 57 % tiukkojen säädösten puolesta, kun ääniä oli laskettu 55 %.

 

Lähteet:

CNN

Market Watch

NBC

The Harvard Crimson

Ozaks First

Boston.com

Montana Secretary of State

Marijuanaa numeroina

102 miljoonaa – vähintään kerran elämässään kannabista käyttäneiden amerikkalaisten määrä vuonna 2008.

18 miljardia dollaria – marijuanan pimeiden markkinoiden arvioitu arvo Yhdysvalloissa.

1,4 miljardia dollaria – arvioitu vuosittainen tuotto jonka Kalifornia saisi mikäli se säätelisi ja verottaisi kannabiksen jakelua.

1970 – vuosi jolloin marijuanasta tuli luokan I huume liittovaltion lain alaisuudessa ja sen kasvattamisesta tuli vakava rikos.

46% amerikkalaisista kannatti marijuanan laillistamista lokakuussa 2010.

50% vastusti.

73% amerikkalaisista puolusti lääkekannabiksen laillistamista omissa osavaltioissaan.

23% vastusti.

15 + Columbian liittopiiri – marijuanan lääkekäytön sallivien osavaltioiden määrä.

1,7 miljardia dollaria – lääkekannabiksen kansallisten markkinoiden arvo.

8,9 miljardia dollaria – arvioitu lääkekannabismarkkinoiden arvo viiden vuoden päästä.

92% – Kalifornian ja Coloradon osuus lääkekannabisteollisuudesta.

24,8 miljoonaa – potentiaalisten lääkekannabikseen oikeutettujen potilaiden määrä niissä osavaltioissa joissa lääkekannabis on laillista.

730 000 – lääkekäyttöön kannabista käyttävien potilaiden määrä edellämainituissa osavaltioissa.

858 408 ihmistä pidätettiin kannabislakien rikkomisesta vuonna 2009.

2/3 ihmisistä, jotka ovat joutuneet vankilaan huumerikoksista ovat latinalaisamerikkalaisia tai ihonväriltään mustia, vaikka nämä ihmisryhmät käyttävät ja myyvät huumeita samassa määrin kuin valkoihoiset.

200 000+ – oikeutensa liittovaltion opintotukiin huumausainerikostuomion takia menettäneiden opiskelijoiden määrä.

Lähde:

The Rolling Stone

Sir Richard Branson ja huumeiden laillistaminen

Sir Richard Branson on kiehtova persoona. Ollakseen miljardööriliikemies, hänen politiikkansa on yllättävän mutkikasta. Välillä hän on muistuttanut uusklassista Thatcher-tyyppiä ja toisinaan taas työväenpuoluetta tukevaa ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajaa. Viime viikolla tämä Virgin-korporaation johtaja nosti esille (linkki) politiikassa asian, jonka puolesta hän on taistellut jo vuosia. Hän vetosi brittihallitukseen, jotta huumausainepolitiikkaa vietäisiin liberaalimpaan suuntaan. Mielenkiintoista kyllä, hänen puheensa vaikutti varsin järkevältä.

Branson aloitti juttunsa luonnollisesti kannabiksella. Hän vaati, että kannabiksen dekriminalisointi, säännöstely ja verotus, jotka liberaalien mielissä usein on nähty uudistuksen lähtökohtana, tulisivat tuottamaan laajamittaisia hyötyjä koko yhteiskuntaan. Vastuu huumausainepolitiikasta tulisi siirtää sisäministeriöltä maan sosiaali- ja terveysministerin siipien alle. Tätä väitettä hän pohjusti kysymällä vastustajiltaan, että jos heidän oma poika tai tytär painisi huumeongelmien parissa, etsisivätkö he mieluummin lääkärin apua vai soittaisivatko poliisille? Vastausta jäätiin kaipaamaan. Portugalissa, missä jopa heroiiniriippuvaiset viedään mieluummin sairaalaan kuin vankilaan, huumeiden käyttö on pudonnut puoleen laillistamisen jälkeen. Vuosittain jopa 75000 brittinuorelta viedään tulevaisuus, kun he saavat rikosrekisterin vähäisistä huumetuomioista. Huumeiden käyttäjien käsittely potilaina rikollisleiman sijaan olisi tärkeä ensimmäinen askel tehokkaampaan huumepolitiikkaan.

Dekriminalisoinnin lisäksi Branson sanoi, että säännöstelyn tarve olisi väistämätön. Olen aiemmin väittänyt (linkki), että varovainen säännöstely ja huumausaineiden laillinen myynti olisi tärkein asia, jolla voitaisiin pelastaa ihmishenkiä. Viime marraskuussa kaksi nuorta miestä kuoli (linkki) otettuaan kuolettavan voimakasta ekstaasia (MDMA) lontoolaisessa musiikkitapahtumassa. Johtuen huumeiden ostamiseen liittyvästä salamyhkäisyydestä, heillä ei ollut mahdollisuuksia selvittää, mitä he olivat ostamassa. Huumekauppiaat eivät ole tarpeeksi huomaavaisia laittaakseen tuoteselostetarroja kauppatavaraan. Tällä hetkellä huumeiden käyttäjillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä heidän käyttämänsä aineet oikeasti sisältävät. Niihin voi olla lisätty myrkyllisiä jatkeaineita, tai ne voivat olla jopa uusia ja täysin testaamattomia huumeita. Syyt siihen miksi ihmiset kuolevat huumeisiin ei ole mitään rakettitiedettä. Laillistaminen ja säännöstely vaatisi valtion lisensoimilta myyjiltä, että heidän täytyy tarjota aitoa ja puhdasta tavaraa, jossa tulee mukana selkeät annosteluohjeet turvallista käyttöä varten. Se olisi voinut pelastaa niiden kahden miehen hengen viime marraskuussa, sekä tulisi pelastamaan lukuisia muita tulevaisuudessa.

Jos vaikka liberaalimpi huumepolitiikka olisikin käytännössä melko suoraviivainen tapaus, taloudellinen puoli sen sijaan on hieman monimutkaisempi. Branson artikuloi perusasiat vakuuttavasti viime viikolla. Sisäministeriön tilastot osoittavat, että 535 miljoonaa puntaa veronmaksajien rahoja käytetään vuosittain huumausaineiden hallussapitoon liittyvien lakien valvontaan. Käänteisesti vain 3% huumekustannuksista aiheutuu terveyspuolen menoista, ja vain 1% liittyy sosiaalitukiin. Huikeat 20% kaikesta poliisin ajasta on omistettu huumeiden käyttäjien ja myyjien pidättämiseen. Tasapaino valvonnan ja hoidon välillä on selkeästi pielessä, ja etenkin näinä karuina aikoina tällaiset luvut ovat erityisen anteeksiantamattomia. Sinä aikana kun hallitus on ristiriitaisesti leikkaamassa sosiaalitukia, miksi hyväksymme holtittoman tuhlaamisen sellaisten lakien ylläpitämiseen, jotka ovat epäonnistuneet rajoittamaan huumausaineiden saatavuutta yhteiskunnassamme? Kuten Branson ytimekkäästi asian ilmaisee, dekriminalisaation kautta säästetyt, ja huumeiden verotuksella saavutetut rahat voitaisiin varmasti käyttää muihin asioihin – ”se olisi win-win -tilanne kaikin puolin”.

Sitten tulevat asioiden teknisemmät puolet. Siinä missä ekonomisti Milton Friedman on toki ylistetty hänen uusliberalismin kirjoituksistaan, hänen vähemmän tunnettu tuotantonsa huumekeskusteluun liittyen on myös hienoa. Friedman väitti, että pidätyksen pelko on saanut huumeiden valmistajat tuottamaan aiempaa vahvempia huumeita (linkki). Crack-kokaiinin keksiminen ja kannabiksen vahvemmat muodot (pätee ilmeisesti myös MDMA:han, kuten on käynyt ilmi) ovat hänen mukaansa suoraa seurausta kieltolaista, joka rohkaisee tuottajia tavoittelemaan parempaa riskin ja tuoton suhdetta. Lisäksi, huumeiden kieltolailla on suorat seurauksensa köyhyyden ja väkivaltaisen rikollisuuden aiheuttajana (linkki). Tarjontaa tukahdutetaan kielloilla ja oikeudenkäynneillä, ja sen vuoksi hinnat nousevat. Käyttäjiä pakotetaan riippuvuuksiensa kautta maksamaan kysyttyä hintaa, ja siten he joutuvat hinnoittamaan käyttönsä rikoksilla kun heidät syöstään köyhyyteen. Lopulta ja kieroutuneesti, hallitus käytännössä katsoen suojelee suurimpia huumekartelleja (linkki). Huumeiden tuottaminen ja myynti ovat riskialtista sekä kallista liiketoimintaa, joten ainoastaan organisoituneilla rikollisjengeillä on varaa pysyä pelissä mukana. Kaikki raha menee ylös näissä organisaatioissa, ja se on, kuten Friedman toteaa, ”monopolistin unelma”.

Nämä vahingolliset ja ennalta-arvaamattomat kieltolain taloudelliset seuraukset ovat, kunhan ne ymmärtää, melko vakuuttavat. On silti vielä yksi näkökulma, jota kannattaa pohtia: moraaliset seikat. Voi olla että vihaat silkkaa huumeiden käsitettä, ja useimmat ihmiset tekevät niin. Mutta mikä oikeus valtiolla on sanella ihmisille, mitä he saavat tehdä heidän omissa kotioloissaan? John Stuart Mill, suuri vapauden filosofi, tunnetusti julisti, että ”valtaa voidaan oikeutetusti käyttää sivistyneen yhteiskunnan jäseniä vastaan ainoastaan silloin, kun heitä estetään vahingoittamasta muita. Riittävä perustelu ei ole se, että näin tehdään yksilön omaksi parhaaksi.” Huumeiden käyttäminen on täysin henkilökohtainen valinta joka ei vaikuta muihin kuin yksilöön itseensä. Voiko valtio siten perustella henkilökohtaiseen vapauteen koskemista? Mill sanoisi, että ei. Tämä kysymys ansaitsee pohdiskelua.

Sir Richard Branson on itsenäinen sielu ja riippumaton ajattelija. Viikko sitten useimmat ihmiset olisivat olleet huumausainepolitiikan muutoksia vastaan. Kuunneltuaan sen, mitä Bransonilla oli sanottavana, moni tulee vielä muuttamaan mielipidettään.

Lähde:

Alexander Wickham / Independent-lehden kolumnisti

Lisää luettavaa:

http://www.huffingtonpost.co.uk/2012/01/24/sir-richard-branson-drugs-decriminalise-drugs_n_1226642.html

Tšekissä suunnitellaan lääkekannabiksen laillistamista

Tšekin tasavallan hallituksen asiantuntijaryhmä työstää uutta lakia, joka laillistaisi lääkekannabiksen kasvatuksen ja käytön. Viime vuonna maassa dekriminalisoitiin pienten määrien hallussapito sekä muutaman kasvin kasvattaminen.

Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kannabis tuotaisiin maahan tai kasvatettaisiin paikallisesti rekisteröityjen ja tähän tällä hetkellä laittomaan toimintaan lisensoitujen yhtiöiden toimesta. Ryhmä ehdotti myös, että kaikki lääkekannabista käyttävät potilaat rekisteröitäisiin. He viittasivat erittäin useasti Israeliin, jossa laillista lääkekannabista noin 7 500 potilaalle tuottavat muutamat lisensoidut kasvattamot. Ryhmä myös ehdotti rekisteriä lääkekannabiksen käyttäjille.

Uuden lääkekannabislain luonnos valmistuu joulukuun aikana. Mikäli hallitus ja parlamentti hyväksyvät lakiehdotuksen, se voisi tulla voimaan ensi vuoden puolessa välissä. Yli 8000 tšekkiä on allekirjoittanut verkkoadressin, joka vetoaa siihen, että lääkekannabiksen käyttö on laillista useassa Euroopan valtiossa ja osassa Yhdysvaltoja.

Marijuana on Tšekkien käytetyin huume, ja enintään viiden kasvin kasvattaminen sekä pienten määrien hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön onkin dekriminalisoitu vuonna 2010. Euroopan huumausaine- ja huumeriippuvuusvalvontakeskuksen julkaiseman raportin mukaan 16 – 34 vuotiaista tšekeistä kannabista on viimeisen vuoden aikana käyttänyt noin 22 %. Tämä on enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Lähteet:

Businessweek

RadioPrague

EmergingEurope

The Chronicle

Lääkekannabiksen laillistamisella ei ole yhteyttä nuorison lisääntyneeseen kannabiksen käyttöön

Pienien määrien lääkekannabista luvanvaraisten potilaiden omaan käyttöön sallivien lakien  säätämisellä ei ole vaikutusta nuorison lisääntyneeseen kannabiksenkäyttöön. Näin kertoo 32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuva tutkimus jonka tulokset tutkijat esittelivät American Public Health Associationin vuosittaisessa tapaamisessa.

Tutkijaryhmä Rhode Islandin Brown Universitystä, Boston Medical Centrestä sekä Oregon Health & Science Universitystä vertailivat kasvuikäisten kannabiksen käyttöä Rhode Islandin sekä Massachusettsin osavaltioissa. Päättäjät Rhode Islandissa laillistivat lääkekannabiksen vuonna 2006, kun taas Massachusettsissa lait eivät salli kannabiksen käyttämistä.

32 570 opiskelijan kokoiseen aineistoon perustuneessa tutkimuksessa tutkijat eivät huomanneet statistista eroa nuorten kannabiksenkäytössä eri osavaltioiden välillä minään vuotena, kannabiksen käytön ollessa yleistä koko tutkimusaikana. ”Tutkimuksessamme emme löytäneet yhteyttä vuoden 2006 Rhode Islandin lääkekannabiksen laillistamisella ja nuorten kannabiksen käytöllä”, totesi tutkimusryhmän vetäjä lehdistötilaisuudessa.

Tutkijat Texas A&M Health Science Centerissä ovat aiemmin julkistaneet samankaltaisia löydöksiä. ”Kuten aiemmat tutkimukset vastaavan aihepiirin parissa, mekään emme ole havainneet lääkekannabislakien vaikuttavan kannabiksen käytön yleisyyteen”.

Lähde:
NORML

Niukka enemmistö Kalifornian asukkaista vastustaa kannabiksen laillistamista – San Franciscossa enemmistö laillistamisen puolella

Uuden mielipidetutkimuksen mukaan Kalifornian osavaltion kaikki asukkaat eivät ole vielä aivan täysin siirtyneet kannattamaan kannabiksen laillistamisen ideaa.

Kalifornian äänestäjät torjuivat viime vuonna aloitteen laillistamisesta, mutta uusista toimenpiteistä asian äänestykseen saattamiseksi on käyty keskusteluja. Uusi lakialoite tullee äänestykseen 2012.

Tutkimuslaitos Public Policy Institute of Californian syyskuussa julkaisemassa osavaltionlaajuisessa kyselyssä selvisi, että 51 % siihen vastanneista vastusti laillistamista, 46 %:n kannattaessa sitä. PPIC:n mukaan kyselyn tulokset ovat samankaltaisia vuosi sitten toteutetun kyselyn tulosten kanssa.

Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että San Franciscon alue oli ainoa osa Kaliforniaa, jossa enemmistö kannatti laillistamista. Suurin osa Etelä-Kalifornian vastaajista oli laillistamista vastaan.

Tutkimuksen mukaan liberaalit ja demokraatit olivat todennäköisemmin laillistamisen kannalla, republikaanien ja konservatiivien vastustaessa. PPIC haastatteli 2002:a kalifornialaista täysi-ikäistä puhelimitse syyskuun alkupuolella.

Lähde:

http://latimesblogs.latimes.com/lanow/2011/09/51-in-california-still-oppose-legalizing-marijuana-poll-finds.html

Äänestyspäivä Yhdysvalloissa tuotti pettymyksiä kannabisaktivisteille

Neljässä osavaltiossa äänestettiin kansalaisten tekemistä lakialoitteista, joille oli hankittu riittävä määrä allekirjoituksensa antaneita tukijoita. Äänestykset tuottivat kuitenkin pettymyksen aloitteita kannattaneille lukuunottamatta Arizonaa.

Yhdysvalloissa oli useita äänestyksiä, joista tärkeimpinä kongressin ja useiden kuvernöörien vaalit. Lisäksi osavaltioissa oli lukuisia kansalaisten ja eturyhmien tekemiä lakialoitteita koskien niin oikeutta metsästykseen, terveydenhuoltoa kuin oikeutta kantaa asetta. Neljässä osavaltiossa äänestettiin myös kannabiksesta.

Suomessa huomiota ovat saaneet pääasiassa kongressin vaalit, ja niihin liittyen konservatiivinen ns. Teekutsuliike. Republikaaneille odotettiin voittoa, koska laman vaikutukset näkyvät kansalaisten arjessa ja he ovat pettyneitä siihen, että Obaman hallinto ei ole saanut aikaan suurempia muutoksia. Työttömyys on edelleen korkealla ja valtionvelka kasvaa jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla kuten se on tehnyt 70 -luvulta lähtien.

Terveydenhuoltouudistus on nostanut paljon keskustelua ja erityisesti siihen liittyvä verojen nostaminen on saanut osan yhdysvaltalaisista kaduille kantamaan kylttejä. Demokraatit säilyttivät enemmistön senaatissa paikoin 51 – 46, mutta menettivät enemmistönsä republikaaneille edustajainhuoneessa paikoin 170 – 231. Edustajainhuoneen enemmistön menemisen republikaaneille odotetaan vaikeuttavan Obamana aloitteiden ja hankkeiden läpimenoa.

Jokaisessa osavaltiossa äänestettiin kuitenkin myös lakialoitteista. Näitä ovat voineet esittää niin yksittäiset kansalaiset kuin eturyhmätkin. Lakialoite pääsee äänestykseen kun se saa riittävästi sitä tukevia allekirjoituksia. Kaliforniassa, Arizonassa, Oregonissa ja Etelä-Dakotassa äänestettiin myös kannabikseen liittyvistä lakialoitteista. Kalifornian lakialoite on saanut runsaasti huomiota myös suomalaisessa mediassa ja osaltaan lisännyt keskustelua kannabiksen laillistamisesta myös kotimaassamme ja vaikka aloite ei mennyt läpi niin kannattajat pitävät sen pääsyä äänestykseen voittona ja avauksena pitkässä taistelussa huumesotaa vastaan.

Kalifornia – Ehdotus 19 kannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 19 olisi laillistanut kannabiksen viihdekäytön Kalifornian osavaltiossa sallien 2,3 neliömetrin kokoiset kasvatukset ilman rangaistusta. Se olisi sallinut myös kuntien avata kannabiskahviloita, jakaa kasvatus- ja myyntilupia, ja asettaa sekä kerätä veroja.

Ehdotusta on pidetty toistaiseksi tärkeimpänä yrityksenä laillistaa kannabis Yhdysvalloissa ja sen läpimeno olisi todennäköisesti laskenut kannabiksen hintaa, auttanut vähentämään meksikolaisten huumekartellien vaikutusta ja tuonut runsaasti verotuloja talousvaikeuksissa taistelevalle osavaltiolle.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi wikipediassa.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 19 kannatti 46,1 %  eli 3  412 387 äänestäjää ja vastusti 53,9 % eli 3 978 314 äänestäjää. Ehdotus 19 kannabiksen laillistamiseksi Kalifornian osavaltiossa hylättiin.

Arizona – Ehdotus 203 lääkekannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 203 laillisti kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin Arizonan osavaltiossa sallien lääkärin hyväksynnän saaneiden heikentävistä sairauksista kärsivien sairaiden hankkia, pitää hallussaan ja käyttää voittoa tuottamattomilta lääkekannabisapteekeilta.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Arizonassa hyväksyttiin samankaltainen lakialoite 1996 peräti 65% enemmistön tuella, mutta osavaltion lainsäätäjät kumosivat sen. Vuonna 1998 kansalaisten lakialoite vaati muutosta tilanteeseen ja ehdotti, että lainsäätäjät eivät voisi enää kumota kansan hyväksymiä aloitteita. Ehdotus meni läpi kirkkaasti ja jos ehdotus 203 hyväksytään niin sen kohdalla vastaavaa riskiä kumoamisesta ei enää ole.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 203 kannatti 50,13 %  eli 841 346 äänestäjää ja vastusti 48,87 % eli  837 005 äänestäjää. Ehdotus 203 lääkekannabiksen laillistamiseksi Arizonan osavaltiossa  hyväksyttiin täpärällä  4341 äänen enemmistöllä.

Etelä-Dakota – Ehdotus 13 lääkekannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 13 olisi laillistanut kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin Etelä-Dakotan osavaltiossa sallien lääkärin hyväksynnän saaneiden heikentävistä sairauksista kärsivien potilaiden kasvattaa ja pitää hallussaan kannabista sekä hankkia sitä osavaltion lisensioimilta auttajilta. Nämä auttajat olisivat voineet tarjota apuaan enintään viidelle potilaalle kerrallaan.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Ehdotus 13 olisi sallinut tiukan lääkekannabisohjelman, joka olisi ollut rajoitetumpi säännoiltään kuin 14 muussa osavaltiossa jossa on voimassa samankaltaisia lakeja, vaatien lääkärintodistuksen kuuden kuukauden välein. Rajoituksistaan huolimatta aloite olisi tarjonnut helpotusta antaen lääkekannabispotilaille mahdollisuuden nauttia lääkkeestään laillisesti.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 13 kannatti 36,69 %  eli 115 627 äänestäjää ja vastusti 63,31 % eli 199 536 äänestäjää. Ehdotus 13 lääkekannabiksen laillistamiseksi Etelä-Dakotan osavaltiossa hylättiin.

Oregon – Ehdotus 74 lääkekannabisapteekkien laillistamista

Ehdotus 74 olisi sallinut yksityisesti omistettujen ja voittoa tuottamattomien lääkekannabisapteekkien perustamisen Oregonin osavaltioon. Se olisi luonut myös järjestelmän jossa lisensioidut ja valvotut kasvattajat tuottaisivat lääkekannabista kannabisapteekkeihin.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Kannattajien mukaan ehdotus olisi luonut yhden maan parhaista lääkekannabista tarjoavista järjestelmistä taaten laillisen ja tiukasti säädellyn pääsyn lääkekannabikseen tavalla, joka vastaisi muita lääkkeitä. Läpimennessään aloitteen oletettiin tuottavan 20 miljoonaa dollaria vuodessa verotuloja ja maksuja osavaltiolle.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 74 kannatti 41,96 %  eli 422 352 äänestäjää ja vastusti 58,04 % eli 584 088 äänestäjää. Ehdotus 74 lääkekannabisapteekkien laillistamisesta Oregonin osavaltiossa hylättiin.

Lähteet:

http://vote.sos.ca.gov/maps/ballot-measures/19/

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#CAI01

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#AZI05

http://electionresults.sd.gov/applications/st25cers3/resultsCTY.aspx?type=bq&rid=32&osn=903

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#SDI02

http://egov.sos.state.or.us/division/elections/results/2010G/1502836406.html

http://www.cannabisculture.com/v2/content/2010/10/26/Marijuana-Vote-2010-Pot-Polls-Four-States-7-DAYS-LEFT

Kööpenhamina harkitsee kannabiksen laillistamista

Tanskassa on käyty kiivasta keskustelua kannabiksen laillistamisesta tänä kesänä. Syynä tähän ovat olleet epämiellyttävät jengisodat.

Tanskalla on ollut vapaamielinen asenne kannabista kohtaan 1970-luvulta saakka. Hasiksen ja marihuanan myyntiä on jo pitkään suvaittu kuuluisalla Pusher Streetillä Christianiassa. Se on turvasatama hipeille ja anarkisteille, joiden annetaan olla rauhassa keskellä Kööpenhaminaa.

Kovien ja mietojen huumausaineiden myyjien ja käyttäjien välillä oli konflikteja Christianian alkuvuosina. Lopulta kovat huumeet karkotettiin vapaakaupungista ja ainoastaan mietoja huumeita suvaittiin. Tämä politiikka on toiminut hyvin useita vuosia.

Sen jälkeen kun konservatiivinen hallitus päätti sulkea avoimen kaupan vuonna 2004, kannabiskauppa levisi ympäri Kööpenhaminaa. Kannabiksen saatavuus parani nopeasti entisestään ja laittomat coffee shopit, ”hasisklubit”, avasivat oviaan joka puolella. Tanskan poliisi on sulkenut yli 150 tällaista klubia Kööpenhaminassa. Ne mainostavat yhä avoimesti palvelujaan Odensessa, Tanskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Jatkuvien sulkemisten myötä mukaan tuli väkivalta yhä suuremmissa määrin. Moottoripyöräjengit alkoivat taistella muita lähinnä maahanmuuttajista koostuvia jengejä vastaan. Jengit tekivät visiittejä ja satunnaisia ohikulkuja löytääkseen vihollisjengien jäseniä sekä suorittivat useita tappoja ja ammuskeluita. Ihmiset pelkäsivät ristituleen joutumista, ja Tanskan poliisi pyysi ihmisiä lopettamaan hasiksen ostamisen.

Tässä vaiheessa tanskalaiset poliitikot keksivät paremman ajatuksen: laillistaminen. Eikä pelkästään Hollannin malliin, jossa laillistetaan vain myyntipaikat, vaan koko ketjun laillistaminen. Näin he pääsisivät kokonaan eroon rikollisesta kaupasta. Kaupunginvaltuuston sosiaaliasioiden tuomari Mikke Warming on ehdottanut, että coffee shopien annettaisiin myydä hasista laillisesti. Hänen ehdotuksestaan ei ole äänestetty, mutta kaupunginvaltuusto on äänestänyt saadakseen konkreettisia suunnitelmia asian toteuttamisen suhteen. Debatti jatkuu kesän jälkeen.

Ann-Sofie Von Bech Kööpenhaminan sosiaalivirastosta sai valmiiksi pyydetyn raportin ja suositukset 25. toukokuuta. Sen voi lukea täältä Google Translaten kääntämänä. Raportissa on useita viitteitä Beckley Foundationin Cannabis Commission -raporttiin, jonka voit ladata ja lukea englanniksi täältä.

Tiivistettynä, raportti toteaa Arnold Schwarzeneggerin tavoin, että tällä hetkellä ei ole olemassa esimerkkejä valtion tekemästä kontrolloidusta ja säädellystä kannabiskaupasta, mutta se voisi kuitenkin olla vaihtoehto nykyhetken laittomuudelle. Raportti myöntää, ettei kieltolailla ole ollut vähentävää vaikutusta kannabiksen käyttöön tai sen ympärillä olevaan rikollisuuteen.

Lisäksi raportti ehdottaa, että jos hallitus päätyy laillistamisen kannalle, kannabikselle tulisi asettaa 18 vuoden ikäraja ja käyttäjille tulisi tiedottaa päihteen haittavaikutuksista. Mainostaminen olisi kiellettyä ja tilannetta tulisi valvoa tarkasti.

Kyselyiden mukaan 59 % tanskalaisista kannattaa laillistamista, samoin kuin suurin osa poliittisten puolueiden nuorisojärjestöistä. Mahdollisuudet laillistamiseen ovat kuitenkin hatarat, sillä myös oikeusministeriön tulisi hyväksyä lakiehdotus.

Oikeusministeriö on jo tehnyt selväksi, ettei Kööpenhamina  tule saamaan tällaista erillisvapautta. Silti suuri osa Kööpenhaminan poliitikoista on ottamassa keskustelun vakavasti, ja Warming sanoo, että ”ajatusta pidetään hengissä”.

Odottakaamme debatin jatkuvan pian, etenkin jos huumeisiin liittyvät jengisodat eivät näytä vähenemisen merkkejä Kööpenhaminassa.

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/copenhagen-considers-legalizing-cannabis

Meksiko dekriminalisoi kaikki huumeet

Meksiko on säätänyt kiistanalaisen lain lopulta torstaina 20.8., dekriminalisoiden pienten huumausainemäärien hallussapidon.

Laki koskee kannabista, heroiinia ja muita huumeita. Se myös kannustaa käyttäjiä hallituksen tukemaan, ilmaiseen vieroitushoitoon.

Laki asettaa maksimirajat huumeiden ”henkilökohtaiseen käyttöön” ja se koskee myös LSD:a ja metamfetamiinia. Ihmiset, jotka pysyvät lain asettamissa rajoissa eivät enää joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Laki tulee voimaan välittömästi.

Kun käyttäjä jää kiinni henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista määristä, hänelle suositellaan hoitoa. Kolmannen kerran kiinni jääneelle määrätään pakollinen hoito, joskaan hoidosta kieltäytymiselle ei aseteta rangaistusta.

Meksikon viranomaiset sanoivat, että laki ainoastaan virallistaa jo vallalla olleen käytännön, jossa ihmisiä ei ole syytetty pienten määrien hallussapidosta.

Maksimimääräksi kannabiksen ”henkilökohtaiselle käytölle” katsotaan viisi grammaa, joka on noin neljä kannabissavuketta. Muita rajoituksia ovat puoli grammaa kokaiinia, 50 milligrammaa heroiinia, 40 milligrammaa metamfetamiinia sekä 0,015 milligrammaa LSD:a.

Meksikon kongressi hyväksyi lain jo huhtikuussa, mutta presidentti Felipe Calderón odotti kuukausia, ennen kuin hyväksyi itse esittämänsä lain.

Meksikon kongressi hyväksyi jo kolme vuotta sitten vastaavanlaisen lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltain Bushin hallinnon ankara, erityisesti taloudellinen, painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään veto-oikeuttaan ja estämään lakimuutoksen.

Portugalissa kaikki huumeet ovat olleet dekriminalisoituja vuodesta 2001 ja se on saanut kehuja linjastaan. Sekä YK että EU ovat molemmat raportoineet Portugalin onnistumisesta.

Katso myös vanhemmat uutisemme Meksikosta: Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito, Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta, Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis ja Entiset presidentit: laillistakaa kannabis.

Suosittelemme uutisia dekriminalisoinnista myös Portugalista: Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka ja Cato-tutkimus Portugalin tilanteesta.

Lisäksi suosittelemme tutustumista vielä vähälle huomiolle jääneeseen kannabiksen dekriminalisointiin Tšekissä.

Dekriminalisointi vaikuttaa toimivalta trendiltä.

Lähde:

http://www.nytimes.com/2009/08/21/world/americas/21mexico.html?_r=3&scp=1&sq=mexican%20drug%20legislation&st=cse

Oaklandissa hyväksyttiin kannabisvero murskaenemmistöllä

Ehkäpä vain lääkekannabiksen maailmassa korkeampia veroja pidetään hyvänä uutisena.

On varmaa, että lääkekannabiksen kannattajat olivat tyytyväisiä keskiviikkona, kun Oaklandin äänestäjät hyväksyivät hurjan korotuksen veroon – 15 kertaa entisen veron lukemat – myyntiin, joka tapahtuu kaupungin muutamien luvanvaraisten lääkekannabisapteekkien kautta.

Lakiehdotus F lienee ensimmäinen laatuaan, ja se sai huiman 79,9 % kannatuksen. Korkein, mitä yksikään esitys Oaklandissa on koskaan saanut. Kannabiksen asiantuntijat kuvailivat tätä maanvyöryä merkittäväksi askeleeksi kannabisteollisuuden laillistamisen tiellä.

”Jälleen yksi voitto suuressa sodassa”, sanoi Oaksterdamin yliopiston presidentti Richard Lee. Häntä haastateltiin keskustan liikkeensä edessä, missä kannabiksen aromi täyttää jalkakäytävän. ”Tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin joutua pidätetyksi ja heitetyksi vankilaan.”

Lääkekannabis on ollut laillista Kaliforniassa vuodesta 1996, mutta apteekit ja niiden omistajat ovat joutuneet säännöllisesti liittovaltion viranomaisten ratsioiden kohteeksi. Liittovaltion viranomaiset eivät tunnusta osavaltioiden lakeja, kuten esimerkiksi Kalifornian lakiesitystä 215, joka hyväksyttiin vuonna 1996.

Kannabiksen lääkinnällisen käytön kannattajat ovat kuitenkin juhlineet myös viimeaikaisia signaaleja uudelta hallinnolta. Oikeusministeri Eric H. Holder Jr. kommentoi, että liittovaltion agentit eivät enää aio keskittää toimiaan niitä kohtaan, jotka toimivat osavaltion lakien mukaan.

Kalifornia, jonka 26 miljardin budjettikriisi on masentanut monta osavaltion asukasta, on leikitellyt idealla kannabiksen laillistamista. On olemassa myös sanfranciscolaisen demokraatin lakiesitys, joka laillistaisi ja verottaisi kannabista, ja sitä käsitellään edustajien kokouksessa vielä myöhemmin tänä vuonna. Viranomaisten mukaan kannabisapteekit maksavat jo nyt noin 18 miljoonaa dollaria vuodessa osavaltion myyntiveroja.

Drug Policy Alliancen Kalifornian apulaisjohtaja Laura Thomas San Franciscosta sanoi, että taantuma pakotti monia osavaltioita harkitsemaan ”koskemattomia aiheita” potentiaalisina tulonlähteinä. ”Vaikeina talousaikoina ihmiset ovat valmiita olemaan luovempia”, Thomas sanoi. Drug Policy Alliance lobbaa muutosta huumausainepolitiikkaan.

Oaklandissa ehdotus F nostaa ”bruttokuiteista” perityn veron osuuden 18 dollariin jokaisesta tuhannen dollarin edestä suoritetusta myynnistä. Uusi myyntivero on siis 1,8 %. Lakimuutos koskee kourallista oaklandilaisia liikkeitä, ja sen odotetaan tuovan vuosittain noin 300 000 dollaria lisää verotuloja. Tämä ei ole kovin paljon rahaa, kaupunki juuri sulki 83 miljoonan dollarin budjettivajeen, mutta joka tapauksessa pormestari Ron Dellummsin puhemies sanoi pormestarin olevan kiitollinen ”kaikista toimista, jotka helpottavat budjettimme kanssa”.

Herra Lee suunnittelee myös tällä viikolla esittelevänsä uuden lakiesityksen, jolla hän tähtää vuoden 2010 osavaltion äänestykseen. Lakiesitys laillistaisi henkilökohtaisen ei-lääkinnällisen kannabiksen käytön. Ehdotus F:n läpimeno ja sitä kautta voitto Leelle tulee maksamaan hänelle noin 42 000 dollaria vuodessa lisäverojen muodossa. Ei sillä, että hän panisi sitä pahakseen.

”Tämä vero on paljon halvempi kuin lakimiehet”, hän sanoi.

Ehdotus F nostaa bruttoveron kaikilta ”kannabisyrityksiltä” 1,8 prosenttiin. Odotetaan tuottavan 294 000 dollaria vuosittain. Hyväksyttiin äänestyksessä prosentein 79,9 – 20,1.

Lähteet:

http://www.nytimes.com/2009/07/23/health/policy/23oakland.html

http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?f=/c/a/2009/07/21/MNS918SQL4.DTL