Alankomaalaiset Euroopan vähiten kannabista käyttävien joukossa

13 12 2009

Hollantilaiset ovat maanosan vähiten kannabista käyttävien joukossa huolimatta maan hyvin tunnetusta suvaitsevaisuudesta ainetta kohtaan, selviää äskettäin julkaistusta tutkimuksesta.

Euroopan Unionin huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n uusimpien tilastotietojen mukaan hollantilaista aikuisista 5,4 % käytti kannabista kuluneen vuoden aikana, Euroopan keskiarvon ollessa 6,8 %.

Korkeimpia käyttöluvut kuluneen vuoden aikana olivat Italiassa, Espanjassa, Tšekissä ja Ranskassa, kertoo EU-virasto. Italia johti joukkoa 14,6 %:lla. Käyttö oli maassa vuosikymmen sitten vähäisimpien joukossa alle kymmenellä prosentilla. Lissabonissa majaansa pitävän viraston tilastojen mukaan kannabiksen käyttö oli vähäisintä Romaniassa, Maltalla, Kreikassa ja Bulgariassa.

Eurooppalainen kannabiksen käyttö lisääntyi tasaisesti 90-luvulla ja tämän vuosikymmenen alussa, mutta on viime aikoina tasaantunut ja alkanut näyttää alentumisen merkkejä. Tämä on EMCDDA:n mukaan monien kansallisten aineen käyttöä ehkäisevien ja hoitoa tarjoavien kampanjoiden ansiota. Raportin mukaan ”tiedot yleisestä populaatiosta ja koululaiskyselyistä osoittaa käytön tasaantumiseen tai jopa vähentymiseen”.

Alankomaiden mietojen huumeiden politiikka, joka on eräs Euroopan vapaamielisimmistä, sallii kannabiksen alle viiden gramman hallussapidon sekä pienten määrien myynnin ”coffee shopeissa”, joiden hollantilaiset ovat sallineet toimivan jo vuosikymmenien ajan. Miltei viidennes Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitsevasta 228 coffee shopista on lakkautusuhan alla, koska ne sijaitsevat liian lähellä kouluja.

EMCDDA:n raportti Euroopan huumetilanteesta on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa r.reuters.com/vef87f.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL5730185





Kannabisuute helpottaa vaikeita syöpäkipuja paremmin kuin pelkkä THC

11 12 2009

Suun kautta käytettävän luonnollisista kannabisuutteista (lähinnä tetrahydrokannabinoli, THC ja kannabidioli, CBD) koostuvan Sativex-suihkeen annostelu vähentää syöpäkipuja merkittävästi enemmän kuin lumevalmiste tai pelkkä THC, kertoo Journal of Pain Management-lehdessä julkaistu tutkimus.

Iso-Britannialaisista, belgialaisista ja romanialaisista tutkijoista koostunut kansainvälinen ryhmä arvioi Sativexin kipuja lievittäviä ominaisuuksia vaikeista syöpäkivuista kärsivillä potilailla. Satunnaistettuun placebokontrolloituun kaksoissokkotutkimukseen otti osaa 177 potilasta, joille annettiin Sativexia, THC-uutetta tai lumevalmistetta.

Tutkijoiden mukaan potilaiden kipuluokitus parani huomattavasti paremmin Sativexilla kuin lumevalmisteella tai pelkällä THC:lla. Tutkijaryhmän johtopäätösten mukaan ”tutkimuksen tulokset osoittavat, että THC/CBD-ekstrakti [Sativex] on tehokas lisähoito syöpään liittyvissä kivuissa potilailla, jotka eivät saa riittävää kipua lievittävää vaikutusta opioideista”.

He lisäsivät: ”Tässä tutkimuksessa THC/CBD-ekstrakti osoitti lupaavampaa tehoa kuin pelkkä THC-ekstrakti. Tätä tulosta tukee todisteet THC:n ja CBD:n yhteisvaikutuksista. CBD voi parantaa THC:n kipualievittäviä mahdollisuuksia voimakkailla käänteisvaikutuksilla CB2-reseptoreissa, jotka voivat aikaansaada tulehduksenvastaisia vaikutuksia immuunisolujen muutosten ehkäisemisen lisäksi — nämä tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja antavat aihetta lisätutkimukselle.”

Vuonna 2005 julkaistu kliininen tutkimus osoitti viimeksi, että kannabisuutteet vähentävät syöpäkipuja huomattavasti lumevalmistetta paremmin. Arviolta 25 – 40 prosenttia syöpäpotilaista kokee jonkinlaisia neuropaattisia kipuja joihin saatavilla olevat kipulääkkeet eivät tehoa.

Vuonna 2006 Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto FDA valtuutti potilaiden värväämisen ensimmäiseen koskaan toteutettuun yhdysvaltalaiseen lääketutkimukseen, joka arvioi Sativexin tehokkuutta syöpäkipuihin. Tähän mennessä tutkimukseen on kirjattu mukaan 360 potilasta 14 eri maasta Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Etelä-Afrikasta. Tutkimustulokset tullaan julkaisemaan keväällä 2010.

Sativex on tällä hetkellä laillinen lääke Kanadassa MS-taudin hoidossa ja syöpäkivuissa, ja se odottaa lääkelupaa Iso-Britanniassa ja EU:ssa.

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=8033





Kannabiksen laittomuus lisää syrjäytymisvaaraa

9 12 2009

Norjalainen sosiologian professori Willy Pedersen on aina suhtautunut kriittisesti kannabiksen laillistamiseen.

Nyt hän on muuttanut käsityksensä oltuaan mukana tekemässä pitkäaikaistutkimusta, josta ilmenee, että  kannabiksen  laittomuus on nimenomaan tekijä, joka aiheuttaa nuorten leimautumista rikollisiksi ja siten edistää syrjäytymistä.   Tutkimus on julkaistu Addiction-lehdessä 15.10. 2009.

Willy Pedersenin artikkeli Morgenbladet-lehdessä 16.10. 2009:

Kannabis pitää laillistaa

Willy Pedersen

Kannabista käyttävistä nuorista aikuisista joka neljännellä käy huono tuuri.  He joutuvat tekemisin virkavallan kanssa.  Siitä maksettava hinta on usein kova.  Monille koituu vaikeuksia koulutuksessa ja työelämässä.

Muistan selvästi, kuinka viisitoista vuotta sitten Norjan lakimaailman nestori, professori Johs Andenæs nousi puhuja-aitioon. Hän sanoi: Norjan huumausainepolitiikka on  epäonnistunut olennaisissa puolissaan.  Salissa istui 400 kuulijaa, päihdepuolen ammattilaisia, poliitikkoja sekä valtakunnan oikeuskansleri ja hänen henkilökuntansa.

Andenæs jatkoi: kannabiksen käyttö ja hallussapito on laillistettava.  Kannabiksen käyttäjien rankaiseminen ei ole järkevää. He vahingoittavat vain itseään.  On myös perusteetonta olettaa, että rangaistukset vähentäisivät huumeiden käyttöä.

Seuraavaksi tapahtuvaa on ikävä kuvata omalta kannaltani. Andenæsin vieressä istui Nils Christie. Ajattelin, että hänen suhtautumisensa kannabikseen ja hippeihin ja moneen muuhun on jo 1960-luvulta asti ollut naiivia.  Ajattelin, että Andenæs lähentelee 85-ikävuotta ja Christie on selvästikin onnistunut vetämään hänet utopistiseen Kardemumma-maailmaansa.

Esitin sekä Andenæsiä etä Christietä vastaan  mielestäni hyvin perusteltuja väitteitä. Ensimmäiset laajat tutkimukset olivat silloin osoittaneet, että kannabis lisää psykoosin riskiä.  Sosiaaliset kustannukset voisivat olla myös korkeat: koulun keskeyttämistä, pikkurikollisuutta  ja vaikeuksia juurtua työelämään seuraisi kannabiksen käytön  vanavedessä.

Tästä huolimatta Christie ja Andenæs olivat oikeassa.  Kyseessä ei ollut hauras vaan rohkea mies, joka arvokkaasti nousi puhujapönttöön 1990-luvun puolivälissä. Miksi kerron tämän?  Siksi, että moni ajatteli kuten minä.  Pidimme Christien asennetta lapsellisena.  Ajattelimme, etä Andenæsiä oli johdettu harhaan.  Mutta me erehdyimme.

Kannabis tuli Norjaan uutena ja outona 1960-luvun loppupuolella ja ennakoi uutta huumeongelmaa  Sen jälkeen monet ovat tuhonneet elämänsä huumeilla ja kannabis on ollut osaltaan mukana siinä.  Se on ollut peruste rangaistuskäytännöille.

1960-luvun alkupuolella ei käytännössä ketään rangaistu huumeista ja rangaistuksetkin olivat lähinnä symbolisia.  Nyt rangaistukset ovat ankaria ja huumerikolliset täyttävät vankilamme.  Olin pitkään tyytyväinen tähän politiikkaan.

Vähitellen mielipiteeni on kuitenkin muuttunut.

Olen juuri julkaissut artikkelin tieteellisessä julkaisussa Addiction.  Artikkelin olen kirjoittanut yhdessä tutkijakollegani Thorbjørn Skardhamarin kanssa.  Se, mitä havaitsimme siinä, on syy muuttuneisiin näkemyksiini.  Seurasimme edustavaa otosta norjalaisista nuorista teini-ikäisistä lähes kolmikymppisiksi. Meillä on tietoa heidän sosiaalisista taustoista, perhesuhteista, koulunkäynnistä, työstä ja paljosta muusta. Lisäksi olemme kartoittaneet päihteiden käyttöä (alkoholi, kannabis, amfetamiini, kokaiini, ekstaasi).  Olemme yhdistäneet tietomme rikosrekisteriin (luonnollisesti häivyttäen henkilöllisyydet).  Näin olemme voineet tutkia, mitkä tekijät nuoren ja varhaisen aikuisen elämässä ovat liittyneet rangaistuksin.

Tärkein löytö tutkimuksessa on se, että  kannabiksen käyttäjillä on korkeampi todennäköisyys  saada rangaistuksia.  Ei väkivallan, hyöty- tai muun rikollisuuden,  vaan huumausainelakien rikkomisen vuoksi. Monet saadaan kiinni hallussapidosta, useat myös myynnistä.  Yli kymmenen kertaa kannabista käyttäneistä kaksikymmentä vuotta täyttäneistä joka neljättä on rangaistu.  Useilla on muitakin riskejä kannabiksen  lisäksi saada rangaistuksia.  Tietojemme analysointi osoitti, että kannabiksen käyttäjillä oli seitsemänkertainen todennäköisyys saada rangaistusseuraamuksia, ja nimenomaan huumeiden käytöstä.

Mitä huumetuomion saaminen merkitsee?

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että siitä voi koitua vakavia seurauksia;  ongelmia koulussa ja työelämässä,  sosiaalinen verkosto voi ryhtyä hyljeksimään, elämänlaatu laskee.  Huomionarvoista on myös se, että rangaistukset eivät vaikuta kannabiksen käyttöön.  Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että 95% jatkoi kannabiksen käyttöä tuomionsa jälkeen.  Monet tuomitaan myös kaupasta.  Ovatko he kylmäverisiä huumekauppiaita, jotka tekevät kaupalla suuria rahoja?  Ei, enimmäkseen he ovat tavallisia käyttäjiä, jotka joutuvat mukaan kauppaan.  Kannabiksella on paljon kysyntää, Oslossa lähes 50% nuorista aikuisista on kokeillut kannabista. Markkinat ovat suuret.  Kaupassa on paljon toimijoita ja rajat ostajien ja myyjien välillä ovat epäselviä.

Tavallisesti myymistä kutsutaan ”auttamiseksi”, mikä osoittaa itseymmärrystä. He näkevät itsensä osallisena yhteisiin talkoisiin. Jotkut hankkivat suuria määriä kannabista. Meidän tutkimuksessamme he elivät tavallista elämää,  vaikka he saivat aineen  laittomasti.  Kannabikseen liittyvä talous on suurempaa kuin heroiiniin, amfetamiiniin ja kokaiiniin liittyvä talous.  Monet käyttäjät saavat rangaistuksia, mutta he eivät koe tekevänsä mitään väärin.

Kannabis voi olla vaarallista ja on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. On olemassa vaara saada psyykkisiä kärsimyksiä psykoaktiivisista aineista, joita kannabis sisältää.  Mutta vain harvat saavat sellaisia.  Kannabis lasketaan mielellään vähemmän haitalliseksi kuin alkoholi tai tupakka.  Mutta sosiaaliset seuraamukset voivat olla mittavia.  Käyttäjät nimittäin joutuvat vedetyksi rikollisiin ympyröihin, mikä on seurausta vallitsevasta lainsäädännöstä.  Rikolliset ympyrät ovat suuria ja monialaista, jolla on yhteyksiä moniin muihin tahoihin, useampiin kuin mitä tavalliset ihmiset tulevat ajatelleeksi.  Monet kohtaavat niissä ympyröissä myös vaarallisempia aineita, kuten amfetamiini ja kokaiini.  Äärilaidoilla ovat kaikkein heikoimmat ryhmät mitä meillä täällä Norjassa on, eli pakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka myyvät kannabista Oslon keskustan läheisyydessä.

Sattumoisin kirja, jonka olen tehnyt heistä yhdessä Sveinung Sandbergin kanssa, julkaistaan myös tällä viikolla:  ”Street capital: Black cannabis dealers in a white welfare state” (”Katujen pääoma: mustat kannabiskauppiaat valkoisessa hyvinvointivaltiossa”). Kirjassa osoitamme että kannabiskaupasta saadut rahat vievät heitä tuhoisampaan päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen.

Haastattelin yhtä maamme suurinta kannabiksen salakuljettajaa.  Hän salakuljetti useita satoja kiloja kannabista. Osti sitä melkein ilmaiseksi Marokosta, toi Espanjan ja Hollannin läpi aineen Osloon.  Hän istuu nyt vangittuna, kun kysyin häneltä: ”Mitä jos kannabis laillistettaisiin?”.  Hän vastasi:  ”Se olisi meidän bisnekselle todella synkkä päivä.  Kannabis on yksi varmimmista aineista, joilla voi tehdä rahaa.  Aina riittää tarpeeksi naiiveja pikkukaupittelijoita ja asiakkaita.  Ei ole sattuma, että David Toska meni myös mukaan kannabiskauppaan.” (David Toska on kuuluisa norjalainen rikollinen.  -toim. huom.)

Aika on kypsä keskustelulle lainmuutoksesta kannabiksen suhteen. Ei ole olemassa yksinkertaisia  ratkaisuja, sillä Norja on mukana kansainvälisissä sopimuksissa.  Mutta monet ajattelevat kuten minä, vaikkakin peitellysti.  Viime vuonna olin suljetussa seminaarissa Britannian Ylähuoneessa.  Lady Amanda Feildingillä on edustuspaikka siellä.  Hän esitti Kannabiskomission raportin (The Cannabis Commission Report), jonka olivat laatineet maailman johtavat tutkijat ja jonka hän itse oli rahoittanut. Raportin johtopäätös oli se, että nykytilanne on erittäin huono. Kannabiksen kaupasta vastaa järjestäytynyt rikollisuus ympäri maailman.

Tupakan kanssa meillä on välineitä, joilla voi säädellä tupakkateollisuutta.  Meillä on varoituksia terveydellisistä haitoista, nikotiinin määrää tupakassa on rajoitettu ja myyntipaikkoja valvotaan.  Kannabista myydään joka paikassa, mutta viranomaisilla ei ole keinoja valvoa sitä.  Seminaari oli hyvin erikoinen sillä monet tahot olivat mukana – YK:n päättäviä henkilöitä, EU ja jopa EUROPOL (European Police Office).  Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa.  Kaikki olivat myös turhautuneita siitä, että ajatusta on poliittisesti mahdotonta viedä läpi.  Lady Amanda oli hyvin tyytyväinen avoimeen keskusteluun. Ennen kuin poistuimme kokouksesta hän muistutti meitä siitä, että kokous käytiin ”Chatham Housen säännöillä”  – kukaan ei saa siteerata kenenkään sanomisia.

Luulen, että aika olisi kypsä nähdä asia uusin silmin.  Johs Andenæs oli urhea mies. Ehkä Thorvald Stoltenberg on myös sellainen. Hän on saanut tehtäväkseen johtaa  huumausainepoliittista komissiota.  Veikkaisin, että hän ehdottaa uutta linjaa heroiinikysymyksessä.  On jännittävää nähdä, uskaltaako hän tarttua myös kannabikseen.

Willy Pedersen

Sosiologian professori Oslon yliopistossa

Lähteet:

Morgenbladet: Kannabis bør legaliseras

http://www.morgenbladet.no/apps/pbcs.dll/article?AID=/20091016/OAKTUELT/710169949

Tutkimusartikkeli Addiction-lehti (abstrakti):

”Cannabis and crime. Findings from a longitudinal study”.

http://www3.interscience.wiley.com/journal/122651391/abstract





Luotettavampi arviointi hampun THC-pitoisuuksista on tarpeen ja mahdollista – Osa 1

24 08 2009

J.C. Callaway on dosentti Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemian ja neurobiologian laitoksella ja Finola Ky:n toimitusjohtaja (PL 236, 70101 Kuopio). (Sähköposti: callaway@finola.com). Tohtori Callawaylla on myös kaupallista kiinnostusta Finola-hamppulajikkeeseen.

Tohtori Callaway on kirjoittanut 28-sivuisen artikkelin hampun THC-pitoisuuksien mittaamisesta ja niihin liittyvistä EU:n asetuksista. Artikkeli paljastaa piittaamattomuutta ja kyvyttömyyttä virkamiestemme ja poliitikkojemme keskuudessa. Tätä tapahtuu sekä asetuksia, tieteellistä analysointia että tulosten soveltamista kohtaan. Erityisesti kritiikkiä saa Maa- ja metsätalousministeriö, joka on epäonnistunut täyttämään velvollisuutensa.

Tässä taloustilanteessa meidän pitäisi auttaa suomalaisia yrittäjiä, erityisesti jos heillä on käsissään todella potentiaalinen vientituote. MMM on päinvastoin vaikeuttanut yrittäjien elämää ja estänyt Finola Ky:tä kasvamasta. Suurin kritiikki kohdistuu siihen, että MMM ei ole suostunut toimittamaan uusimpia tutkimustuloksia EU-komissioon uudelleenarviointiin. Tämä voisi palauttaa Finolalle sille kuuluvat EU-tuet ja avata sille ovet useille pelloille. Onko esteenä pelko, tietämättömyys, vai mikä?

Tohtori Callaway tietänee asiasta eniten joten annetaan hänen kertoa tässä juttusarjamme ensimmäisessä osassa. Palaamme aiheeseen ja käännämme lisää osioita tohtori Callawayn artikkelista, mutta jos et halua odottaa, niin koko artikkeli löytyy englanniksi PDF-muodossa täältä.

harvestingfinola

Abstrakti:

Useimpia teollisia viljelykasveja, joita kasvatetaan Euroopan Unionin 28 jäsenmaassa, tuetaan maataloustuilla. Virallista listaa maataloustukikelpoisista hamppulajikkeista EU:ssa ylläpitää EU-komissio, ja EU:n jäsenvaltioiden odotetaan ottavan näytteitä, analysoivan ja raportoivan delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) -pitoisuuksista kelvollisista sadoista jokaisesta viljellystä lajikkeesta vuoden loppuun mennessä. Näin käskee komission asetus (EY) N:o 796/2004. Näihin tietoihin pohjautuen lajikkeiden lisäykset ja niiden poistot tältä listalta tehdään varhain seuraavana vuonna.

Pääsy EU-tuettujen hamppulajikkeiden joukkoon vaikuttaa riippuvan kahdesta tärkeästä tekijästä: lajikkeen on kuuluttava EU:n tunnettujen kasvinviljelijöiden yleiskuvastoon (tunnetaan myös lajiluettelona), ja lajikkeen on keskimäärin sisällettävä alle 0,2% THC:ta. Tätä vaaditaan komission asetuksen (EY) No. 796/2004 Liitteessä I, jossa kuvaillaan näytteenotto- ja testausmenetelmät.

Vertailun vuoksi huumeeksi viljeltävät kannabiskasvit sisältävät tyypillisesti 5-10% THC:ta. Tämän artikkelin tarkoitus on tuoda esiin tärkeitä ominaisuuksia EU:n näytteenottokäytännöissä, jotka muiden kummallisuuksien lisäksi suosivat kaksineuvoisia kuitulajikkeita Länsi-Euroopasta ja asettavat yksineuvoiset öljylajikkeet itäisestä ja pohjoisesta Euroopasta epäsuosioon.

Myös potentiaalisia systemaattisia ongelmia, jotka esiintyvät nykyisessä analyyttisessa käytännössä THC:n analysoimiseksi on tunnistettu ja pohdittu.

Suora kritiikki on suunnattu tietämättömyyttä ja epäpätevyyttä kohtaan, jota EU:n asetusten ja ohjeiden ymmärtämisestä ja toteuttamisesta vastaavat virkamiehet ovat osoittaneet.

Johdanto:

Jokaisessa mittauksessa on aina jonkin verran arvoituksellisuutta ja epävarmuutta. Ideaalitilanteessa analyyttiset protokollat suunnitellaan, vakiinnutetaan, säännöllisin väliajoin tarkistetaan ja toteutetaan tavalla, joka takaa sekä virheettömyyden että tarkkuuden mitatuissa tuloksissa.

Esimerkiksi Eurachem on ammattimaisten organisaatioiden verkosto, joka tarjoaa osaamista analyyttisessa kemiassa ja laatuun liittyvissä asioissa Euroopassa. Heidän tavoitteenaan on muodostaa järjestelmä kemiallisten mittausten kansainväliselle jäljitettävyydelle ja edistää korkean laadun toimintatapoja (Eurachem, 2008).

Tämän kaltainen rakenne sallii analyyttisten laboratorioiden läpi Euroopan Unionin (EU) toimia yhteistyössä ja tarjota riittävä määrä luottamusta analyyttisiin tuloksiin. Tämän vuoksi riittävän tason kykyä ja tietotaitoa esiintyy jo rakenteissa auttaakseen EU-jäsenvaltioiden virastoja myöntyvyydessä EU:n asetuksiin hamppupeltojen näytteenotossa ja myöhemmässä delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC) kvantitiivisessa analyysissa.

Yllättäen, tällä hetkellä ei kuitenkaan ole systemaattista kontrollia hampun THC-pitoisuuksien kvantitiiviselle arvioinnille EU-maiden välillä. Lisäksi jäsenvaltiot usein luottavat ammattitaidottomiin ihmisiin peltonäytteiden keräämisessä. Sen jälkeen nämä näytteet lähetetään oikeustieteellisiin laboratorioihin, joilla voi olla tai olla olematta mitään kokemusta tai kiinnostusta matalien THC-pitoisuuksien kvantitiiviseen analyysiin näytteissä, jotka eivät kuulu oikeustieteen kiinnostuksen piiriin. Syy tähän on melko yksinkertainen. Tavallisesti vain THC:n kvalitatiivinen läsnäolo on tarpeen oikeustieteellisissä tutkimuksissa, täsmällisen, tai edes tarkan, analyyttisen tuloksen sijaan.

Gonja4Seuraavaksi EU:n jäsenvaltioiden maatalousministeriöt saavat nämä tulokset, ja ilmeisesti hyväksyvät ne ilman lisäkysymyksiä tai kriittistä analyysia. Nämä tulokset lähetään sen jälkeen EU-komissiolle lisämietintöihin. Valitettavasti näyttää siltä, ettei ole olemassa mahdollista takautumisoikeutta, menettelyä keskustella, tai edes kyseenalaistaa näiden tulosten kelpoisuutta tässä vaiheessa.

Tieteellisestä näkökulmasta analyyttiset tulokset, joiden ei voi näyttää saavan tukea faktoista ja objektiivisuudesta menettävät merkityksensä, ja tällaisten tulosten itseisarvo menettää merkityksensä. Tällä tavoin ihmiset, jotka käyttävät tätä informaatiota faktana todisteisiin pohjautuvissa päätöksissä, kuten viranomaiset tai poliitikot, voivat alkaa uskoa asioihin, jotka eivät ole tieteelliseltä kannalta katsottuna totta.

Vielä pahempi on tilanne, jossa nämä päätökset ovat muutamien henkilöiden käsissä, jotka voivat olla kykenemättömiä, haluttomia, tai jopa innottomia tietämään onko heidän hallussaan oleva tieto tieteellisesti pätevää vai ei. Tällaisissa tapauksissa me kaikki kärsimme ja tulemme tahattomasti petetyksi tämän tietämättömyyden vuoksi, ja arvokkaita mahdollisuuksia voidaan menettää.

Todellisen THC-pitoisuuden arviointi hamppunäytteestä tarjoaa ainutlaatuisen esimerkin havainnollistaa kollektiivisen epäpätevyyden kärki. Monista syistä on vaikeaa saada luotettavaa tieteellistä dataa THC-pitoisuuksista EU:ssa. Yleisesti, 1) THC ei ole täysin vakaata tavallisissa liuoksissa, joita hankitaan kemian alan yhtiöiltä (Poortman-van der Meer and Huizer, 1999); 2) ei ole ollut poliittista tai teknistä tahtoa saavuttaa tarvittavat lisäaskeleet laboratorioanalyysissa määrittää ja varmentaa THC:n todellinen pitoisuus tavallisissa liuoksissa, joita käytetään lopulta THC-pitoisuuksien selvittämiseen peltonäytteistä; ja 3) tällä hetkellä ei ole viranomaista, joka ymmärtäisi hampun näytteenottoprotokollan, joka on kuvattu komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklassa, Liitteessä I.

Ehkä tämä ei ollut niin kriittinen kysymys lähimenneisyydessä, kun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 619/71 artikla 3(1) 22. maaliskuuta 1971 esiteltiin tarjoamaan perussäännöt hampun kasvatuksen taloudelliseen tukemiseen Euroopassa, kun näytteiden sallittu keskiarvo THC:n suhteen oli 0,3%. Kuitenkin, kun seuraavaksi uudistettiin neuvoston asetus (EY) N:o 2702/1999 hampun tuotantoon markkinointivuosille 1998/1999, 1999/2000 ja 2000/2001, EU:n (ministeri)neuvosto määritteli, että vain lajikkeet, joissa THC-pitoisuus ei ylitä 0,3%:a ja seuraaviksi markkinointivuosiksi 0,2%:a, olisivat oikeutettuja pääsemään tuettujen hamppulajikkeiden listalle tulevaisuudessa.

Kummallisia muutoksia tehtiin myös peltonäytteiden keruumenetelmiin. Näin alhaisten THC-pitoisuuksien mittaaminen sekä täsmällisyydellä että tarkkuudella kuuluu hyvin modernin analyyttisen teknologian alaan, mutta ilman vastaavia muutoksia politiikassa nykyisissä EU:n asetuksissa analyyttisen menettelyn suhteen, ei täsmällisyyttä eikä tarkkuutta voida taata.

Tästä ongelmasta kerrotaan lisää yksityiskohtia tämän artikkelin tulevissa osissa.

Vaikka ei ollut terveysriskiä, ei käyttöä hampulle mustassa pörssissä, ei julkista valitusta, tai edes mitään tieteellistä näyttöä rohkaisemaan tätä dramaattista muutosta, suurin vaikutus THC-pitoisuuden laskemisella 0,3 %:sta 0,2 %:iin on ollut itä- ja pohjoiseurooppalaisiin hamppulajikkeisiin, joiden kilpailun kaksineuvoisten lajikkeiden länsieurooppalaisten viljelijöiden kanssa se on estänyt tehokkaasti moderneilla EU:n markkinoilla.

Ei liene yllätys, että ranskalaisten intressejä on niin raskaasti edistetty, suojeltu, ja läheisesti liitetty näiden asetusten juonitteluun, jotka ovat asettaneet heidän kallisarvoiset kaksineuvoiset kuituhamppulajikkeensa nykyisten asetusten erityisesti suosimiksi.

Tämä tilanne pohjautuu pitkään ja tuottoisaan perinteeseen ranskalaisen hampun tuotannossa, joka oli hyvin voimissaan ennen toista maailmansotaa, ja erityisesti kuituhampun osalta strategisena hyödykkeenä tietynlaisten paperien tuotannossa paperirahaksi, Raamatun ohuiksi sivuiksi, teepusseiksi ja savukkeiden käärimispapereiksi.

hemp01

Hamppukuiduilla on edelleen arvoa modernissa maailmassa, ja hampunsiemen on nykyään tunnustettu rikkaana ravinteiden lähteenä elintärkeille rasvahapoille ja korkealaatuiselle kasviproteiinille (Callaway, 2004).

Valitettavasti EU:n protokollat hampunsiemenlajikkeiden näytteiden keräämiseen ja niiden analysointiin THC-pitoisuuksien osalta eivät ole kehittyneet pysyäkseen tämän suhteellisen uuden sovelluksen, tai vaatimusten jopa matalampien THC-pitoisuuksien arvioimiseksi täsmällisesti ja tarkasti juuri tähän nimenomaiseen loppukäyttöön, tahdissa.

Vaikuttaa myös olevan kriittistä kokemuksen puutetta ymmärtää nämä säädökset jäsenvaltioissa, erityisesti Pohjois-Euroopassa, jossa yksityiskohtainen perehtyneisyys hampun morfologiaan on joko menetetty tai sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Lisäksi pohjoisen pitkät päivät estävät useimpia hamppulajikkeita kukkimasta (Callaway ja Hemmilä, 1996), mikä tekee asetuksissa kuvaillun oikean keräyspäivän kasvitieteellisesti mahdottomaksi. Täällä kukkivien hamppulajikkeiden kukkimisen tarkkaa loppumisajankohtaa ei voida määrittää ilman tarkkaan kontrolloituja havaintoja ajan myötä, ja mieluummin useilla istutuspäivillä (Amaducci et al. 2008).

Toisin sanoen Pohjoismaissa esiintyy tällä hetkellä tilanne, jossa näytteenotosta vastaavat viranomaiset ja maatalouspoliittiset päätöksentekijät ovat epäonnistuneet ymmärtämään näiden asetusten ja protokollien merkityksen ja myöhemmät sovellukset.

Näin ollen ei liene yllätys, ettei näitä asetuksia ole toteutettu reilulla ja virallisella tavalla läpi EU:n.

Tämä artikkeli kuvaa ennenkuulumatonta vähennystä sallituissa THC-pitoisuuksissa kolmasosalla, 0,3%:sta 0,2%:iin, ilman muuta merkittävää syytä kuin niille, jotka haluavat läntisen Euroopan säilyttävän kontrollin tuottoisiin maatalousmarkkinoihin.

EU:n maatalousministeriöt ovat tämän mielivaltaisen alennuksen lisäksi osoittaneet tietyn tyyppistä tietämättömyyttä erityisesti Ruotsissa ja Suomessa, jossa virkamiehet ovat olleet joko haluttomia tai kyvyttömiä ymmärtämään asetusten protokollat ja tieteellisen informaation sisäinen tarkoitus, joka on syntynyt näistä protokollista.

Lähde:

Industrial Hemp, Vol. 13, No. 2, August 2008: pp. 1–40 A More Reliable Evaluation of Hemp THC Levels is Necessary and Possible – J.C. Callaway

-Abstract & Introduction (p.117-121)

http://file.jaatiedostosi.com/wjr4Hb/

http://finola.com/





Timo Haaran ajatuksia hampusta

10 08 2009

Ohessa on kysymyksiä herra Timo Haaralle, joka viljeli hamppua ja sai käräjillä siitä 2 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman tuomion. Voima on tehnyt hänestä jutun aiemmin. Nyt on meidän vuoromme.

Oheiset kysymykset on koottu hamppufoorumilla ja toimitettu herra Haaran vastattavaksi. Mitä kaikkea hamppuministeriksikin tituleerattu Haara on saanut vastattavakseen ja mitä hän onkaan vastannut? Saimme vastaukset ja tarjoamme ne nyt teidän luettavaksenne. Luvassa antoisa tietoisku suomalaisesta hampusta.

1. Mistä idea öljyhampun kasvatukseen sai alkunsa? (Mitä kautta tutustuit siihen? Mitä mahdollisia tietolähteitä sinulla oli?)

psychedelic greendieselOlen tätä asiaa jo hieman pitempään miettinyt ja siihen tutustunut. Totesin, että tarvitsen ammatin itselleni ja ajattelin ammattina Cannabis Sativan viljelijän uran voivan olla yksi merkittävä potentiaalinen vaihtoehto kun oli jo tietoa siitäkin, että tuota lääkeasiaa aiotaan varovasti ryhtyä jo viimein yleistämään ja että asenteita tullaan muokkaamaan yleisesti huomattavasti sallivampaan suuntaan ja se liittyy olennaisesti myös mm. teolliseen prosessointiin.

Hampunhan voi hyödyntää oheistuotteina hyvin kuten esimerkiksi mm. polttoaineen tuotannon yhteydessä voisi tuottaa THC-konsentraatteja lääketeollisuuden omiin prosesseihin tai suoraan lääkkeeksi ja ihmisten hyödyksi.

Bioperäiset polttoaineet tulevat yleistymään pakostakin kun ilmastovelvoitteet tulevat lunastettavaksi, palmuöljy on jo pelkästään eettisestikin toimimaton ratkaisu tällä puolella palloa.

Ensimmäiset dieselit pyörivät hyvin lamppu- eli hamppuöljyllä, tässä voisi olla työsarkaa koko Suomelle.

Tuohon öljyhamppuasiaan esittäisin näkemyksen, että nähdäkseni lähestulkoon kaikki hamppu voi olla öljyhamppua, tai lääkehamppua, tai vaikka myös kuituhamppua, en erittelisi hamppuja ihan aivan tuolla tavoin, että joku kasvi omissa kasveissani olisi ollut jotenkin erityisesti juuri pelkkä öljyhamppu. On tietystikin totta, että jotkut hamppulajikkeet totta kai voivat tuottaa suurempia öljymääriä kuin toiset, aivan kuin joidenkin lajikkeiden kuitutuotot ja -laadut poikkeavat paljonkin toisistaan. Oudoksun kyllä hieman pelkistävää öljyhamppu-määritelmää terminologiselta kannalta.

Luin pikkupoikana vanhasta kirjasta, että hamppu voi olla hyvä asia ja siitä asti on hamppu ja ihmisen suhde siihen kiinnostanut. Mummon puheet iso-isoisän puuhailuista jäivät myös mieleen, kun isoisän sukua oli Hyödyn kylältä kotoisin ja siellä on perinteisesti aina tiedetty melko hyvin, että mikä on yhteisesti hyödyllistä ja mikä ei, sukuni on kasvattanut hamppua pitkään ja kaikki ovat tuolloin olleet oikein tyytyväisiä asiaan.

Internet on kai kykyään jo melko realistisella tasolla hamppuasioissa, mutta olennaisimmat omat tietoni mitkä ovat johtaneet omiin ratkaisuihini hampun suhteen olen saanut vanhoista kirjoista, vanhemmilta ihmisiltä ja oman elämänkokemuksen kautta. Tulevaisuuden nuorilla erityisesti tulee olemaan haastavat paikat sen suhteen, että minkä aikakauden kertomukset ovat niitä kaikkein luotettavimpia, 60-luvun lopulla ja 70-luvusta eteenpäin koko aihe muuttuu melkoisen mielenkiintoiseksi kaikkine eri tasoineen.

2. Kuinka suuria ovat hankintakustannukset esimerkiksi puristus- ja mahdolliselle esteröintilaitteistolle? Tarvitseeko hamppuöljy esteröidä vai voiko sitä laittaa suoraan tankkiin?

On kiistaton totuus, että noilla vanhoilla yksinkertaisilla dieseleillä voi ajaa vaikkapa vanhalla muuntajaöljyllä tai lähestulkoon millä tahansa palavalla aineella, joka on riittävän öljyistä, länsirannikon biopolttoainepioneerit ajavat Suomessakin jo tällä hetkellä silakan- ja lohenperkuutähteistä tehdyllä öljyllä ja koneet käyvät hyvin. Lämpimällä kelillä esteröimätönkin raaka kasviöljy palaa hyvin ja on notkeaa, mikäli laitteistossa on esim. polttoaineen esilämmitys, hyvät sakkasihdit sekä kosteudenerottimet niin kyllä diesel aina raksuttaa menemään.

Aion ajaa hampulla aivan varmasti jo testatakseni ovatko historiankirjat väärässä vaiko ei, kun näin on väitetty, että kannabiksesta valmistettu öljy on parhaimmasta päästä voimanlähdepolttoaineenakin. Nykyhinnoissa 4000 eurolla pääsee jo puristamaan, halvin puristinmalli maksaa satasen, ja siitä voi ainakin kopioida toimintaperiaatteen omavalmistelaitteistoa varten. Osuuskuntatyyppiseen paikalliseen keskuspienpuristamokäyttöön soveltuvan toimivan laitteiston hinnaksi sanottiin tutun kautta n. 30 000 euroa + ALV kun olin viimeksi sellaista hankkimassa kunnes jouduin pidätetyksi jälleen. Tuossakin olisi kotimaiselle työllisyydelle tilausta kun alettaisiin noita laitteistoja yleistämään ja niitä enemmän valmistamaan.

3. Entä viljelykalusto? Onko jo olemassa olevat kylvö- ja korjuukoneet sovellettavissa hampputuotantoon vai tarvitaanko erikoiskalustoa?

Itse sovelsin käyttöön vanhan Valmetin traktorin, aivan tavallisilla mm. Keltaisesta Pörssistä muutamilla kympeillä löytyvillä vanhoilla maataloustyökoneilla voidaan tuottaa hamppua pientilamittakaavassa siinä missä montaa muutakin kasvia. Ainakin Valtralla ja Ponssella on tietojeni mukaan jo peruskalusto kyseisen kasvin korjuuseen valmiina. Tuossakin olisi taas Suomeen työpaikkoja tiedossa kun huomioitaisiin mm. EU:n voimaantulossa olevat rantavallidirektiivit ja kehitettäisiin kotimainen ns. vesakkotraktori, jolla olisi kätevää muokata maapohjaa, kylvää ja korjata pienpalstoja ja penkereitä/tienpientareita niillä joutomaa-alueilla tapahtuvaa hampuntuotantoa ajatellen. Typpeä ja fosforia runsaasti sitovaa yksivuotista hamppuahan mm. noihin vesistöjen valumasuoja-alueisiin kannattaa laittaa mielestäni kasvamaan.

Muutenkin kaikki joutomaat joutaisivat hampulle, että ympäristöystävällisintä mahdollista energiaa voitaisiin enemmän tuottaa kotimaassa ja työllistää samalla luonnonmukaisesti hyvinkin paljon väkeä sekä estää maaseudun alati vallalla olevaa autioitumisuhkaa.

Huomionarvoista tuota kasvatuspinta-alaseikkaa ajatellen ovat EU:n viljareservivalmiuspolitiikka suhteutettuna nykyisten energiakasvien ominaisuuksiin.

4. Kuinka suuri viljelyala tarvitaan vuoden polttoaineisiin? Esimerkiksi ajoneuvon kulutus 7 litraa /100 km ja kilometrejä tulee 20 tuhatta / vuosi? Tavoitteena 1400 litraa.

En itse ehkä lähtisi rajallisilla taidoillani laskemaan asiaa näin monimutkaisesti, asia on helppo pitää pähkinänkuoressa kun nyrkkisääntönä hampulle on 100–150 litran hehtaariöljytuotto. Näin esim. jo 10 hehtaarin kasvatuspinta-alasta voidaan tuottaa vuositasolla biopolttoainetta dieselmoottorikäyttöön 1000–1500 litraa. Periaatteessa tämä on alakanttiin laskettu arvio.

130(1)

5. Kuinka paljon suurempi sato on verrattuna rypsiin? Onko energia-arvoissa, käsittelyssä tai tuotannossa ylipäänsä mitä suuria eroja?

Rypsillä tuotto vaihtelee paljon erityisesti mitä pohjoisemmaksi mennään, täällä Savossa ollaan jo mielestäni nykyisen rypsin tuotannon kannattavuuden reuna-alueilla. Yleisesti öljytuottoa ajatellen hamppu kykenee tuottamaan mielestäni suurempia öljymääriä kuin rypsi, ainakin mikäli tuotantoon on lähdetty pohjoisemmassa. Hampun hallankestoisuus esimerkiksi voi olla yllättävän hyvä, parempi kuin rypsin. Öljynpuristusprosessoinnissa voidaan käyttää täysin samoja laitteita kuin kannabisöljyäkin puristettaessa, esteröinti toimii myös pääpiirteittäin aivan samoin.

Hamppu on helpompi viljeltävä kuin rypsi ja monikäyttöisempi, öljyn rasvahappokoostumuskin on hampussa ihmiskudokselle soveltuvuutta ajatellen parempi mikäli asiaa arvioidaan samalla elintarvikekäytön pohjalta.

6. Mitä olivat ne tekijät, jotka kohdallasi sallivat tällaisen uraauurtavan viljelyidean edetä Suomessakin näin pitkälle? Uskoitko siis, että voisit saada pelkästään asiasi oikein esittämällä poliisit soveltamaan huumausainelain seitsemättä pykälää? (Eli ei käyttöä huumausaineena.)

Tässä edelleenkin on se tilanne, että en koe mitään tarvetta päihtyä hampusta, en koe olleeni päihtymis- tai päihdyttämis/huumaantumistarkoituksella liikkeellä eivätkä motiivini kuulu tuolle alueelle, oudoksun siis tuonkin vuoksi sitäkin asiaa, että mm. 56-vuotias kaverini sekä 65-vuotias toinen tuttavani saavat syytteen huumausainerikoksesta heidän hoidettuaan heille antamallani kannabiksella mm. pahoja reuma- ja selkäleikkauskipujaan, joita heillä todistettavasti on ollut. Kannabis on parantanut heidän elämänlaatuaan huomattavasti.

Mielestäni hamppu päihtymiseen eli siis eräänlaista yleisintä päihtyneisyyden motiivia, sen tuomaa ns. ”todellisuuspakoa” ajatellen on huono valinta, tämä ”oma” kannabikseni ei ole mielestäni kovin hyvä aine käytettynä tuohon asiaan, olen valinnut pääsääntöisesti jalostukseen tarkoitetut kasvit siten ettei valmis jalostamaan tultava kasvi ole ns. ”huumekasvi” vaan ennen kaikkea lääke, tai lääkeraaka-ainekasvi.

Ennemminkin hieman rauhoittuneempana ja rentoutuneempana todellisuus tuntuu vain hieman todellisemmalta ja jopa realistisemmaltakin erityisesti konkreettisen maailmankuvan kokemisen osalta. Arkiaskareissa tottunut henkilö voi toimia kyseisen hampun vaikutuksen alaisena, eli siis vaikka kyseistä hamppua syötyään täysin normaalisti ja jopa työskennellä tehokkaasti, voimakkaan huumausaine/päihdehampun vaikutuksen alaisena tämä yleensä ei ole kannatettavaa. Hamppu on huono valinta muutenkin huumaantumiseen eli siis päänsä sekoittamiseen, kyllähän alkoholilla pää menee sekaisin ihan eri tavalla, alkoholi huumaa sanan varsinaisessa merkityksessä, laimea n. < 2% THC:n hamppu ei, eikä se mielestäni täytäkään rikosoikeudellisesti huumausaineen määritelmää.

En omalta osaltani ole odottanut poliisin tai oikeuslaitoksen missään vaiheessa aikovan soveltaa 7§:ää kaveriin, jonka aikeissa on omien sanojensa mukaan kasvattaa rekkalasteittain ja tonneittain hamppua. Kyllä tuommoista asiaa tämän hetken laillisuusasioiden valvojien keskuudessa lähdetään yleensä tutkimaan helposti juuri tuossa huumausainetarkoitusnäkökulmassa. Ihmettelen sinänsä tuotakin asiaa, tuossa seitsemännessä pykälässähän tulee selvästi esille, että hamppu- eli kannabiskasvin kasvatus itsessään ei ole mitenkään kiellettyä, kunhan se ei tapahdu juuri nimenomaan tuossa huumausainetarkoituksessa. Miten on siiten nykylääkelainsäädännöllisesti kasvattamisen ja jalostamisen laita Suomen osalta tilanne energia- ja lääke/lääkeraaka-ainenäkökulmaan pohjaten? Kuulunko vankilaan, jos olen aikonut toteuttaa asian todistettavasti noilla motiiveilla?

”7 § Eräiden kasvien ja sienien viljelykielto Kat-kasvin (Catha edulis), Psilosybe-sienien ja kokapensaan viljely on kielletty. Oopiumiunikon, hampun ja meskaliinia sisältävien kaktuskasvien viljely käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa on kielletty.”

7. Miksi ylipäänsä lähdit kasvattamaan vaikka riskit olivat tiedossa? Ja miksi polttelurekvisiitta, siis piippua ja bongia? Oliko niistä polteltu pelkästään tätä öljyhamppua vai oliko myös muiden lajikkeiden käyttöä ja millaista ja mihin tarkoituksiin?

Kuten sanottu, en ole pyrkinytkään kasvattamaan huumetta tai sen raaka-ainetta, vaan energiakasvia, josta voidaan tarvittaessa eristää lääkkeitä tai niiden raaka-aineita.Yksi motiivi kasvatuksen aloittamiseen on yleisten asenteiden muutoksen aikaansaaminen oman toiminnan kautta tapahtuvana seurauksena, aika olisi oikea muutokselle mielestäni jo viimein. En itse juurikaan ole käyttänyt tai käytä bongia minkään aineen polttamiseen, mutta totta kai sivistyneessä kodissa pitää jonkinlainen vesipiippu olla, jos ei muutoin niin koristeeksi, ovathan ne nättejä esineitä. Yksikin kaverini toi juuri sellaisen takkansa reunukselle Intian-matkaltaan.

Tupakkavieroitukseeni todellakin myönnän käyttäneeni Sativa- ja ruderalislajikkeiden lehtiosia, joka ei ole rikoslain määrittelemällä tavalla rangaistava teko. Erityisesti jos YK:n voimassa olevaa huumausaineyleissopimusta aiotaan noudattaa. Hampun lehtiähän myydään mm. tupakkakaupoissa Suomessakin tällä hetkellä täysin laillisesti. Voin todellakin myös myöntää, että kukintoa on tullut hyödynnetyksi toimestani erityisesti tuosta ensimmäisestä kasvatuserästä, THC:n pitoisuus ja -mittauslaitteita kun ei ole ollut käytettävissä niin käytin itseäni auliisti koekaniina, josta ei ole ollut ollenkaan haittaa. Varsinkin koska koen, että hamppu on kukinto-osaltaankin terveydelleni hallitusti käyttämänäni monin tavoin enemmän hyödyllinen kuin haitallinen asia.

Olen syönyt ravinnokseni kannabiskasvin eri osia koko viime loppukesän kuten myöskin tämän kesän aikana ja siten säilynyt hengissä pitkän pidätysvankeuteni tuhottua talouteni täysin eikä ko. asia kaduta edelleenkään pätkääkään, juuri nyt tätäkin kirjoittaessani pureskelen hampun eli Cannabis Sativa-kasvin lehden varsiosaa ja hyvältä maistuu.

124(1)

8. Tunnetko olevasi rikollinen?

Tässä on erittäin hyvä kysymys, en todellakaan. Tavallaan voitaisiin yhtä hyvin kysyä että tunnenko olevani mielisairas kun kasvatan vaarallista hermomyrkkyä, josta tehty jo ensimmäinen piikki voi tappaa. En ole sairaudentuntoinen tässäkään asiassa joten olen varmaan täysin psykopaatti. Tutuiltani voisi kysyä tuota sama asiaa ja heitä todennäköisesti huvittaisi koko hamppuhumppa ja tämä ”huume”kohu, josta todella voidaan olla montaa eri mieltä.

Ei, en koe olevani rikollinen. Olen varmaan tosiaankin niin ”hullu”, tai muutoin mielisairas, että en ymmärrä sairastaa syyllisyydentuntoakaan mahdollisesta rikollisuudestani ja tämähän on juuri yksi psykopatian perusmääritelmistä joten tämmöistä kaveria sitten olette haastattelemassa. Olisikohan järkevintä sijoittaa allekirjoittanut vahvassa kemikaalilääkityksessä laitokseen loppuelämäksi, sillä ainakin hampunkasvatukseni saataisiin viimein loppumaan. Kyllä meillä vaan on Suomessa asiat hyvin ja hienosti, jos ihmisoikeusasioita miettimään käydään.

9. Pärähtikö edes (koko tapahtumaketju, mediahuomio, tuomio)?

Ei tuo hamppu, jota olen pyrkinyt jalostamaan, oikein sanan varsinaisessa merkityksessä pärähdä vaikka sitä söisi tai polttaisi. Ennemminkin tosiaan pärähti nuo jälkimeiningit, etenkin kun pitkässä pidätysvankeudessa ja sen aiheuttamassa virikkeettömyydessä alkoi mennä pakostakin fyysinen kunto huonoksi ja unirytmi sekaisin, niin poliisi tarjoutui reippaasti nappidiileriksi(!), ja ehdotteli unilääkkeensyöntimahdollisuuksia, että josko otat poika ryynejä että jaksat paremmin siellä kellarissa kun on kerran pitkä aika. Tämä loukkasi elämänkatsomustani erittäin raskaasti.

Silloin oli aika päräyttävä olo kun tajusi, että viranomaiset saattavat työnsä puolesta toimia synteettisten vaarallisten ja pahoja riippuvuuksia aiheuttavien huumeiden välittäjinä ja lääketeollisuuden juoksupoikina sekä markkinamiehinä. Onneksi oltiin järki päässä maalaispoliisiasenteella liikkeellä ja todettiin yksissä tuumin, että tuo hamppuasia Suomessakin tarvitsisi oikaisua, ja että nuo kemialliset aineet voivat olla todella paljon haitallisempia terveydelle kuin hamppu millään tavoin käytettynä. Systeemi on mielestäni todella mätä tuolta osin. En ole aiemmin voinut ymmärtää, että kuinka monella eri tavalla hampun kautta voi ajautua vahvempien aineiden käyttäjäksi, silloin tosiaan pärähti kun putkassa tuon tajusin. Olipahan aikaa mietiskellä melko tarkoin koko tämän nykytilanteen ja nykymeiningin mahdollista järjellisyyttä tai järjettömyyttä.

10. Mitkä ovat suunnitelmasi hampun suhteen tulevaisuudessa tuomion jälkeen? Aiotko pysyä julkisuudessa vai siirtyä takavasemmalle? Aiotko vielä kasvattaa hamppua?

Hamppua, eli siis kannabiskasviheimoon kuuluvia THC-pitoisia kannabiskasvilajeja on hallinnoimillani alueilla kasvamassa juuri tälläkin hetkellä n. 1,7 hehtaaria plus pihakasvit ja muut ympäriinsä ripotetut siemenet, ja tarkoitan siis juuri nimenomaan hoidettua/kultivoitua Cannabis Sativaa, joka siellä toimestani nytkin kasvaa osin erittäinkin tuuheasti ja joista kasveista toki hampulle ominaispiirteenomaisesti löytyy THC:pitoisuuksia, joka ei ole ensinkään mielestäni huono asia, ja jonka tuon kannabiskasville ominaisen piirteen vuoksi ne eivät ole esim. EU-tukikelpoisia. En usko koko EU-tukikelpoisuusjalostukseen tai ko. tuen varassa olemisen toimivuuteen erityisesti pitkällä tähtäimellä ajateltuna. En ymmärrä täysin miksi kasvista pitää yrittää jalostaa pois yksi kasvin parhaimmista ja hyödyllisimmistä ominaisuuksista. Täällä pohjoisissa oloissa on lisäksi todettu asian olevan melkoisen hankalaa kuten mm. Finola-esimerkki on osoittanut.

Edelleenkin haluaisin muistuttaa mm. tätä tekstiä mahdollisesti lukevaa poliisia siitä, että kannabiskasvin kasvattaminen itsessään ei ole kiellettyä eli se on peruslähtökohtaisesti sallittua etenkin, jos se tapahtuu muutoin kuin rikoslain määrittelemällä tavalla, esim. energia- tai lääke/lääkeraaka-ainekäyttöön, ja tunnustuksen puristaminen pitkällä pidätysvankeudella uhkaamalla voi olla rikoksena huomattavasti vakavampi jo ihmisoikeuksiakin ajatellen kuin minkäänlainen hampun kasvatustarkoitus. Huomionarvoista asiassa lienee tosiaan se, että kannabis kasvaa toimestani edelleenkin, vaikka alioikeudesta on jo tullut ehdoton tuomio.

Koen, että en ole vielä päässyt tarpeeksi selkeästi julkisuudessa esittämään sitä asiaa jonka haluan hamppuun liittyen päästä tuomaan esille, osallistun mielelläni erilaisiin julkisiin tilaisuuksiin tai haastatteluihin ja kyselyihin aiheesta mahdollisuuksieni mukaan. Mikäli joku tuolla maailmalla minut nähdessään tunnistaa, toivoisin että tulisi rohkeasti juttelemaan ja vertailemaan näkemyksiään hampusta mikäli niitä omaa, vuorovaikutus voi olla joskus melkoisen hieno asia. Näkisin, että hamppua pitäisi nyt mahdollisimman pikaisesti saada kasvamaan mahdollisimman paljon jokaiseen mahdolliseen niemeen ja notkelmaan Suomessakin. Tämän sanoman haluaisin tuotavan laajemmin ja tarkemmin esille erityisesti sen omakohtaisten motiivieni osalta.

Esiinnyn mielelläni kyllä jatkossakin ”hamppumannekiinina”, nythän onkin jo mm. netissä esitetty epäilyjä siitä, että olisin eräänlainen poliisin mustamaalausoperaatio, jolla yritetään tuhota hampuusien yleinen uskottavuuskuva joten julkisuuskuvani rakentuminenhan onkin sitten vallan mainiolla mallilla. Pitäisi saada ainakin selvyyttä siihen, että miten nämä asiat aiotaan jatkossa hoitaa, jos kerran rikolliset ja ”rikolliset” pitävät poliisina ja poliisit rikollisena niin luottamustahan kohtaani ei edelleenkään juuri tule tuolloin miltään suunnalta ja ns. väliinputoajan kohtalo seuraa mukanani asioiden kuntoon laittamista haitaten. Voisi leikkimielisesti todeta, että kohtahan varmaan jo epäillään sitäkin että olen ottanut lobbausrahoja Suomen alati kasvamassa olevalta hampputeollisuudelta, koska saarnaan niin voimakkaasti hampun hyödyllisyydestä.

Jos tuommoisia ”lahjusrahoja” olisikin tiedossa, niin tilittäisin mielelläni niitä eteenpäin vaikka lyhentämättömänäkin mm. kannabissyöpälääketutkimuksen käyttöön vaikkapa valtiolle perustettavalle tilille niin menisivätpähän yhteiseksi hyödyksi sitten edes toisin kuin nykyiset mahdolliset lobbausrahat mitä markkinoilla liikkuu.

131

11. Minkälaisen tulevaisuuden näet kuituhampulle Suomessa ja maailmalla? Entä muunlaiselle kannabikselle?

Kuitua voidaan ottaa talteen kaikista hamppulajikkeista ja soisin toimittavankin niin. Terminologia vaatinee vielä hieman lisää selvittämistä kyseisessä aiheessa. Kuituhamppua tai siis hampun kuitua tultaneen tarvitsemaan alati yhä enenevässä määrin, voisi olla ehkäpä ympäristölle ystävällisempää valmistaa enemmän esim. autojen muoviosia, verhoilupaneeleja yms. hamppukuitua käyttäen. Ennemmin itse autoja laitellessani haistelisin todellakin huomattavasti mieluummin hamppukuitua kuin vaikkapa lasikuitua, jossa käytetyt monet kemikaalit ovat monin eri tavoin kovin haitallisia terveydelle ja joiden aiheuttamista haitoista löytyy jo ihan riittävästi varoittavia esimerkkejä monen lähipiiristäkin. Voimakas kemikaalialtistus voi helposti johtaa suurempaan sekavuustilaan kuin minkäänlainen kannabiksen käyttö.

Tuulivoimaa aiotaan ja kannattaisikin lisätä, roottorilapoja voitaisiin alkaa tuolloin valmistamaan pienimpään haittaan perustuen hamppukuiduista. Tämäkin on sinänsä vain yksi pieni esimerkki, myös sovellukset biomassan oheistuotannossa voivat olla huomattavat. Tulevaisuus hampulla kehittämis- ja soveltamismahdollisuuksineen on tällä hetkellä lähes rajaton, ainoat rajat ovat lainsäädännölliset epäselvyydet ja ihmisten mahdolliset väärät käsitykset joiden toivoisin selviävän asian julkisuuden myötä ja tuovan lopulta Suomeen kokonaan uuden veronmaksajien ryhmän, joka voisi kerätä varoja yhteiskunnan pyörittämistä varten ja tuolloin kaikilla olisi hyvä mieli asiasta.

Kannabikseen perehtyneet ihmiset tietävät hamppuun liittyvät asiat parhaiten, ehkä nämä samat asiat tulisi laajimmalla mahdollisella tavalla kertoa muillekin ja julkisuus on tähän asiaan hyvä väline mikäli tiedonvälityksen on aikomus olla puolueetonta, rehellistä ja objektiivista. Lääkekäytön potentiaaliin sekä sen selvittämiseen liittyvä virallisen tutkimuksen aloittaminen olisi erityisen kiireellinen ja tärkeä asia. Onhan sinänsä esitetty jo paljon näkemyksiä siitäkin, että lailliset vapaa-ajan viettoon tarkoitetut kannabisyritykset, kannabista myyvät kahvilat ja ravintolat voisivat tuoda yhteiskunnan pyörittämistä varten ajan oloon huomattaviakin verotuloja, jotka nykytilan vallalla ollessa luisuvat enimmäkseen yhteisen hyödyn ulkopuolelle ja mm. rikollisjärjestöjen varallisuuden lisäämiseksi, joka on hyvin valitettavaa.

Lailliset kannabiskahvilat voisivat myöskin vähentää niin kovin valitettavan yleisiä vakavampia päihdehaittoja kuten mm. maksakirrooseja ja pahoinpitelyjä. En usko, että tätä 2000-luvun alun lamaa on enää mahdollista hoitaa 90-luvun lamalääkkeiden avulla; keskioluella ja halvalla viinalla, sekä masennuslääkkeillä. Näistä päihdepoliittisista linjauksista seurauksena olevia kulujahan pääsemme kohta maksamaan enemmän ja laajemmin kuin vielä saatamme arvatakaan ja lieneekö kyseisiin kuluihin sitten varaa ilman yhä alati kasvavaa valtion velanottoa.

Kaikelle kannabikselle on olemassa paljon hyvää käyttöä, joka mahdollisesti voi yhteisesti ajateltuna olla enemmän hyödyllistä kuin haitallista, nämä asiat tulisi pikaisesti saada laitetuksi mahdolliselle paremmalle mallille ja meidän kaikkien tulisi olla kollektiivisesti motivoituneita toimimaan asioiden edistämiseksi sekä todella ryhtyä toimeen kyseisessä asiassa.

Laitetaan jatkossakin hamppu kasvamaan oikein toden teolla Suomessakin yhteiseksi hyödyksi!

Ystävällisin terveisin

Timo Haara

Hampunkasvattaja

Keitele





EU-komissio: Sota huumeita vastaan ei toimi

6 08 2009

Sota huumeita vastaan ei ole vähentänyt huumausaineiden tuotantoa, salakuljetusta, saatavuutta tai käyttöä, kertoo EU-komission suurtutkimus.

Tutkimus kertoi huumeiden hintojen pudonneen merkittävästi Länsi-Euroopassa lainvalvojien yrityksistä huolimatta. Komissio sanoi huumeiden kieltolain aiheuttaneen merkittäviä haittoja, mukaan lukien tuottoisan mustan pörssin kaupan sekä poliittisen tasapainon järkkymisen ja väkivaltaa tietyissä maissa.

eu

Raportti ei sano, että kieltolain tulisi loppua, mutta toteaa, että päättäjien on otettava opiksi minkälainen politiikka toimii ja minkälainen ei.

”Maailman huumeongelma on enemmän tai vähemmän samassa tilassa kuin vuonna 1998”, komissiosta kerrottiin. ”Jos mikään on muuttunut, niin tilanne on monimutkaistunut. Huumeiden hinnat ovat pudonneet länsimaissa 10–30 prosenttia, huolimatta myyjien koventuneista tuomioista.”

”Lisäksi ei ole todisteita siitä, että huumeiden hankkiminen olisi hankaloitunut. Kannabiksen käytöstä on tullut ’normaali’ osa nuorten elämää monissa länsimaissa.”

Tutkimus kertoi, että jopa 50 % vuoden 1980 jälkeen syntyneistä ihmisistä on kokeillut kannabista, mutta enemmistö heistä ei käytä sitä enää varhaisaikuisuuden jälkeen.

Maailmanlaajuinen laittomien huumeiden markkinaraportti 1998–2007 (The Global Illicit Drug Markets Report) esitti sarjan selventäviä johtopäätöksiä:

– Ei ole mitään todisteita siitä, että globaali huumeongelma olisi pienentynyt.

– Ei ole todisteita tukemaan väitettä, jonka mukaan satojen tuhoaminen, takavarikot ja pidätykset vähentäisivät tuotantoa ja salakuljetusta globaalilla tasolla.

– Ennaltaehkäisyyn käytetään vähän resursseja, ja nykyisillä ohjelmilla ei juuri ole vaikutusta.

”Huumausainepolitiikallamme ei ole ollut kuin marginaalisesti positiivinen vaikutus. Tuotanto- ja salakuljetuskontrollit ovat vain siirstäneet toimintaa maista toisiin”, raportissa kerrotaan.

”Useimmissa maissa paikallisten markkinoiden kontrollointi ei onnistunut estämään tarjonnan jatkumista – alemmilla hinnoilla. Hoidot vähensivät haittoja, sekä riippuvaisilla käyttäjillä, että yhteiskunnalla, vaikuttamatta huumeiden käytön yleisyyteen.”

”Tämä tutkimus kertoo, että ’sota huumeita vastaan’ -lähestymistapa, eli yritys poistaa huumeet yhteiskunnasta, ei selvästikään ole onnistunut”, sanoi kriminologi Johnny Connolly.

”Meidän täytyy harkita kestäviä toimintamalleja, jotka sisältävät yhteistoimintaa vapaaehtoisten, yhteiskunnan ja valtion välillä, sekä yhdistävät lainvalvonnan haittojen vähentämiseen.”

Lähde:

http://www.irishexaminer.com/ireland/war-on-drugs-is-not-working-says-eu-commission-97971.html





Nykyiset kannabislait ovat tekopyhiä ja ne pitää korjata

14 02 2009

Yksi suuria ongelmia Yhdysvalloissa on ihmisten tapa sotkea oma moraali ja valtion lait. Esimerkkejä löytyy tonneittain maan historiasta. Yksi edustavimpia on tuhoisa alkoholin kieltolaki 1900-luvun alussa, joka loi aivan uudella tapaa kasvupohjaa järjestäytyneelle rikollisuudella. Tämäkin on esimerkki kyvyttömyydestä jättää tunteet sivuun ja keskittyä ylitsepääsemättömiin loogisiin todisteisiin sääntöjä ja lakeja sorvattaessa. Viimeisin esimerkki tästä on suoraan sanottuna naurettava suhtautuminen kannabiksen lailliseen asemaan.

Alkuperäistekstin kirjoittajan huomautus: En ole koskaan polttanut kannabista, eikä siihen ole oikeastaan ollut kiinnostusta. Minulla ei siis ole omaa lehmää ojassa. Minuun ei vaikuttaisi mitenkään, jos kannabis nyt laillistettaisiin tai se pysyisi ikuisesti kiellettynä. Minusta on vain erittäin tekopyhää valtion hyväksyä ja suorastaan ylistää (urheilukilpailujen shampanjasuihkut, juhlien alkumaljat jne) aineita, jotka ovat kannabista paljon vaarallisempia, kuten alkoholi ja tupakka.

http://drugwarfacts.org -sivusto siteeraa New York Timesissäkin julkaistua tutkimusta, jossa nikotiini ja alkoholi todetaan paljon, paljon vaarallisemmiksi päihteiksi kuin kannabis. Niillä on pahemmat vieroitusoireet, niihin kehittyy voimakkaampi riippuvuus ja korkeampi toleranssi. Saman tutkimuksen mukaan kannabis on luokiteltu vähemmän vaaralliseksi kuin kofeiini vieroitusoireiden, voimistumisen ja toleranssin osalta.

WHO:n raportti vuodelta 1999 ja EU:n tuore tutkimus vuodelta 2008 toteavat täysin samaa ja nostavat kannabiksen vaarattomuudessa muiden päihteiden edelle. Samoilla linjoilla on myös brittiläinen hallituksen asettama asiantuntijapaneeli ACMD viime vuonna antamassaan raportissa. Suomessa media ei ole halunnut tai uskaltanut juuri näistä uutisoida. Vain MTV3 kertoi EU:n tutkimuksesta ja muut raportit on vaiettu täysin.

Kannabis siis aiheuttaa vähemmän riippuvuutta kuin alkoholi ja tupakka, mutta sen lisäksi se ei myöskään aiheuta kuolemia käyttäjilleen. Yhdysvaltain Tautikontrollikeskuksen raportin mukaan alkoholin suurkulutus oli syynä 75 000 kuolemaan vuodessa. 2001 maassa oli 331 alkoholin yliannostuksen aiheuttamaan kuolemaa. Samana vuonna kannabiksen aiheuttamia kuolemia oli 0. Itse asiassa keskuksella ei ole tiedossa yhtään tunnettua tapausta, jossa kannabis olisi aiheuttanut kuoleman. Toki löytyy tapauksia, joissa kuolemat voidaan yhdistää kannabiksen käyttöön – onnettomuudet, itsemurhat, jne – mutta kannabis ei ole ollut näissä ”tappaja”. Suomessa alkoholi on työikäisten ykköstappaja tappaen kuusi ihmistä päivässä ja tupakan aiheuttamiin ongelmiin kuolee päivittäin noin 12 ihmistä. Kannabis ei ole tappanut Suomessakaan koskaan ketään.

Tämä ei ole vain pilvipäisten opiskelijoiden tai vuotavasydämisten liberaalihippien mielipide vaan näkemystä tukevat lukuiset tiedemiehet. Lehdistökonferenssissa entinen Yhdysvaltain huumetsaari Barry McCaffrey kertoi: ”Amerikan vaarallisin huume tänään on edelleen alkoholi.”

Vuonna 2007 tohtori Aaron M. White Duken lääketieteenkeskuksesta kertoi Newsweekin haastattelussa seuraavaa: ”Tiede on täysin kiistaton sen suhteen, että alkoholi on vaarallisempaa kuin kannabis”. Brittiläiset asiantuntijat yhtyvät tähän sanomaan.

Britannian hallituksen asettama huumeiden väärinkäytön neuvoa-antava neuvosto, joka koostui tiedemiehistä ja huumeiden asiantuntijoista totesi seuraavaa: ”Kannabis eroaa alkoholista yhdessä tärkeässä osiossa. Se ei näytä lisäävän  riskien ottamista”. Mielenterveysongelmat ovat olleet esillä kannabiksen yhteydessä erityisesti Briteissä. Neuvoston puheenjohtaja David Nutt on BBC:n haastattelussa todennut seuraavaa: ”Kun katsomme tätä todistusaineistoa, olemme nähneet valtavan lisäyksen kannabiksen käytössä, mutta vähennyksen skitsofrenian osalta.”

Vaikka jättäisimme kaikki tieteelliset faktat sivuun niin kannabiksen laillistaminen edustaa potentiaalista lisätuloa taloudelle. Aluksi kannabiksen laillistaminen vapauttaisi valtavasti liittovaltion ja veronmaksajien varoja kannabikseen liittyvien pidätysten, syytösten, oikeudenkäyntien ja vankilatuomioiden vähenemisenä. Lisäksi kannabiksen laillistaminen toisi lisätuloja apteekeille ja lääkeyhtiöille, mikä lisäisi myös näiden maksamia veroja. Myös uusia työpaikkoja syntyisi ja samalla verotulot kertyisivät entisestään.

Katso myös laskelmia kannabiksen laillistamisen vaikutuksesta Yhdysvaltain budjettiin ja laskelmiin Washingtonin osavaltion osalta.  Kokonaisvaikutus maalle voisi olla kymmeniä miljardeja lisätuloja peruspalveluihin ja lamasta nousemiseen. Suomen osalta vastaavia laskelmia ei ole tehty, mutta kyse olisi vähintään sadoista miljoonista euroista.

Loogisesti ajateltuna kannabiksen laittomuuteen ei ole mitään syytä. Se on turvallisempaa kuin alkoholi ja tupakka ja tarjoaa loistavan lisätulon mahdollisuuden sekä hallitukselle, että yrityksille. Nykyiset kannabislait perustuvat vanhentuneisiin moraalisiin kuvitelmiin, eivät logiikkaan, järkeen, eivätkä varsinkaan tieteeseen ja tämäkään kieltolaki ei tee maalle mitään hyvää.

Lähde:

http://www.universityregister.org/index.php?option=com_content&task=view&id=941&Itemid=30





Kannabiksen myynti matkalla kohti loppua?

3 12 2008

Ensin tuli kansallinen kielto tupakoinnille (EU:n toimesta). Sen jälkeen kiellettiin taikasienet. Nyt pohditaan kannabiksen myynnin kieltämistä. Onko kuuluisa hollantilainen suvaitsevaisuus mietoja huumeita kohtaan matkalla kohti loppuaan? Jos on, onko Alankomaat lopulta taipunut naapureidensa vaatimuksiin?

amsterdam_coffee_shop

”Ehkä nämä kaikki kuuluisat coffee shopit pitäisi sulkea”, sanoo parlamentin jäsen Cisca Joldersma.

Hän pohtii huumepolitiikkaa Kristillisdemokraateille, yhdelle hallituksessa olevista puolueista. Joldersma haluaisi lopettaa suvaitsevan politiikan. ”Erityisesti viime vuosina olemme nähneet paljon näihin coffee shoppeihin liittyviä ongelmia. Alankomaihin tulee paljon turisteja vain coffee shoppien takia. Niiden takaovilla on myös rikollista toimintaa ja se on organisoitua. Tämä ei enää ole se pehmeä maailma, missä aloitimme 30 vuotta sitten. Tämä on todella kova maailma.”

Tiukka ei ulkopuoliselle paineelle

Alankomaat ovat säilyttäneet suvaitsevan politiikkansa mietoja huumeita kohtaan kovastakin vastustuksesta huolimatta. Monet EU-maat ovat painostaneet Alankomaita kovasti. Paine saavutti huippunsa 90-luvulla, kun Eurooppa aukaisi kansainväliset rajansa. Jopa silloin Alankomaiden hallitus pysyi kovana.

Ympäri Alankomaita ihmiset voivat ostaa pieniä määriä kannabista tai hasista coffee shopeista. Kuitenkin samaan aikaan tuotanto ja myymälöihin toimitus pysyivät laittomana. Ajat ovat muuttuneet sanoo kristillisdemokraatti Cisca Joldersma.

Ghentin yliopiston kriminologian professori Tom Decorte yhtyy mielipiteeseen tiettyyn rajaan saakka. ”Markkinat ovat muuttuneet, koska Alankomaiden hallitus on kieltäytynyt säännöstelemästä coffee shoppien tuotantoa ja tämä on johtanut markkinoiden muutokseen. Kannabismarkkinoista on tullut rikollisia, ammattilaisia on enemmän kuin ennen ja se vaikuttaa kaikkien Alankomaiden coffee shoppien imagoon ulkomailla.”

Decorten mukaan ratkaisu järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei ole täydellinen kielto, kuten Kristillisdemokraatit hallituksessa vaativat. Hän sanoo, että Alankomaiden pitäisi mennä pidemmälle ja laillistaa kannabiksen tuotanto.

Päinvastainen kansainvälinen trendi?

Tällä hetkellä maailmalla on trendi kohti suvaitsevaisempia asenteita, sanoo YK:n huumausaineiden komitean jäsen Martin Jelsma.

”Koko ajan tulee lisää ja lisää maita, jotka dekriminalisoivat kannabiksen käytön tai hallussapidon henkilökohtaiseen käyttöön. Näen keskustelun alkavan useissa Latinalaisen Amerikan maissa, maissa, joissa on erilainen politiikka kannabikseen. Esimerkiksi Brasilia ja Meksiko, joissa on hyvin vahvoja yhteyksiä hyvin väkivaltaisilla rikollisjengeille kannabiksen laittomaan kauppaan. Useissa maissa on trendi kohti dekriminalisaatiota, kohti suvaitsevaisuutta. Suunta on siis päinvastainen kuin tällä hetkellä Alankomaissa.”

Aikooko Alankomaat nyt siirtyä jälkijoukkoon huumepolitiikassa vuosikymmenten kärkijoukossa olemisen jälkeen? Mitä tahansa lopulta päätetäänkään, on varmaa, että kun jotkut Alankomaalaiset politiikot sanovat, että coffee shopit pitäisi sulkea ja kannabis kieltää, niin se rohkaisee huumesotureita ja kampanjoijia muualla sanomaan, että suvaitsevaisuus ei toimi.

Lähde:

http://www.radionetherlands.nl/currentaffairs/region/netherlands/081202-cannabis-mc