EU-komissio: Sota huumeita vastaan ei toimi

Sota huumeita vastaan ei ole vähentänyt huumausaineiden tuotantoa, salakuljetusta, saatavuutta tai käyttöä, kertoo EU-komission suurtutkimus.

Tutkimus kertoi huumeiden hintojen pudonneen merkittävästi Länsi-Euroopassa lainvalvojien yrityksistä huolimatta. Komissio sanoi huumeiden kieltolain aiheuttaneen merkittäviä haittoja, mukaan lukien tuottoisan mustan pörssin kaupan sekä poliittisen tasapainon järkkymisen ja väkivaltaa tietyissä maissa.

Raportti ei sano, että kieltolain tulisi loppua, mutta toteaa, että päättäjien on otettava opiksi minkälainen politiikka toimii ja minkälainen ei.

”Maailman huumeongelma on enemmän tai vähemmän samassa tilassa kuin vuonna 1998”, komissiosta kerrottiin. ”Jos mikään on muuttunut, niin tilanne on monimutkaistunut. Huumeiden hinnat ovat pudonneet länsimaissa 10–30 prosenttia, huolimatta myyjien koventuneista tuomioista.”

”Lisäksi ei ole todisteita siitä, että huumeiden hankkiminen olisi hankaloitunut. Kannabiksen käytöstä on tullut ’normaali’ osa nuorten elämää monissa länsimaissa.”

Tutkimus kertoi, että jopa 50 % vuoden 1980 jälkeen syntyneistä ihmisistä on kokeillut kannabista, mutta enemmistö heistä ei käytä sitä enää varhaisaikuisuuden jälkeen.

Maailmanlaajuinen laittomien huumeiden markkinaraportti 1998–2007 (The Global Illicit Drug Markets Report) esitti sarjan selventäviä johtopäätöksiä:

– Ei ole mitään todisteita siitä, että globaali huumeongelma olisi pienentynyt.

– Ei ole todisteita tukemaan väitettä, jonka mukaan satojen tuhoaminen, takavarikot ja pidätykset vähentäisivät tuotantoa ja salakuljetusta globaalilla tasolla.

– Ennaltaehkäisyyn käytetään vähän resursseja, ja nykyisillä ohjelmilla ei juuri ole vaikutusta.

”Huumausainepolitiikallamme ei ole ollut kuin marginaalisesti positiivinen vaikutus. Tuotanto- ja salakuljetuskontrollit ovat vain siirstäneet toimintaa maista toisiin”, raportissa kerrotaan.

”Useimmissa maissa paikallisten markkinoiden kontrollointi ei onnistunut estämään tarjonnan jatkumista – alemmilla hinnoilla. Hoidot vähensivät haittoja, sekä riippuvaisilla käyttäjillä, että yhteiskunnalla, vaikuttamatta huumeiden käytön yleisyyteen.”

”Tämä tutkimus kertoo, että ’sota huumeita vastaan’ -lähestymistapa, eli yritys poistaa huumeet yhteiskunnasta, ei selvästikään ole onnistunut”, sanoi kriminologi Johnny Connolly.

”Meidän täytyy harkita kestäviä toimintamalleja, jotka sisältävät yhteistoimintaa vapaaehtoisten, yhteiskunnan ja valtion välillä, sekä yhdistävät lainvalvonnan haittojen vähentämiseen.”

Lähde:

http://www.irishexaminer.com/ireland/war-on-drugs-is-not-working-says-eu-commission-97971.html

Tutkimus kumoaa väitetyn yhteyden kannabiksen ja mielisairauksien väliltä

On väitetty, että kannabis aiheuttaa tietyn tyyppisiä mielisairauksia, erityisesti skitsofreniaa ja psykoosia. Paljon on tehty väitteiden tueksi valtamedian ja muiden toimesta.

Yksi huomattavampia hetkiä oli 28. heinäkuuta 2007 lääkärilehti Lancetissa julkaistu erään tutkijaryhmän rohkea väite, että kannabiksen polttaminen voi kohottaa psykoottisen episodin riskiä 40 prosenttia tai enemmän. Luonnollisesti tällainen varoittava ja pelotteleva retoriikka sai median täydellisen huomion, ja se julkaistiin myös Suomessa kaikissa valtamedioissa. Joissain jopa toiseen kertaan muutaman kuukauden päästä.

Vielä huolestuttavampaa on se, että väitetty kannabiksen ja skitsofrenian yhteys oli yksi pääsyistä  kannabiksen uudelleenluokitteluun (sanallisesta tai kirjallisesta huomautuksesta rikokseksi, josta voidaan tuomita jopa viideksi vuodeksi vankilaan). Se oli myös pääministeri Gordon Brownin, sekä kuluskandaalin vuoksi eroamaan joutuneen entisen sisäministeri Jacqui Smithin ja muiden selvästi eniten käyttämä väite. Ehkä itse kiihoke koko uudelleenluokittelun aloittamiseen Isossa-Britanniassa?

Paljon ehdittiin Lancetissa julkaistun tutkimuksen nimissä tehdä, mutta siinä oli perustavanlaatuinen argumenttivirhe.  Sellainen, josta kummallista kyllä, yksikään massamedia ei viitsinyt mainita. Empiirinen aineisto itsessään ei tukenut tutkijoiden hypoteesia siitä, että kannabiksen polttaminen olisi yhteydessä lisääntyneeseen skitsofrenian määrään tai muihin mielisairauksiin yleisessä väestössä. Fakta, jonka jopa tutkijat vastahakoisesti myönsivät, kun he  myöhemmin julistivat: ”Odotettujen skitsofreniatapausten trendi ei ole samankaltainen tai yhdensuuntainen kannabiksen käytön trendin kanssa.” Tämä jäi kuitenkin täysin ilman päättäjien ja median huomiota.

Tämä tuo meidät vuoteen 2009.

Kaksi vuotta Lancetissa julkaistun kaameita ennusteita kertovan tutkimuksen jälkeen ryhmä tutkijoita Keelen yliopiston Lääketieteen osastolta on koonnut todella kattavan aineiston pohjakseen, ja he laittavat kannabiksen ja mielisairauksien väitetyn yhteyden todelliseen testiin. Pian julkaistavassa Schizophrenia Research -lehden artikkelissa he vertaavat kannabiksen käytön ja skitsofrenian ja/tai psykoosien esiintymistiheyden trendejä Isossa-Britanniassa. Mitä he havaitsivatkaan?

Arviointi kannabiksen käytön vaikutuksista diagnosoitujen skitsofrenioiden määrään Iso-Britanniassa vuodesta 1996 vuoteen 2005.

Frisher M, Crome I, Martino O, Croft P.

Department of Medicines Management, Keele University, Staffordshire, ST5 5BG, United Kingdom.

Tuore systemaattinen arviointi päätteli, että kannabiksen käyttö lisää psykoottisten lopputulosten riskiä itsenäisesti hämmentävistä ja hetkellisistä päihtymysvaikutuksista. Edelleen kannabiksen käytön ja skitsofrenian assosiaatiomalli näytti, että skitsofrenian esiintymistiheys ja levinneisyys lisääntyisivät vuodesta 1990 eteenpäin. Malli perustuu kolmeen osatekijään: a) lisääntynyt suhteellinen riski psykoottisiin lopputuloksiin säännöllisellä kannabiksenkäytöllä verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan käyttäneet kannabista välillä 1.8 ja 3.1, b) huomattava kasvu kannabiksen käytössä Isossa-Britanniassa 1970-luvun puolesta välistä eteenpäin ja c) kohonnut riski 20 vuotta ensimmäisestä kannabiksen kokeilusta. Tämä tutkimus tutkii onko tämä tapahtunut Isossa-Britanniassa tutkimalla vuosittaisia levinneisyys- ja esiintymistiheystaulukoita skitsofreniasta ja psykooseista, mitattuna diagnosoituina tapauksina vuodesta 1996 vuoteen 2005. Takautuva analyysi tietokannasta (General Practice Research Database, GPRD) kerättiin 183 praktiikalta Englannista, Walesista, Skotlannista ja Pohjois-Irlannista. Tutkimusjoukko käsitti lähes 600 000 potilasta joka vuosi, edustaen arviolta 2,3 % Iso-Britannian ikävuosien 16–44 välisestä populaatiosta. Vuosien 1996 ja 2005 välillä skitsofrenian levinneisyys ja esiintymistiheys oli joko vakaa tai laskeva. Perusteluja muulle kuin aidolle vakaudelle tai laskulle harkittiin, mutta pidettiin epäuskottavina.
Yhteenvetona, tämä tutkimus ei löytänyt mitään todisteita skitsofrenian tai psykoosien lisääntymisestä yleisessä väestössä  vuodesta 1996 vuoteen 2005.

Voimmeko odottaa anteeksipyyntöä – tai edes muutosta politiikkaan – Gordon Brownin hallitukselta piakkoin? Tai edes vähintään jonkinlaista ”oikaisua” aiemmin näkyvästi uutisoituihin väitteisiin valtamediassa? Tai sentään tälle  uudelle tutkimukselle jotain näkyvyyttä mediassa?

En pidättäisi henkeäni…

Katso myös uutisemme: THC voi parantaa skitsofrenian oireita, Kirkleen huumeasiantuntija: Ei todisteista kannabiksen ja mielenterveysongelmien välillä ja Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä

Lähteet:

Tutkimuksen abstrakti englanniksi: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19560900

http://blog.norml.org/2009/07/01/study-debunks-claims-that-pot-smoking-causes-mental-illness/
http://www.norml.org/index.cfm?Group_ID=6798
http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7326
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/politics/article3156255.ece
http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7595

”Huumeet voittivat sodan”

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

”Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. ”Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

”Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. ”Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: ”Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä ”sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

”En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

”Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion

Alankomaat 12. sijalta viidenneksi nuorten kannabiksenkäytössä

Vastoin Hollannin suvaitsevan huumepolitiikan kannattajien yleistä väitettä, Alankomaiden nuorten kannabiksenkäyttö ei olisi enää Euroopan keskitasoa vähäisempää vaan suurempaa. Tämä selviää vuonna 2007 suoritetusta Eurooppalaisesta alkoholin ja muiden huumeiden ESPAD-koulukyselystä.

Nuorten kannabiksen käytössä Alankomaat sijoittuu Euroopan keskitasoa korkeammalle. 28 % maan 15–16-vuotiaista nuorista kertoi käyttäneensä kannabista jossain vaiheessa elämäänsä, Euroopan keskiarvon ollessa 19 %. Viimeaikainen kannabiksenkäyttö (vähintään kerran kuluneen kuukauden aikana) oli yli kaksinkertaista maanosan keskiarvoon verrattuna – lukujen ollessa 15 ja 7 prosenttia.

Alankomaat on noussut 35 Euroopan maan listauksessa vuoden 2003 sijalta 12 uusimmalle sijalle viisi viimeaikaisessa käytössä. Tämä johtuu osaksi kahden prosenttiyksikön noususta vuoden 2003 13 prosentista ja toisaalta siitä, että mm. Ranskan ja Englannin, joissa käyttö oli Alankomaita suurempaa vuonna 2003, käyttö väheni Ranskassa 22:sta 15 prosenttiin ja Britanniassa 20:stä 11 prosenttiin.

Hollannin nuoriso uskoo laajalti kannabiksen olevan melko harmitonta. Tämä kenties vapaamielisen ilmapiirin seurauksena. Koululaisten osuus, joiden mielestä säännöllinen kannabiksen käyttö sisältää suuria riskejä, on kaikista ESPAD-tutkimuksen valtioista alhaisin Hollannissa. Korkein osuus, 80 prosenttia, on Suomessa.

Lähes puolet, 49 prosenttia, hollantilaisista koululaisista sanoo, että kannabista on (melko) helppoa hankkia. Tämä panee Alankomaat kolmannelle sijalle Tsekin (66 %) ja Britannian (51 %) jälkeen. Hollannin kuulut kannabiskahvilat päästävät sisään vain täysi-ikäisiä.

Hollantilaisten koululaisten osuus, jotka sanovat kokeilleensa ekstaasin, amfetamiinin, psykedeelien, kokaiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita, on 7 prosenttia, mikä on sama kuin Euroopan keskiarvo. Myös tupakointi on Hollannissa maanosan keskitasoa. Alkoholin käytössä he sitten pärjäävätkin huonommin.

Lähes neljännes 15–16-vuotiaista hollantilaiskoululaisista joi kyselyä edeltäneenä kuukautena alkoholia yli 10 kertaa. Euroopan keskiarvo kyselyssä oli 10 prosenttia. Vain Itävallan koululaiset juovat enemmän kuin hollantilaiset. Hollannissa nuorten kerralla käytetyt alkoholiannokset ovat myös hieman maanosan keskitasoa ylempänä, mutta Tanskan, Britannian ja Norjan kaltaiset maat sijoittuvat tässä vertailussa huomattavasti korkeammalle.

Alankomaiden nuoret pitävät alkoholin käytön riskejä pieninä. Vain 18 prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa oman alkoholinkäyttönsä aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia, kuten terveysongelmia tai harmeja virkavallan kanssa. Euroopassa luku on keskimäärin 32 prosenttia. Hollanti sijoittuu tässä kysymyksessä listan jaetulle alimmalle sijalle yhdessä Saksan kanssa.

Tämä oli neljäs kerta, kun neljän vuoden välein tehtävä Euroopan laajuinen kysely toteutettiin. Hollannissa aineiston keräämisen rahoitti terveysministeriö ja sen toteuttivat yhteistyössä Trimbos-instituutti ja Utrechtin yliopisto.

Lähde:

http://www.nisnews.nl/public/040409_1.htm

Kannabis ja kivekset – uhkaako syöpä todella?

Lukijamme pyynnöstä tartumme aiheeseen, josta oli jo uutisoitu myös Suomessa. Kuitenkin uutisointi täällä pohjolassa oli ollut hyvin yksinkertaistavaa ja jopa yksisilmäistä. Kyseessä on tietenkin hyvin raflaava uutinen kannabiksen mahdollisesta yhteydestä kivessyöpään. Tässäpä hiukan pohdintaamme tutkimuksesta, sen uutisoinnista ja kannabiksen yhteydestä syöpään yleensä.

HS tarttui aiheeseen kivessyövästä hanakasti ja teki omat johtopäätöksensä:

”Säännöllinen kannabiksen käyttö teini-iässä voi kaksinkertaistaa riskin sairastua kivessyöpään”

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kannabiksen+käyttö+kaksinkertaistaa+nuorten+miesten+kivessyöpäriskin/1135243387293

Otsikointi ja uutisointi on päässyt laskemaan iltapäivälehtien ja lähes Seiskan tasolle. Sinänsä mielenkiintoista, että tutkimus on kesken ja tutkijat korostavat sen puutteita. Ehkä toimituksessa onkin syöpäasiantuntija?

Itse tutkimuksen väliraporttia pääsee lukemaan täältä: http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/121685776/HTMLSTART

Heti alkuun pari huomionarvoista seikkaa itse tutkimuksesta. Suurimpia perusteluja syöpäyhteydelle oli se, että niin kannabiksen käyttö kuin kivessyöpäkin ovat yleistyneet 1950-luvulta lähtien. Mitä muuta onkaan yleistynyt sitten 50-luvun? Pikaruoka, autot, elektroniikkalaitteet, liikkumattomuus, ylipaino, jne. Lista on lähes loputon.

Lisäksi olisi huomioitavaa, että kontrolliryhmän kannabiksen käyttöä ei testattu, vaan tässä luotettiin heidän vastauksiinsa. On myös syytä muistaa, että tutkijat itse eivät luokitelleet syöpätapauksia, vaan luottivat muiden patologien löydöksiin.

Väliraportti ei myöskään tuo ilmi, mitä muuta kannabiksen käyttäjät olivat käyttäneet: huomioitiinko esimerkiksi tupakan ja alkoholin käyttö? Surullisen moni on eksynyt kannabikseen tupakan kautta ja tupakka on myös jäänyt säännölliseksi paheeksi. On selvää, että tupakan ollessa mukana se sivuuttaa tuloksissa kannabiksen ollen haitallisempi ja täysin todistetusti myös syöpää aiheuttava aine.

Epävarmuustekijöitä riittää ja siksi tutkijat itse pitivät löydöksiä vasta alustavina. Tutkimus ei ollut edes vielä valmis, vaan kyseessä oli väliraportti. Tutkijat korostavat, että nyt havaittu yhteys on havaittu ensimmäistä kertaa, sille ei ole tukea muualta. Tutkijoiden mukaan syvällisempää ja myös molekyylitason tutkimusta vaaditaan. Tutkijat itse eivät ole vetämässä mitään johtopäätöksiä, vaan haluavat todistettua ja toistettua tietoa. Tätä eivät valitettavasti lehtiemme toimittajat voi näemmä ymmärtää, vaan menevät samaan ansaan jokaisen tutkimuksen kanssa.

Otetaanpa poimintaa Euroopan länsilaidalta. Britannian yleisradion BBC:n  versio aiheesta lähestyy hieman rauhallisemmin:

Henry Scowcroft Britannian syöpätutkimuskeskuksesta sanoi: ”Kuten tutkijat itsekin tuovat esiin, tämä on ensimmäinen viite siihen, että kroonisen kannabiksen käytön ja kivessyövän välillä olisi yhteys.”

”Tutkijat haastattelivat vain pientä ryhmää. Joten ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä mahdollisen syy- ja seuraussuhteen olemassaolosta (tilastollisen oikun sijaan), tuloksia on voitava toistaa paljon laajemmassa tutkimuksessa.”

http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7869709.stm

Maltillista, kuten laadukkaalta journalismilta luonnontieteisiin liittyen sopii odottaa.

Poimitaanpas huomioita myös rapakon takaa tutkimuksen synnyinmaasta:

”70-luvulta kannabiksen käyttö on lisääntynyt rajusti. Samaan aikaan kivessyöpä on yleistynyt vain hiukan.”

http://blog.norml.org/2009/02/10/media-hysterics-about-supposed-cancer-link-nothing-new/

Jos yhteys olisi selvä, niin missä on se valtava lauma kiveksensä menettäneitä pilvipäitä? Yhdysvaltojen kannabiksen käyttö on tosiaan suoraan sanottuna räjähtänyt tasolle, jossa jopa yli 40 % yli 15-vuotiaista on käyttänyt joskus kannabista ja kroonisten käyttäjien osuus on luonnollisesti kasvanut myös rajusti. Kuitenkaan kivessyöpä ei ole yleistynyt muita sairauksia nopeammin.

Syövästä ja kannabiksesta riittää kyllä paljon tutkimuksia. Luonnontieteissä tapana on odottaa vähintään toinen laajempi tutkimus vahvistamaan ensimmäistä ennen kuin voi tehdä todellisia johtopäätöksiä. Välillä toki tutkijatkin syyllistyvät myyviin otsikointeihin. Onhan heidän rahoituksensa vaakalaudalla. Keskitytäänpä hetkeksi kivesten sijaan syöpään ja kannabikseen yleisemmällä tasolla.

Ote syöpää ja kannabista käsittelevästä laajasta tutkimuksesta, joka on julkaistu 2005 Medicinal Chemistry -lehdessä:

”Kannabinoideilla on – – syöpää hidastavaa/ehkäisevää vaikutusta ja ne voivat olla tuomassa uudenlaisia syöpälääkkeitä, jotka hidastavat syövän etenemistä, estävät angiogeneesiä (uusien verisuonten muodostumista kasvaimille, joka mahdollistaa niiden leviämisen ja etäpesäkkeet) ja estävät syöpäsolujen leviämistä.”

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6814

Maalaisjärjellä ajateltuna keuhkosyöpä on jotain, mitä tulee mitä tahansa poltettaessa ja eihän kannabis sen osalta tekisi poikkeusta? Mitäpä havaitsikaan Donald Tashkin laajimmassa koskaan tehdyssä tutkimuksessa kannabiksen ja syövän yhteydestä vuonna 2006.

Laajin kaltaisensa tutkimus on yllättäen päätynyt tulokseen, että kannabiksen polttaminen, edes säännöllinen ja runsas, ei johda keuhkosyöpään.

Uudet löydökset ”olivat vastoin odotuksiamme”, sanoo Kalifornian yliopiston keuhkosairauksien asiantuntija Donald Tashkin, joka on tutkinut kannabista 30 vuotta.

”Odotimme, että keuhkosyövän ja kannabiksen välillä olisi positiivinen yhteys, ja että yhteys olisi vahvempi kroonisten käyttäjien kanssa”, hän sanoi. ”Sen sijaan havaitsimme, että yhteyttä ei ollut, ja itse asiassa tulokset viittavaat suojaaviin ominaisuuksiin.”

http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/05/25/AR2006052501729_pf.html

Kyseinen tutkimus siis löysikin negatiivisin yhteyden kannabiksen ja keuhkosyövän väliltä. Kannabiksen käyttäjillä oli vähemmän syöpää kuin kontrolliryhmällä. Ei liene kovin yllättävää, että tästä tutkimuksesta uutisoi harva ja herra Tashkin menetti valtion rahoituksensa, vaikka olisi halunnut jatkaa tutkimuksia.

Vuodelta 2006 kannabis ja leukemia:

Tutkijat, jotka tutkivat kannabiksen osuutta syöpäterapiaan, paljastavat, että sillä on potentiaalia tuhota leukemiasoluja, kertoo vuonna 2006 Letters in Drug Design & Discovery -lehdessä julkistettu tutkimus. Lontoon Kuningatar Maryn lääketieteellisen koulun tutkijan tohtori Wai Manin johtama ryhmä jatkoi vuoden 2005 löydöksiensä seuraamista. Silloin he havaitsivat, että kannabiksen pääainesosa tetrahydrokannabinoli, THC, on potentiaalinen käytettäväksi joitakin syövän muotoja vastaan.

http://www.qmul.ac.uk/news/newsrelease.php?news_id=175

Monet asiantuntija uskovat, että kannabinoidit ”voivat tuoda aivan uuden luokan syöpälääkkeitä”, ja ovat suositelleet ainakin yhden kannabinoidin, kannabidiolin, CBD:n, nopeaa käyttöä syöpäterapiassa

http://www.norml.org//index.cfm?Group_ID=7008

Youtubesta löytyy tarinaa kanadalaisesta Rick Simpsonista, joka paransi kannabisöljyllä itseltään ihosyövän ja sen jälkeen alkoi levittää tietoa ja keinoja. Hän on onnistunut parantamaan jopa terminaalivaiheessa olleen syöpäpotilaan. Tekstitys suomeksi.

http://www.youtube.com/watch?v=I0JcBo9iINs&feature=PlayList&p=6D2E58C1A7181E90&index=0&playnext=1

Koostetta englanniksi syövästä ja kannabiksesta. Mukana mm. pää-, kaula- ja keuhkosyöpä. Lisäksi paljon linkkejä itse tutkimuksiin.

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6891

Mitä tästä voisimme päätellä? Ainakin sen, että kivessyöpätutkimuksesta ei kannattaisi vetää vielä mitään johtopäätöksiä. Odotetaan maltilla lopullisia tuloksia ja erityisesti sitä, toistaako joku ne lopulta. Kannabista on esitetty syöpälääkkeeksi monien tutkijoiden ja lääkärien toimesta. Rick Simpsonin tarina osoittaa, että se voi olla jo nyt sellainen.

Jos meillä on esittää kymmeniä luotettavia tutkimuksia kannabiksen toimivuudesta syöpälääkkeenä, niin miksei näistä ole kuultu? Miksei HS uutisoinut Tashkinin tutkimusta tai niitä lukuisia, joissa syöpäsoluja on tuhottu kannabinoidien avulla? Ilmeisesti kyseessä on tabu ja sen pelätään lähettävän vääriä signaaleja ihmisille. Uutisten tehtävä olisi kuitenkin kertoa neutraalisti ja avoimesti kaikista tapahtumista ilman politikointia. Tämä taitaa kuitenkin olla vielä turha haave.

Tutkimukset ovat onneksi julkisia ja tieto niistä leviää valtamedian avulla tai ilman. Lääketieteen ammattilaiset ja tutkijat tietävät kannabiksen potentiaalin. Toivottavasti myös yhä useampi tavallinen kansalainen.

Tietoa on, levittäkää te sitä!

Kannabiksen käyttäjien määrä ei vähene lakien kiristämisen myötä

Brittiläiset kannabiksen käyttäjät ovat kertoneet Newsbeatille ja 1Xtra Newsille, että kannabiksen siirtäminen takaisin B-luokan aineeksi ei vaikuta mitenkään heidän polttelutapoihinsa.

Luokan vaihdoksen myötä maksimirangaistus kannabiksen hallussapidosta nousee viiteen vuoteen vankeutta.

Britannian hallitus perustelee päätöstä ”kasvavilla todisteilla kannabiksen riskeistä mielenterveydelle”.

Mutta uudelleenluokittelu tehtiin vastoin hallituksen itsensä asettamaan paneelia, joka koostui maan parhaista huumeiden asiantuntijoista ja tiedemiehistä. ACMD-paneelin mukaan kannabiksen haitat eivät ole merkittävät ja todisteita esimerkiksi skitsofrenian lisääntymisestä ei ole.

Muutos järjetön

Yli 3000 ihmistä täytti Newsbeatin ja 1Xtra Newsin kyselyn kannabiksen käytöstä. Kannabiksen käyttäjät kertoivat, ettei uudelleenluokittelu pakota heitä vähentämään.

Mitä vahinkoa teen, kun istun kotonani polttaen jointtia ja katsellen TV.tä tai pelaan Xboxillani? – James, 18 –

Toimiiko kannabiksen uudelleenluokittelu?

Kyselyyn vastanneista 2494 ilmoitti käyttäneensä kannabista ja näistä 2229 sanoi, että muutoksella ei ole vaikutusta heidän poltteluunsa. Vain 102 sanoi lopettavansa tai vähentävänsä uudelleenluokittelun takia.

Kyselyn tulokset perustuvat halukkaiden osanottajien vastauksiin ja se ei vastaa Britannian väestörakennetta.

Monet ihmiset olivat vihaisia päätöksestä uudelleenluokitella kannabis.

Katie Manchesterista sanoi: ”Se oli vastoin riippumatonta asiantuntijaelintä. Se vähättelee ajatusta, että toiset huumeet ovat pahempia kuin toiset.”

”Se tuhlaa poliisin resursseja. Se oli selvästi poliittinen päätös sen sijaan, että he olisivat oikeasti ajatelleet terveysvaikutuksia.”

James, 18, Liverpoolista ajattelee, että kannabiksen siirtäminen B-luokkaan on ”järjetön”.

”Poltan kannabista. Tiedän, että se vahingoittaa terveyttäni, mutta se on minun terveyteni. Mitä vahinkoa teen kun istun kotonani polttaen jointtia ja katsellen TV.tä tai pelaan Xboxillani?” hän kysyi.

Jotkut tukivat päätöstä. Kim sanoi, että hänen äitinsä on käyttänyt kannabista niin kauan kuin muistaa.

”Hän oli aiemmin sivistynyt ihminen, mutta sitten katsoin hänen vajoavan, tulevan riippuvaisemmaksi kannabiksesta ja masentuneeksi ja itsemurhahaluiseksi”, hän kertoi.

”En saa häntä takaisin, mutta ehkä muut lapset saavat vanhempansa muuttumaan, jos poliisi käyttää kovempia keinoja.”

”Se ei ole heidän aikansa tuhlaamista ja kannabis pitäisi tunnistaa huumeeksi vaarallisin seurauksin.”

Kannabiksen voimakkuus

Noin yksi viidestä 16–24-vuotiaasta on käyttänyt kannabista vuoden sisään hallituksen tuoreimpien tilastojen mukaan.

Newsbeatin/1Xtra Newsin kyselyyn vastanneista 605 sanoi käyttävänsä 10 puntaa viikossa kannabikseen, 858 sanoi käyttävänsä 10–30 puntaa, 461 30–70 puntaa ja 131 käytti yli 70 puntaa viikossa.

433 sanoi käyttävänsä keskimäärin 0 puntaa, eli he saavat kannabiksensa ystäviltään maksamatta siitä mitään.

Kannabisfaktoja:

– Kannabis palaa Britanniassa C-luokasta B-luokkaan
– Yksi viidestä 16–24-vuotiaasta on käyttänyt kannabista vuoden sisään
– 80 % takavarikoidusta kannabiksesta on hyvälaatuista lajiketta, skunkkia (Epäilemme poliisin kykyä tunnistaa lajikkeita toisitaan ja, että skunk on heille yleisnimitys hyvälaatuiselle kannabikselle -toim.huom.)
– Kannabiksen käyttö on laskenut kolmanneksen 10 vuodessa

Virallisten taulukoiden mukaan kannabiksen käyttö on vähentynyt kolmanneksen viimeisen vuosikymmenen aikana. Syyt tähän ovat epäselviä.

David Nutt, joka oli asiantuntijapaneelin puheenjohtaja, sanoi, että se voisi olla seurausta tupakan käytön vähenemisestä tai vastareaktio voimakkaampien lajikkeiden markkinoille tuloon.

Sisäasiainministeriön mukaan 80 % takavarikoidusta kannabiksesta on skunkkia, jota kasvatetaan valikoiduin menetelmin pistokkaista.

Kyselyyn vastanneista kannabiksen käyttäjistä 1172 sanoi polttaneensa voimakkaampaa lajiketta ja 599 kertoi polttaneensa vain ”perinteistä yrttiä tai ruohoa” ja 186 kertoi käyttäneensä hartsia.

465 ihmistä sanoi polttaneensa sekoitusta tai ei tiennyt mitä he polttivat.

Kannabiksen lähteeksi 1716 polttajaa kertoi ystävänsä, 551 diilerin ja 39 kaupan tai kahvilan.

190 kertoi kasvattavansa kannabiksensa itse.

On puhuttu kannabiksen kasvaneesta voimakkuudesta viimeisen vuosikymmenen aikana ja tämä on aiheuttanut huolia vaikutuksista mielenterveyteen, ei vain hallituksen taholta vaan myös erilaisilta järjestöiltä. Todisteita merkittävästi voimakkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole. Eri vahvuisia lajikkeita on ollut markkinoilla vuosikymmeniä ja jalostuksessa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa kehitystä.

Davit Nutt kertoi, että kannabis on mahdollista yhdistää skitsofreniaan. Hän sanoi myös, että kannabiksen terveysriskit mielenterveydelle eivät ole alkoholia suuremmat ja kannabiksen pitäisi säilyä C-luokan päihteenä.

”Kun katsomme tätä todistusaineistoa, olemme nähneet valtavan lisäyksen kannabiksen käytössä, mutta vähennyksen skitsofrenian osalta”, Nutt kertoi aiemmin BBC:lle käytyään asiantuntijaryhmän kanssa läpi 30 vuoden tutkimusaineistot ja keskusteltuaan kannabiksesta järjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa.

”Kuten mikä tahansa päihde, se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja valistus on avain.”

Lähde:

http://news.bbc.co.uk/newsbeat/hi/the_p_word/newsid_7859000/7859916.stm

Kannabiskieltolain hämmästyttävä tehottomuus

John Tierney kertoo järkyttävän paljastuksen: kannabiksen kieltolaki ei toimi ja kukaan – erityisesti hallitus – ei halua myöntää sitä.

Nyt kun viiden vuoden tulokset ovat selvillä, kampanja voidaan virallisesti julistaa epäonnistuneeksi George Masonin yliopiston tutkijan Jon Gettmanin liittovaltion huumekyselyiden analyysin mukaan. Kannabiksen käytön yleisyys (määriteltynä kyselyn perusteella niistä, jotka ilmoittavat käyttäneensä kannabista kuukauden sisällä) laski 6 % jääden kauas 25 %:n laskutavoitteesta. Kaiken lisäksi lasku meni osittain hukkaan muiden huumeiden käytön lievän yleistymisen vuoksi. Kaikenkaikkiaan huumeiden käyttö laski alle 4 %.

Tohtori Gettmanin raportin sponsoroi Marijuana Policy Project -säätiö, joka vastustaa nykyisiä lakeja, mutta käytössä oli täsmälleen sama liittovaltion huumekyselyaineisto, jota käytti myös John P. Walters, Valkoisen talon kansallisen huumekontrollipolitiikan johtaja. Aineiston saatuaan Valkoisen talon lehdistötiedote kuvasi sen tuloksia todisteena ”uskomattomasta edistyksestä” viiden vuoden jälkeen, mutta tiedote unohti mainita alkuperäisestä 25 % tavoitteesta. Tätä tavoitetta seurasi yli 100 huumeita vastustavaa mainosta.  Sen sijaan tiedotteessa korostettiin tiettyjen huumeiden (kuten kokaiinin) ja tiettyjen ryhmien (kuten teini-ikäiset) osalta tapahtunutta laskua.

Näinkin valikoivat lehdistötiedotteet ovat olleet normi viimeisen 20 vuoden ajan, koska liittovaltion huumesodassa on tapahtunut kaikkiaan niin kovin vähän editystä tohtori Gettmanin mukaan. 1991 Kansallisen huumekontrollipolitiikan tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden käyttäjien lukumäärä Yhdysvalloissa 7,25 miljoonaan kymmenessä vuodessa. Vuonna 2002 lukumäärä oli kuitenkin 19,5 miljoonaa ja vuonna 2007 luku olikin jo 19,9 miljoonaa. Tiukka kontrolli ja kovat rangaistukset ovat nostaneet määrän lähes kolminkertaiseksi tavoitteesta ja viimeisin 4 % laskukin mahtuu tilastolliseen vaihteluun.

”Suosittelen potilaitani välttämään kannabista, kuten neuvon heitä välttämään tupakointiakin. Molemmilla voi olla seuraamuksia terveydelle. Kansanterveyden kannalta katsottuna tämä strategia rajoittaa kannabiksen käyttöä täyskiellolla on täysin tehotonta hölynpölyä”, lääkäri  Jake Young kertoo.

Myöhemmin artikkelissaan Tierney mainitsee, että ”Bruce Mirkin MPP:sta huomauttaa, että tupakoinnissa tapahtui vielä huomattavampi lasku käyttäjämäärissä. Laskua tuli 13 prosentista 9,8 prosenttiin samanikäisten nuorten keskuudessa viisivuotisjaksolla, eikä satoja tuhansia ihmisiä vuodessa pidätetty savukkeiden hallussapidosta.”

”Joten kertokaapa minulle vielä kerran: miksi tuhlata miljoonia dollareita ja pidättää satoja tuhansia ihmisiä politiikan vuoksi, mikä ei lopulta vaikuta karvan vertaa käyttäjämääriin?”, kysyy Jake Young.

”Viimeisen 35 vuoden hallitseva trendi on ollut se, että teinit saavat hankittua helposti kannabista ja tämä tarkoittaa riskiä huolestuneiden vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Tilanne ei ole muuttunut sukupolveen lainkaan.  Hallitus on epäonnistunut jo 35 vuotta estämään teineiltä kannabikseen saannin, ja tämä heijastelee koko ajan julkisissa kampanjoissa, joissa ytimeltään syy epäonnistumisesta yritetään vierittää huonon vanhemmuuden syyksi”, tohtori Gettman tiivistää.

Lähteet:

http://scienceblogs.com/purepedantry/2008/10/the_astonishing_irrelevance_of.php

http://tierneylab.blogs.nytimes.com/2008/10/10/the-drug-czars-report-card-f/

YK:n huumetsaari Costa nolasi itsensä – taas

Italialainen Antonio Maria Costa joka johtaa YK:n huumeiden ja rikollisuuden osastoa on nolannut itsensä jo kahteen kertaan amsterdamilaisen psykiatrin Fredrick Polakin takia.

Avoimessa kirjeessään Polak vaatii vastausta yksinkertaiseen kysymykseen. Aiemmista lupauksistaan huolimatta huumetsaari on väistellyt kysymystä jo vuoden ajan.

”Kuinka selitätte kannabiksen vähäisen käytön Alankomaissa verrattuna sen naapurimaihin huolimatta vapaasta saatavuudesta coffee shopeissa?”

Kahdessa Youtubestakin löytyvässä videossa Costa välttelee kysymystä kerta toisensa jälkeen. Polakille kysymys on erittäin tärkeä koska se osoittaa vääräksi perusolettamukset joihin huumeiden kieltolaki pohjaa. Siksi hän vaatii kysymykseensä vastausta toistamiseen.

Polak on ENCOD:in (European Coalition for Just and Effective Drug Policies), joka ajaa järkeviä ja toimivia otteita huumepolitiikkaan, hallituksen jäsen. ”Huumeiden kieltämisen tärkein tavoite on vähentää käyttöä ja riippuvaisuutta. Kuitenkin Alankomaiden yli 30 vuotta jatkunut kokeilu coffee shopeilla todistaa, että vaikka kieltolakia ei ole niin käytön määrä ei kasva räjähdysmäisesti kuten huumesoturit meille jatkuvasti väittävät. Ei ihme, että Costa on hukassa vastauksensa kanssa.”

Moite

Vuosi sitten Polak ensimmäisen kerran esitti kysymyksensä huumepolitiikan konferenssissa New Orleansissa. Costa jätti sen huomiotta, mutta käytti tilaisuuden hyväkseen ja torui Alankomaiden hallitusta ”Euroopan myrkyttämisestä” amfetamiineilla. Tästä lausunnostaan Costa sai moitteen Alankomaiden hallitukselta ja hän joutui laatimaan virallisen anteeksipyynnön.

Toisessa tapaamisessa maaliskuussa 2008 Wienissä Costa vältteli kysymystä toistamiseen. Tällä kertaa hän väitti, että yli 2000 coffee shoppia oli jo suljettu ja Amsterdamin kaupunki oli päättänyt siirtää kaikki coffee shoppinsa ”punaisten lyhtyjen alueelta Ranskan, Belgian ja Saksan rajalle”. ”Ilmeisesti herra Costa kuvitteli, että Alankomailla, tai Amsterdamilla, olisi raja Ranskan kanssa. Se luulo on täysin perätön.” (Ranskan ja Alankomaiden välissä on läntti maata joka on  nimetty Belgiaksi)

Tuhlausta

Pian tämän jälkeen Costa kävi ”opintomatkalla” Amsterdamissa ja Haagissa ja matkaan sisältyi vierailu coffee shoppiin nimeltä De Dampkring (Tunnelma). Seuraavassa konferenssissa Barcelonassa Polak kysyi häneltä havainnoistaan. ”Tällä kertaa Costa meni liian pitkälle väittäen, että Amsterdamissa on kolme kertaa enemmän kannabisriippuvaisia kuin missään muualla Euroopassa” Polak kertoo. Costa lupasi toimittaa raportin tieteellisillä perusteilla väitteensä pohjaksi julkaistavaksi internetsivuilleen ”hyvin pian”. Vielä tänäänkään Costa ei ole täyttänyt lupaustaan tai vastannut Polakin kysymykseen. Syy miksi Polak vetää aina mediahuomiota heidän tapaamisissaan.

Kun tutkitaan eurooppalaisten huumeiden kulutusta, alankomaalaisten käyttö sijoittuu toistuvasti keskikastiin. Polakille tämä merkitsee oikeutusta huumeiden kieltolain hävittämiseen. ”Se säästää meidät suurelta määrältä kurjuutta ja hurjalta veronmaksajien rahojen tuhlaukselta. Mitä hyötyä on käyttää suuria summia ja paljon aikaa kieltolain soveltamiseen, koska se ei selvästikään pienennä käyttöä?”

Polak päättää avoimen kirjeensä iloiseen huomioon ehdottaen, että Costa (67) ei odottaisi eläkkeelle jäämiseensä asti huumeiden kieltolain epäonnistumisen myöntämistä. ”Myöntämällä sen nyt hän ansaitsisi itselleen ikuisen maineen.”

Polakin kirje on päivätty 8. joulukuuta 2008 Antonio Maria Costalle, YK:n huumeiden ja rikosten osaston johtajalle.

Kirjeeseen liittyvän historian voit tarkistaa helposti kahdelta videolta joihin linkit alla.

Silenced NGO Partner – Vaiennettu järjestökumppani:

http://www.youtube.com/watch?v=GjgzgRvHHwI

Polaks’ Question Round 3  – Polakin kysymys – Erä 3 (Tohtori Alex Wodakin (Sydney, Australia) kommenteilla):

http://www.youtube.com/watch?v=xdOzi2ou2ZY

Lisätietoja voi kysyä suoraan Fredrick Polakilta.

Fredrick Polak
Stichting Drugsbeleid Netherlands Drug Policy Foundation
ENCOD (European Coalition for Just and Effective Drug Policies)
Vossiusstraat 31
1071 AG Amsterdam
The Netherlands
T +31 (0)20 6624 024
M +31 (0)6 3018 2408
Sähköposti: fpolak@planet.nl

Lähde:

http://pr.cannazine.co.uk/content/view/789/1/

Hollantilaiset pilvipäitä?

Viisi prosenttia hollantilaisista kannabiksen käyttäjiä

Noin 5 prosenttia 15–65 vuotiaista hollantilaisista voidaan luokitella kannabiksen käyttäjiksi. Ainetta suosivat erityisesti hieman alle kolmekymppiset miehet, selviää Hollannin Tilastokeskuksen (CBS) julkaisemista tiedoista.

Viime vuonna 30 % miehistä ja 18 % naisista 15–65-vuotiaiden ikäryhmässä kertoi joskus käyttäneensä kannabista. Hieman yli 7 % miehistä ja 2 % naisista oli käyttänyt sitä kyselyä edeltävän kuukauden aikana.

Viimeaikoina kannabista olivat yleisimmin käyttäneet 25–30-vuotiaat (16 %). Naisista 15–19-vuotiaat erottuivat joukosta (7 %), vaikkakin samanikäisten poikien luvut olivat korkeammat (12 %).

Ainoastaan peruskoulun käyneet miehet käyttävät kannabista paljon todennäköisemmin, kuin korkeammin koulutetut. Naisten kohdalla yhteys kannabiksen käytön ja koulutustason välillä on vähemmän selvä, vaikkakin vuonna 2007 opintonsa peruskoulutasolle jättäneet naiset käyttivät kannabista lähes kaksi kertaa koulutetumpia todennäköisemmin.

Kannabiksen käyttö on tutkimuksen mukaan kaupungeissa huomattavasti maaseutua yleisempää. Vuonna 2007 miesten kannabiksen käyttö tiheään asutuilla alueilla (17 %), oli yli viisi kertaa yleisempää maaseutuun verrattuna (3 %). Kaupunkilaisnaiset käyttivät sitä neljä kertaa yleisemmin, kuin syrjäseuduilla asuvat.

Lähde:

http://www.nisnews.nl/public/190908_2.htm