Kannabis ei poltettunakaan vahingoita keuhkoja

Maltillinen kannabiksen käyttäminen edes poltettuna ei vaikuttaisi vahingoittavan keuhkoja, toteaa yksi laajimpia asiaa selvittäneitä tutkimuksia. Yli 20 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa harhaluuloja kannabiksen haittavaikutuksista.

Jointti viikossa tai hiukan useammin ei ilmeisesti vahingoita keuhkoja. Tähän tulokseen päätyi 20 vuotta kestänyt laaja tutkimus, joka tukee todisteita, että kannabis ei tee keuhkoille samanlaista vahinkoa kuin tupakka tekee. Runsaasti polttamalla käyttäville tulokset ovat hiukan usvaisemmat.

Yksi laajimpia ja pisimpään kestäneitä kannabiksen terveysvaikutuksia selvittäneitä tutkimuksia osoittaa, että kahden tai useamman jointin polttaminen päivittäin usean vuoden ajan voi aiheuttaa heikkenemistä keuhkojen toimintaan. Valitettavasti reilun 5000 tutkimukseen osallistuneen nuoren aikuisen joukossa ei ollut riittävästi näin paljon käyttäviä jotta asiasta voitaisiin tehdä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä.

Tutkijat suosittelevat kuitenkin ”malttia ja varovaisuutta kun harkitaan kannabiksen käyttämistä”. Kannabis on laiton huume Yhdysvaltojen liittovaltion lakien mukaan, mutta monet osavaltiot sallivat sen lääkinnällisen käytön. Myös Suomessa kannabis luokitellaan laittomaksi huumausaineeksi, mutta sen lääkekäyttö on mahdollista erikoisluvalla, joita on tällä hetkellä myönnetty 42.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden San Franciscosta ja Birminghamissa sijaitsevan Alabaman yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus julkaistiin tiistaina Journal of the American Medical Association -julkaisussa. Tutkimuksen havainnot tukevat aikaisemmin suoritettujen pienempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan palavan kannabiksen savu sisältää samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin tupakassa, se ei kuitenkaan lisää samalla tavalla keuhkosairauksien riskiä. Höyrystettynä tai syötynä myrkyllisiä kemikaaleja ei synny lainkaan ja polttamista on vaikea suositella kenellekään.

Ei ole selvää miksi kannabis ei aiheuta samankaltaista riskiä, mutta on mahdollista, että kannabiksen tunnetuin ainesosa tetrahydrokannabinoli, THC, on ratkaiseva tekijä. THC on kannabiksen ainoa tunnettu psykoaktiivinen ainesosa ja se aiheuttaa käyttäjien tunteman ”pilven” muiden ainesosien ollessa antipsykootteja. Se myös auttaa taistelemaan tulehduksia vastaan ja voi torjua kannabiksen polttamisessa syntyneiden kemikaalien haitallisia vaikutuksia, sanoo kannabista tutkinut lääketieteen professori tohtori Donald Tashkin Kalifornian yliopistosta Los Angelesista. Tashkin ei ollut osallisena uudessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen toinen kirjoittaja tohtori Stefan Kertesz sanoi, että kannabiksessa on muitakin puolia, jotka voivat auttaa selittämään tuloksia. Toisin kuin tupakan polttajat, kannabiksen käyttäjillä on tapana hengittää syvään sisäänhengittäessään ja tämä voi joidenkin tutkijoiden mielestä vahvistaa keuhkojen kudoksia. Tutkimuksessa käytetyssä yleisessä keuhkojen toimintakokeessa vaaditaan kuitenkin samankaltaista pitkää ja syvää hengittämistä mihin kannabiksen käyttäjät ovat jo tottuneet, joten heidän hyvät tuloksensa voivat osittain heijastaa harjoituksen määrää, sanoi huumeiden väärinkäytön tutkija ja ennaltaehkäisevän lääketieteen asiantuntija Kertesz Alabaman yliopistosta.

Tutkimuksen tekijät analysoivat tutkimukseen osallistuneiden nuorten aikuisten tietoja 20 vuotta kestäneestä liittovaltion rahoittamasta tutkimuksesta, joka alkoi vuonna 1985. Tutkimusaineiston analyysin rahoitti kansallinen huumeiden väärinkäytön instituutti NIDA.

Tutkimukseen otettiin satunnaisotannalla 5115 iältään 18-30 vuotiasta miestä ja naista neljästä kaupungista, jotka olivat Birmingham, Chicago, Kalifornian Oakland ja Minneapolis. Mustia ja valkoisia osallistui suunnilleen saman verran, mutta muita vähemmistöjä ei ollut mukana. Osallistujilta kysyttiin säännöllisesti kannabiksen tai tupakan viime aikaisesta käytöstä ja heille tehtiin tutkimuksen aikana useita keuhkojen toimintaa mittaavia kokeita.

Kaikkiaan noin 37 prosenttia ilmoitti vähintään satunnaisesta kannabiksen käytöstä ja suurin osa ilmoitti myös polttavansa tupakkaa. 17 prosenttia osallistuneista sanoi polttavansa tupakkaa, mutta ei kannabista. Tulokset ovat samankaltaisia kansallisten arvioiden kanssa. Keskimäärin tupakoitsijat polttivat yhdeksän tupakkaa päivässä. Kannabista käytettiin keskimäärin jointti tai kaksi muutaman kerran kuukaudessa, joka kuvastaa Kerteszin mukaan hyvin tyypillistä yhdysvaltalaista käyttäjää.

Tutkimuksen tekijät laskivat tupakan ja kannabiksen vaikutukset erillään, molemmat ihmisillä, jotka käyttivät vain tupakkaa tai kannabista, sekä ihmisillä, jotka käyttivät molempia. He ottivat huomioon myös muita keuhkojen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten kaupunkien tutkitut ilmansaasteet. Analyysit osoittivat, että kannabis ei vaikuttanut vahingoittavan keuhkojen toimintaa, mutta tupakka vahingoitti.

Tupakoitsijoiden tulokset heikkenivät tasaisesti tutkimuksen edetessä. Kannabiksen käyttäminen niinkin usein kuin jointti päivittäin seitsemän vuoden ajan, tai jointti viikottain 20 vuoden ajan, ei vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Vain hyvin harvat tutkimukseen osallistuneet polttivat tätä enemmän. Kannabiksen polttajille voi syntyä kurkun ärsytystä ja yskää aivan samalla tapaa kuin tupakoitsijoille, mutta tutkimus ei keskittynyt niihin. Se ei myöskään tutkinut keuhkosyöpää, mutta muissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään merkittävää yhteyttä kannabiksen ja keuhkosyövän välillä. Esimerkiksi Donald Tashkinin laaja tutkimus aiheesta ei havainnut yhteyttä kannabiksen polttamisen ja keuhkösyövän välille vaan päinvastoin tulokset viittasivat suojaaviin ominaisuuksiin.

JAMA – The Journal of the American Medical Association: http://jama.ama-assn.org

NIDA – National Institute on Drug Abuse: http://www.nida.nih.gov

Lähde:

AP

Illallinen ja pössis Ganja Gourmet’ssa

Denveriläinen pizzaa, lasagnea, salaatteja ja monia muita ruokalajeja tarjoava ravintola on ainutlaatuinen lääkekannabismyymälä potilaille jotka mieluiten syövät lääkeannoksensa ja ovat kyllästyneet pelkkiin pikkuleipiin.

Hiljattain eräänä arkiaamuna Ganja Gourmet-ravintolassa kokin ensimmäisenä tehtävänä oli loihtia kokoon lihalasagne. Seuraavaksi hänen oli houkuteltava asiakkaat kokeilemaan sitä.

Jenny Fowler kirjoitti fläppitauluun ”Illallispössiserikoinen”. ”Aloita Ganjanadella (kannabisoliivitahna), leivällä ja isolla paksulla jointilla! Valitse seuraavaksi pizzaa tai LaGanjaa (lasagne). Kruunaa ateria Ganja Gourmet-jälkiruoalla. Kaikki tämä yhteensä 30 dollarilla (n. 21 euroa)”.

Sivusta seurailleen ravintolan omistajan Steve Horwitzin mukaan tämä on illallistarjous jollaista mikään muu ravintola Yhdysvalloissa ei voi tarjota.

Teknisesti ottaen vaatimattomassa tiilirakennuksessa bensa-asemien, piippukauppojen ja antiikkiliikkeiden lomassa nuhraantuneella puistokadulla sijaitseva Ganja Gourmet ei ole ravintola. Se on lääkekannabisapteekki, yksi monista viimeisen vuoden aikana ympäri Coloradoa perustetuista.

Yhdeksän vuotta sen jälkeen kun äänestäjät päättivät kannabiksen sallivan lakimuutoksen puolesta, osavaltion terveysviranomaiset päättivät vuoden 2009 heinäkuussa lopettaa säädöksen lääkekannabiksen toimittajien viiden potilaan enimmäismäärästä. Sekä rekisteröityneiden potilaiden että lääkekannabisapteekkien määrä on sittemmin kasvanut räjähdysmäisesti.

Coloradossa on 15 800 rekisteröitynyttä potilasta ja ainakin 15 000 uutta hakemusta on vireillä. Virallista laskelmaa uusien kannabisapteekkien määrästä ei ole, mutta kymmeniä on avautunut viime aikoina, niin useita, että denveriläinen lehti Westword palkkasi kaksi kriitikkoa arvostelemaan niitä.

Horwitz päätti liittyä mukaan ryntäykseen. Hänellä oli idea kuinka erottua joukosta: keskittyä ”syötäviin”.

”Minä tiesin jo valmiiksi, että rakastan pilven syömistä”, sanoi Horwitz, Long Islandilla New Yorkissa syntynyt 51-vuotias, joka kertoo käyttäneensä kannabista teinivuosistaan lähtien pärjätäkseen tarkkaavaisuushäiriönsä kanssa.

Itseään ruoan nautiskelijaksi tituleeraava Horwitz luonnosteli nopeasti ruokalistan joka ulottui paljon pitemmälle kuin muiden lääkekannabisliikkeiden tarjoamiin pakollisiin pilvipikkuleipiin. Hän palkkasi kaksi kokkia ja päätyi menuun joka sisältää vihreitä kasviksia balsamiviinietikassa, valkokastikepizzaa, kannabisoliivitahnaa, hummusta, sitruunamarenkileivoksia, juustokakkuja ja vähärasvaisia muffinseja, jotka kaikki on valmistettu toisaalla sijaitsevassa ammattikeittiössä.

Riemuitseva ravintoloitsija huomasi pian olevansa lukuisien uutisjuttujen ja Jay Lenon vitsien aiheena.

Mutta vaikka solmuvärjättyihin ”Meidän ruokamme on niin mahtavaa, että tarvitset luvan sen syömiseen!”-paitoihin sonnustautuneelle henkilökunnalle satelee ruokatilauksia, ainakin puolet asiakkaista tulee ”kukkabaariin” nauttiakseen kannabiksensa perinteisellä tavalla.

Joidenkin potilaiden mielestä pilven syöminen helpottaa paremmin heidän vaivojaan kuten nivelreumaa tai lihasvaivoja, kertoi Georgina Livermore oregonilaisesta lääkekannabista puoltavasta American Alliance for Medical Cannabis -järjestöstä. Lisäksi hänen mukaansa osa potilaista ei yksinkertaisesti pidä polttamisesta.

Livermoren mukaan kannabista syötäessä on vaikeampi kontrolloida annostusta. Vaikutusten alkaminen vie myös kauemmin aikaa – seikka jonka vuoksi Horwitz ei salli asiakkaiden syövän kuin yhden kannabistuotteen 45 minuutin välein.

”Se on erilainen vaikutus kuin polttaessa”, Horwitz kuvaili. ”Paljon tietoisempi, valppaampi ja energisempi”.

Hänen kokkinsa ”lääkitsevät” ruokalajeja käyttämällä valmistuksessa kannabisvoita tai -oliiviöljyä. Kannabiksen uuttaminen rasvaan voi viedä useita päiviä, kun kannabisunssin annetaan hautua paunassa voita tai kupillisessa öljyä.

Voin ja öljyn käyttäminen tekee vähärasvaisten reseptien kehittämisestä hankalaa, sanoi Fowler, joka puuhailee myös suklaavaahtokakun, paellan ja jambalayan reseptien parissa, joita kaikkia Horwitz aikoo tarjota ravintolassaan.

”Teen kokeiluja jambalayan kanssa”, Fowler kertoi. Hänen mukaansa on haasteellista löytää oikea sekoitus yrttejä ja mausteita jotka kätkisivät pilven maun. Hän on epäileväinen paellasuunnitelman suhteen: kokonainen pilvipizza maksaa 89 dollaria. Paella meren antimista olisi vieläkin kalliimpi, hän huomauttaa. ”Kuka sitä ostaisi?”.

Viime viikolla Fowler toi ruokalistalle uuden ruokalajin – baba ghannoujia pitaleivän kanssa tarjottuna – asiakkaiden hyväksyttäväksi. ”He rakastivat sitä”, hän kertoo.

Äskettäin eräänä aamuna bisnes ravintolassa oli vähäistä, paikalla oli vain kourallinen asiakkaita. 32-vuotias rakennustyöläinen Jason Cisneros saapui paikalle lääkekannabiskortti kädessään ostaakseen hieman herkkuja jotka auttaisivat työtapaturman aiheuttamiin selkäkipuihin. Hän päätyi ostamaan kookos-, toffee- ja saksalainen suklaa -pikkuleipiä.

Hän kertoi että joskus on vain helpompaa maiskutella menemään kuin sytyttää vesipiippua. ”Se on rentouttavampaa päivän päätteeksi, voi vain syödä pikkuleivän”.

Seuraavaksi saapui 30-vuotias Jamie Currey, joka tutki ruokalistaa samalla kun hänen kumppaninsa poltti hieman kannabista. ”Saatan kokeilla pizzaa tai salaattia”, hän tuumaili työntekijän tarjoillessa ilmaisen tomaateista, oliiveista ja oliiviöljystä tehdyn tahnan maistiaisen. Lääkäri oli ehdottanut hänelle kannabissyötäviä kroonista pahoinvointia ja painonlisäämisvaikeuksia helpottamaan, Currey kertoi lusikoidessaan tahnaa pitaleivälle.

”Tämä on aika hyvää, ei maistu lainkaan kannabikselle”, hän sanoi kieltäytyen pääruoista. ”Nämä ovat melko kalliita, ja nyt ollaan lähellä joulua”.

Tämänkaltainen ruokailu voi muuttua laittomaksi Denverissä, kaupungin virkamiesten puntaroidessa kannabisapteekkeja suitsivia säännöksiä, jotka sisältäisivät kiellon kannabiksen paikan päällä nauttimiselle.

Horwitz kertoi, että jos säännökset hyväksytään, hän muuttaa liikkeensa kokonaan noutoravintolaksi. Useimmat asiakkaat ostavat nykyäänkin ruokansa kotiin mukaan vietäväksi, hän lisäsi.

Horwitz pysyy vakuuttuneena valoisasta tulevaisuudesta; hänen unelmanaan on jonain päivänä lähettää luomuksiaan joka puolelle maata. ”Tulemme olemaan lääkekannabiksen Omaha Steaks”, hän sanoi.

Lähde:

http://www.latimes.com/news/nation-and-world/la-na-ganja-gourmet28-2009dec28,0,5061345.story

Yhdysvallat on laillistamassa kannabista kaikessa hiljaisuudessa

Tavallinen jointti voi pelastaa ihmishenkiä. Nyt katsotaan eteenpäin, jotta järjetön kieltolaki voitaisiin lopettaa.

Kun yritysmaailman journalismin Raamattuna pidetty Fortune-lehti tekee kansijutun otsikolla ”Onko pilvi jo laillista?”, tietää siitä asioiden olevan muuttumassa Yhdysvalloissa. Sen tietää myös siitä, kun Barack Obaman Oikeusministeriö julkaisee pitkään odotetun muistion, jonka viesti on, ettei liittovaltion hallitus enää puutu lääkekannabisapteekkien toimintaan – niin kauan kuin se toiminta on osavaltion lainsäädännön hyväksymää. Tämä asia virallistettiin lokakuussa.

Kaiken lisäksi kyseessä ei ollut symbolinen ele. Kannabiksen lääkekäyttö – oli kyseessä sitten kemoterapian aiheuttama pahoinvointi, AIDS:iin liittyvä kuihtuminen, viherkaihi tai jokin muu syy – on nyt laillista 13:ssa osavaltiossa, mukaan lukien suurin niistä, eli Kalifornia. Ensi vuonna 13 muuta osavaltiota ovat aikeissa äänestää aiheesta tai muutoin seurata esimerkkiä. Viime viikolla Kalifornian lainsäädäntökomitea piti ensimmäiset istunnot. Ne eivät koskeneet ainoastaan lääkekannabiksen laillisena pitämistä, vaan myös kaiken kannabiksen dekriminalisointia. Kannusteena tähän olisivat massiiviset rahavirrat, jotka vararikossa oleva osavaltio voisi valjastaa käyttöönsä kannabisverojen myötä.

Aiheesta on tehty myös ovensuukyselyitä. Vuonna 1970 84 % amerikkalaisista halusi pitää kannabiksen laittomana. Nykyisin tämä luku on romahtanut 54 %:iin. Laillistamisen puolella olevien osuus on noussut 60-luvun lopun 18 %:sta nykypäivän 44 %:iin. Saman trendin jatkuessa suurin osa amerikkalaisista tulisi puolustamaan laillistamista jo Obaman ensimmäisen kauden lopussa. Läntisissä osavaltioissa 53 % haluaisi laillistaa ja verottaa kannabista jo tällä hetkellä. Laillistamista tukevat eniten nuoremmat ikäpolvet, ”Obama-sukupolvi”, mutta tukea on alkanut kuulua myös republikaanisen puolueen riveistä.

Todellisuus on kuitenkin jo ovensuukyselyiden edellä. Matka Los Angelesiin voisi antaa sellaisen mielikuvan, että kannabis on jo laillista. Kaupungissa on yli 800 kannabiskauppaa ja Kalifornian osavaltiossa niitä on jo arviolta 7000 kappaletta. Se on monta kertaa enemmän kuin Hollannissa.

Kannabisluvan saaminen lääkäriltä on helpompaa kuin henkivakuutuksen ottaminen. Sen voi todeta lukemalla lehti-ilmoituksia, joissa mainostetaan konsultaatiota 200 dollarin maksua vastaan. Kannabiskauppoja löytyy joka lähtöön, parin pennin puulaakeista aina kapitalistiseen makuun sopiviin luksusmyymälöihin saakka. Lääkekannabisliiketoiminnasta haaveileville yksityisyrittäjille pidetään aiheeseen liittyviä seminaareja. Kaupoissa pidetään esillä jalostettuja lajikkeita, joiden avulla voidaan saavuttaa erityisesti räätälöityjä vaikutuksia: jotkut sopivat pahoinvoinnin lievittämiseen, toiset ruokahalun kiihottamiseen tai nukkumisvaikeuksiin; osa taas auttaa hereillä pysymiseen, elokuvien katselemiseen tai yleiseen rentoutumiseen.

Kannabiksen tärkeimmän aktiivisesti vaikuttavan ainesosan, THC:n määrä on paljon suurempi kuin aiemmin (joskaan väitteellä ei ole todellista pohjaa, vaan sekä vahvempia että miedompia lajikkeita on aina ollut olemassa, eikä merkittävää vahvuuden nousua ole ollut. Tälle esteensä asettaa jo kasvibiologia. -toim.huom.) Mutta koska kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen, on vaikea sanoa miksi sillä olisi merkitystä. Tietenkin jos henkilöllä on pitkä historia mielenterveysongelmien suhteen, ei aivojen kannabinoidireseptoreiden kanssa ole suositeltavaa leikkiä. Mutta sellaisten ihmisten ei kannattaisi käyttää myöskään muita huumausaineita, puhumattakaan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Useimmille ihmisille vahvempi kannabis tarkoittaa ainoastaan sitä, että ainetta tarvitsee ottaa vähemmän toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi. Jos sattuu ottamaan liian paljon, todennäköisesti seurauksena on vain torkahtaminen sekä herääminen ilman krapulaa. Jos baarit alkaisivat myydä kannabista kaljan sijasta, rikostilastot romahtaisivat.

Amerikkalaiset – joille kannabiksen käyttö on lähestulkoon siirtymäriitin tasoinen tapahtuma yliopisto-opiskeluiden alkaessa – tietävät tämän, ja jossain vaiheessa he ovat lopettaneet teeskentelemästä muuta. Viimeiset kolme presidenttiä ovat polttaneet kannabista nuoruusvuosinaan, vaikkakin ainoastaan yksi heistä on kirjoittanut siitä avoimesti. Kun Obamalta kysyttiin Clintonin tapaan kannabissavun hengittämisestä, hän vastasi: ”Eikös se ollut tarkoituskin”. Nuorten kannattajiensa järjestämässä online-konferenssissa ensimmäinen kysymys kuului, olisiko kannabiksen laillistaminen ja verottaminen hyvä asia valtion kassan kartuttamista ajatellen. Obama vain naureskeli aiheelle, mutta yli biljoonan dollarin vuosittaisen budjettivajeen jatkuminen saattaa jossain vaiheessa hyydyttää hymyn.

Yksi avain muutokseen on ollut huomion kiinnittyminen kannabiksen lääketieteellisiin ominaisuuksiin. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista lääkkeenä vuosituhansien ajan. Sitä myytiin joskus Yhdysvalloissa Eli Lillyn lääkeyhtiön toimesta. Kun käyttö sallittiin myötätuntoisesti muutamalle henkilölle, huomattiin vahingossa kuinka vaaratonta se on. Se ei ollut kemiallista riippuvuutta aiheuttava, vaikkakin jonkinlaisia mietoja vieroitusoireita voi tulla pitkäaikaiskäyttäjille, jotka lopettavat käytön välittömästi. Sen sivuvaikutukset ovat minimaaliset verrattuna muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin määrättyihin lääkkeisiin. Se on paljon vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakka tai alkoholi. Se ei johda merkittävästi minkäänlaiseen antisosiaaliseen käytökseen, toisin kuin esimerkiksi metamfetamiini, kokaiini tai heroiini. Useat sen käyttäjistä ovat menestyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, jotka vain valitsevat kannabiksen alkoholin sijaan iltaa rentouttamaan tai helpotuksena syöpähoidon kestämiseen.

Kun kiellämme AIDS-potilailta heidät hengissä pitävän työkalun, ratkaisemme asian kuoleman eduksi. Minulla on ystävä, joka ei olisi koskaan voinut käyttää hänet pelastanutta lääkitystä ilman kannabista. Se oli jossain määrin silmiä aukaiseva tarina, ja monilla muillakin ihmisillä on ollut samankaltaisia kokemuksia. Onko se porttihuume? Toki monet kovien huumeiden käyttäjät ovat polttaneet pilveä ensi alkuun. Mutta lähes kaikki heistä ovat aloittaneet alkoholilla, ja se ei ole laitonta.

Tietenkään mikään ei ole väistämätöntä. Poliisi valvoo sitä yhä ja sadattuhannet amerikkalaiset, suhteettoman suuri osa heistä tummaihoisia ja köyhiä, ovat sen vuoksi vankilassa. Los Angelesin epäonnistuminen säädellä riittävästi sen satoja kannabiskauppoja saattaa johtaa niiden yhteyksiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Siitä voisi tulla takaisku, joka kriminalisoisi uudelleen koko toiminnan.

Asiaa täytyy seurata pari vuotta, jonka aikana selvinnee, toteutuvatko nämä pelot vai käykö asiassa toisin. Luultavasti laillistamista seuraavan vuosikymmenen aikana kannabiksen kieltolaista tulee yhtä outo menneisyyden asia, kuin alkoholin kieltolaista on tullut. Loppujen lopuksi tarpeettomat kieltolait kaivavat maata ainoastaan itsensä alta. Ja tällä hetkellä miljoonat syöpä- ja HIV-potilaat ovat laillistamisen puolella. Samaan aikaan jotkut epätoivoiset hallituksen osastot etsivät, mitä verottaa seuraavaksi. Asia voi mennä jopa vielä pidemmälle: pian kannabis saattaa olla tupakointiakin hyväksyttävämpää.

Tabujen tarve on toki ikuinen, mutta tabujen kohteet muuttuvat jatkuvasti. Tupakan aikakausi saattaa elää viimeisiä hetkiään ja kannabiksen vuosituhat voi olla juuri alkamassa.

Lähde:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/us_and_americas/article6897958.ece

Piikkikorkohampuusit

Heillä on loistavat urat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He ovat myös kovan luokan pilvipäitä. Miksi niin moni älykäs ja menestyvä nainen käyttää kannabista vapaa-aikanaan?

Jennifer Pelham* potkaisee Marc Jacobsin valmistamat kengät jaloistaan, ottaa siistin Theoryn bleiserin päältään ja lysähtää sohvalle. Tämä 29-vuotias suuryrityksen asianajaja, joka työskentelee yhdelle Manhattanin parhaista lakifirmoista, on juuri tehnyt yhden 12-tuntisen työpäivän. Vaikka hän on jo vapaalla, hänen on silti vaikeaa karistella työpäivän tuomaa turhautuneisuutta harteiltaan: Partneri oli poistanut hänen koostamastaan sopimustekstistä olennaisimmat asiat ja lähtenyt, ennen kuin Pelhamille oli annettu mahdollisuus selvittää asia.

Vieläkin hermostuneena, Pelham tilaa päivällistä – sushia, kuten yleensä – ja kurkottaa kohti kahvipöydällä olevaa oranssista lääkepulloa. Sen vieressä on lasipiippu ja sininen Bic-tupakansytytin, asetelma on huonesiivoojan jäljiltä. Hän avaa korkin, nappaa pienen palan tuoksuvaa vihreää kukkaa sisältä, varovasti asettaa sen piipussa olevaan pesään ja sytyttää piipun. Seuraavan puolen tunnin aikana hän ottaa kolme syvää henkosta, joka on tarpeeksi hukuttaakseen päässä surisevat äänet. Sitten hän syö.

”Vihaan termiä pilvipää. Se vihjaa, että olisin pilvessä kaiken aikaa – mitä minä en ole”, Pelham sanoo säpsähtäen. ”En tarvitse sitä pärjätäkseni päivästä toiseen – minä vain nautin siitä kun päivä on ohi”. Hänen iltarituaalinsa maksavat vain 50 dollaria kuukaudessa, joka on mitätön summa verrattuna kuukauden kuntosalimaksuihin tai viikonloppuna vietettyyn iltaan sulhasen kanssa, joka toimii investointipankkiirina ja itsekin savuttelee hänen kanssaan aina silloin tällöin.

Pelham on hieman yli 160 cm pitkä, hoikka ja atleettinen – hän juoksi viisi kilometriä päivässä opiskellessaan lakia. Hän väittää, että kannabis on ihanteellinen vastalääke ikävään työpäivään: se ei koskaan aiheuta krapulaa ja toisin kuin lääkärinsä ahdistukseen määräämä Xanax, se ei jätä pökerryttävää tai turtaa oloa jälkeensä. ”Kuules, jokaisella tuntemallani naispuolisella asianajajalla on vähintäänkin yksi salainen pahe”, Pelham kohauttaa olkapäitään ja sukii pitkiä ruskeita hiuksiaan korvan taakse, kolmen karaatin kihlasormuksen välähtäessä valoon osuessaan. Hän lisää: ”Kannabis ei todellakaan ole mikään iso juttu”.

Useimmat meistä tietävät jonkun, joka muistuttaa Jennifer Pelhamia – kovan luokan uraohjusta, jonka ajatus raskaan työpäivän jälkeen rentoutumisesta ei ole lasi valkoviiniä, vaan savut (tai useammat) kannabista. Eikä edes silloin tällöin, vaan säännöllisesti. Sellaiset ihmiset pitävät leveitä sätkäpapereita pöytähopeiden kanssa samassa vetolaatikossa tai piippua laskupinon vierellä.

Aineiden väärinkäytön ja mielenterveyden palvelujen virasto (The Substance Abuse and Mental Health Services Administration) on teettänyt tutkimuksen, jonka mukaan 8 miljoonaa amerikkalaista naista sytytti viime vuoden aikana vähintään yhden kannabissavukkeen. Tämä arvio lienee alakanttiin, sillä siihen sisältyvät ainoastaan he, jotka asian myöntävät. Heidän joukossaan on ylemmän keskiluokan edustajia: viidesosa naisista, jotka myönsivät käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden sisällä, asuvat yli 75 000 dollarin vuosiansion taloudessa. Heitä on laidasta laitaan ammattikunnissa, kuten asianajajia, toimittajia, vakuutusmyyjiä, tv-tuottajia sekä talouspomoja. Eivätkä he näytä yhtään samalta kuin sekavat hippiteinit komediassa Dazed and Confused, puhumattakaan työttömistä ja huonokuntoisista nahjuksista Judd Apatowin komedioiden henkilöhahmojen tyyliin. Jos ulkonäöstä jotain pitäisi päätellä, he ovat luottokortin omistavia A-luokan työnarkomaaneja, jotka vain sattuvat pitämään piipusta pullon sijaan.

”Tykkään juoda lasin viiniä aina silloin tällöin, mutta baariin lähteminen ja imelät cocktailit eivät ole minun juttuni. Ja juopottelu on paljon kalliimpaa”, kertoo Debbie Schwartz, 28-vuotias tosi-tv:n tuotantopäällikkö, joka hiljattain muutti New Yorkista Los Angelesiin. Hänen työnsä on armotonta: hän viettää 15-tuntisia päiviä koordinoiden miljoonaa liikkuvaa osaa, hallinnoiden kuluja, asettaen tuotantoaikatauluja sekä lepytellen kaikki-mulle-heti-lahjakkuuksia. Hänen firmansa on juuri puolittanut sarjan budjetin, mikä on saanut Schwartzin ponnistelemaan kulujen leikkaamisen edessä, jottei hänen tarvitsisi antaa kenellekään potkuja. Työn jälkeen, viimeinen mielihalu hänellä olisi laittaa korkkarit jalkaan, meikkiä naamaan ja rynnätä paikallisiin baareihin. ”Käyn kuntosalilla tunnin, palaan kotiin ja poltan jointin, samalla kun kuuntelen jazzia ja luen kirjaa. Sain juuri luettua Ayn Randin kirjan ’Fountainhead’. Se on hetki itselleni, ennen kuin minun täytyy taas nousta ylös ja tehdä huomenna kaikki uudestaan. Se on vaahtokylpyni”, Schwartz selittää. Hän ei edes piilottele laitonta harrastustaan. Sille ei ole tarvetta, sillä useat ihmiset hänen toimistollaan käyttävät samaa ”diileriä” – kollegaa, joka ottaa vastaan tilaukset heidän osastollaan.

Jos Schwartzin esimerkki todistaa jotain, niin ainakin sen, kuinka naurettavan helppoa on ostaa pilveä näinä päivinä. Joissakin kaupungeissa se on yhtä mutkatonta kuin pizzan tilaaminen, toimitettuna suoraan ovelle.

Kuulostaako holtittomalta? Ei silloin, jos muistetaan että kannabis on jo tällä hetkellä dekriminalisoitu 13 osavaltiossa. Bostonin ja Denverin kaltaisissa kaupungeissa pienet määrät kannabista käsitetään pikkurikkeinä, samalla viivalla parkkisakon kanssa. Ensikertalaiset saavat sadan dollarin sakon ja puhuttelun poliisilta. Kaliforniassa, jossa lääkekannabiskauppa laillistettiin vuonna 1996, jo 31 tuhatta asukasta on hankkinut kortin, jonka avulla paikallisesti kasvatetun ruohon ostaminen mistä tahansa osavaltion 500 kannabisapteekista on yhtä helppoa kuin reseptilääkkeen hakeminen tavallisesta apteekista. Järjestelmän väärinkäyttö on yleistä: ”Jokainen tuntee jonkun, jolta löytyy sellainen kortti”, kertoo Gabrielle Doron, 29-vuotias losangelesilainen tapahtumasuunnittelija. ”Kaverini soittaa minulle ja sanoo: ’Olen menossa kauppaan, haluatko jotakin?’ Sitä nyt vain ei ole kauhean vaikeaa hankkia.”

Pilveen hankkiutuminen ei myöskään enää kanna samanlaista sosiaalista stigmaa, kuin Reaganin aikakaudella, ”Just Say No” -iskulauseen kulta-aikana. Silloin jointin polttaminen oli ankara ”erikoisepisodi” lukuisissa perheystävällisissä komedioissa. ”Kun olin lukiossa, tietynlaiset käytösmallit yhdistettiin pilveen: siveettömyys, töiden kartteleminen, seurustelusuhteiden vältteleminen”, Schwartz kertoo. ”Äitini kertoi, että ihmiset jatkavat pilveä PCP:llä ja tulisin riippuvaiseksi, tai että saisin mässyt ja lihoisin”. Se oli pötypuhetta, Schwartz oppi myöhemmin, kun hänestä tuli todellinen pilvipää kahdeksan vuotta sitten. Hän onnistui jopa laihduttamaan yli 10 kiloa, vaikka hän polttelikin säännöllisesti. Hänen salaisuutensa oli syödä terveellinen ateria ennen polttamista, se hillitsi hänen ruokahaluaan. ”Mässyt ovat todellakin jotain, mikä ei ole toivottavaa”, Schwartz jatkaa. ”Tokihan halu syödä on aina olemassa. Silloinkin, kun en polta, mieleni tekee leivoksia.”

Puvunhousuihin pukeutuvat pilvipäät murtavat toisenkin myytin. Sen, että asialle omistautuneet linnoittautuisivat sisään asuntoihinsa, paksun kannabissavun leijaillessa ilmassa – sekä ystävien ja sosiaalisten suhteiden unohtuessa. ”En melkeinpä koskaan polta yksin”, sanoo 28-vuotias Gina Bridges, seattlelaisen hyväntekeväisyysjärjestön varainhoitaja. Bridges emännöi silloin tällöin matalan profiilin illalliskutsuja, joita kruunaavat jälkiruoat sekä vesipiiput. Hän lopetti polttamisen kun hän hiljattain tuli raskaaksi. ”Alkoholi tekee ihmisistä sosiaalisempia, mutta pilvi toimii eri tavalla. Siitä tulee hiljaisemmaksi ja pohdiskelevammaksi. Alamme puhua ystävieni kanssa syvällisemmin tietyistä asioista”, hän sanoo. Ja mikä parasta, Bridgesin mukaan seksi oli paljon parempaa silloin kun hän oli pilvessä, se auttoi häntä pääsemään estoista. ”Joskus saatan miettiä, että teenkö tämän oikein, että kiihottuuko mieheni? Kun polttelen, osaan ajatella itseäni sängyssä. En huolehdi niin paljoa siitä, mitä hän ajattelee. Ja se auttaa myös häntä nauttimaan enemmän, koska en psyykkaa itseäni liikaa”, hän sanoo.

Asialla on myös kääntöpuolensa. Jotkut terveysalan ammattilaiset sanovat, että pitkän linjan pilvipäät ovat tupakoitsijoiden tavoin vaarassa sairastua keuhko- ja hengityselinten syöpiin. Joskin oikea todistusaineisto osoittaa, että linkki kannabiksen ja syövän välillä on vähäinen. Tulee myös kiittää uutta teknologiaa, sillä vesiviljelyn ja geenimanipuloinnin myötä nykyisin saatavilla olevat kannabislaadut ovat useita kertoja niin voimakkaita kuin vaikkapa 70-luvulla. Huumevastaiset järjestöt väittävät sen olevan myös useita kertoja enemmän riippuvuutta aiheuttavaa. Silti kannabiksen riippuvuusaste on hyvin ristiriitainen aihe, esimerkiksi alkoholi aiheuttaa paljon suurempaa riippuvuutta. Tämän lisäksi, vaikka kannabis onkin eniten käytetty huumausaine Yhdysvalloissa, sen käyttö on silti laitonta liittovaltion hallituksen silmissä. Heidän näkökulmasta kyse on saman luokan päihteestä kuin LSD ja heroiini, huolimatta siitä, kuinka osavaltioiden lait kontrolloivat sen käyttöä. Yli 90 prosenttia Fortune 500 -listan yrityksistä – mukaan lukien American Express, General Electric sekä Goldman Sachs – edellyttävät työnhakijoilta huumausainetestejä, jotka monen muun aineen lisäksi havaitsevat THC:n, kannabiksen psykoaktiivisen ainesosan. Henkilö, joka jää kiinni siitä, saa heittää työpaikalleen hyvästit.

Viime vuonna Rachel Murphy, 36-vuotias viihdeteollisuuden tiedottaja New Yorkista sekä vastasyntyneen lapsen äiti, piti viikon tauon iltaisesta poltteluharrastuksestaan, ennen kuin kävi huumetestissä jota vaadittiin henkivakuutusta varten. Hän polttaa ainoastaan silloin, kun tyttärensä jo nukkuu, ja näytteenoton jälkeisenä iltana hän palasi harrastuksensa pariin. Kaksi päivää myöhemmin laboratoriosta soitettiin, että testissa oli ollut (huumeisiin liittymätön) virhe ja hänen täytyisi ottaa se uudestaan. ”Olin jatkanut polttelua entiseen malliin enkä olisi halunnut tehdä sitä uudestaan”, Murphy sanoo. Kolme päivää ennen testiä hän soitti hädissään serkulleen, joka toimii vakuutusmyyjänä. Hän neuvoi Murphyä ostamaan Ready Cleanin – reilun puolen kilon hedelmäpunssin, jonka luvataan puhdistavan elimistön THC:stä jos se nautitaan 2 vuorokauden aikana ennen huumetestiä. Rachel maksoi 50 dollaria ja nautti juoman. ”Mieheni kannusti minua huudellen, ’Juo! Juo! Anna mennä!’ ja itse valitin, etten pysty juomaan niin nopeasti. Hän sanoi: ’Rachel – tämä on todella vakavaa. Me tarvitsemme henkivakuutuksen – meillä on vauva – ja me emme voi saada sitä, kun vaimoni polttaa pilveä?'”. Yhden tuskantäyteisen viikon jälkeen Murphy sai tietää läpäisseensä virtsakokeensa.

Tästä rystyset valkaisevasta episodista tuli suuri jännitteiden lähde hänen avioliitossaan, Murphy kertoo – joten hän lopetti polttelun joksikin aikaa. Mutta se ei kestänyt. ”Olen pahoillani, mutta minulla on vauva ja stressaava työ. Minun täytyy rentoutua jotenkin, enkä pidä alkoholista”, hän jupisee. Viettäessään aikaa naimisissa olevien ystäviensä kanssa, joista useimmat ovat myös vanhempia, Murphy saattaa silloin tällöin liittyä seuraan, kun joku vetää pussillisen esiin ja alkaa valmistella piipun pesää. ”Minusta tuli melko kireä”, hän kuvailee pilvetöntä vaihettaan, ”Ja mieheni totesi: ’Itse asiassa pidin sinusta paljon enemmän silloin, kun vielä polttelit.'”

*) Haastateltavien nimet on muutettu

Lähde:

http://www.marieclaire.com/celebrity-lifestyle/articles/living/female-stoners

Kannabislääkintä ja tiede

Tieteen kiinnostus kannabista kohtaan on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään päivä päivältä, ja se on sairaiden etu.

Huolimatta kannabiksen aiheuttamasta polemiikista Kalifornian osavaltion pääkaupungin Sacramenton kaupungintalolla sekä Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.:ssa, maailmanlaajuinen tiedeyhteisö on viime aikoina tutkinut ainetta lisääntyvällä mielenkiinnolla. Paikalliset potilaat ja lääkärit ovat erittäin innostuneita THC:n mullistavista mahdollisuuksista lääkeaineena.

Sacramentossa on kohtalaisen suuri lääkekannabisyhteisö, jossa on mukana potilaita, avuntarjoajia ja tutkijoita. Jotkin lääkekannabisapteekit toimivat suoraan yhteistyössä potilaiden ja lääkäreiden kanssa, pienentäen kuilua lääketieteellisen tiedon ja sosiaalisen tuen välillä.

Sacramenton asukas Thomas Coy on työskennellyt yhdessä Capitol Wellness -lääkekannabisapteekin kanssa sen avautumisesta lähtien, vuodesta 2004. Hän on HIV:n/AIDS:n kanssa elävä 28-vuotias aktivisti.

”Kannabis on auttanut minua valtavasti”, hän sanoi. ”Olen ollut mukana lääkeohjelmissa ja -kokeissa vuodesta 1983 lähtien.”

Kannabis auttaa Coyta elämään tautinsa kanssa ja selviämään monista sen aiheuttamista oireista. Neljän jointin polttaminen päivittäin ehkäisee kohtauksia, helpottaa pahoinvointia, taistelee keuhkokuumetta vastaan ja lisää ruokahalua.

”Ilman lääkekannabista olisin kuollut”, Coy sanoi. ”Lääkäreiden mielestä olen elävä ihme.”

Huolimatta terveydentilastaan, jota monet pitäisivät toimintakykyä haittaavana, Coy viettää aktiivista elämää ja johtaa tukiryhmiä. Viimeksi hänen HIV/AIDS-ryhmänsä oli yhdistetyllä telttailu- ja lauttaretkellä.

Coy avustaa potilaita sekä sosiaalisesti että lakiasioissa, ja on ollut useita vuosia mukana potilaiden oikeuksia ajavassa järjestössä Americans for Safe Access:ssa. Hän on todistanut lukuisia kertoja liittovaltion ahdistelemien potilaiden ja kannabiskerhojen puolesta.

”Minä ilmestyn paikalle ja kohotan ääntäni”, hän sanoi. ”Ilmoitan, että ’tämä on lääkettä, näpit irti siitä’.”

Coyn kaltaiset potilaat ovat yleinen näky lääkekannabisapteekeissa ja joukkokokouksissa, sekä marsseilla, joissa he taistelevat oikeudestaan lääkitä itseään AIDS:a, syöpää, MS-tautia, fibromyalgiaa, glaukoomaa ja muita tauteja vastaan. Lista on pitkä.

Kannabista koskevat lääketieteelliset tutkimukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, ja lääkäri Frank Lucido on seurannut tätä kehitystä.

Lucido on toiminut yleislääkärinä kolmekymmentä vuotta. Alkaen vuodesta 1996, jolloin lääkekannabis sallittiin Kaliforniassa, hän on ollut rohkeasanainen ja arvostettu yrttilääkityksen puolestapuhuja.

”Aloin perehtyä aiheeseen heti, kun lääkekannabiksesta tuli laillista”, hän kertoi Sacramento Press -lehdelle. ”Jokainen lääkäri tietää, että hänellä on parisenkymmentä todella kovilla olevaa potilasta, jotka voisivat hyötyä suuresti lääkekannabiksesta.”

Lucidon opiskellessa lääketiedettä 70-luvulla lääkärit eivät ottaneet selvää kannabiksesta ja tiedossa oli vain sen väitetty suuri potentiaali väärinkäyttöön.

”Meidän tuntemamme kannabiksen vaarat olivat paisuteltuja”, hän sanoi. ”Me kaikki näimme opiskelijatovereidemme käyttävän kannabista ja suoriutuvan silti erittäin hyvin.”

Lucidon kiinnostus heräsi uudelleen, kun Kalifornian Proposition 215 -lääkekannabislakialoite tuli äänestettäväksi. Hän kuuli huhuja, että kannabiksella oli joitakin epämääräisiä lääketieteellisiä hyötyjä, ja alkoi tutustua tutkimuksiin saadakseen selville miten kannabis itse asiassa vaikutti.

”On vielä paljon asioita joita emme tiedä, mutta tiedämme sen, että on olemassa vähintään 70 aktiivista kannabinoidia sekä useita CBD-yhdisteitä”, hän sanoi.

Kannabinoidit ovat se ”juttu” kannabiksessa, jotka saavat ihmiset pilveen. Ne ovat kemikaaliryhmä, joka matkii ihmisaivojen luonnostaan tuottamaa ainetta, anandamidiksi kutsuttua kannabinoidia. Joka puolella kehoa ja aivoja on anandamidireseptoreita. Kannabiksessa on monenlaisia kannabinoideja, mutta valtaosa on delta-9-tetrahydrokannabinolia, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä THC.

Yleisesti ottaen hampun voimakkuus on suoraan verrannollinen THC-pitoisuuteen, ainakin mitä tulee sen rentouttaviin ominaisuuksiin. THC voi toimia unenedistäjänä, kivunlievittäjänä, tulehduksenhelpottajana, pahoinvoinninvähentäjänä, ruokahalunkiihottajana, lihasrelaksanttina ja, ehkä yleisimmin tunnettuna,  antidepressanttina.

CBD on lyhenne kannabidiolille, aineryhmälle kannabiksessa, joka on vielä hieman tutkimatonta aluetta. Meneillään olevissa tutkimuksissa CBD-yhdisteillä on havaittu viruksia torjuvia ja jopa kasvaintenvastaisia  (jopa kasvaimia supistavia) ominaisuuksia. Kyllä, tämä tarkoittaa, että kannabis voi auttaa ehkäisemään syöpää, UCLA:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan.

”Noin kaksi tai kolme vuotta sitten ilmoitettiin, että kannabis ei lisää syövän riskiä, ja lisäksi huomautettiin ohimennen, että tietyllä annostuksella se voisi toimia jopa syövältä suojaavasti”, Lucido sanoi. Hänen mukaansa lukuisat muut tutkimukset, joissa kannabista on menestyksekkäästi käytetty pienentämään kasvaimia hiirillä, on jätetty huomiotta huolimatta niiden tuloksista. (Tai juuri tulosten vuoksi -toim.huom.)

On yleisesti tiedossa, että kannabiksen yliannostukseen ei voi kuolla, kuolettavan annoksen ollessa satoja kiloja 15 minuutin sisällä nautittuna. On kiinnostavaa, että kannabinoidireseptoreja ei ole medulla oblongatan alueella, eli siinä osassa aivoja, joka kontrolloi hengitystä ja muita elintärkeitä toimintoja.

”Se tarkoittaa, että jos joku onnistuu polttamaan ’tuhoisan’ annoksen, hän tulee erittäin uniseksi, mutta ei kuole”, Lucido sanoi.

Vaikka kannabikseen kuoleminen onkin mahdotonta, polttamisella on muita sivuvaikutuksia. Tärkein niistä on sivuvaikutus, joka ei ole sivuvaikutus lainkaan: pilveen tulo. Kannabiksen psykoaktiivinen vaikutus voi olla joko euforinen (miellyttävä) tai dysforinen (epämiellyttävä). Jotkut ihmiset pitävät aineen vaikutuksista, jotkut eivät. Jos dysforisia vaikutuksia kokevat henkilöt käyttävät kannabista helpotuksena vakavaan sairauteen, he voivat päästä eroon epätyytyväisyydestään ja jopa tulla immuuneiksi ”pilvelle”, kuten useat lähteet todistavat.

Kannabiksen polttaminen voi myös ärsyttää keuhkoja, mutta tämä voidaan välttää käyttämällä ainetta syömällä tai höyrystämällä se.

Kannabiksen lääketieteellisen käytön mahdollisuuksien ollessa hyvin laajoja, on vielä melko epätavallista, että lääkärit antavat potilaille tavanomaisia suosituksia käyttää ainetta.

”On kaksi syytä miksi useimmat lääkärit epäröivät suosittaa kannabista”, Lucido sanoi. ”He joko eivät tiedä aineen lääketieteellisistä ominaisuuksista, tai sitten he pelkäävät lääkekurin ja lain valvojia. Pidän itselläni erittäin korkeita standardeja, ja jouduin silti lääketieteellisen lautakunnan tutkittavaksi.”

Yksityislääkäri Lucido kertoi seulovansa potilaitaan tiedustelemalla heiltä vahvistavia todisteita heidän tilastaan. Hän esittää kaikille alle 21-vuotiaille kaksi kysymystä. Ensiksi: ”Asutko yhä kotona?” ja toiseksi: ”Salailetko sitä vanhemmiltasi?” Hänen mukaansa tämä siivilöi noin 90 prosenttia nuorista hakijoista.

Vaikka kannabiksella voi olla huomattavia vaikutuksia terminaalisen sairauden kanssa elävien henkilöiden elämään, ovat nämä tapaukset melko harvinaisia. Yleisemmin potilaat hakevat hoitoa henkisiin paineisiin ja fyysisiin kipuihin. Lucido suoritti viime vuonna kyselyn 1045 potilaalleen, josta selvisi että heistä 61 % hoiti kroonista kipua, 7 % ahdistuneisuutta, 6 % migreeniä, 4,4 % ruoansulatusvaivoja (ummetusta, pahoinvointia, anoreksiaa) ja 3,4 % masennusta. Useat muut sairaudet muodostivat loput 18 %.

Tuoreet tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti uusia lääketieteellisiä käyttötarkoituksia kannabikselle. Kalifornian yliopiston lääkekannabistutkimuskeskuksen (CMCR) jatkaa koko ajan eri puolilla osavaltiota tutkimuksia THC:n vaikutuksista mm. selkäydinvammoihin ja MS-taudin lihashäiriöihin. Lucido kertoi äskettäin kuulleensa eräästä mielenkiintoisesta tämän aistillisen yrtin sovelluksesta: naisten libidon kohottaminen. Estottomat ja kevytkenkäiset kannabista polttavat naiset olivat keskeisiä pelotteluhahmoja ”ruohohulluus”-propagandan alkuaikoina, ja nyt uudet tutkimustulokset ovat todella osoittaneet että kannabiksen seksuaalisesti kutsuvia vaikutuksia voidaan käyttää stimuloimaan uinuvaa libidoa.

Kannabiksen lääkinnällisten ominaisuuksien tieteellinen tutkiminen on tuottanut lupaavia tuloksia. Paikallisen, valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion lisääntyessä tutkimukset vaikuttavat jatkavan kasvuaan.

Lähde:

http://www.sacramentopress.com/headline/12293/The_science_of_THC_medicine

Megan Fox: “Toivon että kannabis laillistetaan”

Superkuuman misun Megan Foxin sanominen suorapuheiseksi on vähättelyä.

Näyttelevän mallin on hiljattain siteerattu sanoneen olevansa biseksuaali. Lisäksi Foxista tuntuu ettei hän saa parhaita Hollywood-rooleja, koska on liian hyvännäköinen, ja vielä ”kaikki näyttelijät ovat kuin prostituoituja” hän jatkaa.

Nyt neiti Fox on liittymässä kannabiksen laillistamisen puolestapuhujiin.

Fox GQ Magazinelle: “En voi kuvailla kuinka paljon pa**aa olen joutunut kokemaan, koska avoimesti myönnän polttavani kannabista. Ihmiset reagoivat siihen kuin se olisi tyhmää, hippimäistä ja erittäin vaarallista. Sitä se ei ole. Toivon, että se tullaan laillistamaan.”

“Ja kun se laillistuu, olen ensimmäisenä ostamassa oman pakkaukseni jointteja.”

Näin sitä pitää!

Lähde:

http://www.kansascity.com/stargazing/story/1233653.html

Vancouverin olympiasoihtu ”näyttää jointilta”

Vuoden 2010 Vancouverin talviolympialaisten järjestäjät ovat ottaneet lungin asenteen ehdotuksiin, että kisojen virallinen olympiasoihtu näyttää kannabissätkältä.

”Emme ole lainkaan huolestuneita asiasta”, sanoi Dave Cobb, Vancouverin kisojen järjestelykomitean varajohtaja vastineena lehtiartikkeliin, jossa soihtua kutsuttiin ”Olympiatötsyksi”.

Vancouverin seutu ja Brittiläinen Kolumbia laajemmin tunnetaan tärkeänä kannabiksen kasvatusalueena, ja metallinen high-tech soihtu on herättänyt piiloteltua hilpeyttä siitä lähtien, kun se julkistettiin helmikuussa, tasan vuotta ennen talviolympialaisten alkua.

Soihdun muotoilun on tarkoitus ”edustaa Kanadaa talvisten lumimaisemien ääriviivoin ja talviurheilulajien linjoin”, järjestäjien verkkosivujen mukaan.

Mutta muoto on hieman poimuinen molemmista päistä, ja kiertynyt keskiosasta, mikä saa sen muistuttamaan ainakin etäisesti käsin käärittyä jointtia.

”Ihmiset pitävät vähän hauskaa meidän kustannuksellamme”, järjestelykomitean pääjohtaja John Furlong sanoi.

Soihtu matkustaa Kanadan päästä päähän ja ylhäältä alas 106 päivää kestävässä 45 000 kilometrin soihtuviestissä, joka alkaa syyskuussa ja päättyy olympiatulen sytyttämiseen Vancouverissa helmikuussa 2010.

Kisojen järjestelykomitean mukaan viestijuoksuun mukaan haluavia kuntia on enemmän kuin aikatauluun mahtuu.

Soihdun reitti pysyttelee Kanadan alueella.

Lähde:

http://www.news.com.au/story/0,27574,25516298-13762,00.html

THC hidastaa keuhkosyövän etenemistä hiirillä

Kannabiksen aktiivinen komponentti, THC, saattaa hidastaa keuhkosyöpäkasvainten kehittymistä ja vähentää syövän leviämistä hiirillä, paljastaa alustava tutkimus.

Ramesh Ganju kollegoineen, asetti Harvardin syöpäkeskuksessa Bostonissa ihmisen syöpäsoluja tusinan hiiren ihon alle ja antoi kasvaimien kasvaa noin kaksi viikkoa. Tämän jälkeen kuudelle hiiristä annettiin kolmen viikon ajan 250 mikrogramman päivittäinen ruiske synteettistä terahydrokannabinolia (THC) kasvainten viereen. Vertailun vuoksi, keskikokoinen jointti sisältää n. 150 milligrammaa THC:a.

Keuhkosyöpäsolukko kehittyi huomattavasti hitaammin niillä yksilöillä, jotka saivat THC:a. Tutkijat toivovatkin THC:n syöpää vastustaviin ominaisuuksiin perustuvien lääkkeiden jonain päivänä parantavan potilaita. He muistuttavat kuitenkin kannabiksen nauttimisen polttamalla jopa edistävän kasvainten kasvua.

Viisi viikkoa kestäneen seurannan aikana kontrollihiirten kasvainten paino oli keskimäärin 0,6g. Hiirillä, jotka saivat THC:a, kasvainten koko jäi 0,25 grammaan – 60% vähemmän.

Verenseisauttaja

Toisessa kokeessa testattiin, voisiko THC hidastaa syöpäsolujen leviämistä. Tutkijat ruiskuttivat ihmisen keuhkosyöpäsoluja hiirien häntäsuoniin jäljitelläkseen pahanlaatuisen kasvaimen leviämistä. Puolelle hiiristä annettiin päivittäin 250 mikrogrammaa THC:a kolmen viikon ajan. Kokeessa havaittiin 60% vähemmän haitallisia muutoksia THC:ta saaneilla eläimillä verrokkeihin nähden.

Ganju uskoo THC:n vaikeuttavan syövän kehittymistä estämällä verisuonten muodostumisen kasvaimissa. Aikaisemmin ihmisen keuhkosyöpäsoluilla petrimaljassa tehtyjen kokeiden perusteella arveltiin, että THC estää epidermaalisena kasvutekijänä (EGF) tunnetun aineen viestinnän. Normaaleissa oloissa EGF saattaa tukea verisuonten kehittymistä, Ganju sanoo.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että THC voi pienentää aivokasvaimia. Asiantuntijat kehottavat kuitenkin välttämään kannabiksen polttamista. ”En suosittelisi sitä. Se voi nopeuttaa syövän kehittymistä”, Ganju sanoo. Hän muistuttaa THC:n saattavan edistää rintasyövän kehittymistä. Paljon työtä on jäljellä, ennen kuin ymmärretään täysin kuinka THC vaikuttaa kasvaimiin.

Osassa tutkimuksista ei ole havaittu yhteyttä kannabiksen käytön ja syövän välillä, kun taas toisissa on todettu kannabiksen olevan jopa tupakointia haitallisempaa, koska savu hengitetään syvemmälle keuhkoihin.

Ganjun ryhmä esitti uudet havaintonsa Yhdysvaltojen syöväntutkimusyhdistyksen vuosittaisessa kokouksessa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/channel/hea … -mice.html

Uutistiimi toivoisi THC:n luonnollisessa muodossaan saavan auttaa potilaita jo nyt syötynä ja höyrystettynä. Muistutamme myös tuoreesta EU-raportista, jossa kannabiksen havaittiin olevan huomattavasti vähemmän haitallista kuin alkoholi ja tupakka.