Kanadalaiset yhtä mieltä – on aika laillistaa kannabis

3 02 2012

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Kanada on saavuttanut keikahduspisteen – 66 prosenttia vastaajista kannattaa kannabiksen laillistamista.

Kanadassa saatetaan viimein saada aikaan järkevää poliittista keskustelua tästä suhteellisen vähähaittaisesta aineesta, jota on demonisoitu ja pidetty rikollisena vuosisadan ajan, ja joka silti on yhtä helposti saatavilla olevaa koulujen pihoilla kuin savukkeet.

Kannabiksen kieltolaki ja 40-vuotinen ”sota huumeita vastaan” on johtanut pilven laajempaan saatavuuteen, veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen, rikollisjengien rikastumiseen ja tuhansien ja taas tuhansien muutoin lainkuuliaisten kansalaisten leimaamiseen ”rikollisiksi”.

Joka vuosi jotakuinkin 50 000 kanadalaista pidätetään kannabiksen hallussapidosta. Kun tähän lisätään noin 20 000 salakuljetuksesta ja kasvatuksesta kiinnijäänyttä, tämä niin kutsuttu sota maksaa Kanadalle vuosittain 400 miljoonaa dollaria lainvalvonta-, oikeus- ja vankilakuluina.

Kun pidämme mielessä, että miljoonalla dollarilla saamme 12 uutta poliisia ja 14 opettajaa tai sairaanhoitajaa, voimme esittää kysymyksen: eikö kaikkea tuota rahaa voisi käyttää paremminkin?

Kanadan Liberaalipuolue on selkeästi tätä mieltä. 77 prosenttia puoluekokousedustajista äänesti äskettäin yrtin laillistamisen puolesta, jakaen – konservatiivin johtaman – senaatin laittomien huumeiden erikoiskomitean kannan, tämän suosittaessa 10 vuotta sitten maan hallitukselle kannabiksen laillistamista. Neljä vuosikymmentä sitten kuulu LeDainin komissio esitti samoin kannabiksen rikoslaissa kieltämisen lopettamista.

Tänä päivänä yhä useammat ihmiset joka puolella Kanadaa ovat samaa mieltä. Äskettäin julkaistun torontolaisen Forum Research -markkinatutkimusyrityksen suorittaman, 1160 täysi-ikäistä kansalaista käsittäneen kyselyn mukaan Brittiläisen Kolumbian vastaajat tukivat todennäköisimmin lakiuudistusta, heistä 73 prosenttia kannatti laillistamista. Quebecissä oli vähiten laillistamisen tukijoita, siellä vastaajista 61 prosenttia kannatti aietta.

Kuka johtaa mielipiteen muutosta? Kyselyn mukaan 55-64 -vuotiaat. Miksi juuri tämä kansanonsa? Kyllä, heidän joukossaan on paljon vanhoja hippejä. Mutta kaikista ikäryhmistä keski-ikäiset ja tätä vanhemmat ovat huomaamassa muita nopeammin että kannabis saattaa hyvinkin olla tämän vuosisadan aspiriini.

Lääkekannabis muokkaa keskustelua pilvestä koko Pohjois-Amerikassa. Kemoterapian pahoinvoinnista kärsivistä syöpäsairaista glaukoomapotilaisiin, Crohnin tautia poteviin ja monia muita tauteja sairastaviin, pilvi tuo helpotusta jota farmateollisuuden tuotteet eivät anna. Sen kasvava ja laajentuva käyttö hälventää vanhoja pilviveikko-stereotypioita ja aikaansaa kypsempää keskustelua aiheesta.

Myös raha ajaa aihetta eteenpäin, ei ainoastaan näkymät tulevaisuuden mahdollisesti miljardeissa liikkuvista verotuloista, vaan juuri tällä hetkellä lääkekannabiksella tehdään omaisuuksia. Yhdysvaltojen lääkekannabiksen sallivissa osavaltioissa suuret kauppaliikkeet myyvät kasvattajille näiden tarvitsemia vesiviljelytarvikkeita ja erikoistekniikkaa. Verohallinto IRS:n mukan yksi ainoa Oaklandissa toimiva lääkekannabisapteekki on velkaa 2.5 miljoonaa dollaria jälkiveroina, toisen pyörittäessä 18.5 miljoonan dollarin liikevaihtoa.

Kuusitoista Yhdysvaltojen osavaltiota on sallinut lääkekannabiksen ja kolmessa länsirannikon osavaltiossa puolestapuhujat valmistelevat verotuksen ja myynnin mahdollistavia laillistamisohjelmia.

Kannabiksen kieltolain lopettaminen ei tarkoita sen tekemistä vapaasti saatavilla olevaksi, se merkitsee aineen sääntelyä paljon vaarallisempien alkoholin ja tupakan tapaan.

Portugali laillisti pilven ja muut huumeet vuosikymmen sitten, eikä taivas pudonnut – Euroopan huumeriippuvaiset eivät kerääntyneet maahan eikä naapurimaa Espanja kärsinyt pelätyistä sivuvaikutuksista.

Tämän Kanadan mielipidekyselyn tulisi kannustaa hallintoa harkitsemaan uudelleen lainsäädäntöään ja aloittamaan keskustelut laillistamisen mahdollisista eri muodoista. Pilven viihdekäyttöön voitaisiin tällöin puuttua aivan kuten olemme toimineet tappavan tupakan käytön tapauksessa – kansanterveydellisten kampanjoiden ja valistuksen avulla. Ketään ei ole raahattu vankilaan tupakkatauon pitämisen vuoksi, silti olemme saaneet käytön laskuun ja tupakointi on nykyään paljon vähemmän houkuttelevaa kuin aiemmin.

Kannabiksen muodikkuuteen ja houkuttelevuuteen voidaan käydä käsiksi samoin keinoin, ilman että nuoremme joutuvat syytetyiksi rikoksesta ja saavat mahdollisesti koko loppuelämää varjostavan rikosrekisterimerkinnän.

Käsitelkäämme kannabista ja muita huumeita terveydellisenä kysymyksenä ennemmin kuin rikosasiana. Se tulisi halvemmaksi ja olisi lisäksi suotuisampaa yhteisöillemme ja turvallisempaa lapsillemme. Se antaisi poliisille mahdollisuuden keskittyä todellisiin rikollisiin, helpottaisi ylikuormitettujen, ruuhkautuneiden oikeuslaitostemme taakkaa ja säästäisi suuria summia rangaistuskuluissa.

Liberaalipuolueen johtaja Bob Rae tiivisti asian hyvin puoluekokouksen loppupuheenvuorossaan: ”Kohdatkaamme totuus Kanada – sota huumeita vastaan on ollut täydellinen epäonnistuminen”.

Lähde:

Vancouver Sun





Laittoman kannabiksen vahingollisuus: THC vs. CBD

7 02 2010

Kannabiksen vaikutus mielenterveyteen on herättänyt paljon mielenkiintoa vuosien varrella. Jo 1800-luvulla huomattiin, että kannabis saattaa aiheuttaa hetkellisen psykoosin, jonka oireet muistuttavat skitsofreniaa. Tästä huolimatta viime vuosikymmeneen saakka useimmat psykiatrit ovat pitäneet kannabista oleellisesti vähähaittaisena.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuoreen tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan psykoosille alttiissa vähemmistössä kannabiksen käyttö saattaa viedä aivoja kohti pidempiaikaista psykoosia, joka vaatii terveydenhuollollisia toimenpiteitä. Psykoosille alttiit nuoret, jotka käyttävät kannabista, lisäävät sillä riskiä kehittää krooninen mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia. Ja mitä enemmän kannabista he käyttävät, sitä korkeampi on riski.

Lisäksi, ihmiset joilla on skitsofrenia ja historiaa kannabiksen käytön osalta, kohtaavat taudin ensioireet jopa viisi vuotta aiemmin kuin he, jotka eivät käytä kyseistä päihdettä. Psykoottiset potilaat, jotka eivät lopeta käyttämistä kokevat enemmän oireita, takaiskuja paranemisprosessissa ja joutuvat sairaalaan useammin.

Nämä löydöt koskien yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä ovat laajalti raportoituja median toimesta. Uutisointiin on usein liitetty varoituksia, että katukannabiksen voimakkuus on noussut vuosien varrella ja siten se aiheuttaisi suurta terveysriskiä psykoosialttiille vähemmistölle.

Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista päättelyä, nimittäin käytetyn kannabiksen tyyppi on tärkeä tekijä. Katukannabis on todella muuttunut vuosien varrella. Niin sanottu ”skunk” sisältää tavanomaista suurempia määriä ensisijaista psykoaktiivista ainesosaa, molekyyliä nimeltä delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Vähemmän tiedetään toisesta ainesosasta, kannabidiolista (CBD), joka on eliminoitu skunkista valikoivalla lajinjalostuksella THC-pitoisuuden lisäämiseksi.

CBD:n poistaminen saattaa olla avainasemassa psykoosin kehittymisen suhteen. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että puhdas ja synteettinen THC aiheuttaa tilapäistä psykoosia 40-50 prosentissa terveistä ihmisistä. Täysin toisessa laidassa THC:iin nähden on CBD, jolla vaikuttaisi olevan antipsykoottinen vaikutus, ainakin eläimiin. Vähälukuiset ihmisilllä tehdyt tutkimukset tosin ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Yhdessä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Neuropsychopharmacology-julkaisussa (DOI: 10.1038/npp.2009.184), Sagnik Bhattacharya ja kollegat Lontoon Psykiatrian instituutissa käyttivät toiminnallista aivojen magneettikuvausta (fMRI) tutkiakseen THC:n ja CBD:n vaikutusta terveiden vapaaehtoisten aivotoimintaan. He huomasivat, että THC ja CBD käyttäytyivät toisiaan vastaan; niissä aivolohkoissa, joissa THC lisäsi hermostollista toimintaa, CBD vähensi sitä – ja päinvastoin.

Tarkemmissa tutkimuksissa Beckley-säätiön kanssa tiedemiesryhmä vertaili synteettisen THC:n ja CBD:n yhdistelmän (perinteinen kannabis) vaikutuksia pelkkään THC:iin (”skunk”) nähden. Tarkoituksena oli selvittää, josko CBD tarjoaisi suojausta THC:n psykoottisia vaikutuksia vastaan.

Terveille koehenkilöille annettiin molekyylit suonensisäisesti kahdessa erässä. He saivat saman määrän THC:tä molemmilla kerroilla, ainoa ero oli siinä, annettiinko heille CBD:tä vai ei. Puoli tuntia injektion jälkeen konsultoiva psykiatri haastatteli koehenkilöitä ja luokitteli heidän tuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan, koehenkilöt luokiteltiin huomattavasti vähemmän psykoottisiksi heidän saatuaan THC-CBD -yhdistelmää, verrattuna pelkkään THC:iin. Tämä viittaisi siihen, että CBD:n läsnäolo kannabiksessa hillitsee THC:n taipumusta laukaista tilapäisiä psykooseita.

Toisessa tutkimuksessa, jonka Psykiatrian instituutti teki Marta DiFortin ja hänen kollegoiden toimesta, päästiin samankaltaisiin johtopäätöksiin kroonisen psykoosin osalta. He vertailivat 280:n äskettäin diagnosoidun psykoosipotilaan kannabistottumuksia 174:n terveen koehenkilön suhteen, jotka olivat samanikäisiä, samaa sukupuolta ja koulutuksellista sekä sosioekonomista taustaa. Molemmat ryhmät olivat yhtä todennäköisesti kokeilleet kannabista, mutta huomattavaa oli se, että psykoosipotilaista seitsenkertainen määrä oli käyttänyt ”skunkia”. Kuten oikeassa elämässä, myös laboratoriossa, THC ilman CBD:a saattaa olla vaarallista mielenterveydelle (British Journal of Psychiatry, vol 195, p 488).

Tällä tutkimuksella antaa tärkeitä vihjeitä sekä katu- että lääkekannabiksen osalta. Jälkimmäisen suhteen kysymys on siitä, voisiko CBD olla hyödyllinen antipsykoottinen lääke jo itsessään.

Tämän löytämiseksi Beckley-säätiö on järjestämässä tutkimusprojektia yhteistyössä University College Londonin sekä Kalifornian johtavan lääkekannabisapteekin kanssa, joka palvelee yli 30 000:a potilasta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan eri kannabislajikkeiden THC- ja CBD-pitoisuuksia. Potilailta kysytään, mitä lajikkeita he pitävät tehokkaimpina ja kuinka ne vertautuvat tavanomaisiin lääkkeisiin. Lisäksi heiltä pyydetään lajikkeiden muiden vaikutusten luokittelua, mukaanlukien sekä hyödylliset että negatiiviset vaikutukset.

Katukannabiksen osalta Beckley-säätiö toivoo, että tämä tutkimus voisi auttaa tekemään siitä turvallisempaa. ”Skunk”, jonka tyypillinen THC-pitoisuus on 15-19 prosenttia ja CBD-pitoisuus olematon, on alkanut hallita katukauppaa. Ironisesti, useimmat pitävät ”skunkin” markkinaylivoimaa seurauksena kieltolaista, sillä laittomassa huumekaupassa usein pyritään kohti voimakkaampia aineita.

Beckley-säätiö näkee tämän uutena lisäargumenttina viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupanteon kontrolloimiseksi. Ainoastaan säännöstelty kannabiskauppa voi ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin käyvät tiedot ja kehittää lajikkeita, jotka ovat käyttäjille vähemmän vaarallisia.

Todistusaineisto tukee ajatusta, että luonto tietää parhaiten, ja että CBD:n ottaminen takaisin kannabiksen ainesosiin olisi hyödyllistä. Kaksi molekyyliä on aina yhtä parempi.

Artikkelin toinen kirjoittaja Amanda Feilding on tietoisuuden ja sen muuttamisen tutkimusta edistävän Beckley-säätiön johtaja. Paul Morrison työskentelee Lontoon Psykiatrisessa instituutissa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20527446.100-its-lack-of-balance-that-makes-skunk-cannabis-do-harm.html





Ei se ole niin monimutkaista – ihmiset haluavat päästä pilveen

11 01 2010

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Jason Silva

”Ensinnäkin, älkää ymmärtäkö leikkiä minään joutavana, tuhlaavaisena tai vähäpätöisenä. Tämä on leikkiä kuten suuret filosofit sen ymmärsivät: kokemus toimivana, luovana ja täysin itsehallinnollisena henkilönä olemisesta”. – Pat Kane

Ei se ole niin monimutkaista – jotkut ihmiset pitävät viinistä, toiset suosivat kannabiksen hienosyisempiä vaikutuksia. Molemmat ovat päihteitä; molemmat voivat saada aikaan euforiaa, auttaa ideoiden esiintuomisessa, nostattaa henkeä, helpottaa stressiä ja molemmilla on tunnettuja terveyshyötyjä.

Ja silti elokuvatarkastamo antoi romanttiselle komedialle ”Pientä säätöä” R-luokituksen, esittäen näin erittäin selkeän kannan: menestyvien, aikuisten maailmankansalaisten näyttäminen polttamassa kannabisjointtia ilman seuraamuksia on heidän mukaansa jollain tapaa rajoituksen arvoista.

Toisaalta meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä ohjaaja Nancy Meyersistä sekä Meryl Streepistä ja Steve Martinista jotka auttavat vakiinnuttamaan kannabiksen hyväksyttävään asemaan popuularikulttuurissa.

Äskettäin julkaistussa GQ-lehden artikkelissa Mark Healy selitti asian hyvin – suuret ikäluokat ovat yksinkertaisesti onnistumassa pilvenpolttonsa oikeuttamisessa, oikeudessaan tehdä valinta mitä päihdettä käyttää. ”Ehkä olemme todistamassa pilven vääjäämätöntä marssia kypsyyteen vapailla markkinoilla, sen ottaessa asianmukaisen paikkansa nautinnonhaluteollisuudessa”, Healy kirjoitti. ”… Jättäkää suurten ikäluokkien huoleksi sellaisen elämäntavan luominen, jossa he voivat jatkaa polttelua”.

Yli 10 000-vuotinen suhteemme kannabiskasvin kanssa voi nyt olla olemassa ilman häpeää tai kapinallisuutta. Los Angelesissa on tätänykyä enemmän lääkekannabisapteekkeja kuin Starbucks-kahviloita.

Silti samaan aikaan elokuvatarkastamon päätös asettaa kevyelle, hauskalle ja viattomalle romanttiselle komedialle 17-vuoden ikäraja (Suomessa elokuvan ikäraja on 11 vuotta -toim.huom.), koska kaksi varakasta ja vastuullista aikuista polttaa yhdessä jointin hienostuneissa juhlissa ja pitää hauskaa, on ongelmallinen. Näemme väkivaltaa ja levottomuutta herättäviä kuvia sekä paljon alkoholin käyttöä elokuvissa, joilla on 13-vuoden ikäraja. Mikä tekee kannabiksesta niin epäsopivaa? Luulin, että olimme jo ohittaneet ne ajat.

Miksi sellainen Carl Saganin kaltaisten kirkkaiden mielien ja Richard Feynmanin kaltaisten erikoislaatuisten älyniekkojen nauttima ja ylistämä euforiantuottaja kuin kannabis saa ihmiset yhä kireiksi? Ehkä syynä on alitajuisen pilveen hankkiutumisen vaiston tukahduttaminen.

Ronald K. Siegel kirjoitti kirjan nimeltä ”Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise (Päihtymys: Keinotekoisen paratiisin tavoittelu)” jossa hän esitti mullistavan ajatuksen: halu muuntaa tajuntaamme on luonnollinen inhimillinen vietti, joka ei eroa seksin tai ruoan halusta. Hänen mukaansa ihminen on levoton eläin, joka tahtoo jatkuvasti kiihdyttää tajuntaansa läheisyyden, oivallusten, nautinnon ja seikkailun etsinnällä. Ihminen haluaa kukistaa eristyneisyyden tunteensa. Hyvä esimerkki on erääksi 1800-luvun suurimmista runoilijoista nimetty Charles Baudelaire, joka perusti Pariisissa suunnilleen vuonna 1835 Hasiskerhon saattaakseen yhteen taitelijoita ja runoilijoita jotka kokeilivat kannabista: ”Kaikkia yhdisti uusien ilmaisutapojen ja valaistumisen etsintä … yhteen kokoontuneet kirjailijat pohtivat miten kannabis saattaisi innostaa tai kavaltaa heidän mielikuvitustaan ja kirjoittamisen taitoaan”. (Kirjasta An anthology of drug literature, Peter Haining 1975).

Ehkä meidän ei pitäisi taistella sitä vastaan. Yritys säätää lakeja mieltymyksille on absurdi. Jopa Abraham Lincoln oli tätä mieltä lausuessaan ”Kieltolaki tulee tekemään suurta vahinkoa raittiuden asialle … koska se ylittää järjen rajat yrittäessään lainsäädännön avulla hallita ihmisen halua ja tekee rikoksia asioista, jotka eivät ole rikoksia. Kieltolaki taistelee juuri niitä periaatteita vastaan, joiden varaan valtiomme perustettiin”.

Yksi asia on varma. ”Pientä säätöä” näyttää hyvin jotain ei niin kovin monimutkaista: kannabis voi saada sinut kikattelevaksi, nälkäiseksi ja jopa ääri-filosofiseksi – mutta se ei tee sinusta sohvalla asuvaa, pizzalla elävää laiskimusta tai rikollista.

Lähde:

http://www.huffingtonpost.com/jason-silva/its-not-that-complicated_b_415332.html





Illallinen ja pössis Ganja Gourmet’ssa

2 01 2010

Denveriläinen pizzaa, lasagnea, salaatteja ja monia muita ruokalajeja tarjoava ravintola on ainutlaatuinen lääkekannabismyymälä potilaille jotka mieluiten syövät lääkeannoksensa ja ovat kyllästyneet pelkkiin pikkuleipiin.

Hiljattain eräänä arkiaamuna Ganja Gourmet-ravintolassa kokin ensimmäisenä tehtävänä oli loihtia kokoon lihalasagne. Seuraavaksi hänen oli houkuteltava asiakkaat kokeilemaan sitä.

Jenny Fowler kirjoitti fläppitauluun ”Illallispössiserikoinen”. ”Aloita Ganjanadella (kannabisoliivitahna), leivällä ja isolla paksulla jointilla! Valitse seuraavaksi pizzaa tai LaGanjaa (lasagne). Kruunaa ateria Ganja Gourmet-jälkiruoalla. Kaikki tämä yhteensä 30 dollarilla (n. 21 euroa)”.

Sivusta seurailleen ravintolan omistajan Steve Horwitzin mukaan tämä on illallistarjous jollaista mikään muu ravintola Yhdysvalloissa ei voi tarjota.

Teknisesti ottaen vaatimattomassa tiilirakennuksessa bensa-asemien, piippukauppojen ja antiikkiliikkeiden lomassa nuhraantuneella puistokadulla sijaitseva Ganja Gourmet ei ole ravintola. Se on lääkekannabisapteekki, yksi monista viimeisen vuoden aikana ympäri Coloradoa perustetuista.

Yhdeksän vuotta sen jälkeen kun äänestäjät päättivät kannabiksen sallivan lakimuutoksen puolesta, osavaltion terveysviranomaiset päättivät vuoden 2009 heinäkuussa lopettaa säädöksen lääkekannabiksen toimittajien viiden potilaan enimmäismäärästä. Sekä rekisteröityneiden potilaiden että lääkekannabisapteekkien määrä on sittemmin kasvanut räjähdysmäisesti.

Coloradossa on 15 800 rekisteröitynyttä potilasta ja ainakin 15 000 uutta hakemusta on vireillä. Virallista laskelmaa uusien kannabisapteekkien määrästä ei ole, mutta kymmeniä on avautunut viime aikoina, niin useita, että denveriläinen lehti Westword palkkasi kaksi kriitikkoa arvostelemaan niitä.

Horwitz päätti liittyä mukaan ryntäykseen. Hänellä oli idea kuinka erottua joukosta: keskittyä ”syötäviin”.

”Minä tiesin jo valmiiksi, että rakastan pilven syömistä”, sanoi Horwitz, Long Islandilla New Yorkissa syntynyt 51-vuotias, joka kertoo käyttäneensä kannabista teinivuosistaan lähtien pärjätäkseen tarkkaavaisuushäiriönsä kanssa.

Itseään ruoan nautiskelijaksi tituleeraava Horwitz luonnosteli nopeasti ruokalistan joka ulottui paljon pitemmälle kuin muiden lääkekannabisliikkeiden tarjoamiin pakollisiin pilvipikkuleipiin. Hän palkkasi kaksi kokkia ja päätyi menuun joka sisältää vihreitä kasviksia balsamiviinietikassa, valkokastikepizzaa, kannabisoliivitahnaa, hummusta, sitruunamarenkileivoksia, juustokakkuja ja vähärasvaisia muffinseja, jotka kaikki on valmistettu toisaalla sijaitsevassa ammattikeittiössä.

Riemuitseva ravintoloitsija huomasi pian olevansa lukuisien uutisjuttujen ja Jay Lenon vitsien aiheena.

Mutta vaikka solmuvärjättyihin ”Meidän ruokamme on niin mahtavaa, että tarvitset luvan sen syömiseen!”-paitoihin sonnustautuneelle henkilökunnalle satelee ruokatilauksia, ainakin puolet asiakkaista tulee ”kukkabaariin” nauttiakseen kannabiksensa perinteisellä tavalla.

Joidenkin potilaiden mielestä pilven syöminen helpottaa paremmin heidän vaivojaan kuten nivelreumaa tai lihasvaivoja, kertoi Georgina Livermore oregonilaisesta lääkekannabista puoltavasta American Alliance for Medical Cannabis -järjestöstä. Lisäksi hänen mukaansa osa potilaista ei yksinkertaisesti pidä polttamisesta.

Livermoren mukaan kannabista syötäessä on vaikeampi kontrolloida annostusta. Vaikutusten alkaminen vie myös kauemmin aikaa – seikka jonka vuoksi Horwitz ei salli asiakkaiden syövän kuin yhden kannabistuotteen 45 minuutin välein.

”Se on erilainen vaikutus kuin polttaessa”, Horwitz kuvaili. ”Paljon tietoisempi, valppaampi ja energisempi”.

Hänen kokkinsa ”lääkitsevät” ruokalajeja käyttämällä valmistuksessa kannabisvoita tai -oliiviöljyä. Kannabiksen uuttaminen rasvaan voi viedä useita päiviä, kun kannabisunssin annetaan hautua paunassa voita tai kupillisessa öljyä.

Voin ja öljyn käyttäminen tekee vähärasvaisten reseptien kehittämisestä hankalaa, sanoi Fowler, joka puuhailee myös suklaavaahtokakun, paellan ja jambalayan reseptien parissa, joita kaikkia Horwitz aikoo tarjota ravintolassaan.

”Teen kokeiluja jambalayan kanssa”, Fowler kertoi. Hänen mukaansa on haasteellista löytää oikea sekoitus yrttejä ja mausteita jotka kätkisivät pilven maun. Hän on epäileväinen paellasuunnitelman suhteen: kokonainen pilvipizza maksaa 89 dollaria. Paella meren antimista olisi vieläkin kalliimpi, hän huomauttaa. ”Kuka sitä ostaisi?”.

Viime viikolla Fowler toi ruokalistalle uuden ruokalajin – baba ghannoujia pitaleivän kanssa tarjottuna – asiakkaiden hyväksyttäväksi. ”He rakastivat sitä”, hän kertoo.

Äskettäin eräänä aamuna bisnes ravintolassa oli vähäistä, paikalla oli vain kourallinen asiakkaita. 32-vuotias rakennustyöläinen Jason Cisneros saapui paikalle lääkekannabiskortti kädessään ostaakseen hieman herkkuja jotka auttaisivat työtapaturman aiheuttamiin selkäkipuihin. Hän päätyi ostamaan kookos-, toffee- ja saksalainen suklaa -pikkuleipiä.

Hän kertoi että joskus on vain helpompaa maiskutella menemään kuin sytyttää vesipiippua. ”Se on rentouttavampaa päivän päätteeksi, voi vain syödä pikkuleivän”.

Seuraavaksi saapui 30-vuotias Jamie Currey, joka tutki ruokalistaa samalla kun hänen kumppaninsa poltti hieman kannabista. ”Saatan kokeilla pizzaa tai salaattia”, hän tuumaili työntekijän tarjoillessa ilmaisen tomaateista, oliiveista ja oliiviöljystä tehdyn tahnan maistiaisen. Lääkäri oli ehdottanut hänelle kannabissyötäviä kroonista pahoinvointia ja painonlisäämisvaikeuksia helpottamaan, Currey kertoi lusikoidessaan tahnaa pitaleivälle.

”Tämä on aika hyvää, ei maistu lainkaan kannabikselle”, hän sanoi kieltäytyen pääruoista. ”Nämä ovat melko kalliita, ja nyt ollaan lähellä joulua”.

Tämänkaltainen ruokailu voi muuttua laittomaksi Denverissä, kaupungin virkamiesten puntaroidessa kannabisapteekkeja suitsivia säännöksiä, jotka sisältäisivät kiellon kannabiksen paikan päällä nauttimiselle.

Horwitz kertoi, että jos säännökset hyväksytään, hän muuttaa liikkeensa kokonaan noutoravintolaksi. Useimmat asiakkaat ostavat nykyäänkin ruokansa kotiin mukaan vietäväksi, hän lisäsi.

Horwitz pysyy vakuuttuneena valoisasta tulevaisuudesta; hänen unelmanaan on jonain päivänä lähettää luomuksiaan joka puolelle maata. ”Tulemme olemaan lääkekannabiksen Omaha Steaks”, hän sanoi.

Lähde:

http://www.latimes.com/news/nation-and-world/la-na-ganja-gourmet28-2009dec28,0,5061345.story





West Hollywoodin lääkekannabiksen menestystarina

27 11 2009

Tämä pieni kaupunki valvoo asetuksia tarkasti ja hankkiutuu eroon Los Angelesia vaivaavasta dramatiikasta.

Muutaman kilometrin päässä Los Angelesin kaupungintalolta on ollut vuosien ajan käynnissä pienimuotoinen kokeilu kannabiksen säännöstelemisessä. Osavaltion suurimman kaupungin hyväksyessä virheellisen toimenpiteistä pidättäytymisen, kiistellessä sääntöehdotuksista loputtomiin ja seuratessa hämmentyneenä lääkekannabiskauppojen lisääntymistä, West Hollywood painoi eteenpäin.

Kohdatessaan omien kannabisputiikkiensa räjähdysmäisen kasvun vuonna 2005, tämä Los Angelesin ympäroimä kaupunki esitteli käytännön toimenpiteistä pidättäytymisestä, määräsi väliaikaiset säädökset jo toiminnassa oleville, asetti tiukan valvonnan ja määritteli sallittujen kannabisliikkeiden määrän neljään. Kaikki tämä tapahtui kahden vuoden aikana.

Kun West Hollywoodin kaupunginvaltuusto päivitti säädöksiään aiemmin tänä syksynä, äänestys oli yksimielinen. Yksikään asukas ei ilmoittanut olevansa eri mieltä ja kaupungin kannabiskauppojen pitäjät tukivat sitä. Sitä vastoin Los Angelesissa valtuuston komiteat valmistautuvat kuulemistilaisuuteen, joka tulee epäilemättä olemaan riehakkaan riitaisa yrittäessään viimeistellä nyt viidennen version säännöksistään.

West Hollywoodin kaupunginisät sanovat, että on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun asukas on viimeksi valittanut kannabisapteekista. Naapurustopartioiden johtajien mukaan heidän katunsa ovat nyt turvallisempia, koska apteekkien turvamiesten vaaditaan liikkuvan myös lähikortteleissa. Kouluviranomaiset toivottavat kannabisapteekit tervetulleiksi naapuriinsa. Ja kaupungissa partioiva Los Angelesin poliisiosasto sanoo, että kannabisliikkeissä ei ole tapahtunut viime aikoina rikoksia, eikä soittoja vihaisilta naapureilta ole kuulunut.

”Me olemme olleet tilanteen tasalla ensimmäisestä päivästä lähtien”, sanoi Lisa Belsanti, kaupungin vanhempi hallintoanalyytikko, joka oli mukana sääntöjen sorvaamisessa. ”Ongelmia on, mutta ne ovat Los Angelesissa eikä West Hollywoodissa.”

Kaupungeissa, joissa ei ole lääkekannabisssäännöstöä, kuten Los Angelesissa, San Diegossa ja Long Beachilla, lääkekannabisapteekkien naapureina asuvat ovat protestoineet, koska liikkeitä on perustettu minne tahansa – usein aivan asuntojen läheisyyteen – ja koska ne ovat houkutelleet riesaksi asti liikennettä ja todellisia vaaroja, kuten ryöstöjä. Joissakin kaupungeissa, kuten San Franciscossa ja Oaklandissa, on tiukat säädökset lääkekannabisapteekeille, ja niiden viranomaisten mukaan ongelmia on ollut vähän tai ei lainkaan.

Vaikka West Hollywood on vain murto-osa Los Angelesista 1,9 neliömailin koollaan ja 36 000 asukkaallaan, se toimii esimerkkinä siitä, kuinka säännökset luomalla ja niitä valvomalla ongelmat on suureksi osaksi vältetty. ”Olemme pitäneet liikkeet tiukassa hihnassa”, sanoi kaupunginvaltuutettu John Duran, joka on ollut mukana lääkekannabisasiassa vuosien ajan. ”Tänä päivänä valituksia tulee aivan minimaalisesti ja liikkeet toimivat vastuullisesti.”

Edistyksellisellä politiikallaan ylpeilevä West Hollywood, jossa on myös paljon homoväestöä ja ikäihmisiä, toivotti lääkekannabiksen tervetulleeksi sanan levittyä, että siitä voi olla apua AIDS-potilaille ja glaukoomaa sairastaville. Sielläkin tosin koettiin naapurustojen vastaisku, kun kannabisapteekit alkoivat yleistyä vuosina 2004 ja 2005.

Kolme liikettä ilmestyi korttelin päähän Fountain Dayn koulusta. Yksi niistä, Farmacy, oli aivan nurkan takana. Sen asiakkaat pistivät palamaan yksityiskoulun kanssa jaetulla paikoitusalueella, mikä hermostutti vanhempia. ”Yhtäkkiä niitä alkoi avautua, pam pam pam pam”, sanoi Andrew Rakos, koulun johtaja. ”Vanhempainyhdistys tuli luokseni ja kertoi, etteivät he ole lainkaan iloisia asiasta. Paikalle alkoi virrata paljon epäilyttävää ainesta.”

Farmacya pyörittää vakavasti sairaita ihmisiä kannabiksella yli 15 vuoden ajan hoitanut farmaseutti JoAnna LaForce. Hän otti yhteyttä vanhempainyhdistykseen, tarjosi esittelykierroksia liikkeeseensä, palkkasi turvahenkilökuntaa ja kielsi polttamisen paikoitusalueella. Farmacy, kuten muutkin liikkeet, kuuluu kauppakamariin ja sen johtaja on mukana kunnanneuvostossa.

”Olemme vain osa yhteisöä, osa naapurustoa. Meitä ei nähdä riskinä”, sanoi Los Angelesin tilannetta tyrmistyneenä seurannut LaForce. Hän omistaa Farmacy-liikkeet myös Venicessä ja Westwoodissa, ja ne toimivat kaupunkien säädösten mukaisesti.

Rakos on nykyään eräs Farmacyn arvokkaimmista tukijoista. Koska liike on alle 150 metrin päässä koulusta, kaupunki halusi sen muuttavan vuoden loppuun mennessä. Rakos kuitenkin pyysi kaupunginvaltuustoa tekemään poikkeuksen, jonka se tekikin. ”Meistä oli tärkeää, että kaupunki tietää olevan olemassa liikkeitä, jotka eivät ole pelkästään kunnioitettavia, vaan jotka ovat myös kuunnelleet yhteisön tarpeita”, hän sanoi.

Los Angelesissa kiisteltyä säädösluonnosta on palloteltu valtuuston ja kaupunginsyyttäjänviraston välillä. Naapurustoaktiivit ja liikkeiden omistajat on pitkälti jätetty ulkopuolelle, he ovat saaneet sanoa sanansa ainoastaan julkisissa kuulemistilaisuuksissa. West Hollywoodin virkamiehet toimivat kuitenkin läheisessä yhteistyössä asukkaiden, omistajien ja poliisin kanssa.

West Hollywoodin säädökset rajoittavat sijainteja, joihin kannabisapteekin voi avata, määrittelevät turvallisuusvaatimukset, määräävät aukioloajoista ja kieltävät paikan päällä tapahtuvan kannabiksen käytön. Ne menevät pidemmälle kuin Los Angelesin säädösehdotus varmistaakseen, että kannabiskaupat ovat vastuullisia naapureita.

Liikkeiden on toimitettava lähiseudun asukkaille yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Ryöstöjen estämiseksi liikkeiden on talletettava joka päivä kaikki käteinen raha. Aseistamattomien vartijoiden on partioitava kahden korttelin säteellä liikkeestä estääkseen maleksimisen ja polttelun. ”Me emme halua villin lännen tyylisiä ammuskeluja kannabiksen tai käteisen vuoksi”, Duran sanoi.

Kaupunki myös velvoittaa liikkeiden pyörittäjien tapaavan säännöllisesti viranomaisten kanssa keskustellakseen ongelmista. Nuo tapaamiset ovat nykyään hyvin lyhyitä. ”Me menemme sinne kymmeneksi minuutiksi”, LaForce sanoi, ”ja he sanovat – seriffi on paikalla – onko ongelmia? Ei. Mitään huolenaiheita? Ei.”

Kaupungin viranomaiset hätääntyivät äskettäin, kun Los Angelesin piirikunnan syyttäjä Steve Cooley sanoi uskovansa useimpien kannabisapteekkien olevan laittomia ja uhkasi nostaa niitä vastaan syytteitä. Mutta seriffi Lee Baca, joka on neuvonut kaupunkeja kieltämään kannabisliikkeet, sanoi pitävänsä West Hollywoodia mallitapauksena ja ehdotti jopa Los Angelesia ottamaan käyttöön samanlaiset säädökset.

Baca sanoi poliisiensa toimivan yhteistyössä kaupungin kannabisliikkeiden kanssa. ”Tiedän niiden olevan läpinäkyviä ja uskon avaimen olevan siinä, että meidän väkemme voi mennä niihin koska tahansa ja tutkia niiden asiakirjoja”, hän sanoi. ”Meitä kiinnostavat organisaatiot, jotka yrittävät sekoittaa lääkemyyntiin liikekaupallista myyntiä. Se on selkeästi laitonta.” West Hollywoodissa on neljä hyväksyttyä kannabisapteekkia, jotka kaikki sijaitsevat vilkkaalla Santa Monica Boulevardilla.

Don Duncan, alueen näkyvin lääkekannabiksen puolestapuhuja ja Americans for safe access -järjestön Kalifornian osaston johtaja, pyörittää vaatimatonta Los Angeles patients & caregivers group -apteekkia. Turvamies on aina paikalla liikkeen kannabiksenvihreän näyteikkunan edustalla. ”Emme ole saaneet valitusta kolmeen vuoteen”, Duncan sanoi.

Farmacy, toisin kuin suurin osa muista kannabisapteekeista, pitää ovensa aina avoinna, kutsuen ohikulkijoita sisään tutustumaan liikkeen surffauksen ja Buddhan inspiroimaan ilmapiiriin. Alternative Herbal Health Services -apteekki kadun toisella puolella on hillitympi, sen ikkunaa koristaa värikäs luomukauppaa muistuttava kyltti. Kaupungin länsilaidalla sijaitsee Zen Healing Collective, jonka ikkunassa on jättimäinen neonhampunlehti. Viides kannabisliike, jonka kaupungin viranomaiset haluavat sulkea, Sunset Super Shop, on vertauskuvallisesti juuri oikealla paikalla Hustler Hollywoodin (seksiä) ja Whisky a Go Gon (rock’n’rollia) välissä.

Eräs asia vaivaa kuitenkin yhä West Hollywoodin virkamiehiä: se että ihmiset käyttävät hyväksi osavaltion lääkekannabislakeja ja ostavat kannabista yksinkertaisesti päästäkseen pilveen tai myydäkseen sitä edelleen. ”Siellä notkuu paljon ihmisiä, joita me pidämme epätoivottavina henkilöinä, mutta emme kylläkään saa heistä paljonkaan valituksia yhteisöltä”, sanoi seriffi Dave Smith.

Duran uskoo että aidosti sairaiden turvallinen lääkekannabiksen saanti ja myynnin kontrolloinnin mahdollistaminen kaupungin taholta ovat painavampia asioita kuin haittapuolet. ”Me olemme Sunset Stripin alkukoti”, hän sanoi. ”Ihmiset ovat käyttäneet kannabista Sunsetillä 1920-luvulta asti. Se ei tule muuttumaan.”

Lähde:

http://www.latimes.com/news/local/la-me-weho-marijuana16-2009nov16,0,7678248,full.story





Kannabislääkintä ja tiede

12 09 2009

Tieteen kiinnostus kannabista kohtaan on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään päivä päivältä, ja se on sairaiden etu.

Huolimatta kannabiksen aiheuttamasta polemiikista Kalifornian osavaltion pääkaupungin Sacramenton kaupungintalolla sekä Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.:ssa, maailmanlaajuinen tiedeyhteisö on viime aikoina tutkinut ainetta lisääntyvällä mielenkiinnolla. Paikalliset potilaat ja lääkärit ovat erittäin innostuneita THC:n mullistavista mahdollisuuksista lääkeaineena.

Sacramentossa on kohtalaisen suuri lääkekannabisyhteisö, jossa on mukana potilaita, avuntarjoajia ja tutkijoita. Jotkin lääkekannabisapteekit toimivat suoraan yhteistyössä potilaiden ja lääkäreiden kanssa, pienentäen kuilua lääketieteellisen tiedon ja sosiaalisen tuen välillä.

Sacramenton asukas Thomas Coy on työskennellyt yhdessä Capitol Wellness -lääkekannabisapteekin kanssa sen avautumisesta lähtien, vuodesta 2004. Hän on HIV:n/AIDS:n kanssa elävä 28-vuotias aktivisti.

”Kannabis on auttanut minua valtavasti”, hän sanoi. ”Olen ollut mukana lääkeohjelmissa ja -kokeissa vuodesta 1983 lähtien.”

Kannabis auttaa Coyta elämään tautinsa kanssa ja selviämään monista sen aiheuttamista oireista. Neljän jointin polttaminen päivittäin ehkäisee kohtauksia, helpottaa pahoinvointia, taistelee keuhkokuumetta vastaan ja lisää ruokahalua.

”Ilman lääkekannabista olisin kuollut”, Coy sanoi. ”Lääkäreiden mielestä olen elävä ihme.”

tfs_mm_whitewidow

Huolimatta terveydentilastaan, jota monet pitäisivät toimintakykyä haittaavana, Coy viettää aktiivista elämää ja johtaa tukiryhmiä. Viimeksi hänen HIV/AIDS-ryhmänsä oli yhdistetyllä telttailu- ja lauttaretkellä.

Coy avustaa potilaita sekä sosiaalisesti että lakiasioissa, ja on ollut useita vuosia mukana potilaiden oikeuksia ajavassa järjestössä Americans for Safe Access:ssa. Hän on todistanut lukuisia kertoja liittovaltion ahdistelemien potilaiden ja kannabiskerhojen puolesta.

”Minä ilmestyn paikalle ja kohotan ääntäni”, hän sanoi. ”Ilmoitan, että ’tämä on lääkettä, näpit irti siitä’.”

Coyn kaltaiset potilaat ovat yleinen näky lääkekannabisapteekeissa ja joukkokokouksissa, sekä marsseilla, joissa he taistelevat oikeudestaan lääkitä itseään AIDS:a, syöpää, MS-tautia, fibromyalgiaa, glaukoomaa ja muita tauteja vastaan. Lista on pitkä.

Kannabista koskevat lääketieteelliset tutkimukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, ja lääkäri Frank Lucido on seurannut tätä kehitystä.

Lucido on toiminut yleislääkärinä kolmekymmentä vuotta. Alkaen vuodesta 1996, jolloin lääkekannabis sallittiin Kaliforniassa, hän on ollut rohkeasanainen ja arvostettu yrttilääkityksen puolestapuhuja.

”Aloin perehtyä aiheeseen heti, kun lääkekannabiksesta tuli laillista”, hän kertoi Sacramento Press -lehdelle. ”Jokainen lääkäri tietää, että hänellä on parisenkymmentä todella kovilla olevaa potilasta, jotka voisivat hyötyä suuresti lääkekannabiksesta.”

Lucidon opiskellessa lääketiedettä 70-luvulla lääkärit eivät ottaneet selvää kannabiksesta ja tiedossa oli vain sen väitetty suuri potentiaali väärinkäyttöön.

”Meidän tuntemamme kannabiksen vaarat olivat paisuteltuja”, hän sanoi. ”Me kaikki näimme opiskelijatovereidemme käyttävän kannabista ja suoriutuvan silti erittäin hyvin.”

Lucidon kiinnostus heräsi uudelleen, kun Kalifornian Proposition 215 -lääkekannabislakialoite tuli äänestettäväksi. Hän kuuli huhuja, että kannabiksella oli joitakin epämääräisiä lääketieteellisiä hyötyjä, ja alkoi tutustua tutkimuksiin saadakseen selville miten kannabis itse asiassa vaikutti.

”On vielä paljon asioita joita emme tiedä, mutta tiedämme sen, että on olemassa vähintään 70 aktiivista kannabinoidia sekä useita CBD-yhdisteitä”, hän sanoi.

Kannabinoidit ovat se ”juttu” kannabiksessa, jotka saavat ihmiset pilveen. Ne ovat kemikaaliryhmä, joka matkii ihmisaivojen luonnostaan tuottamaa ainetta, anandamidiksi kutsuttua kannabinoidia. Joka puolella kehoa ja aivoja on anandamidireseptoreita. Kannabiksessa on monenlaisia kannabinoideja, mutta valtaosa on delta-9-tetrahydrokannabinolia, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä THC.

trichome1

Yleisesti ottaen hampun voimakkuus on suoraan verrannollinen THC-pitoisuuteen, ainakin mitä tulee sen rentouttaviin ominaisuuksiin. THC voi toimia unenedistäjänä, kivunlievittäjänä, tulehduksenhelpottajana, pahoinvoinninvähentäjänä, ruokahalunkiihottajana, lihasrelaksanttina ja, ehkä yleisimmin tunnettuna,  antidepressanttina.

CBD on lyhenne kannabidiolille, aineryhmälle kannabiksessa, joka on vielä hieman tutkimatonta aluetta. Meneillään olevissa tutkimuksissa CBD-yhdisteillä on havaittu viruksia torjuvia ja jopa kasvaintenvastaisia  (jopa kasvaimia supistavia) ominaisuuksia. Kyllä, tämä tarkoittaa, että kannabis voi auttaa ehkäisemään syöpää, UCLA:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan.

”Noin kaksi tai kolme vuotta sitten ilmoitettiin, että kannabis ei lisää syövän riskiä, ja lisäksi huomautettiin ohimennen, että tietyllä annostuksella se voisi toimia jopa syövältä suojaavasti”, Lucido sanoi. Hänen mukaansa lukuisat muut tutkimukset, joissa kannabista on menestyksekkäästi käytetty pienentämään kasvaimia hiirillä, on jätetty huomiotta huolimatta niiden tuloksista. (Tai juuri tulosten vuoksi -toim.huom.)

On yleisesti tiedossa, että kannabiksen yliannostukseen ei voi kuolla, kuolettavan annoksen ollessa satoja kiloja 15 minuutin sisällä nautittuna. On kiinnostavaa, että kannabinoidireseptoreja ei ole medulla oblongatan alueella, eli siinä osassa aivoja, joka kontrolloi hengitystä ja muita elintärkeitä toimintoja.

”Se tarkoittaa, että jos joku onnistuu polttamaan ’tuhoisan’ annoksen, hän tulee erittäin uniseksi, mutta ei kuole”, Lucido sanoi.

Vaikka kannabikseen kuoleminen onkin mahdotonta, polttamisella on muita sivuvaikutuksia. Tärkein niistä on sivuvaikutus, joka ei ole sivuvaikutus lainkaan: pilveen tulo. Kannabiksen psykoaktiivinen vaikutus voi olla joko euforinen (miellyttävä) tai dysforinen (epämiellyttävä). Jotkut ihmiset pitävät aineen vaikutuksista, jotkut eivät. Jos dysforisia vaikutuksia kokevat henkilöt käyttävät kannabista helpotuksena vakavaan sairauteen, he voivat päästä eroon epätyytyväisyydestään ja jopa tulla immuuneiksi ”pilvelle”, kuten useat lähteet todistavat.

Kannabiksen polttaminen voi myös ärsyttää keuhkoja, mutta tämä voidaan välttää käyttämällä ainetta syömällä tai höyrystämällä se.

Kannabiksen lääketieteellisen käytön mahdollisuuksien ollessa hyvin laajoja, on vielä melko epätavallista, että lääkärit antavat potilaille tavanomaisia suosituksia käyttää ainetta.

”On kaksi syytä miksi useimmat lääkärit epäröivät suosittaa kannabista”, Lucido sanoi. ”He joko eivät tiedä aineen lääketieteellisistä ominaisuuksista, tai sitten he pelkäävät lääkekurin ja lain valvojia. Pidän itselläni erittäin korkeita standardeja, ja jouduin silti lääketieteellisen lautakunnan tutkittavaksi.”

Yksityislääkäri Lucido kertoi seulovansa potilaitaan tiedustelemalla heiltä vahvistavia todisteita heidän tilastaan. Hän esittää kaikille alle 21-vuotiaille kaksi kysymystä. Ensiksi: ”Asutko yhä kotona?” ja toiseksi: ”Salailetko sitä vanhemmiltasi?” Hänen mukaansa tämä siivilöi noin 90 prosenttia nuorista hakijoista.

cannabis_is_medicine_tshirt-p235412514490143207qmkd_400

Vaikka kannabiksella voi olla huomattavia vaikutuksia terminaalisen sairauden kanssa elävien henkilöiden elämään, ovat nämä tapaukset melko harvinaisia. Yleisemmin potilaat hakevat hoitoa henkisiin paineisiin ja fyysisiin kipuihin. Lucido suoritti viime vuonna kyselyn 1045 potilaalleen, josta selvisi että heistä 61 % hoiti kroonista kipua, 7 % ahdistuneisuutta, 6 % migreeniä, 4,4 % ruoansulatusvaivoja (ummetusta, pahoinvointia, anoreksiaa) ja 3,4 % masennusta. Useat muut sairaudet muodostivat loput 18 %.

Tuoreet tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti uusia lääketieteellisiä käyttötarkoituksia kannabikselle. Kalifornian yliopiston lääkekannabistutkimuskeskuksen (CMCR) jatkaa koko ajan eri puolilla osavaltiota tutkimuksia THC:n vaikutuksista mm. selkäydinvammoihin ja MS-taudin lihashäiriöihin. Lucido kertoi äskettäin kuulleensa eräästä mielenkiintoisesta tämän aistillisen yrtin sovelluksesta: naisten libidon kohottaminen. Estottomat ja kevytkenkäiset kannabista polttavat naiset olivat keskeisiä pelotteluhahmoja ”ruohohulluus”-propagandan alkuaikoina, ja nyt uudet tutkimustulokset ovat todella osoittaneet että kannabiksen seksuaalisesti kutsuvia vaikutuksia voidaan käyttää stimuloimaan uinuvaa libidoa.

Kannabiksen lääkinnällisten ominaisuuksien tieteellinen tutkiminen on tuottanut lupaavia tuloksia. Paikallisen, valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion lisääntyessä tutkimukset vaikuttavat jatkavan kasvuaan.

Lähde:

http://www.sacramentopress.com/headline/12293/The_science_of_THC_medicine





Korkeat panokset: Hätähuuto kannabiksen laillistamiseksi!

16 07 2009

Kovien panoksien poliittinen taistelu on käynnissä talouskriisin runtelemassa Kalifornian osavaltiossa. Kyse on kapeasti määritellystä vapaudesta, joka ihmisillä on erään kasvin kasvatusta ja myyntiä koskien. Sekä joidenkin tahtotila saada osavaltion hallitus keräämään siitä verovaroja.

Oaklandissa, Kaliforniassa, Richard Lee on monialayrittäjä. Hänen esikaupunkia virkistävään toimialaansa kuuluu kaikenlaista. Coffee shopeista aina lasinpuhallukseen.

Mutta Leen yritysimperiumi on rakennettu epätavallisen perustuksen varaan: Kannabiksen myynnille.

Hänen Blue Sky Coffee Shopin takaosassa käy jatkuva virta käteisostajia, eikä kyse ole pelkästä kahvista. ”Etuosassa voi ostaa kahvia ja leivoksia, ja takaosassa myymme kannabista”, Lee sanoo. Myyntimies toteaa asiakkaille: ”Olette tervetulleita tutkimaan pusseja ja haistelemaan yrttejä vapaasti”.

080225-school-pot-hmed1p.hmedium

Se mitä täällä tapahtuu on laitonta valtion lakien mukaan, mutta sallittua Kalifornian säädöksissä, jotka ovat vuoden 1996 jälkeen hyväksyneet kannabiksen lääkekäyttöön.

Kymmenkunta muuta osavaltiota on säätänyt samanlaisia lakeja. Asiakas nimeltä Charles sanoo, että hänen lääkärinsä on nimenomaan määrännyt hänelle kannabista. ”Se lievittää ahdistusta ja antaa minulle mahdollisuuden jaksamiseen, sekä positiiviseen mielialaan”, hän kertoo.

Lee kutsuu hänen Oaklandin naapurustoaan ”Oaksterdamiksi”, joka viittaa Amsterdamin liberaaliin päihdelainsäädäntöön. Hänen tavoitteenaan on tehdä siitä turistikohde, kannabiksen ollessa pääasiallinen vetonaula.

”Eikö se huoleta ihmisiä jotka asuvat täällä”, haastattelija kysyy.

”Ei, ihmiset täällä rakastavat sitä koska he näkevät, kuinka paljon kehitämme naapurustoa”, Lee vastaa.

Leen kannabisputiikin naapurissa Gertha Hays myy vaatteita. Hänen mukaansa Leen putiikki tuo kaikenlaisia ihmisiä alueelle. ”Ei ole olemassa mitään tietynlaista käyttäjätyyppiä”, hän sanoo, ”joten kaikki tulevat tänne”.

”Kaikki eivät siis olekaan narkomaaneja täällä?” haastattelija jatkaa.

”Ei, ei lainkaan. Jos seuraat ihmisiä jotka liikkuvat täällä, huomaat että väki on todella monimuotoista”, Hays vastaa.

Osa Oaksterdamin naapurustoa toimii taimitarhana rahakasvin kasvatukseen: Lääkekannabiksen arvioidaan nykyisellään olevan 2–3 miljardin dollarin liiketoimintaa Kaliforniassa. ”Kyllä, moni ihminen tekee hyvää tienestiä tämän avulla”, Lee sanoo.

Kaliforniassa on nyt useita satoja lääkekannabisapteekkeja, ja paljon enemmän kannabista myydään kaduilla.

Lee jatkaa: ”Arviomme mukaan, Kalifornian kannabisteollisuus liikkuu kokonaisuudessaan 15 miljardin dollarin kokoluokassa”.

Kannabiskaupan oikeasta kokoluokasta käydään väittelyä.  Silti se on riittävän suurta saadakseen huomiota lainsäätäjiltä, jotka yrittävät täyttää ison aukon osavaltion budjetissa. Lakiasäätävän edustajakokouksen jäsen Tom Ammiano yrittää puskea lainsäädäntöä laillistamisen suuntaan, jotta osavaltio voisi nauttia uusista verotuloista.

”Ajattelin että olisi korkea aika, jos sanaleikki sallitaan, ottaa asia käsittelyyn”, Ammiano sanoo. ”Yritän ehtiä kaikkien edelle vitsien avulla, sillä niitä minulla riittää”, hän nauraa.

Monien mielestä ajatus on naurettava, mutta osavaltion verokomitean laskelmien mukaan Ammianon esitys 50 dollarin verolta unssia (28 grammaa) kohtaan voisi tuoda rahaa puolestatoista kahteen miljardiin dollariin vuodessa.

”Meistä se olisi erittäin epätodennäköistä”, sanoo Rosalie Pacula Randin huumepolitiikan tutkimuskeskuksesta (Rand Drug Policy Research Center). Hänen mukaansa Kalifornia tulee todennäköisesti pettymään tuloista, jotka veronalainen kannabis toisi. Unssin hinta on tällä hetkellä keskimäärin 150 dollaria.

”Jos aikomuksena on määrätä noin korkea vero, se tuskin tulee olemaan minkäänlainen kannustin mustan pörssin kaupan katoamiselle”, hän sanoo ja jatkaa: ”Sen pysymisen motiivina on silkka raha”.

Veroehdotus on tosin aloittanut epätavallisen poliittisen keskustelun. Erään kyselyn mukaan 56 prosenttia Kalifornian äänestäjistä on sitä mieltä, että kannabis tulisi laillistaa ja asettaa veronalaiseksi. Edes Kalifornian republikaanikuvernööri ei ole yrittänyt hiljentää laillistamispuheita.

arnold4xv1”Ei, en usko, että nyt on sen aika, mutta mielestäni nyt on hyvä aika keskustelulle”, kuvernööri Arnold Schwarzenegger sanoo. ”Kaikki ehdotukset lisätulojen saamiselle saavat minut avoimeen keskusteluun mukaan”.

Tottahan toki kuvernööri Schwarzeneggerillä on kokemusta aiheesta politiikkaa edeltäneessä  elämässään,  ja sama pätee itse Yhdysvaltain presidenttiin.

”Vedin henkosia, jatkuvasti”, Obama myönsi kampanjapuheessaan, viitaten presidentti Bill Clintonin aiempaan osittaiseen tunnustukseen, ja lisäsi: ”Sehän oli koko homman tarkoitus”.

Vaikka presidentti sanookin, että hän on laillistamista vastaan (”Ei, en usko että se olisi hyvä strategia taloustilanteen elvyttämiseksi.”), hänen hallintonsa on määrännyt DEA:n lopettamaan ratsiat niissä osavaltioissa, joiden lait sallivat kannabisapteekkien toiminnan.

Se on suuri muutos kun vertaa siihen, miten vuosikymmenet kannabista on kuvattu kiistämättömänä pahana, kuten vuoden 1936 elokuvassa ”Reefer Madness”. Mutta se vanha mielikuva on kadonnut savuna ilmaan vuosikymmenten saatossa.

Kannabis oli mukana matkalla vuoden 1969 elokuvassa ”Easy Rider”, ja Life Magazinen kannessa. Tämän päivän televisiossa se on vain osa lähiöelämää sarjassa ”Weeds”.

Kaiken lisäksi kannabis on saanut yhä vain enemmän tunnustusta lääketieteellisessä mielessä.

”Kannabista on käytetty lääkkeenä jo 5000 vuoden ajan”, kertoo tohtori Donald Abrams San Franciscon aluesairaalasta. ”Ainoastaan viimeiset 70 vuotta sitä ei ole käytetty lääkkeenä tässä maassa”.

Tohtori Abrams on tutkinut kannabista kahdentoista vuoden ajan, ja on vakuuttunut, että se on sekä tehokas että turvallinen lääke.

”Mielestäni kannabis on erittäin hyvä lääke”, hän sanoo. ”Olen syöpälääkäri. Joudun päivittäin tekemisiin potilaiden kanssa, joilla on ruokahaluttomuutta, pahoinvointisuutta, kipuja, univaikeuksia, sekä masennusta. Minulla on yksi lääke, jolla voidaan hoitaa kaikkia näitä oireita, sen sijaan että käyttäisimme viittä eri lääkettä joihin kaikkiin voi tulla riippuvaiseksi.”

”Se yksi lääke on kannabis, ja he eivät tule siitä riippuvaiseksi?” haastattelija kysyy.

”Pitää paikkansa”, Abrams vastaa.

Mutta he, jotka ovat taistelleet sotaa huumeita vastaan sanovat, että vaikka kannabis olisikin lääke, se ei tarkoita sitä, että sen tulisi olla laillista.

”Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö huumekartellit ja huumejärjestöt olisi erittäin paljon mukana kannabiksen tuotannossa ja myynnissä”, sanoo Roy Wasden. Hän on poliisipäällikkö Modestossa, Kalifornian alueella, jossa kasvatetaan paljon kannabista.

”Jos kävelet kansallispuiston läpi ja osut paikkaan, jossa kasvatetaan kannabista, olet suuressa vaarassa”, hän sanoo.

Poliisipäällikkö Wasden sanoo, että nyt ei ole aika antautua huumesodassa.

”Yhä harvempi nuori käyttää huumeita nykyään”, hän sanoo. ”Emme aio hävitä huumesotaa. Nuoret alkavat ymmärtää huumeiden käytön negatiivset seuraamukset. Täytyykö meidän esitellä yksi riippuvuutta aiheuttava aine lisää yhteiskuntaamme, kun me itse asiassa olemme edistyneet asiassa?”

Huumesoturit varoittavat vanhempaa väestöä, että kannabis ei enää ole sitä samaa harmitonta ruohoa, joka heidän nuoruudesta muistetaan. Nykypäivän kannabis on ihan eri asia.

”60-luvun ja Woodstockin marihuana ei ole sitä mitä Yhdysvaltain kaduilla myydään nykyään”, kertoo poliisipäällikkö Bernard Melekian, joka johtaa Kalifornian poliisipäällikköjen keskusjärjestöä. ”Päihdyttävän ainesosan THC:n osuus oli 60-luvulla parin prosentin tuntumassa. Nykyisin sitä on kannabiksessa lähes 30 prosenttia. Se on merkittävällä tavalla eri kasvi.”

pot

Tämän kasvin kasvattamisen opettaminen on myös yksi Richard Leen liiketoimintamuodoista. Hän vetää ”Oaksterdamin yliopistoa”, jossa opiskelijoille kerrotaan myös, kuinka pysytellä osavaltion lääkekannabislakien rajojen sisäpuolella.

”Eli et voi istuttaa siemeniä, ennen kuin tiedät mitä lakitekstissä sanotaan”, haastattelija kysyy.

”Aivan”, Lee vastaa. ”Äänestä tänään ja hankkiudu illaksi pilveen”.

Opiskelijat kuten Darnell Blackman ja Barbara Kramer näkevät tilaisuuden tehdä hyvää, ja tehdä hyvin, kasvattamalla kannabista.

”Aivan kuten aspiriini, ibuprofeeni tai mikä tahansa muu lääke, kannabis on vain yksi keino auttaa ihmisiä”, Blackman toteaa.

”Ajattelin, että ehkä olisi jokin keino päästä pohjakerrokseen ja vetää mutkat suoriksi siltä osin, mihin tämä teollisuus on menossa”, sanoo Kramer.

Edessä on silti useita esteitä ennen kuin kyseessä on laillinen teollisuudenala.

Mutta yhteisössä nimeltä Oaksterdam, huumesotureita ei näy missään – ja koko naapurusto on mukana kannabistoiminnassa.

Lähde:

http://www.wbbm780.com/High-stakes–A-call-to-legalize-marijuana/4808746