Tutkimus: kannabinoidit voivat ehkäistä posttraumaattisen stressihäiriön oireita

Haifan yliopistossa tehdyissä rottakokeissa saatiin vitteitä siitä, että ainakin synteettisen marijuanan muodossa saadut kannabinoidit auttavat estämään posttraumaattisen stressihäiriön syntymistä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Neuropsychopharmacology-lehdessä.

”Löysimme ’mahdollisuuksien ikkunan’, jonka aikana nautittu synteettinen marijuana auttaa posttraumaattisen stressioireyhtymän kaltaisten oireiden hallintaan rotilla”, kertoo tutkimusta johtanut tohtori Irit Akirav Haifan yliopiston psykologian laitokselta. Tutkijaopiskelija Eti Ganon-Elazarin kanssa suoritetussa tutkimuksessa haluttiin arvioida kannabinoidien (synteettisen marijuanan) vaikutusta posttraumaattisen stressihäiriön kaltaisiin oireisiin rotilla. Rottien fysiologiset reaktiot traumaattisiin ja stressaaviin tilanteisiin muistuttavat hyvin paljon ihmisten kokemia reaktioita.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkijat altistivat joukon rottia äärimmäiselle stressille tarkkaillen niissä syntyviä oireita, jotka muistuttivat niitä jotka ihmiset kokevat, kuten esimerkiksi korostunutta säikähtämisherkkyyttä sekä stressireaktioita kontrolloivan HPA-akselin negatiivisten takaisinkytkentäsyklien häiriöitä. Seuraavaksi rotat jaettiin neljään ryhmään: yhdelle ryhmälle ei annettu marijuanaa ollenkaan; toiselle ryhmälle kannabinoidi-injektio annettiin kaksi tuntia traumaattiselle tapahtumalle altistumisen jälkeen; kolmannelle ryhmälle kannabinoidit annettiin 24 tunnin kuluttua ja neljännelle ryhmälle 48 tuntia altistumisen jälkeen.

Viikkoa myöhemmin tutkijat tarkastelivat rottia, ja huomasivat että ensimmäisen ryhmän rotat, jotka eivät olleet saaneet kannabinoideja ollenkaan, sekä neljännen ryhmän rotat, jotka olivat saaneet kannabinoidit 48 tunnin kuluttua traumaattisesta tapahtumasta, kärsivät edelleen posttraumaattisen stressihäiriön oireista sekä korkeista ahdistuneisuustasoista. Toisin kävi rotille, jotka saivat kannabinoideja kahden ja 24 tunnin kuluttua tapahtumasta:  posttraumaattisen stressihäiriön oireet katosivat, vaikka korkea ahdistuneisuustaso säilyi.

”Tämä indikoi sitä etteivät kannabinoidit pyyhkineet traumaattista tapahtumaa pois, mutta estivät post-traumaattisten oireiden syntymisen rottamallissa”, tohtori Akirav kertoo. Hän lisää tulosten vihjaavan erityisen aikaikkunan olemassaolosta, jonka aikana marijuanan nauttiminen olisi tehokasta. Koska ihmisten elinkaari on pidempi kuin rottien, voisi olettaa myös tämän aikaikkunan olevan pidempi ihmisillä.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa pyrittiin ymmärtämään aivoissa olevaa mekanismia, joka tapahtuu kannabinoidien nauttimisen aikana. Käytännössä tämä tapahtui toistamalla tutkimuksen ensimmäinen vaihe, mutta heti trauman jälkeen tutkijat injektoivat kannabinoidit suoraan aivojen mantelitumakkeiden alueelle, joka on vastuussa trauman käsittelystä. Myös näissä tapauksissa kannabinoidit estivät posttraumaattisen stressihäiriön oireiden syntymisen. Tästä tutkijat pystyivät päättelemään, että kannabinoidien vaikutusta välittää mantelitumakkeen CB1-reseptori.

Lähde:

ScienceDaily

Israel höllentämässä lääkekannabisrajoituksia

Israelin terveysministeriö on antanut viidelle uudelle lääkärille luvan määrätä lääkekannabista.

Sunnuntaina Israelin terveysministeriö antoi luvan viidessä eri sairaalassa sijaitsevalle lääkärille määrätä lääkekannabista potilaille jotka kärsivät muunmuassa syövästä ja kroonisesta kivusta. Terveysministeriön käynnistämässä pilottihankkeessa on tarkoituksena lisätä kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin määrääviä lääkäreitä. Viranomaisten mukaan tulevaisuudessa kupat holimien (Israelin terveydenhuoltojärjestelmä perustuu erilaisten organisaatioiden, kupat holimien, tarjoamiin terveydenhuoltopalveluihin, ja asukkaat voivat valita palveluntarjoajansa) osastojen johtajat voivat määrätä lääkekannabista.

Ministeriö arvioi, että vuonna 2010 tulee olemaan 66% nousu lääkekannabislupien määrässä tuoden helpotusta kaikkiaan noin 5000 potilaalle. Ministeriö odottaa tulevaisuudessa kymmeniä tuhansia potilaita hoidettavan lääkekannabiksella. Terveysministeriö hyväksyi äskettäin 360  uuden israelin sekelin suuruisen kuukausittaisen korvauksen lääkekannabiksen käyttäjille kattamaan kasvavia kuluja.

Suurin osa lääkekannabisresepteistä myönnetään potilaille jotka kärsivät kroonisesta kivusta, esimerkiksi fibromyalgiasta, syövästä, HIV/AIDSista, neurologisista häiriöistä, MS-taudista, astmasta ja glaukoomasta, sekä traumanjälkeisestä stressihäiriöstä kärsiville Israelin Puolustusvoimien veteraaneille.

Tähän mennessä 14 Israelilaista farmia on saanut luvan kasvattaa lääkekannabista, mutta vain kolme on tällä hetkellä toiminnassa. Viime kuukausina poliisi on varoittanut rikollisjärjestöjen kasvaneesta kiinnostuksesta lääkekannabiksen tuottamista kohtaan. Toukokuussa poliisi tiukensi lääkekannabiksen kasvattajien valvontaa ja esitteli uudet turvallisuusmääräykset lääkekannabiksen potilaille kuljettamiseen.

Lähde:

http://www.haaretz.com/news/national/israel-relaxes-restrictions-on-medical-marijuana-1.312347

Israelilaisen tutkimuksen mukaan kannabis voi auttaa terrorismin uhreja

Israelilaisten tutkimustulosten mukaan kannabiksen käyttö voi auttaa post-traumaattisesta stressistä kärsiviä potilaita.

Haifan yliopiston psykologian osaston oppimisen ja muistin laboratorion tutkijaopiskelijan Eti Ganon-Elazarin toteuttama tutkimus selvitti kannabiksen vaikuttavuutta lääketieteellisenä hoitona traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsiville potilaille. Traumaperäinen stressihäiriö esiintyy pienellä osalla traumaattisen tapahtuman, kuten auto-onnettomuuden tai terroristihyökkäyksen, kokeneista ihmisistä. Häiriössä esiintyy kuukausia – joskus jopa vuosia – tapahtuman jälkeen kestäviä henkisen paineen tiloja. Oireet käsittävät painajaisunia, takaumia, ylivalppautta ja minkä tahansa traumaan viittaavan välttelyä.

Journal of Neuroscience -tiedejulkaisussa esitelty tutkimus perustui synteettisen kannabiksen annosteluun rotille, jotka osoittivat samankaltaisia fysiologisia vasteita stressille kuin ihmiset. ”Aivoissa on kannabinoidireseptoreiksi kutsuttuja reseptoreita kannabikselle”, kertoi tutkimusta valvonut tohtori Irit Akirav Haifan yliopistosta. ”Me aktivoimme näitä reseptoreita amygdalaksi kutsutulla tietyllä aivojen alueella, joka liittyy stressiin, tunnemuistiin ja traumaattisten tilanteiden reaktioihin.”

”Stressillä on tiettyjä vaikutuksia tunneperäiseen oppimiseen”, Akirav selitti. ”Stressi esimerkiksi haittaa ekstinktio-oppimista, joka on kyky oppia, että jokin on turvallista. Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä ihmisillä on vaikeuksia ekstinktio-oppimisessa. Me yksinkertaistettuna osoitimme, että aktivoimalla tiettyjen aivoalueiden kannabinoidireseptoreja tämänkaltaiset stressireaktiot voidaan estää tai kumota, mikä sallii tästä häiriöstä kärsivien oppivan jonkin asian olevan turvallinen.”

”Tutkimus ehdottaa synteettisen kannabiksen käytön olevan mahdollista traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä potilailla”, tohtori Akirav päätteli. ”Seuraavana vuorossa ovat pilottitutkimukset ihmisillä.” Akiravin laboratorion tohtorikokelas Eti Ganon-Elazar suoritti tutkimuksen. ”Ajatellaan että joku on ollut läsnä linja-autoon kohdistuneessa terroristihyökkäyksessä”, sanoi Ganon-Elazar, ”Tällöin linja-autosta tulee traumaattisen tapahtuman symboli ja henkilö saattaa vältellä linja-autoja tämän jälkeen.”

”Useimmat tuon kaltaisen traumaattisen tapahtuman kokeneet toipuvat ja kykenevät lopulta käyttämään linja-autoja”, hän sanoi. ”Mutta joillakin on jo olemassa olevia ongelmia, he ovat esimerkiksi joutuneet useampaan traumaattiseen tilanteeseen elämänsä aikana. Näiden ihmisten on usein erittäin vaikea enää koskaan nousta linja-auton kyytiin, koska heidän elimistönsä on erityisen haavoittuvainen. Yleisenä ideana meillä oli, että kannabiksen käyttö voi auttaa tämän kaltaisia ihmisiä oppimaan, että on turvallista käyttää jälleen linja-autoa.”

Ganon-Elazarin tutkimus toteutettiin kolmessa osassa. ”Ensiksi altistimme joukon rottia traumaattiselle tilanteelle, tässä tapauksessa erittäin lievälle sähköiskulle pimeässä huoneessa”, hän selitti. ”Rotat eivät pidä valosta ja  yleensä ne pysyttelevät pimeissä tiloissa, mutta sähköisku sai rotat välttelemään pimeään huoneeseen tulemista. Jonkin ajan kuluttua rotat kuitenkin menivät pimeään huoneeseen, eikä niille annettu sähköiskua, joten ne oppivat että tila ei ole enää vaarallinen.”

”Otimme kuitenkin joitakin rottia ja altistimme ne lisästressille laittamalla ne korkealle tasolle kokonaan toisessa huoneessa”, Ganon-Elazar sanoi. ”Rotat pelkäävät tilanteita joita ne eivät voi kontrolloida. Huomasimme, että tällaista lisästressiä kokeneet rotat oppivat huomattavasti vaikeammin, että pimeä huone on turvallinen. Näillä rotilla oli oppimisvaikeus, joka esti niitä menemästä pimeään tilaan.”

”Sitten otimme kolmannen ryhmä rottia, jotka altistettiin sekä sähköiskulle että korkean tason aiheuttamalle stressille, ja annoimme niille annoksen kannabiksen ainesosia jäljittelevää synteettistä ainetta”, Ganon-Elazar selitti. ”Vaikka ne altistuivat lisästressille, tämä kolmas ryhmä palasi pimeän tilaan muutaman päivän jälkeen aivan kuten ensimmäinen ryhmä, joka ei kokenut ylimääräistä stressiä.”

”Tästä päättelimme, että synteettisen kannabiksen käyttäminen voi itse asiassa kumota henkiselle paineelle altistumisen aiheuttamaa huonontavaa vaikutusta kyvyllemme oppia, että jokin asia on turvallista.” Traumaperäinen stressihäiriö on suhteellisen yleinen Israelissa, erityisesti terroristihyökkäysten kohteeksi joutuneilla, holokaustista selvinneillä ja Israelin sotien veteraaneilla. Israelin hallitus ei ole hyväksynyt traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien kannabiksen käyttöä, se odottaa vielä kliinisten kokeiden tuloksia.

Lähde:

http://www.themedialine.org/news/news_detail.asp?NewsID=27014

Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

– Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

– Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1

Lääkekannabis muuttuu isoksi liiketoiminnaksi Israelissa

Kuinka Yohai Golan-Gild siirtyi psykedeelisten bileiden järjestämisestä lääkekannabiksen tuottajaksi Israelissa? Ja vielä terveysministeriön täydellä tuella?

”90-luvu oli kemikaalien kultaista aikaa”, Golan-Gild sanoo. ”Jokaisella metsän aukiolla oli ihmisiä nauttimassa ekstaasia ja LSD:tä, tanssien kuin viimeistä päivää. Ihmiset eivät menneet naimisiin ellei vieraille olisi voitu luvata pillereitä. Tuhannet protestoivat Rabinin aukiolla vaatien meitä kaikkia antamaan transsille mahdollisuus.

Yleinen tunnelma oli odottava, aivan kuin jotain tulisi muuttumaan. Israelissa ihmiset pitivät juhlimisesta, mutta eivät niinkään siitä maksamisesta. Menetin miljoonia, romahdin taloudellisesti, ja tässä tilanteesta löysin sitten itseni Kaliforniasta. Nopeasti omistinkin jo kolme kasvatustilaa lääkekannabikselle, kunnes yllättäen kuusi kuukautta sitten sain puhelinsoiton amerikkalaiselta  ystävältäni Rick Doblinilta.

Golan-Gildin valitsema polku edustaa hiljaista, mutta kiehtovaa vallankumousta, jonka Israelin yhteiskunta on kokenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 1999 terveysministeriö laillisti kannabiksen käytön potilaille, jotka kärsivät vakavista oireista kuten esimerkiksi kivuista, pahoinvoinnista ja ruokahalun katoamisesta.

Kun kannabiksen kasvatuksesta tuli laillista, lääkekannabiksen käyttäjien määrä nousi vuoden 2000 kahdesta yli 700:aan tänä päivänä. Luvun oletetaan nousevan 1200:aan kolmen kuukauden sisällä.

Kannabiksen kasvatus on lähellä läpimurtoa taloudelliseksi kultakaivokseksi, ja potentiaalista kiinnostuneet yrittäjät parveilevat toiminnasta innostuneena sen ympärillä. Kannabistuotteiden käyttö, joka oli siis täysin kiellettyä kymmenen vuotta sitten, on tulossa säännellyksi ja voi loppujen lopuksi saavuttaa jopa lääkkeen määritelmän.

”Määrään neljäkymmentä uutta reseptiä kuukausittain keskimääräisen reseptin ollessa 100 g per potilas kuukautta kohden”, tohtori Yehuda Baruch, Bat Yamissa sijaitsevan psykiatrisen hoitolaitoksen Abarbanelin omistaja, kertoo. Baruch on myös terveysviraston nokkamies lääkekannabisresepteissä.

Aiemmin mainittu vallankumous ei ole vielä tullut tiensä päähän ja lääkekannabiksen käyttö on parhaillaan harmaalla alueella. Terveysministeriön luvalla käyttö on täysin laillista, mutta siihen suhtaudutaan väheksyvästi. Baruch, ainoa reseptien toimittaja, on virastossa vain osa-aikaisena työntekijänä ja monet potilaat joutuvatkin odottamaan, että Baruch siivoaa kalenteriaan uusiakseen potilaidensa reseptit.

”Baruch ruuhkautuu jo nyt reippaasti. Mitä oikein tapahtuu syyskuussa, kun saavutamme 1200 lääkekannabiksen käyttäjän rajan?” kysyy Tel-Avivin asukas Liat Benny (37), joka sairastaa harvinaista geneettistä poikkeamaa, ja jolle on määrätty kannabista kipujen lievitykseen. Hän on hiljattain perustanut voittoa tuottamattoman yhdistyksen, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio kannabiksen lääkekäyttöön. Aivan samalla tavoin kuin mihin tahansa muuhun lääkkeeseen.

”Taistelumme on ennakkoluuloissa lilluvaa virastoa vastaan”, hän sanoi. ”Stigma on lyöty kun ajatellaan, että lääkekäyttäjät ovat sekaisin tai pilvessä. Mutta me emme ole sellaisia. Minulle kannabis korvaa muita lääkkeitä, ja se tuo takaisin toimintakykyni. Älä vertaa minua terveeseen ihmiseen, joka käyttää”. Hän lisäsi, että oli monesti törmännyt lääkäreihin sekä hoitajiin erilaisissa tapahtumissa vetäessään puhetta. He olivat reagoineet asiaan kikattamalla, ja pyysivät, että ottaisin itsestäni valokuvan kasvin vieressä.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Bennyn valitukset eivät kohdistu Baruchiin. Päinvastoin, potilaat hurraavat terveysministeriölle, ja nimenomaan Baruchille heidän rikkoessaan perinteistä tietämättömyyden verhoa lääkekannabiksen kohdalla. Lääkäri Itay Gur-Arieyh, Sheban sairaalan kipupoliklinikan johtaja sekä Israelin kipuyhdistyksen jäsen, sanoo, että Baruch on oikeilla jäljillä, mutta asia täytyy pystyä säännöstelemään täydellisesti.

Jopa kymmenen kasvia

Lääkekannabiksen ongelmallinen luonne ilmenee parhaiten sen tuottamisessa. Terveysministeriön komitea, joka päätti lääkekannabiksen sallimisesta vuonna 1999, sopi, että lääkettä annettaisiin vain potilaille, joilla on äärimmäisiä oireita ja/tai oireiluista johtuvien kipujen hoitoon. Komitealla oli kuitenkin vaikeuksia määrittää, kuinka potilaat saisivat lääkkeensä. Lääkettä ei vielä tuolloin kasvatettu laillisesti Israelissa.

Kuitenkin vuonna 2005 kymmenelle ihmiselle kirjoitettiin resepti lääkekannabikseen, ja Benny oli yksi heistä. Ministeriö antoi heidän vapaasti kasvattaa kymmentä kannabiskasvia ja pitää hallussaan 200 g jalostettua tuotetta. (Ajatelkaapa mitä tapahtuisi, jos lääkärisi kirjoittaisi sinulle reseptin lääkkeeseen, joka sinun pitäisi itse tuottaa).

Tämä ei ollut kuitenkaan ainoa ongelma. Kannabiksen tuottaminen vaatii jonkin verran fyysistä suoritetta ja myös aikaa. Ensimmäiset reseptin saaneet olivat kaikki kuolemansairaita, joten tämä aiheutti kieron käänteen, vaikkakin tahattomasti. Aiempi vastaava tapaus ei ole kaukaa. Yossi Bozaglo oli yksi ensimmäisiä lääkereseptin saaneita. Hänet sittemmin tuomittiin vuonna 2001, koska hän oli yrittänyt ostaa kannabista diileriltä. Kyseinen tapaus teki hyvin selväksi sen, että ministeriön täytyy ottaa vastuulleen lääkkeen tuotanto.

Sitten ”hymynaama” saapui. Tällä nimellä potilaat kutsuivat miestä, joka haluaa pysyä tänäkin päivänä tuntemattomana. Hän oli ottanut yhteyttä ministeriöön ja kertonut voivansa tuottaa kannabista potilaille. Jossain pohjoisessa hän ja hänen perheensä ovat tuottaneet kannabista luvallisesti jo neljä vuotta. Koska lääkettä oli tarjolla, kiitos hymynaaman, tuloksena oli potilaiden dramaattinen lisääntyminen. Kasvatustilassaan hänellä on tusinoittain kasveja, jotka on kaikki nimetty potilaiden mukaan. Potilaiden, joita lääkittiin kannabiksella ja jotka ovat sittemmin menehtyneet.

Potilaat käyvät miltei päivittäin pienessä telavivilaisessa asunnossa hakemassa lääkkeensä hymynaamalta ja hänen yhdistyksensä (”Tikkun Olam”) muilta vapaaehtoisilta. Näiden savukkeiden jakelu, edistyneemmällä klinikalla ja yhteiskunnan siunauksella, on ehkäpä kaikkein epätodellisin ja sydäntä lämmittävin näky, johon voi törmätä. Se on valovuosien päässä sairaaloiden syöpäosastoilta.

Hymynaama jakaa helpotusta pyörätuolissa liikkuville Parkinson-potilaille, Crohnin tautia poteville ja syöpäpotilaille. He kaikki polttavat yhdessä ulkona. Yli 70-vuotiaat potilaat nousevat yht’äkkiä tuoliltaan ja alkavat liikkua ympäriinsä. Eräs lapsi, joka sairasti Touretten oireyhtymää ja joutui lopettamaan koulunsa muiden kiusaamisen takia, lopetti kiroilun, meni takaisin kouluun, ja on nyt elämänsä ensimmäisessä parisuhteessa. Kaikki tämä lääkkeen ansiosta. Kaikilla on hymy naamallaan. Kannabis, jota he saavat, on paljon laadukkaampaa kuin kadulla myytävä laiton tuote.

Luvan saaminen kannabiksen jakeluun todistaa hiljaista vallankumousta. Aluksi vain hymynaama oli oikeutettu käsittelemään lääkettä ja tekemään siitä jointteja. Sittemmin suosion kasvaessa, Baruch myönsi luvat useille yhdistyksen jäsenille. Loppujen lopuksi nämä ihmiset saivat luvan jaella lääkettä ympäri maata.

Hymynaama ei saa mitään korvausta yhteiskunnalta kannabiksen tuottamisesta, eivätkä potilaatkaan maksa siitä mitään. On kuitenkin kaikille selvää, ettei tilanne kysynnän kasvaessa ja tuotantoon uppoavien rahamäärien noustessa voisi jatkua tällaisena.  Tohtori Gur-Arieyh sanoi, että ”maksu on oltava”. ”Se, kuka tämän kaiken kuitenkin maksaa, olkoon se vaikka yhteiskunta, terveysjärjestöt tai potilaat, on toinen kysymys”. Baruch terveysjärjestön edustajana on samaa mieltä Gur Arieyhin kanssa ja onkin jo alkanut suunnitella rahoitusjärjestelmää.

Lääkekannabis, yhdistelmä avuttomia potilaita ja uuden tuulahduksen tuova lääke alkoi kiinnostaa monia yrittäjiä. Puhelinsoitto, jonka Yohai Golan-Gild sai vuosi sitten, oli hänen amerikkalaiselta ystävältään Rick Doblinilta. Rick on MAPS:in (Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies) perustaja. Yhdistys suosii näiden aineiden käyttöä lääketieteessä ja tutkimuksessa. Kun Doblin kuuli käynnissä olevasta vallankumouksesta Israelissa, hän otti äkkiä yhteyttä ystäväänsä Golan-Gildiin, joka oli tapahtumahetkellä Kaliforniassa.

Viime viikolla Baruch ja muita ministeriön edustajia vierailivat Golan-Gildin ja kahden hänen avustajansa rakentamissa kasvatustiloissa. Alkuinvestointi olisi miljoona shekeliä (1 shekel = 0,256 dollaria). Kasvatustilojen sijainti pyydettiin pitämään varkautta silmällä pitäen salassa. He ovat nyt toinen lääkekannabiksen tuottaja. Terveysministeriö, joka pitää mahdottomana tukeutua vain yhteen kasvattajaan, aikoo lisätä laillistettujen lääkekannabiksen tuottajien määrää viiteen tai kuuteen. Baruchin mukaan nämä luvut tulevat nousemaan niin, että ne riittävät kaikkeen lääketuotantoon.

Ensimmäisellä kerralla potilaat saisivat lääkkeensä ilmaiseksi, mutta heiltä alettaisiin periä maksua hetken kuluttua. ”Maailmassa on yli 160 eri variaatiota kannabiksesta ja jokaisella niistä on omat sivuvaikutuksensa”, sanoo Golan-Gild ja lisää mielissään: ”Pystyn valitsemaan juuri oikean lääkkeen tietylle potilaalle, vaikkapa uupumusta aiheuttavan, yhden piristävän aamuksi ja yhden joka tuo kunnon erektion”.

Baruch näkee Israelin markkinoiden potentiaalin kurottuvan kymmeniin tuhansiin lääkekannabiksen käyttäjiin. Heistä jokainen maksaisi 5-10 NIS (1 NIS eli shekel = 0.256 dollaria) grammalta tai 5000–10000 NIS per henkilö / vuosi. Joka tapauksessa Golan-Gild väittää, että gramman kasvattaminen maksaisi 15 NIS (1 shekel = 0.256 $). Siis enemmän, mitä Baruch olettaa hänen potilaidensa maksavan. Erotus täytyisi hänen mukaansa kustantaa terveysministeriön varoista. Vähän samaan tapaan kuin julkisen terveydenhuollon lääkkeet.

Kannabiksen rahoittaminen julkisista varoista vaikuttaa kaukaa haetulta. Ottaen huomioon, että monet  terveysvirastot  ovat parhaillaan kehittelemässä täydentäviä vakuutuksia, jotka tuottaisivat tuloja, ja jotka tarjoisivat vaihtoehtoisia terapioita, näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Tällä välin Golan-Gild aikoo avata kolme ”armolaitosta”, kuten hän niitä kutsuu, Jerusalemiin, Tel Aviviin ja Ra’ananaan. Potilaat eivät ainoastaan pystyisi polttamaan jointteja, vaan voisivat sen lisäksi osallistua lisämaksua vastaan jooga/pilates -kursseille, sekä saamaan koulutusta kannabiksen oikeanlaisesta käytöstä.

Valovuosien päässä kaikista näistä aloitteista pienessä yksinkertaisessa Tel Avivilaisessa asunnossa ”Tikkun Olam” -ryhmä jatkaa kannabiksen jakamista ilmaiseksi, ja vaatii, että potilaat eivät maksaisi sitä omista rahoistaan.

Mässyt

Kun kannabis hyväksyttiin lääkekäyttöön vuonna 1999, se tarkoitettiin alunperin AIDS- ja syöpäpotilaille. Tänä päivänä sitä käytetään osana hoitoa aikaisemmin kuin ennen, ja moniin sairauksiin kuten Parkinsoniin, Touretten syndroomaan, multippeliskleroosiin, kipukroonikoille ja PTSD-oireista kärsiville. Lääkemarkkinat ovat myös allekirjoittamassa kannabiksen vaikutukset lääkekäytössä.

Hadassah Ein Keremin sairaalassa luuydinsiirto-osastolla potilaat, mukaan lukien lapset ja vauvat,  hoidetaan öljytipoilla, jotka on jalostettu kannabiksesta. ”Sillä ei ole sivuvaikutuksia ja se on hyvin tehokas potilaita hoidettaessa”, sanoi osaston johtaja professori Reuven Or. ”Sanoisin, että se on toimiva 80 % tapauksista, mikä on paljon.”

Professori Or jatkaa: ”Se kiihottaa ruokahalua sekä vähentää pahoinvointia ja oksentamista. Tällä on suuri merkitys syöpäosastolla. Sillä on myös tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia, jotka auttavat infektioissa tai säteilyn aiheuttamissa tulehduksissa iholla. Kaiken tämän ohella kannabis helpottaa potilaiden kestämistä hoidoissa. Se parantaa heidän mielialaansa ja vähentää depressiota. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia taistelussa potilaan sairautta vastaan.”

Kannabiksella hoidettavista potilaista noin puolet ovat syöpäpotilaita ja neljännes kärsii kroonisista kivuista.

Monikäyttöinen lääke

Kuusivuotiaana Liat Benny alkoi kärsiä kivuista, jotka vuosien myötä kovenisivat ja leviäisivät. Lopulta lääkärit diagnosoivat hänellä harvinaisen autoimmuunihäiriön, joka vahingoittaa verisuonia, silmiä ja niveliä.

Benny kuvailee päivän joka tunti tulevia kipuja ”järkyttäviksi puukotuksen tunteiksi”. Kolme vuotta sitten Bennyn oikea silmä poistettiin kirurgisesti ja vaikka hänellä on vielä näkö tallella vasemmassa silmässä, hän kertoo näön olevan rajoittunut ja utuinen. Hän on läpikäynyt useita operaatioita, hoitoja ja laitoshoitoja morfiinipohjaisten hoitojen lisäksi, mutta hänen sairautensa on pahentunut siihen pisteeseen, että työnteolle tuli laittaa stoppi.

Kymmenen vuotta sitten Bennyn isä kertoi hänelle lääkekannabiksesta ja kolme vuotta sitten hän törmäsi yhteisöön ”Tikkun Olam”. Tänään hän on yksi terveysministeriön luvan saaneista lääkekannabiksen käyttäjistä. Benny myös luennoi aiheesta. Hän koittaa houkutella itsepäisiä lääkäreitä unohtamaan väärät käsityksensä ja jakaa sanomaa lääkekannabiksesta muille potilaille.

”Elän loppumattoman kivun kanssa, joka saavuttaa luvut kahdeksasta yhdeksään kymmenen ollessa korkein mahdollinen kivun määrä”, kertoo Benny.

”Kannabiksen polttaminen antaa minulle mahdollisuuden puhua kanssasi ja kuulostaa johdonmukaiselta, vaikken olisi nukkunut silmäystäkään viime yönä”, hän sanoo ja jatkaa: ”Kannabis on monikäyttöinen lääke, jonka pitäisi kuulua yleisen terveydenhuollon piiriin. Sen käyttö vähentää huomattavasti muiden lääkkeiden käyttöä, mikä tuo säästöjä yhteiskunnalle. Kannabis parantaa kaikkien potilaiden toimivuutta, ja me emme puhu nyt ainoastaan oireiden helpotuksesta vaan myöskin eräänlaisesta terapiamuodosta.”

Muutama viikko sitten Benny perusti järjestön lisäämään lääkekannabiksen käyttöä. ”Näen tämän tehtävänäni”, hän kertoo.

Lähde: http://www.haaretz.com/hasen/spages/1094284.html?

Kroatian korkein oikeus sallii kannabiksen sotaveteraanille

Kroatian korkein oikeus on kumonnut valituksen johdosta vankeustuomion, joka oli langetettu sotaveteraanille, joka käytti kannabista hermojensa rauhoittamiseen. Oikeuden mukaan hänen aineen käyttönsä PTSD:n (posttraumaattinen stressioireyhtymä) hoitoon oli oikeutettua.

Teknisesti ottaen korkein oikeus julisti, että miehen kannabiksen käyttö oli ”merkityksetön teko” Kroatian lain mukaan. Niinpä häntä ei voinut syyttää siitä.

Kroatialaisen median ”KD”:ksi nimeämä mies oli tietojen mukaan yksi 18 000:sta vuosien 1991–95 sodan veteraaneista.

Miehen kotikaupungin Virovitican oikeus tuomitsi hänet vankeuteen – kuten Kroatian ankarilla oikeuksilla on tapana huumeiden käytön ollessa kyseessä – kannabiskasvien kasvattamisesta ja 67 kannabisgramman hallussapidosta.

Mies valitti tuomiosta ja korkein oikeus kumosi sen kesäkuun alussa ilmoittaen, että ”on ottanut huomioon, että syytetty kärsii PTSD:stä ja … että kannabis rentouttaa häntä ja auttaa häntä selviytymään psykologista ongelmista.”

Vaikka tapaus nähdään ennakkotapauksena sotaveteraanien PTSD-jutuissa, tiedotusvälineet raportoivat auktoriteettien painottaneen, että tiukat rangaistukset huumeiden kasvatuksesta, myymisestä ja käytöstä ovat edelleen voimassa.

Lähde:

http://www.sofiaecho.com/2009/06/09/732861_croatian-supreme-court-allows-marijuana-for-stressed-out-war-veteran

Kannabista töissä? Puolesta ja vastaan

Coos Bayn asukkaalle Jude Isaacsonille lääkekannabiskortin saaminen oli dramaattinen käännekohta hänen elämässään.

Isaacson oli selkäleikkauksessa vuonna 2000, ja hänelle tuli toistuvasti vakava infektio selkärankaan. Sen seurauksena Isaacsonilla on nyt neurologisia vammoja, ja hänen mukaansa lääkekannabis auttaa häntä tulemaan toimeen päivä kerrallaan.

”Kaksi vuotta sitten olin enimmäkseen pyörätuolissa, minulla ei ollut energiaa ja olin hyvin masentunut. En enää”, Isaacson sanoi.

Isaacson kärsii myös traumaperäisestä stressihäiriöstä, jonka hän uskoo olevan seurausta 16 vuodesta hätänumerokeskuksen virkailijana Coos Bayn poliisiasemalle. Hän vetäytyi työstään, koska ei enää kestänyt draamaa, joka varjosti jokaista työpäivää.

”Kannabis on tuonut minut takaisin. Pystyn keskittymään nyt.”

Hän on yksi 755 Oregonin lääkekannabisohjelman potilaista Coos Countyssa, ja on huolissaan yrityksestä vähentää lääkekannabispotilaiden oikeuksia. Yrityslobbaajaryhmä yrittää saada Oregonissa läpi lakiehdotuksen (senaatin esitys 2497), joka vapauttaisi työnantajat velvollisuudesta palkata myös lääkekannabispotilaita.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhtiö voisi laittaa oveensa lapun, jossa lukee ”emme palkkaa lääkekannabiksen käyttäjiä”, vaikka lääkekannabis on täysin laillista ja käyttö tapahtuisi vain kotona vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että työntekijä, jolla on virallinen lupa lääkitä itseään kannabiksella voidaan erottaa, jos hän antaa positiivisen näytteen huumetestissä kannabiksen osalta. Sama ei koskisi esimerkiksi potilaita, jotka käyttävät vahvaa opiaattipohjaista lääkitystä tai muuta vastavaa.

Huumevapaan työpaikan lakityöryhmän (The Drugfree Workplace Legislative Work Group) asianajajat yrittävät myös saada poistettua joitain sairauksia listalta, jotka nykyisellään oikeuttavat lääkekannabikseen. He myös yrittävät estää uusien sairauksien lisäämisen listaan ja vaativat ilmoitusta työnantajalle, kun työntekijä hankkii lääkekannabiskortin.

J.L. Wilson, Yhdistyneen Oregonin teollisuuden (Associated Oregon Industries, AIO) hallintoasiain varapuheenjohtaja, näkee lääkekannabiksen vastuukysymyksenä työntekijöille.

”Kortinhaltijat tuovat ison kasan uusia asioita. Yksikään ei ole hyväksi liiketoiminnalle.”

Wilsonin mukaan AIO on 30 yrityksen neuvosto, ja monilla työnantajilla on kauhutarinoita lääkekannabispotilaan palkkaamisesta ja työn heikkenemisestä.

”Oregonissa työnantajat on pakotettu hyväksymään jotain, mikä on liittovaltion tasolla laitonta. Se on tiukka paikka.”

Mimi Bushman, joka työskentelee huumeista vapaana Oregonissa -järjestön (WorkDrugFree Oregon) johtajana, sanoi huumeiden olevan valtava sosiaalinen ongelma.

”Se ei ole vain turvallisuudesta kiinni. Kyse on myös tuottavuudesta. Kuusi miljardia dollaria on hinta Oregonille vuosittain huumeiden käytöstä. Neljä miljardia on pelkkää tuottavuuden laskemista. Se on summa, jonka maksamme nyt kaikesta opetuksesta päiväkodista peruskoulun loppuun”, Bushman kertoi.

Wayne Haythorn, Äidit väärinkäyttöä vastaan -järjestön jäsen (Mothers Against Misuse and Abuse), tuomitsee kaikki ryhmän ajamat muutokset, koska ne on suunniteltu luomaan vain pelkoa, rampauttamaan ohjelma ja rankaisemaan potilaita.

”En usko, että tämä esitys menee läpi. Se hylättiin viimeksi ja se hylätään myös nyt”, Haythorn sanoi.

Bushmanin mukaan Oregon on tilastoitu muita osavaltioita korkeammalle aineiden väärinkäytössä työntekijöiden osalta. Hänen mukaansa järjestön keskustelutilaisuuksissa ympäri osavaltiota useimmat työntekijät osoittavat sympatiaa potilaille, jotka tarvitsevat kipulääkettä, mutta  ovat lopulta myös huolissaan myötätunnon yhteentörmäyksestä heitä koskevien työntekijöiden huumeohjelmien kanssa.

Oregonin Ammatillisen turvallisuus- ja terveyshallinnon (The Oregon Occupational Safety & Health Administration) tiedot vaikuttavat myös ristiriitaisilta.  Sen tilastot osoittavat vähennystä työpaikkojen onnettomuuksissa joka vuosi sen jälkeen, kun Oregonin lääkekannabisohjelma astui voimaan. Kesäkuusta 2000 johtava syy kuolemiin työpaikoilla on sydänkohtaus ja sydänpysähdys. OR-OSHA:n lista ei tue mitään väitteitä työpaikkojen kuolemista tai onnettomuuksista, jotka liittyisivät työkyvyn heikkenemiseen lääkekannabiksen takia.

Terveydenhoidon tarjoajat voivat kokea hankalaksi taiteilemisen liittovaltion lain, ja helpotuksen tarjoamisen sairaille potilaille, välillä. Lääkäri Michelle Petrofes Dunen perhelääkäriasemalta Reedsportista hoitaa kuutta lääkekannabispotilasta nyt tiukkojen säädösten kautta. Hän sanoi, että hänellä on oltava tiukka ja aktiivinen hoitosuhde potilaiden kanssa, ja että heidän on kokeiltava kaikkia muita tarjolla olevia lääkkeitä ensin.

”En vain allekirjoita lomakkeita. Se ei ole missään nimessä minun tapani hoitaa”, Petrofes sanoi. ”Joitakin potilaita olin hoitanut 15 tai 20 vuotta ennen kuin allekirjoitin heille lääkekannabiskortin.”

Lääkäri Daniel Rusu, kivunhallinnan asiantuntija North Bendin lääkärikeskuksesta sanoi valtavan määrän potilaistaan pyytävän heille määrättävän lääkekannabista, mutta useimmat eivät ole siihen kelpoisia nykysäädösten rajoissa.

Kuitenkin, ”yli 70 prosenttia potilaistani antaa positiivisen näytteen kannabiksen osalta. Useimmilla ei ole lääkekannabiskorttia”, Rusu sanoi.

Rusu uskoo taistelun kannabiksen osalta jatkuvan, niin lääkkeeksi kuin viihdekäyttöönkin.

”Nyt on ristiriita liittovaltion lakien ja Oregonin lakien välillä”, hän sanoi. ”Kunnioitan lakia, joten suosittelen lääkekannabista potilailleni, jos he ovat kokeilleet muita hoitoja ja ne eivät ole toimineet heille.”

Lähde:

http://www.theworldlink.com/articles/2009/02/13/news/doc4995b91d6dca6467593547.txt

Masennus – Kannabis – Euforia

Merckin opaskirja kertoo, että 20% naisista ja 12% miehistä kärsii kliinisestä masennuksesta. Elämme kovin masentavassa maailmassa.

Masennuslääkkeet ovat eniten määrättyjen lääkkeiden joukossa, mutta niiden sivuvaikutukset voivat olla paradoksaalisesti tappavia itsemurhan ollessa liiankin edustettuna.

TV-uutisissa kerrottiin uudesta elektromagneettisesta laitteesta masennukseen, joka stimuloi aivoja ja todennäköisesti sitä kautta saa aikaan kannabinoidien eritystä joka saa potilaat tuntemaan olonsa paremmaksi. Hoitosarja kuitenkin maksaa noin kuusi tuhatta dollaria.

Minulla olisi kuitenkin yllätys joillekin ihmisille. Yhdysvaltain hallitus sanoo kannabiksen olevan huume joka aiheuttaa euforiaa joka (yllätys, yllätys) aiheuttaa euforiaa joka on addiktoivaa. Kuvitelkaapa, erittäin turvallinen korvike amfetamiinille, joka oli aikoinaan eniten määrätty mielialalääke  sekä myös nykyisille addiktoiville mielialastimulanteille. Näistä suurin osa voitaisiin korvata kannabiksella.

Yhdysvaltain hallituksen arvion mukaan maassa on noin 70  miljoonaa kannabiksen käyttäjää, ja henkilökohtaisesti olen haastatellut heistä vähintään 4000. Lähes kaikki olivat pitkäaikaisia käyttäjiä. Kukaan heistä ei valittanut euforiasta tai sen tuomista ongelmista.

Jos näinkin suuri osa väestöstä kärsii kliinisestä masennuksesta, niin varmasti monella 4000 potilaastani oli masennus. Valitettavasti se ei ole hyväksyttävä syy Oregonissa lääkekannabislupaan. Oregonin lääkekannabisohjelman johdossa olevat ”munapäät” eivät hyväksy MITÄÄN psykologisia ongelmia – sen on oltava fyysistä!

Tämä on todella kummallista. Yksi suurimmasta potilasryhmistäni ovat veteraanit jotka kärsivät PTSD:sta (Posttraumaattinen stressioireyhtymä) ja heitä on noin 400. Useimmat huomasivat Vietnamissa, että kannabis antaa helpotusta taistelustressiin. Se aiheuttaako vai laukaiseeko taistelu masennuksen on yhä hyvin kiistanalaista. Jalkaväen taistelijalle ainut helpotus on ”miljoonan dollarin haava” joka vie pois varmasta kuolemasta. Jos se ei aiheuta masennusta, niin mikä sitten? Ahdistuneisuus ja verenhyytävä pelko ovat erittäin yleisiä PTSD:n oireita. Pahin tekijä on se, että kun henkilöllä on PTSD ei pakoa ole… Useimmat ihmiset tietävät, että rajuja taisteluita kokeneet veteraanit eivät pysty puhumaan kokemuksistaan, koska se on liian tuskallista.

Kun PTSD:stä kärsivät veteraanit palasivat/palaavat kotiin painajaisineen ja muine oireineen, lääkärit määräävät heille kaikkia mahdollisia saatavilla olevia lääkkeitä.  Suurin osa näistä lääkkeistä saa heidät yleensä voimaan huonommin. He löysivät kannabiksen, mutta veteraanihoitolan hoitajat sanoivat, että laittomia huumeita ei saa käyttää (vaikka ne auttaisivat eniten) ja samaan aikaan olla heidän hoidossaan. Kuinka absurdia. Usko tai älä, mutta veteraanihoitoloiden pitäisi AUTTAA veteraaneja.

Samaan aikaan 70  miljoonasta kannabiksen käyttäjästä moni on veteraaneja. Vaihtoehtoisesti moni on koukussa alkoholiin tai tupakkaan. Molemmat aiheuttavat maailmassa satoja tuhansia kuolemia vuosittain. Kannabis ei ole koskaan tappanut ketään.

Kyllä! Kannabis lievittää masennusta.

Alkuperäistekstin kirjoittaja tohtori Phillip ”Dogface” Leveque on lääkäri, toksikologi ja ravitsemuksellinen biokemisti lähellä Portlandia Oregonissa. Hän palveli toisessa maailmansodassa kenraali Pattonin kolmannen armeijan jalkaväessä. Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan ja hänellä on maisterin arvo biokemiassa ja farmakologiassa ja tohtorin arvo farmakologiassa ja osteopatiassa. Hän oli yksi Oregonin ensimmäisiä toksikologeja ja on toiminut asiantuntijatodistajana yli 400 oikeusistunnossa. Hänellä on laaja kokemus toksikologiasta, lääketieteellisen professorina toimimisesta ja  pitkä ura toimeaan harjoittavana lääkärinä. Viime aikoina hänelle on tullut tunnustusta toimistaan veteraanien hoidon parantamisen ansiosta sekä ansioistaan lisätä tietoutta lääkekannabiksesta valtaväestön keskuudessa.

Lähde:

http://www.salem-news.com/articles/october272008/leveque_102308.php