5 yleisintä kieltolakiargumenttia – ja niiden kumoutuminen

Huumesodassa on toisteltu vuosikymmeniä samoja argumentteja. Pitävätkö ne paikkansa?

Kaliforniassa äänestetään huumesotaan liittyen tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvallat tulevat seuraamaan osavaltionsa päätöksentekoa, kohdistuupa valinta sitten verotukseen ja säännöstelyyn tai aikuisten ihmisten pidättämisien jatkamiseen.

Äänestys tulee vaikuttamaan moniin asioihin. Kalifornialaiset saavat määritellä, kuinka he haluavat poliisien voimavaroja kohdistaa: pitäisikö kannabista käyttävistä aikuisista tehdä rikollisia? Mikä olisi paras tapa vaikuttaa huumeväkivaltaan Meksikossa? Kuinka asettaa tärkeysjärjestyksiä talousasioissa näinä vaikeina lama-aikoina? Ei mikään ihme, että viime aikoina tämä aihe on luonut tuhansia uutisartikkeleita ympäri maailmaa.

Päihdelainsäädännön uudistamista vastustavat tahot ovat sulautuneet osaksi huumesotaa, ja samoin on käynyt heidän argumenteilleen. Seuraa viisi yleisintä väittämää, sekä totuus niiden takana:

Huumesoturien väittämä #1: miksi toisimme uusia, haitallisia päihteitä yhteiskuntaamme?

Todellisuudessa kannabis on jo laajalti saatavilla yhteiskunnassamme. Oli asiasta mitä mieltä tahansa, niin kyse on (etenkin Yhdysvalloissa, toim. huom.) valtavirran päihteestä, jota käyttää vuosittain miljoonat ihmiset, mukaanlukien kymmenen prosenttia kalifornialaisista. Kalifornian aloitteessa vain todetaan se tosiasia, että kannabis on jo täällä – ja että on järkevämpää kontrolloida tätä massiivista kaupankäyntiä. Samalla tavoin kuin teemme haitallisimmillekin päihteille, kuten tupakalle ja alkoholille. Suosittujen päihteiden kieltolaki ei koskaan voi toimia, mutta se tuottaa paljon oheisvahinkoja. Alkoholin kieltolaki ei estänyt ihmisiä juomasta, mutta toi seurauksena Al Caponen ja tulitaistelut kaduille. Ketään ei tapeta keskioluen myynnin vuoksi nykypäivänä.

Huumesoturien väittämä #2: säännöstely tulee aiheuttamaan kannabiksen kulutuksen räjähdysmäistä nousua, lisäten myös addiktien määrää.

Kannabiksen käyttöä ei oikeasti määrittele sitä vastaan asetetut rangaistukset. Jos näin olisi, niin Yhdysvalloissa – jossa pidätetään ällistyttävät 750 000 ihmistä hallussapidosta vuosittain – ei olisi tuplasti käyttäjiä Hollantiin verrattuna, jossa kannabiksen myyntiä on suvaittu jo vuosikymmenten ajan. Edellämainittu epäsuhta pitää paikkansa myös Yhdysvaltain sisällä, jossa kannabiksen hallussapitoon liittyviä rangaistuksia madaltaneet osavaltiot ovat myös niitä, joissa käyttäjiäkin on vähiten. Samalla tiukkaa lainsäädäntöä ylläpitävissä osavaltioissa käyttäjien määrä on korkeimmillaan.

Mitä addiktioon tulee, kannabisriippuvuuden riski on mieto verrattuna muihin päihteisiin, mukaanlukien alkoholi ja tupakka. Itse asiassa, useimmat kannabisriippuvuudesta hoitoon hakeutuvat ihmiset Yhdysvalloissa pääsevät vain helpommalla oikeuslaitoksen edessä – kahta kolmasosaa heistä ei voi edes luokitella riippuvaisiksi.

Huumesoturien väittämä #3: säännöstely tukisi huumekartellien toimintaa.

Olisi käytännössä orwellilaista väittää, että valtion kontrolli kannabiksen myynnin suhteen hyödyttäisi rikollisjärjestöjä. Yli 20 000 meksikolaista on kuollut kolmen viime vuoden aikana kieltolain vuoksi. Kasveilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat aiheuttaa nämä brutaalit murhat. Kannabiksen kieltäminen tekee siitä kullanarvoista kauppatavaraa – niin arvokasta, että ihmiset ovat valmiita tappamaan toisiaan sen myyntioikeuksien vuoksi. Jos valtio kontrolloisi kannabiksen myyntiä, tuotantoa sekä jakelua, kartellien nykyiset monopolit väistyisivät ja huumeista saatavat voitot tyrehtyisivät. Kartellit olisivat tämän vallankumouksen suurimmat häviäjät.

Huumesoturien väittämä #4: kannabiksen kontrollointi maksaisi yhteiskunnalle enemmän kuin verotulot, joita se tuottaisi.

Kannabiksen verottaminen alkoholin tapaan maanlaajuisesti toisi pelkästään Kalifornialle 1,4 miljardia dollaria vuosittain, arvioivat paikalliset veroviranomaiset. Kalifornia säästäisi myös satoja miljoonia vähäisistä viranomaisresursseistaan, joita nykyisin käytetään turhien huumausainelakien valvontaan. Silti vastustajat sanovat että huumeissa ajaminen, lisääntyneet terveydenhuoltokustannukset ja vähentynyt teollisuustuotanto maksaisi enemmän kuin verot tulisivat tuottamaan. Samalla logiikalla 100 000 vuosittaista kuolemaa Yhdysvalloissa aiheuttavan alkoholin tulisi olla laitonta ja sen käytöstä tulisi määrätä elinkautisrangaistuksia ilman armahdusmahdollisuutta.

Oleellisinta on se, että kannabis on Kalifornian suurin maanviljelystuote, jota käyttää tällä hetkellä vapaasti miljoonat ihmiset, ilman minkäänlaisia rajoituksia tai suojelua. Valtio ei saa sen käytöstä nykyisellään minkäänlaista taloudellista hyötyä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa meillä ei kirjaimellisesti ole varaa väistellä tätä tosiasiaa yhtään kauemmin.

Huumesoturien väittämä #5: millaisen viestin kannabiksen säännöstely antaisi lapsille?

Ironista tässä on se, että kannabiksen kieltolaki ei tee mitään suojellakseen lapsia. Vaikka Yhdysvalloissa on ”sanottu huumeille ei” jo kolmekymmentä vuotta, puolet valmistuvista lukiolaisista ovat myöntäneet kokeilleensa kannabista. Opiskelijat polttavat todennäköisesti tupakan sijaan enemmän kannabista, ja sitä on helpompaa ostaa kuin alkoholia, koska huumediilerit eivät kysy henkilöllisyystodistusta. Vieläkin hyytävämpää on se, että niistä 78 000 ihmisestä jotka pidätettiin kannabikseen liittyen Kaliforniassa vuonna 2008, yksi viidestä oli alle 18-vuotias ja puolet heistä alle 30-vuotiaita.

Hallitsematon saatavuus ja joukkopidätykset ovat kieltolain todellinen vaikutus nuorisoon. Valtion kontrollointi vähentäisi tätä saatavuutta ja erottaisi kannabiksen kovista huumausaineista. Samalla voisimme kiinnittää huomion tehokkaisiin nuorisolle suunnattuihin huumevalistusohjelmiin.

Tulemme näkemään näitä väittämiä tiuhaan viljeltynä seuraavan puolen vuoden aikana, kun Kalifornian äänestys lähestyy. Loppujen lopuksi, Kalifornia saa kaksi vaihtoehtoa kuinka suhtautua tulevaisuudessa kannabikseen yhteiskunnallisella tasolla.

Katso myös uutisemme Kalifornian äänestyksestä: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2010/03/27/kannabiksen-laillistamisesta-aanestetaan-kaliforniassa/

Lähde:

http://www.alternet.org/drugs/146594/dismantling_the_5_big_talking_points_of_marijuana_prohibitionists?page=entire

Kannabislainsäädäntö löystyy ympäri maailmaa

Kannabislainsäädäntö on alkanut löystyä ympäri maailmaa pienin askelin.

Huumeiden salakuljetuksesta johtuvan väkivallan lisäännyttyä viime aikoina USA:n ja Meksikon välisen rajan tuntumassa monet huumesodan vastaiset kriitikot ovat peräänkuuluttaneet muutosta Yhdysvaltojen kannabispolitiikkaan.

Kannabiksen dekriminalisointi Yhdysvalloissa on ollut asteittainen prosessi. Viimeisimpänä lakeja on muutettu New Jerseyssä, josta tuli tammikuussa 14. lääkekannabiksen laillistanut osavaltio.

Alla näkyvään karttaan on merkitty lääkekannabiksen sallivat osavaltiot sinisellä. Niitä on 15 kappaletta, koska mukaan on laskettu myös Maryland, osavaltio, jossa laki ei varsinaisesti salli kannabiksen käyttöä, ainoastaan rangaistuksia on lievennetty.

New Jerseyn lakimuutoksen jälkeen Emily S. Rueb kirjoitti New York Timesin blogissaan lääkekannabiksen potentiaalista New Yorkissa:

”Vaikka 14 osavaltiota on nyt laillistanut lääkekannabiksen, New York, jossa lait hallussapidosta ovat suhteellisen liberaalit ja itseasiassa lääkekannabiksen salliva lakikin hyväksyttiin täytäntöönpanoa lukuunottamatta jo vuonna 1980, pysyy edelleen niiden osavaltioiden joukossa, jotka kieltävät oireidensa helpottamisen kannabiksella. Tänä vuonna lääkekannabiksen puolestapuhujat Albanyssa ja muualla ovat kuitenkin yrittäneet käyttää vallassa olevaa trendiä hyväkseen.”

Lokakuussa 2009 tehdyssä gallupissa 54 prosenttia amerikkalaisista vastusti kannabiksen laillistamista. Ennätykselliset 44 prosenttia puolestaan vastasi olevansa laillistamisen kannalla.

Atlantin valtameren toisella puolen maat kuten Hollanti ovat kuuluisia kannabiksen käytöstä ja myynnistä, kun taas toiset maat ovat laillistaneet kannabista vaihtelevasti. Tsekki laillisti enintään viiden kasvin viljelyn henkilökohtaiseen käyttöön 1.1.2010. Alla on kartta, jossa näkyy tilanne kannabiksen käytön rajoituksista Euroopassa:

Eurooppalaisten asenteet kannabikden dekriminalisointia kohtaan eivät ole niin yksinkertaisia, kuin mitä voisi luulla. Esimerkiksi matkakirjailija Rick Steves ruotii blogissaan hollantilaisten näkökulmaa päihdepolitiikkaan:

”Eivät hollantilaiset välttämättä liputa kannabiksen puolesta. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kokeillutkaan sitä, tai käynyt coffee shopissa. Heidän mielestään valtiolla ei vain ole mahdollisuutta järkevästi estää ihmisiä käyttämästä sitä. Tyydyttääkseen sitä väestönosaa, jota kannabiksen käyttö ei miellytä, coffee shop-järjestelmään liittyy oleellisena osana hienovaraisuus. On epäsoveliasta polttaa kannabista kaupungilla. Hollantilaisten, jotka eivät pidä pilvestä, ei tarvitse sitä kohdata tai haistella. Myös kaupungit voivat päättää itsenäisesti, sallivatko ne coffee shopit. Lupien kontrolloinnilla pystytään myös estämään coffee shopien keskittyminen tietyille alueille tai oppilaitosten lähelle.”

Myös Latinalaisessa Amerikassa päihdelainsäädäntö on viime aikoina löystynyt. Vuosikymmenten nollatoleranssin jälkeen Meksiko salli hiljattain viiden kannabisgramman hallussapidon omaan käyttöön.

Global Voicesin bloggari Issa Villareal kirjoittaa kansan reaktiosta dekriminalisointiin:

”Suhtautuminen on ristiriitaista, mutta kaksi teemaa nousee keskustelussa toistuvasti esiin: Väkivalta ja murhat useissa kaupungeissa liittyivät huumeiden salakuljetukseen ja siten myös nopealla aikataululla hyväksyttyyn lakiuudistukseen. Kritiikkiä on annettu siitä, että uutinen lakimuutoksesta levisi suurilta osin itsenäisissä medioissa ja ”suusta suuhun” sen sijaan, että siitä olisi voinut lukea sanomalehdistä. Myös laillistamisen ja dekriminalisoinnin erosta on keskusteltu, jälkimmäisen asettaessa rajoitukset käytölle.”

Juliana Rincón Parra, myös Global Voicesista, kertoo laillistamista ajavista kansalaisryhmistä ympäri maailmaa:

”Monet ihmisryhmät puhuvat huumeiden laillistamisen puolesta, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaisi? Unkarista Kolumbiaan, nuorisosta opettajiin ja poliiseista papistoon yksilöt ja ryhmät tuovat tätä potentiaalisesti arveluttavaa aihetta koskevia argumenttejaan kansalaismedioihin.”

Linkki alkuperäiseen uutiseen:

http://worldfocus.org/blog/2010/02/19/marijuana-laws-loosen-gradually-around-the-globe/9724/

Alankomaalaiset Euroopan vähiten kannabista käyttävien joukossa

Hollantilaiset ovat maanosan vähiten kannabista käyttävien joukossa huolimatta maan hyvin tunnetusta suvaitsevaisuudesta ainetta kohtaan, selviää äskettäin julkaistusta tutkimuksesta.

Euroopan Unionin huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n uusimpien tilastotietojen mukaan hollantilaista aikuisista 5,4 % käytti kannabista kuluneen vuoden aikana, Euroopan keskiarvon ollessa 6,8 %.

Korkeimpia käyttöluvut kuluneen vuoden aikana olivat Italiassa, Espanjassa, Tšekissä ja Ranskassa, kertoo EU-virasto. Italia johti joukkoa 14,6 %:lla. Käyttö oli maassa vuosikymmen sitten vähäisimpien joukossa alle kymmenellä prosentilla. Lissabonissa majaansa pitävän viraston tilastojen mukaan kannabiksen käyttö oli vähäisintä Romaniassa, Maltalla, Kreikassa ja Bulgariassa.

Eurooppalainen kannabiksen käyttö lisääntyi tasaisesti 90-luvulla ja tämän vuosikymmenen alussa, mutta on viime aikoina tasaantunut ja alkanut näyttää alentumisen merkkejä. Tämä on EMCDDA:n mukaan monien kansallisten aineen käyttöä ehkäisevien ja hoitoa tarjoavien kampanjoiden ansiota. Raportin mukaan ”tiedot yleisestä populaatiosta ja koululaiskyselyistä osoittaa käytön tasaantumiseen tai jopa vähentymiseen”.

Alankomaiden mietojen huumeiden politiikka, joka on eräs Euroopan vapaamielisimmistä, sallii kannabiksen alle viiden gramman hallussapidon sekä pienten määrien myynnin ”coffee shopeissa”, joiden hollantilaiset ovat sallineet toimivan jo vuosikymmenien ajan. Miltei viidennes Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitsevasta 228 coffee shopista on lakkautusuhan alla, koska ne sijaitsevat liian lähellä kouluja.

EMCDDA:n raportti Euroopan huumetilanteesta on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa r.reuters.com/vef87f.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL5730185

Yhdysvallat on laillistamassa kannabista kaikessa hiljaisuudessa

Tavallinen jointti voi pelastaa ihmishenkiä. Nyt katsotaan eteenpäin, jotta järjetön kieltolaki voitaisiin lopettaa.

Kun yritysmaailman journalismin Raamattuna pidetty Fortune-lehti tekee kansijutun otsikolla ”Onko pilvi jo laillista?”, tietää siitä asioiden olevan muuttumassa Yhdysvalloissa. Sen tietää myös siitä, kun Barack Obaman Oikeusministeriö julkaisee pitkään odotetun muistion, jonka viesti on, ettei liittovaltion hallitus enää puutu lääkekannabisapteekkien toimintaan – niin kauan kuin se toiminta on osavaltion lainsäädännön hyväksymää. Tämä asia virallistettiin lokakuussa.

Kaiken lisäksi kyseessä ei ollut symbolinen ele. Kannabiksen lääkekäyttö – oli kyseessä sitten kemoterapian aiheuttama pahoinvointi, AIDS:iin liittyvä kuihtuminen, viherkaihi tai jokin muu syy – on nyt laillista 13:ssa osavaltiossa, mukaan lukien suurin niistä, eli Kalifornia. Ensi vuonna 13 muuta osavaltiota ovat aikeissa äänestää aiheesta tai muutoin seurata esimerkkiä. Viime viikolla Kalifornian lainsäädäntökomitea piti ensimmäiset istunnot. Ne eivät koskeneet ainoastaan lääkekannabiksen laillisena pitämistä, vaan myös kaiken kannabiksen dekriminalisointia. Kannusteena tähän olisivat massiiviset rahavirrat, jotka vararikossa oleva osavaltio voisi valjastaa käyttöönsä kannabisverojen myötä.

Aiheesta on tehty myös ovensuukyselyitä. Vuonna 1970 84 % amerikkalaisista halusi pitää kannabiksen laittomana. Nykyisin tämä luku on romahtanut 54 %:iin. Laillistamisen puolella olevien osuus on noussut 60-luvun lopun 18 %:sta nykypäivän 44 %:iin. Saman trendin jatkuessa suurin osa amerikkalaisista tulisi puolustamaan laillistamista jo Obaman ensimmäisen kauden lopussa. Läntisissä osavaltioissa 53 % haluaisi laillistaa ja verottaa kannabista jo tällä hetkellä. Laillistamista tukevat eniten nuoremmat ikäpolvet, ”Obama-sukupolvi”, mutta tukea on alkanut kuulua myös republikaanisen puolueen riveistä.

Todellisuus on kuitenkin jo ovensuukyselyiden edellä. Matka Los Angelesiin voisi antaa sellaisen mielikuvan, että kannabis on jo laillista. Kaupungissa on yli 800 kannabiskauppaa ja Kalifornian osavaltiossa niitä on jo arviolta 7000 kappaletta. Se on monta kertaa enemmän kuin Hollannissa.

Kannabisluvan saaminen lääkäriltä on helpompaa kuin henkivakuutuksen ottaminen. Sen voi todeta lukemalla lehti-ilmoituksia, joissa mainostetaan konsultaatiota 200 dollarin maksua vastaan. Kannabiskauppoja löytyy joka lähtöön, parin pennin puulaakeista aina kapitalistiseen makuun sopiviin luksusmyymälöihin saakka. Lääkekannabisliiketoiminnasta haaveileville yksityisyrittäjille pidetään aiheeseen liittyviä seminaareja. Kaupoissa pidetään esillä jalostettuja lajikkeita, joiden avulla voidaan saavuttaa erityisesti räätälöityjä vaikutuksia: jotkut sopivat pahoinvoinnin lievittämiseen, toiset ruokahalun kiihottamiseen tai nukkumisvaikeuksiin; osa taas auttaa hereillä pysymiseen, elokuvien katselemiseen tai yleiseen rentoutumiseen.

Kannabiksen tärkeimmän aktiivisesti vaikuttavan ainesosan, THC:n määrä on paljon suurempi kuin aiemmin (joskaan väitteellä ei ole todellista pohjaa, vaan sekä vahvempia että miedompia lajikkeita on aina ollut olemassa, eikä merkittävää vahvuuden nousua ole ollut. Tälle esteensä asettaa jo kasvibiologia. -toim.huom.) Mutta koska kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen, on vaikea sanoa miksi sillä olisi merkitystä. Tietenkin jos henkilöllä on pitkä historia mielenterveysongelmien suhteen, ei aivojen kannabinoidireseptoreiden kanssa ole suositeltavaa leikkiä. Mutta sellaisten ihmisten ei kannattaisi käyttää myöskään muita huumausaineita, puhumattakaan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Useimmille ihmisille vahvempi kannabis tarkoittaa ainoastaan sitä, että ainetta tarvitsee ottaa vähemmän toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi. Jos sattuu ottamaan liian paljon, todennäköisesti seurauksena on vain torkahtaminen sekä herääminen ilman krapulaa. Jos baarit alkaisivat myydä kannabista kaljan sijasta, rikostilastot romahtaisivat.

Amerikkalaiset – joille kannabiksen käyttö on lähestulkoon siirtymäriitin tasoinen tapahtuma yliopisto-opiskeluiden alkaessa – tietävät tämän, ja jossain vaiheessa he ovat lopettaneet teeskentelemästä muuta. Viimeiset kolme presidenttiä ovat polttaneet kannabista nuoruusvuosinaan, vaikkakin ainoastaan yksi heistä on kirjoittanut siitä avoimesti. Kun Obamalta kysyttiin Clintonin tapaan kannabissavun hengittämisestä, hän vastasi: ”Eikös se ollut tarkoituskin”. Nuorten kannattajiensa järjestämässä online-konferenssissa ensimmäinen kysymys kuului, olisiko kannabiksen laillistaminen ja verottaminen hyvä asia valtion kassan kartuttamista ajatellen. Obama vain naureskeli aiheelle, mutta yli biljoonan dollarin vuosittaisen budjettivajeen jatkuminen saattaa jossain vaiheessa hyydyttää hymyn.

Yksi avain muutokseen on ollut huomion kiinnittyminen kannabiksen lääketieteellisiin ominaisuuksiin. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista lääkkeenä vuosituhansien ajan. Sitä myytiin joskus Yhdysvalloissa Eli Lillyn lääkeyhtiön toimesta. Kun käyttö sallittiin myötätuntoisesti muutamalle henkilölle, huomattiin vahingossa kuinka vaaratonta se on. Se ei ollut kemiallista riippuvuutta aiheuttava, vaikkakin jonkinlaisia mietoja vieroitusoireita voi tulla pitkäaikaiskäyttäjille, jotka lopettavat käytön välittömästi. Sen sivuvaikutukset ovat minimaaliset verrattuna muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin määrättyihin lääkkeisiin. Se on paljon vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakka tai alkoholi. Se ei johda merkittävästi minkäänlaiseen antisosiaaliseen käytökseen, toisin kuin esimerkiksi metamfetamiini, kokaiini tai heroiini. Useat sen käyttäjistä ovat menestyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, jotka vain valitsevat kannabiksen alkoholin sijaan iltaa rentouttamaan tai helpotuksena syöpähoidon kestämiseen.

Kun kiellämme AIDS-potilailta heidät hengissä pitävän työkalun, ratkaisemme asian kuoleman eduksi. Minulla on ystävä, joka ei olisi koskaan voinut käyttää hänet pelastanutta lääkitystä ilman kannabista. Se oli jossain määrin silmiä aukaiseva tarina, ja monilla muillakin ihmisillä on ollut samankaltaisia kokemuksia. Onko se porttihuume? Toki monet kovien huumeiden käyttäjät ovat polttaneet pilveä ensi alkuun. Mutta lähes kaikki heistä ovat aloittaneet alkoholilla, ja se ei ole laitonta.

Tietenkään mikään ei ole väistämätöntä. Poliisi valvoo sitä yhä ja sadattuhannet amerikkalaiset, suhteettoman suuri osa heistä tummaihoisia ja köyhiä, ovat sen vuoksi vankilassa. Los Angelesin epäonnistuminen säädellä riittävästi sen satoja kannabiskauppoja saattaa johtaa niiden yhteyksiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Siitä voisi tulla takaisku, joka kriminalisoisi uudelleen koko toiminnan.

Asiaa täytyy seurata pari vuotta, jonka aikana selvinnee, toteutuvatko nämä pelot vai käykö asiassa toisin. Luultavasti laillistamista seuraavan vuosikymmenen aikana kannabiksen kieltolaista tulee yhtä outo menneisyyden asia, kuin alkoholin kieltolaista on tullut. Loppujen lopuksi tarpeettomat kieltolait kaivavat maata ainoastaan itsensä alta. Ja tällä hetkellä miljoonat syöpä- ja HIV-potilaat ovat laillistamisen puolella. Samaan aikaan jotkut epätoivoiset hallituksen osastot etsivät, mitä verottaa seuraavaksi. Asia voi mennä jopa vielä pidemmälle: pian kannabis saattaa olla tupakointiakin hyväksyttävämpää.

Tabujen tarve on toki ikuinen, mutta tabujen kohteet muuttuvat jatkuvasti. Tupakan aikakausi saattaa elää viimeisiä hetkiään ja kannabiksen vuosituhat voi olla juuri alkamassa.

Lähde:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/us_and_americas/article6897958.ece

Hollantilaiset coffee shopit valittavat kannabiksen myyntikiellosta

Rajakaupunkien coffee shopit eivät sulata myyntikieltoa helpolla.

Kahdessa lähellä Belgian rajaa sijaitsevassa kaupungissa kannabis asetettiin myyntikieltoon äskettäin huumeturismin ehkäisemiseksi. Näiden kaupunkien coffee shopit ovat haastamassa päätöstä oikeusteitse, tuomioistuinta edustava viranomainen sanoi perjantaina.

Kuulemiset pidetään alueoikeudessa eteläisessä hollantilaiskaupungissa Bredassa 2. lokakuuta. Yksi kuuleminen pidetään hallinnollisen tuomarin edessä ja toinen siviilituomarin edessä, oikeuden puhemies kertoi.

Noin 15 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien Roosendaalin ja Bergen op Zoomin pormestarit julkistivat viime vuonna, että kuntien alueilla sijaitsevissa kahdeksassa coffee shopissa kielletään kannabiksen myynti 16. syyskuuta lähtien.

Tämän kiellon tarkoituksena olisi estää pääasiassa Ranskasta ja Belgiasta tulevien turistien tulva. Noin 25 000 turistia viikossa käy kyseessä olevien kaupunkien coffee shopeissa.

Alankomaissa on kuitenkin erittäin edullinen joukkoliikenne ja maan päästä päähän matkustaminen vie parin tunnin lisäksi vain 4–5 euroa. Esimerkiksi Belgialainen turisti joutuisi nyt istumaan junassaan vartin pidempään ja maksamaan matkastaan pari euroa lisää saadakseen kannabista laillisesta coffee shopista muista kaupungeista.

Turistit ja heidän rahansa löytänevät toiset kaupungit ja coffee shopit pian, laittomista myyjistä puhumattakaan.

Kuitenkin lähes kaikki sekä Alankomaiden pormestareista että valtuutetuista kannattaa nykyistä sallivaa linjaa, ja selvä enemmistö haluaisi laillistaa koko ketjun tuotannosta jakeluun. Vajaa vuosi sitten tehdyn kyselyn tulokset voit lukea täältä.

Kuusi coffee shopeista hävisi jo aiemmin tekemänsä valituksen pormestarien päätöksestä, päivää ennen myyntikiellon voimaan astumista. Ainoastaan yksi coffee shopeista, joita kielto koski, avasi ovensa 16. syyskuuta, vakuuttaen myyvänsä ”vain kahvia”.

Coffee shopit voivat jatkaa toimintaa tavallisina baareina tai kahviloina, mutta kannabiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista viiden vuoden mittaisella toiminnan lopettamisella.

Pienten kannabismäärien hallussapito ja käyttö dekriminalisoitiin Hollannissa vuonna 1976, ja sitä myydään siellä noin seitsemässäsadassa lisensoidussa coffee shopissa.

Hollannin kristillisten johtama nykyinen hallitus esitti tässä kuussa suunnitelman rajoittaa huumeturismia rajoittamalla satoja kannabiskahviloita vain paikallisille.

Lähde:

http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5h8QfHqhG0dUDaqhh5eKGmj16WbkA

Alankomaiden hallitus käy kannabisturismin kimppuun

Alankomaiden hallitus harkitsee kannabispasseja coffee shoppien käyttäjille, tarkoituksena pitää ulkomaiset turistit ulkopuolella.

Tietojen mukaan ministerit suunnittelevat jatkavansa 30 vuotta kestänyttä mietojen huumeiden politiikkaa, joka sallii käyttäjien pitää hallussaan 5 grammaa kannabista ilman syytettä. Hallinto on kuitenkin huolissaan joidenkin kannabista myyvien, coffee shoppeina tunnettujen, kahviloiden koosta, sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta aineen tuottamiseen ja myymiseen.

Kannabiksen tuotanto paria kasvia lukuun ottamatta on rikos. Kannabista saa siis myydä pieninä erinä, pitää hallussaan ja käyttää, mutta sen pitäisi ilmestyä tyhjästä. Onkin ehdotettu, että kasvatus otettaisiin julkisten tahojen haltuun. Tällöin koko ketjusta siemenestä keuhkoon tai vatsaan tulisi tunnettu, kontrolloitu ja verotettu.

Nykyisen hallituksen ministerit haluavat nähdä pienten, paikallisia markkinoita palvelevien coffee shoppien paluun. Kannabispassien esitteleminen tekisi ulkomaisten turistien coffee shoppien käytön vaikeammaksi.

Hallinnon tukeman coffee shoppien jäsenyysjärjestelmän kokeilu on määrä alkaa piakkoin Maastrichtissa, jossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia kannabista ostamaan pyrkiviä matkailijoita Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta.

Uusi lainsäädäntö

Tietojen mukaan uusi laki esiteltäisiin ensi keväänä.

Tämän vuoden heinäkuussa hallituksen komissio päätyi tulokseen, että nykyinen ”katseen kääntämisen” käytäntö mietojen huumeiden tapauksessa on johtanut järjestäytyneen rikollisuuden osallistumisen lisääntymiseen. Komission suositti paluuta pienempiin coffee shoppeihin.

Viime vuonna hallituksessa esiintyi erimielisyyttä suhtautumisessa mietoihin huumeisiin. Kristillisdemokraatit ja toinen kristillispainotteinen hallituspuolue, ChristenUnie, kertoivat haluavansa lopettaa nykyisen sormien läpi katsomisen politiikan. Työväenpuolue oli sitä mieltä, että kannabiskahviloiden sulkeminen johtaisi rikollisuuden lisääntymiseen ja huumeisiin liittyvien ongelmien kasvamiseen.

Coffee shoppien omistajat eivät olleet vakuuttuneita, että ainoastaan Hollannin kansalaisille myönnettävien kannabispassien käyttöönotto olisi täysin lainmukaista, ja lisäksi he varoittivat, että turistien pitäminen poissa kannabiskahviloista lisäisi katukauppaa.

Alankomaissa on noin 700 kannabiskahvilaa, mutta useaa kymmentä niistä uhkaa sulkeminen vuoteen 2011 mennessä, koska ne sijaitsevat nykysäädösten mukaan  liian lähellä kouluja.

Paikallishallinoilla on jo nyt oikeus päättää sallivatko ne lainkaan coffee shoppeja alueellaan.

Lähde:

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2009/09/cabinet_to_get_tough_on_cannab.php

Alankomaat 12. sijalta viidenneksi nuorten kannabiksenkäytössä

Vastoin Hollannin suvaitsevan huumepolitiikan kannattajien yleistä väitettä, Alankomaiden nuorten kannabiksenkäyttö ei olisi enää Euroopan keskitasoa vähäisempää vaan suurempaa. Tämä selviää vuonna 2007 suoritetusta Eurooppalaisesta alkoholin ja muiden huumeiden ESPAD-koulukyselystä.

Nuorten kannabiksen käytössä Alankomaat sijoittuu Euroopan keskitasoa korkeammalle. 28 % maan 15–16-vuotiaista nuorista kertoi käyttäneensä kannabista jossain vaiheessa elämäänsä, Euroopan keskiarvon ollessa 19 %. Viimeaikainen kannabiksenkäyttö (vähintään kerran kuluneen kuukauden aikana) oli yli kaksinkertaista maanosan keskiarvoon verrattuna – lukujen ollessa 15 ja 7 prosenttia.

Alankomaat on noussut 35 Euroopan maan listauksessa vuoden 2003 sijalta 12 uusimmalle sijalle viisi viimeaikaisessa käytössä. Tämä johtuu osaksi kahden prosenttiyksikön noususta vuoden 2003 13 prosentista ja toisaalta siitä, että mm. Ranskan ja Englannin, joissa käyttö oli Alankomaita suurempaa vuonna 2003, käyttö väheni Ranskassa 22:sta 15 prosenttiin ja Britanniassa 20:stä 11 prosenttiin.

Hollannin nuoriso uskoo laajalti kannabiksen olevan melko harmitonta. Tämä kenties vapaamielisen ilmapiirin seurauksena. Koululaisten osuus, joiden mielestä säännöllinen kannabiksen käyttö sisältää suuria riskejä, on kaikista ESPAD-tutkimuksen valtioista alhaisin Hollannissa. Korkein osuus, 80 prosenttia, on Suomessa.

Lähes puolet, 49 prosenttia, hollantilaisista koululaisista sanoo, että kannabista on (melko) helppoa hankkia. Tämä panee Alankomaat kolmannelle sijalle Tsekin (66 %) ja Britannian (51 %) jälkeen. Hollannin kuulut kannabiskahvilat päästävät sisään vain täysi-ikäisiä.

Hollantilaisten koululaisten osuus, jotka sanovat kokeilleensa ekstaasin, amfetamiinin, psykedeelien, kokaiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita, on 7 prosenttia, mikä on sama kuin Euroopan keskiarvo. Myös tupakointi on Hollannissa maanosan keskitasoa. Alkoholin käytössä he sitten pärjäävätkin huonommin.

Lähes neljännes 15–16-vuotiaista hollantilaiskoululaisista joi kyselyä edeltäneenä kuukautena alkoholia yli 10 kertaa. Euroopan keskiarvo kyselyssä oli 10 prosenttia. Vain Itävallan koululaiset juovat enemmän kuin hollantilaiset. Hollannissa nuorten kerralla käytetyt alkoholiannokset ovat myös hieman maanosan keskitasoa ylempänä, mutta Tanskan, Britannian ja Norjan kaltaiset maat sijoittuvat tässä vertailussa huomattavasti korkeammalle.

Alankomaiden nuoret pitävät alkoholin käytön riskejä pieninä. Vain 18 prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa oman alkoholinkäyttönsä aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia, kuten terveysongelmia tai harmeja virkavallan kanssa. Euroopassa luku on keskimäärin 32 prosenttia. Hollanti sijoittuu tässä kysymyksessä listan jaetulle alimmalle sijalle yhdessä Saksan kanssa.

Tämä oli neljäs kerta, kun neljän vuoden välein tehtävä Euroopan laajuinen kysely toteutettiin. Hollannissa aineiston keräämisen rahoitti terveysministeriö ja sen toteuttivat yhteistyössä Trimbos-instituutti ja Utrechtin yliopisto.

Lähde:

http://www.nisnews.nl/public/040409_1.htm

Hollantilaiset esittelevät ”ruohopassin” taistellakseen huumeturismia vastaan

Kahdeksan Saksan ja Belgian rajoja lähellä sijaitsevaa kaupunkia ottaa käyttöön jäsenkortit mietojen huumeiden käyttäjille yrittäen käydä kamppailuun huumeturismia vastaan.

”Coffee shopien tulee keskittyä uudelleen niiden alkuperäiseen toimintaan: pienten ruohomäärien myymiseen omalle väestölle”, sanoi eteläisen Maastrichtin kaupungin edustaja. Kaupunki on eräs kahdeksasta projektissa mukana olevasta.

Vaikka miedotkin huumeet ovat Hollannissa virallisesti kiellettyjä, coffee shopien sallitaan myydä pieniä määriä kannabista. Tämä houkuttelee sekä paikallisia että matkailijoita.

Nyt esiteltävä ”ruohopassi” mahdollistaa maksimissaan kolmen kannabisgramman ostamisen. Korttia varten on rekisteröidyttävä, ja kaupungit toivovat ylimääräisen byrokratian vaikuttavan vähentävästi pelkästään ainetta varten maahan tulevien päivämatkailijoiden määriin.

Lähellä Belgian rajaa sijaitsevat Bergen op Zoomin ja Roosendaalin kaupungit ovat jo ilmoittaneet sulkevansa kaikki kannabiskahvilansa kahden vuoden sisällä taistelussa huumeturismia ja rikollisuutta vastaan.

Maastrichtin pormestari Gerd Leers kertoi viime vuonna, että noin 60 prosenttia kaupungin coffee shopien asiakkaista on ranskalaisia ja belgialaisia.

Coffee shopien omistajat kannattavat ruohopassialoitetta, mutta jotkut heistä ovat varovaisia. ”Olemme samaa mieltä siinä, että taistelua rikollisuutta ja maanalaista bisnestä vastaan tulee käydä, mutta emme milloinkaan halua ottaa osaa ulkomaalaisten syrjintään”, sanoi Marc Josemans, Maastrichtin coffee shopien yhdistyksen puheenjohtaja.

Lähde:

http://www3.signonsandiego.com/stories/2009/may/12/090512dutch-grass-pass/

Alankomaiden valtionvarainministeri: Pankkien on hyväksyttävä kannabiskahvilat

Alankomaalaisten pankkien on hyväksyttävä coffee shopit asiakkaikseen, Alankomaiden valtionvarainministeri Wouter Bos sanoi perjantaina 13.2.

Vaikka Bos ei voi pakottaa pankkeja hyväksymään coffee shoppeja asiakkaikseen, pyysi hän Alankomaiden kartellien vastaista viranomaista tutkimaan tapausta sanoen, että pankeilla vaikuttaa olevan salaliitto tai he syrjivät asiakkaita.

Valtionvarainministerin toiminta on seurausta joidenkin alankomaalaisten pankkien tavasta kieltäytyä avaamasta tiliä coffee shopille. Ensimmäisenä näin toimi ABN Amro -pankki noin 12 vuotta sitten. Rabobank seurasi perässä ja vain muutama viikko sitten Postipankki liittyi tähän joukkoon.

Coffee shopit ovat luvanvaraisia laillisia yrityksiä Alankomaissa. Niillä on lupa myydä pieniä määriä kannabista. Monet pankit kuitenkin kieltäytyvät uusien tilien avaamisesta ja lopettavat vanhoja.

Bos sanoi toimivansa, koska pelkää, että mikäli coffee shopit eivät saa tilejä pankkiin, ne on pakotettu turvautumaan rikollisiin ja näiden palveluihin rahoituksessa, säästämisessä ja varainhallinnassa.

Lähde:

http://stopthedrugwar.org/chronicle/572/dutch_banks_cannabis_coffee_shops