Uusi kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi on avattu. Tätä versiota työstämässä on ollut yli 40 henkilöä, ja sen perustelut ovat pitkät ja vakuuttavat. Nähtäväksi jää onko Coloradosta lähtenyt lumivyöry ja Uruguaysta mutavyöry, joiden vaikutukset näkyvät jo Suomessakin.
Tutustu aloitteen sivustoon: http://dekriminalisointi.fi/
Aloitetta voit käydä kannattamassa täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/703
Yhtenä Globaalin huumekomission edustajana Richard Branson vieraili Portugalissa onnitellakseen heitä 10 vuoden aikana menestykseksi osoittautuneesta huumepolitiikasta.
Kymmenen vuotta sitten Portugalin hallitus vastasi yleisön laajaan huolestuneisuuteen huumeista ja niiden käytöstä hylkäämällä kokonaan ”huumesodan” lähestymistapana ja sen sijaan he dekriminalisoivat huumeiden hallussapidon ja käytön. Lisäksi tehtiin tärkeitä vastuualueiden uudelleenjärjestelyjä siirtämällä huumeiden kysynnän kasvu ja riippuvuuksien hallinta sisäministeriön alaisuudesta terveysministeriön alaisuuteen. Näin saatiin muutettua virallinen suhtautuminen huumeita käyttävään henkilöön rikollisen sijasta hoidettavana potilaana.
Nyt Portugali tarjoaa kymmenen vuoden arvokkaat kokemukset siitä kuinka dekriminalisointi yhdistettynä näyttöön perustuviin strategioihin voi vähentää huumeiden käyttöä, riippuvuuksia, paluuta rikosten pariin, HIV-infektioita ja mikä monelle tärkeintä; luoda turvallisempia yhteisöjä kaikile ihmisille. Branson haluaa kertoa selkeästi mitä on oppinut vierailullaan Portugaliin ja mitä muiden maiden tulisi tutkia pikaisesti.
Vuonna 2001 Portugalista tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka virallisesti poisti kaikki rikosoikeudelliset seuraamukset henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumeiden, kuten marihuanan, kokaiinin, heroiinin ja metamfetamiinin, hallussapidosta.
Vankilatuomio korvattiin tarjouksella hoidosta. Ajatuksena oli, että vankilan pelko ajaa addiktit maan alle ja että vangitseminen on huomattavasti kalliimpaa kuin hoito.
Portugalin uuden hallinnon myötä syylliseksi pienten määrien hallussapitoon todetut ihmiset lähetettiin psykologista, sosiaalityöntekijästä ja vankilan sijaan sopivaan hoitoon ohjaavasta oikeusavustajasta koostuvan paneelin eteen. Hoitoonohjauskin voidaan hylätä ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Köyhän, sosiaalisesti konservatiivisen ja suurelta osin katolilaisen maan kriitikot pelottelivat rangaistavuuden poistamisen avaavan maan ”huumeturisteille” ja pahentavan Portugalin huumeongelmaa. Maassa oli yksi korkeimmista kovien huumeiden käyttöasteista Euroopassa. Nykytilannetta kuvaava Cato-instituutin tutkimus osoittaa kuitenkin päinvastaista.
Cato-instituutin huhtikuussa 2011 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että viisi vuotta huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon dekriminalisaation jälkeen laittomien huumeiden käyttö portugalilaisteinien keskuudessa oli vähentynyt ja likaisten neulojen yhteiskäytön aiheuttamien uusien HIV-infektioiden määrä romahti. Samaan aikaan huumeongelmaansa apua hakevien ihmisten määrä kaksinkertaistui.
Dekriminalisaatio ja sen tuomat muutokset ovat mahdollistaneet Portugalin hallituksen hallita ja valvoa huumeisiin liittyviä ongelmia paljon paremmin kuin kuin käytännössä mikään muu länsimaa voi tehdä.
Verrattuna Euroopan ja Yhdysvaltojen huumeidenkäyttölukemiin Portugalin tilastot ovat erittäin vakuuttavia:
Dekriminalisoinnin jälkeen Portugalilla on EU-alueen matalin kannabista joskus elämänsä aikana käyttäneiden osuus yli 15-vuotiaiden keskuudessa: vain 10%. Yhdysvaltojen vertailukelpoisin lukema kuvaa yli 12-vuotiaiden kannabiksenkäyttöä ja siellä käyttöaste on 39,8%. Useammat yhdysvaltalaiset ovat käyttäneet kokaiinia kuin portugalilaiset kannabista.
Caton tutkimuksen mukaan vuosien 2001 ja 2006 välillä mitä tahansa laittomia huumeita elämänsä aikana kokeilleiden osuus ikäryhmässä seitsemäsluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin tippui lukemasta 14,1% lukemaan 10,6%. Myös vanhempien teinien huumeiden käyttö väheni.
Heroiinin käyttö 16-18 vuotiaiden keskuudessa tippui 2,5%:sta lukemaan 1,8%. Uusien HIV-infektioiden määrä huumeidenkäyttäjien keskuudessa tippui 17% vuosien 1999 ja 2003 välillä. Heroiinin ja vastaaviin huumeisiin kuolleiden määrä vähentyi yli puolella.
Dekriminalisoinnin jälkeen huumeriippuvuutensa hoidoksi korvaushoitolääkkeitä metadonia tai buprenorfiinia käytti 14877 kun aiemmin määrä oli vain 6040. Lainvalvonnossa ja oikeusprosesseissa säästetty raha mahdollisti rahoituksen lisäämisen korvaushoidoille ja ilmaisen hoidon.
Omaisuutta koskevat varkaudet ovat vähentyneet todella dramaattisesti. Joidenkin arvioiden mukaan 50-80% omaisuutta koskevista varkauksista on huumeiden käyttäjien tekemiä.
Yhdysvalloissa on maailman korkeimmat käyttölukemat kokaiinin ja kannabiksen osalta. Samaan aikaan suurimmassa osassa EU:ta, kuten vaikka Hollannissa, on huomattavasti vapaamielisemmät huumelait kuin Yhdysvalloissa, mutta silti selvästi matalammat käyttölukemat.
Nykyinen poliittinen keskustelu perustuu pääosin ”spekulointiin ja pelon lietsontaan” lievemmän huumepolitiikan seurauksien empiiristen tutkimusten ja olemassa olevien aineistojen analysoinnin sijaan. Portugalissa tarkoituksena oli neutraloida yksi maan suurimmiksi uhkaavasti kasvaneista kansanterveydellisistä ongelmista. Dekriminalisointi ei johda lisääntyneeseen huumeiden käyttöön.
Portugalin 10 vuotta jatkunut kokeilu osoittaa selvästi, että liika on liikaa. On aika lopettaa sota huumeita maailmanlaajuisesti. Meidän täytyy lopettaa huumeidenkäyttäjien kriminalisointi. Huumeidenkäyttäjille tulisi tarjota hoitoa ja mahdollisuutta terveeseen parempaan elämään – ei vankilaa. Huono huumepolitiikkaa vaikuttaa kirjaimellisesti satojen tuhansien yksilöiden ja yhteisöjen elämää ympäri maailmaa. Meidän täytyy tarjota lääketieteellistä apua heille joilla päihteiden käyttö on ongelma.
Huono huumausainepolitiikka vaikuttaa kirjaimellisesti satoihin tuhansiin yksilöihin ja yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Meidän täytyy tarjota lääkärin apua niille, joilla on ongelmia huumeidenkäyttönsä kanssa – ei rikosoikeudellisia rangaistuksia.
Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja Sir Richard Branson on Virgin-imperiumin perustaja, Iso-Britannian seitsemänneksi rikkain henkilö ja hän on pian viemässä turisteja avaruuteen.
Lähde:
Millaista on olla lääkekannabiksen käyttäjä Ruotsissa? Kannabisuutiset tavoitti Joakim Hedströmin ja hän lupautui antamaan meille haastattelun. On kiintoisaa päästä lukemaan kannabiksen lääkekäytöstä naapurimaassamme todellisen pioneerin kokemuksien kautta.
Joakim Hedström on ruotsalainen, joka on hakenut lähes koko ikänsä apua päivittäisiin päänsärkyihin, migreeniin ja ADHD:hen. Hänelle on määrätty kymmenittäin kipulääkkeitä, rauhoittavia, masennuslääkkeitä ja unilääkkeitä kipuun, masennukseen, ahdistukseen ja univaikeuksiin. Vaikutukset ovat olleet joko vähäiset tai olemattomat.
Noin kymmenen vuotta sitten Joakim kokeili ystävänsä tarjoamaa jointtia ja havaitsi kannabiksen tarjoavan helpotusta vaivoihinsa, sekä myös mahdollisuuden keskittymiseen. Kannabis lievensi hänen masennustaan, auttoi nukkumaan hyvin ja helpotti huomattavasti ADHD:n aiheuttamaa jatkuvaa stressiä ja ahdistusta.
Ruotsissa ei kuitenkaan asiaan suhtauduttu myönteisesti ja Joakimin täytyi matkustaa kesäkuussa 2010 Saksaan vierailemaan hänelle ennestään tutun lääkärin luokse, joka kirjoitti reseptin Dronabinolille (Marinol). Kyseinen lääke on synteettistä tetrahydrokannabinolia, eli yhtä kannabiksen vaikuttavaa ainesosaa THC:ta. Ruotsin tulli luonnollisesti takavarikoi lääkkeet ja Joakimia epäiltiin huumausaineiden hallussapidosta. Syyttäjä kuitenkin luopui syytteistä kuusi kuukautta myöhemmin perustelunaan ”esitettyjen todisteiden valossa en näe objektiivista syytä nostaa syytteitä, tai odottaa tuomiota”.
Kaksi päivää myöhemmin Joakim sai poliisin takavarikoimat lääkkeensä takaisin. Hänestä tuli samalla ensimmäisen ruotsalainen, joka on kuljettanut vastaavanlaista lääkettä toisesta Schengen-maasta Ruotsiin itsenäisesti. Valitettavasti Joakim ei ole kuitenkaan saanut ensimmäisten 30 päivän jälkeen lääkettä, sillä viranomaiset tekivät hänelle selväksi oman tulkintansa laista ja Joakim saa tuoda Dronabinolia maahan vain viiden päivän lääkeannosta vastaavan määrän. Tämä tekeekin lääkkeiden saamisesta käytännöllisesti katsoen mahdotonta.
Lääkekannabiksen suhteen tilanne ei ole Ruotsissa vielä muuttunut mihinkään. On kuitenkin lupaavaa, että brittiläinen lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals pyrkii saamaan hyväksynnän Sativex-suihkeelleen myös Ruotsissa. Kyseinen kannabistiivistesuihke on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien Kanadassa ja se on hyväksytty lääkelistalle 2010 mm. Britanniassa, Espanjassa, sekä tulossa Saksassa myyntiin heinäkuussa 2011. Yhtiön tavoitteena on saada Bayer-konsernin kautta myyntilupa useisiin Euroopan maihin kuten mm. Ranskaan, Italiaan, Tanskaan ja Ruotsiin. On mahdollista, että Sativexia voisi olla saatavilla Ruotsissa jopa jo vuonna 2011. Ruotsissakin Sativex tultaneen hyväksymään ensimmäisenä MS-taudin hoitoon, mutta hyväksytyksi tultuaan lääkettä voidaan määrätä mihin tahansa sairauteen, jos lääkäri uskoo potilaan hyötyvän siitä, ja jos potilas on kokeillut jo yleisimmät hoitokeinot.
Joakimin kohdalla Dronabinolista oli selvää lääkinnällistä hyötyä. Se auttoi häntä nukkumaan paremmin, hänen käytöksensä oli rauhallisempaa ja hän pystyi keskittymään helpommin. Joakim oli paremmalla tuulella ja tunsi olevansa levollisempi itsensä kanssa. Asia mitä harva ADHD:sta kärsivä voi sanoa. Katukaupasta saatuun kannabikseen verrattuna Dronabinolissa on kuitenkin synteettinen tunne; se tuntui säädellyltä eikä vaikuttanut kaikilla samoilla positiivisilla tavoilla kuin luonnollinen kannabis. Tämä johtuu siitä, että Dronabinolissa on vain yhtä vaikuttavaa kannabinoidia, THC:tä, kun taas kannabis luonnollisesti sisältää useita eri kannabinoideja, joista tärkeimmät ovat THC, CBD ja CBN. Kaksi jälkimmäistä eli kannabidioli CBD ja kannabinoli CBN ovat tärkeitä lääkinnällisiä tekijöitä. CBD voi GW Pharmaceuticalsin tutkimuksien mukaan merkittävästi lisätä kannabinoidien kipua lievittäviä ominaisuuksia.
Joakim ei ole omien sanojensa mukaan saanut koskaan mitään sivuvaikutuksia kannabiksesta. Katukannabiksesta hän on ottanut liian suuria annoksia ja näissä pahimmat vaikutukset olivat väsyneisyys ja nukahtaminen tai huimauksen ja sekavuuden aiheuttama oksentaminen. Dronabinolia hän ei ole koskaan ottanut tarvettaan enempää ja siitä ei ole koskaan tullut mitään sivuvaikutuksia.
Ruotsissa Joakimille oli ehditty kokeilla yli kahtakymmentä erilaista lääkettä ahdistukseen, masennukseen, nukkumisvaikeuksiin, ADHD:hen, migreeniin ja muihin vaivoihin. Useimmat lääkkeistä eivät vaikuttaneet mitenkään, mutta joissain tapauksissa, kuten amfetamiinijohdannaisen Concertan kanssa, tuli voimakkaita sivuoireita. Lisäksi käyttäessään Concertaa Joakim eivät voinut käyttää kannabista, koska hän joutui käymään säännöllisesti huumetesteissä säilyttääkseen käyttöoikeuden Concertaan. Joakim on kuitenkin käyttänyt kannabista vaihtelevasti jo kymmenen vuoden ajan pääasiallisena lääkkeenä itselääkiten, mutta myös lisälääkityksenä tarvittaessa, kuten esimerkiksi apuna nukahtamiseen tai kun reseptilääkkeiden vaikutukset eivät ole olleet toivotut.
Jo yli kuuden vuoden ajan Joakim on keskustellut ruotsalaisten lääkäreiden kanssa lääkekannabiksen käytöstä. Heidän näkemyksensä eroaa täysin saksalaisen lääkärin näkemyksestä; aluksi hän ei saanut edes keskustelua asiasta aikaiseksi. Lääkärit vain kohauttivat olkapäitään ja vaipuivat hiljaisuuteen. Joakim melkein menetti toivonsa avoimesta keskustelusta kokemuksiensa suhteen. Tässä vaiheessa Joakim kuitenkin alkoi kertoa avoimemmin aiheesta nettisivunsa kol14.com:in kautta ja sai kipeästi kaipaamaansa tukea ihmisiltä ympäri maailmaa. Se sai hänet entistä päättäväisemmäksi asian loppuun asti viemisen suhteen, joten hän jatkoi sinnikkäästi yrityksiään puhua asiasta. Lopulta tämä johti siihen, että lääkärit hyväksyvät Joakimin näkemyksen ja tekevät jopa muistiinpanoja hänen sanomisistaan. Lääkärit eivät tietenkään vielä salli Joakimin harrastavan itselääkintää, eikä hän ole tehnytkään sitä muutamaan vuoteen: Joakim haluaa saada lääkkeensä laillisesti ja todistaa lopullisesti kaikille, että hän on oikeassa ja tietää itse mikä on parasta hänelle.
Linkkejä ja lähteitä:
Joakimin sivut: kol14.com
http://kol14.com/slaggtippen/marinol-trial-donations-wanted/
http://kol14.com/slaggtippen/legally-imported-cannabis-medicine/
https://kannabisuutiset.wordpress.com/?s=GW
https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/09/12/kannabislaakinta-ja-tiede/
https://kannabisuutiset.wordpress.com/2010/02/07/laittoman-kannabiksen-vahingollisuus-thc-vs-cbd/
Arvostetun Yhdysvaltain opettajajärjestön johtaja on päättänyt antaa julkisen tukensa kannabiksen laillistamiselle.
Opettajajärjestön johtaja Randi Weingartenin mukaan olisi korkea aika laillistaa kannabis. Weingarten johtaa Yhdysvaltain opettajajärjestöä (American Federation of Teachers) ja oli aiemmin New Yorkin opettajajärjestön johtaja. Nyt hän on tuonut julki tukensa Kalifornian ehdotukseen laillistaa kannabis yksityiskäyttöön.
”Kohtuudella voi käyttää kaikenlaista”, Weingarten sanoi, kun ”Real Time” -sarjan vetäjä Bill Maher kysyi Randilta, tukisiko hän tätä ehdotusta.
”Vautsi”, reagoi Washington Postin toimittaja Jonathan Capehart. ”Opettajan hyväksymää!”
Weingarten nopeasti lisäsi, että hän hyväksyisi pilvenpolton ainoastaan ”sitten kun se on laillista”.
Kalifornian aloite, nimeltänsä ”Regulate, Control and Tax Cannabis Act” (”Kannabiksen säännöstelyn, kontrollin ja verotuksen asetus”) sallisi yli 21-vuotiaiden pitää hallussa yhden unssin (n. 28 grammaa) verran kannabista ja kasvattaa itse kannabiskasveja korkeintaan 25 neliöjalan (n. 2,3 neliömetriä) alueella. Laki sallisi myös kannabiksen kasvatuksen ja myynnin, sekä tuotannon ja myynnin tuottojen verotuksen.
Maher kysyi myös vanhemmista, jotka käyttävät itse, mutta eivät haluaisi lapsiensa käyttävän. Weingarten totesi, että ”Kun jostain tulee kielletty hedelmä, on pakko käyttää aikaa varmistaakseen, että kun sanot ’ei’, ihmiset myös uskovat, että tarkoitat sitä.”
Myöhemmin Weingarten kertoi Daily News -lehdelle, että ”En hyväksy kannabista tai muitakaan kiellettyjä huumeita käyttäviä lapsia, samoin kuin en hyväksy myöskään alaikäisten juopottelua. Jos kannabis laillistettaisiin, mielestäni se tulisi pitää poissa lasten saatavilta.”
Weingarten on 52-vuotias New Yorkin kasvatti. Omasta taustastaan hän toteaa, että ”Suurten ikäluokkien edustajana, poltin toki kannabista. Mutta astman vuoksi kokemukseni oli varsin lyhytaikainen.”
Siinä missä laillistamisen puolustajat ovat taputtaneet Weingartenille, ”Partnership for a Drug-Free America” (”Yhteistyö Huumevapaan Amerikan Puolesta”) -järjestö on kritisoinut hänen mielipiteitään. ”Kannabiksen laillistaminen toisi alkoholin lisäksi valikoimaan aineen, joka on jo liian paljon saatavilla, sekä haitallinen lapsille”, kertoo puhenainen Josie Feliz. ”Meidän on vaikea nähdä laillistamista positiivisena asiana.”
Äänestäjät päättävät Kalifornian aloitteesta marraskuussa.
Lähde:
Hamppuministeriksikin kutsutun Timo Haaran oikeudenkäynti Itä-Suomen hovioikeudessa oli 4.3.2010. Päätöksen pitäisi tulla 90 päivän sisällä.
Keiteleläinen hampunkasvattaja Timo Haara oli valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen saamastaan 2 vuoden ja 2 kuukauden tuomiosta. Hänen rikoksensa oli kasvattaa hamppua. Hän on ehtinyt saada jo tapaukselleen julkisuutta ja esiintynyt mm. Nelosen Maria-ohjelmassa.
Kihlakunnansyyttäjä Ari Saastamoinen oli pitämässä tuomion vähintään samanlaisena. Lisäksi käsiteltiin kahden muun henkilön tapauksia. Haaran entisellä tyttöystävällä oli 6 kk tuomio avunannosta Haaran törkeään huumausainerikokseen ja Haaran tuttavalla Risto Utriaisella ampuma-aserikos ja käyttörikos. Hän oli käyttänyt Haaran antamaa hamppua lääkkeenä nivelreumaan.
Paikalla oikeudenkäyntiä seuraamassa oli noin 20 henkeä. Ihmisiä oli saapunut paikalle mm. Turusta, Tampereelta, Porista ja Jyväskylästä.
Syyttäjän mukaan Haara on kasvattanut hamppua huumausaineeksi. Todisteena oli valokuvia ja videota poliisilta ja KRP:n laboratorion analyysi kasveista. Koska entinen tyttöystävä oli seurustellut teon aikaan Haaran kanssa, häntä syytettiin avunannosta. Syyttäjä väitti Haaran vieneen kannabista useaan otteeseen Etelä-Suomeen myytäväksi, ja että satoa olisi ollut useita kiloja. Syyttäjän mukaan yhdestä kasvista saadaan ainakin 100 g kuivaa kukintoa, ja THC-pitoisuudesta riippumatta kyseessä on aina päihde. Todisteiksi esitettiin myös laskelmia nousseesta sähkönkulutuksesta ja nauhoitettuja puheluita.
Haaran asianajajan mukaan kyseessä on ollut viaton kiinnostus hamppua kohtaan. Haara on myöntänyt pitäneensä hallussaan 300 g kuivattua kukintoa, mutta pääpaino on ollut hampun hyötykäytössä. Sisätiloissa tapahtunut kasvatus oli risteyttämiseen, lajikkeiden turvaamiseksi ja jalostustoimintaan. Kasveissa oli THC:a, mutta pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niistä olisi huumeeksi. KRP:n laboratoriossa tutkitut näytteet olivat THC-pitoisuuksiltaan 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %. Huumausaineksi kasvatettuna tämä olisi vain kelvoton yritys. Ensimmäisessä kasvatuksessa, jonka tuomion Haara on jo sovittanut, korkein mitattu pitoisuus oli 7,9 % eli kasvattajalla olisi halutessaan ollut kykyä suurempiin pitoisuuksiin. Puolustuksen mukaan huumaavia kasvinosia oli alhaisten pitoisuuksien vuoksi 0 grammaa eli rangaistus on täysin kohtuuton.
Poliisin rikoslaboratorio toteaa kaikki näytteet huumausaineeksi pitoisuuksista välittämättä. Suurimmassa osassa näytteistä ei ollut ollenkaan THC:a ja lopuissakin vain hyvin pieniä pitoisuuksia. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta poliisin tai syyttäjän kantaan. Haara itse on käyttänyt kasvinosia mm. teessä.
Oikeudessa kuultiin pari nauhoitettua puhelua, joista syyttäjä yritti spekuloida osallisuutta kilokauppaan ja poimi mm. esiin termin ’vihreä bonus’ viitteenä huumekauppaan. Haaran asianajajan mukaan todellisuudessa tällä viitattiin tavalliseen piipputupakkaan, josta näytettiin todisteena Haaran tilalta poliisin ottama kuva, jossa näkyi pussi kyseistä tupakkaa pöydällä. Lisäksi nähtiin poliisin tekemä DVD jossa oli kuvia kasveista, tiluksista, kuivumassa olevista kasveista ja sisätilojen kasvatusvälineistä.
Ensimmäisenä todistajanaitioon marssi Haara itse. Hän kertoi kiinnostuneensa hampusta vuosituhannen vaihteessa. Hän lähti jo silloin suunnittelemaan hanketta, jonka vuoksi on nyt tuomiolla. Tarkoituksena oli tutkia hampun hyötykäytön ominaisuuksia ja jalostaa kasvia. Lopullisena tavoitteena mm. alhainen THC-pitoisuus. Ilman kasvihuoneolosuhteita systemaattinen jalostus on lähes mahdotonta. Haara sanoi kasviensa olevan jalostukseen ja että niihin eivät kuulu päihdelajikkeet. Hän sanoi luovuttaneensa kukintoa sairauksista kärsiville ihmisille. Esimerkiksi eräällä selkävaivoista kärsivälle helsinkiläisnaiselle. Haara halusi muistuttaa myös EU:n laatimasta raportista jossa kannabiksen todettiin olevan päihteistä vähiten haitallista. Lue myös MTV3:n uutinen raportista. Hän uskoi, että alhaisesta pitoisuudesta huolimatta kasvinosia voitaisiin käyttää lääkkeiden raaka-aineina.
Suomessa on mahdollista saada maataloustukia lajikkeille joiden THC-pitoisuudet ovat alle 0,2 %. Kanadassa vastaava raja on 1,5 % ja huumausaineeksi käytettävässä kukinnossa pitoisuus on 5 – 25 %. Haara kertoi jalostaneensa kasvia, jossa olisi tasapainossa öljy-, kuitu- ja lääkekäyttöominaisuudet. Ensisijaisesti hän haluaisi jalostaa kasvia bioenergiaksi. Nyt hän on kuitenkin joutunut vankeuteen, menettänyt maatilansa ja hänen rahavaransa alkavat loppua. Haara toivoi Suomeen toimivampaa lainsäädäntöä, jossa osattaisiin esimerkiksi huomioida kasvien todelliset pitoisuudet. Hän muistutti kertoneensa jo ensimmäisen kasvatuksensa yhteydessä oikeudessa, että aikoo jatkaa kasvattamista tavalla joka ei johda verovarojen tuhlaamiseen. Toisessa kasvatuksessa pitoisuudet olivatkin laskeneet rajusti kuten pyrkimus on ollut. Peltoviljely on ollut aina ensisijaista. Hän muistutti, että YK:n huumeita koskevassa yleissopimuksessa vain kukinto on huomioitu huumeeksi, ei muita kasvin osia. Nyt hän toimissaan ”tuhosi” kukinnon pölyttämällä sen siemenien tuottamiseksi. Syyttäjä tosin esitti lehtiäkin huumausaineeksi ja poliisikin oli lehdet laskenut kasvien huumausainetuotoksi. Lehteä saa ostaa laillisesti niin teenä kuin vaikka tupakan korvikkeena. Haara myös huomautti, että hamppu tuottaa biomassaa neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi mäntymetsä.
Syyttäjä kysyi Haaralta mm. miksi lehtiä oli eroteltu ja tätä Haara perusteli sillä, että ne varisevat itsekseen pois ja ne on syytä kerätä jo siisteyden vuoksi. Haara arvioi hampun biomassatuotoksi noin 10 000 kg hehtaarilta. Hän myös muistutti ilmoittaneensa itse kasvatuksestaan poliisille toistuvasti, koska on halunnut pyrkiä lailliseen kasvatukseen. Nykyisellään hän käyttää hampun osia ruoaksi jo heikon rahatilanteenkin vuoksi. Utriainen kiitti, että sai lääkettä vakaviin vaivoihin.
Haaran entistä tyttöystävää kuulustellessa syyttäjä oli suhteellisen hyökkäävä ja esitti mm. että maatilan vanha uuni oli vain lehtien kuivaamista varten. Lisäksi hän vihjasi, että nainen vielä seurustelisi Haaran kanssa.
Utriaisen ollessa todistaessa hän kertoi nivelreumastaan johon oli määrätty lääkitys. Tämä aiheutti kuitenkin hänelle ongelmia ja pian hänelle kuulemma piti määrätä lääkettä, jotta hän voisi syödä lääkkeitään, jotka aiheuttivat ongelmia mm. mahalaukkuun ja suolistoon. Hän etsi vaihtoehtoja netinkin kautta pitkään saamatta apua tai vastauksia. Lopulta hän luki hampusta ja kokeili sitä viimeisenä vaihtoehtonaan. Tämän jälkeen hän alkoi pystyä kävelemään ilman keppiä ja vähentämään reilusti lääkitystään.
Todistajana kävi myös Osmo Jauhiainen, joka oli avustanut peltotöissä Haaraa. Hän sanoi saaneensa pari sätkää ja hän oli saanut käsityksen, että hamput oli tarkoitus puristaa öljyksi ja valssimyllykin tätä varten oli jo hankittu tilalle.
Seuraavaksi todistajaksi kutsuttiin tohtori James Callaway, joka on Itä-Suomen yliopistossa dosentti, opiskellut farmaseuttista kemiaa erikoistuen lääkkeiden etsintään lääkekasveista. Hän on viljellyt hamppua vuodesta 1995 ja kehittänyt ensimmäisen suomalaisen hamppulajikkeen Finolan. Katso Finolan kotisivut ja tietoa mm. tutkimuksista. Hän suoritti kliiniset testit Kuopion yliopistossa siemenöljylle ja kaikki tulokset osoittavat kiistatta sen hyödyt ihmisravintona käytettäessä. Sen on jopa todettu helpottaneen atooppista ihottumaa. Maa- ja metsätalousministeriön epäpätevyyden, kyvyttömyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi Finola on kuitenkin tippunut EU-tuettujen kasvien listalta. Kuuden vuoden taistelun jälkeen MMM on myöntänyt virheensä, mutta ei ole tehnyt mitään virheiden korjaamiseksi.
Callaway kertoi suurimman ongelman olevan Suomessa lain ymmärtämisessä. Häntä on aiemmin uhattu poliisin taholta jopa karkotuksella, jos kasvatus ei lopu. Hän on joutunut poliisitutkinnan kohteeksi, ja joutui lopulta muuttamaan pois Hankasalmelta, koska töitä hänelle tai hänen vaimolleen ei enää löytynyt. Syyttäjä oli manipuloinut Keskisuomalaiseen artikkelin, jossa annettiin todella röyhkeästi kuvaa Callawaysta huumediilerinä.
Ensisijaisesti Callaway oli paikalla hampun asiantuntijana. Hän kertoi, että huumeksi kasvatus on hänen tietämillään lajikkeilla Suomessa erittäin vaikeaa. Kasvin täytyy kukkia ja hyvin harva lajike ehtii sen Suomessa tehdä. Hän myös muistutti, että pelkän THC-pitoisuuden tuijottaminen ei ole järkevää. Huumehampussa on THC:a vähintään 3 % ja CBD:a huomattavasti vähemmän. Hyötyhampussa taas THC:a on vähän, alle 3 %, ja CBD:a suhteessa paljon. Suomessa poliisi mittaa, onko kasvissa ylipäänsä THC:a, ja se ei ole luotettavaa. Haaran kasveista oli laboratorioon mennyt 26 näytettä, joista neljä oli tutkittu ja THC-pitoisuudet olivat 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %. Callawayn mukaan kyseiset arvot ovat noin 1/10 huumekasvin vastaavista ja hänen mukaansa näitä ei voi käyttää päihteenä eikä niillä olisi mitään markkina-arvoa siinä mielessä. Hänen mukaansa Finolan jalostus huumeeksi on yhtä helppoa kuin mustan miehen muuttaminen valkoiseksi sinisilmäiseksi suomalaiseksi. Mahdollista, mutta erittäin vaikeaa ja hidasta. Callawayn mukaan Haaran kasvattamissa kasveissa hiilimonoksidi vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin vähäinen määrä THC:tä ja näin ollen sen käyttö huumeeksi on naurettava ajatus. Syyttäjä kysyi Callawaylta myös saako jalostuskasveista hampunlehtiä, mikä hämmensi ja huvitti oikeussalissa olleita.
Viimeisenä todistajana oli poliisi Mikko Heimonen, joka oli ollut mukana ratsiassa Haaran tilalle. Hän esitteli koriste-esineitä, joissa oli ollut kuulemma hamppua sisässä. Lisäksi hän näytti nahkaisia laukkuja, joissa väitettiin kuljetetun kannabisrouhetta myyntiin. Häneltä kysyttiin tietämystä kasveista ja paljastui, että hän ei tiedä emi- ja hedekasvien eroa tai muutenkaan mitään kasvibiologiasta tai lajikkeista. Hän ei osaisi sanoa onko kasvi uros vai naaras. Tämä on erittäin olennaista, koska vain naaraskasveista voidaan saada huumausaineksi käypäistä kukintoa. Heimosen mukaan yleensä kukat käyttää kasvattaja itse ja myy lehdet. Heimosen todistus ei antanut hyvää kuvaa lakia soveltavien virkamiesten tietämyksestä lain kohteena olevasta kasvista ja sen käytöstä.
Loppulausunnossaan syyttäjä arveli kasvikohtaisen huumetuoton olleen 100 – 200 g. Hänen mukaansa KRP sanoo kaikkien kasvien olevan huumausainetta pitoisuuksista huolimatta, koska sitä on tarkoitus käyttää huumeena. Syyttäjän mukaan tila hankittiin kannabiksen viljelyä varten. Hänen mukaansa kasvien osia hienonnettiin, pussitettiin ja kuljetettiin muualle myyntiä varten.
Haaran puolustusasianajaja sanoi näytön olevan hyvin sekaisin. Osa kukinnoista on otettu käyttöön kuten on myönnetty, mutta siemenkäyttöön jalostus on ollut ensisijaista. Tällaista kasvia ei voi päihteeksi käyttää. Arvot sadosta ovat täysin teoreettisia eikä suuremmista määristä ole mitään näyttöä. Pitäisi voida erottaa kasvatus huumausainekäyttöön ja kasvatus muuhun käyttöön. Uusin Haaran kasvatus on ollut tätä muuta kasvastusta. Vaikka kyseessä on ammattimainen sisäkasvatus niin se ei ole ollut huumausainetarkoituksiin. Tästä ovat todisteena pienet THC-pitoisuudet. Niistä kasveista ei ole voinut päihtyä. Niitä kasvatettiin sisätiloissa, koska Suomessa ulkona kasvatus on hyvin rajallista lyhyen kasvukauden vuoksi. Asianajajan mukaan ei olisi myöskään järkeväänkäypää, että ensimmäisen tuomion saatuaan Haara ilmoittaisi julkisesti jatkavansa ja jatkaisi samoissa tiloissa samalla tapaa, jos kerran tavoitteena olisi huumausaineiden kasvatus taloudellista hyötyä tavoitellen. Eräässä kuullussa puhelinkeskustelussa Haaralle luvattiin autonmaalauksesta palkkioksi kukkaa, joka ilmiselvästi ilahdutti häntä. Miksi ammattimainen kasvattaja ja myyjä niin tekisi? Lopuksi asianajaja mainitsi Helsingin hovioikeudessa olleesta tapauksesta, jossa sisäkasvatuksessa syytteet hylättiin, koska kyseessä oli muu kuin kasvatus huumausainetarkoituksiin.
Itä-Suomen hovioikeus aikoi antaa päätöksensä 90 vuorokauden kuluessa.
Oikeudenkäynnin jälkeen Haaraa halusi haastatella ja jututtaa moni paikalla ollut. Paikalla oli mm. suomalaisesta kannabiskulttuurista dokumenttia kuvaava ryhmä. Haaraa häiritsi tapa, jolla häntä on julkisuudessa esitelty. Esimerkiksi Pielavesi-Keitele-lehti oli tehnyt hänestä juttua esitellen hyvän journalismin tapojen vastaisesti vain syyttäjän näkökulmat. Pienellä paikkakunnalla vaikutus on ollut raju ja Haara kokee joutuneensa jo osittain yhteisön ulkopuolelle.
Haara halusi muistuttaa Suomenkin osalle tulevista ilmastovelvoitteista ja siitä, että hamppu on ylivoimainen bioenergiakasvi. Hän aikoo laajentaa kasvatustaan mikäli vain se on mahdollista, eli jos hän ei joudu vankilaan. Tällä hetkellä tuhlataan huimasti verovaroja hyötykasvin kitkemiseen ja viattomien puutarhureiden jahtaamiseen. Talous on ahdingossa, todelliset rikolliset eli ammattimaisia järjestöjä pyörittävät tahot ja osa päättäjistä on vapaalla jalalla. Samaan aikaan Haaran tapauksesta on tullut yhteiskunnalle kuluja jo yli miljoona euroa. Onko nykyisestä laista enemmän haittaa vai hyötyä yhteiskunnalle?
Lue myös Timo Haaran ajatuksia hampusta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/08/10/timo-haaran-ajatuksia-hampusta/
PÄIVITYS 24.5.2010
Itä-Suomen hovioikeus alensi hiukan Haaran tuomiota koska toisessa syytteessä ei ollut kyse törkeästä teosta. Oikeus perusteli tätä sillä, että kasvien THC-pitoisuus oli alhainen eikä Haara tavoitellut teoillaan huomattavaa taloudellista hyöytyä. Käräjäoikeus oli antanut Haaralla 2,5 vuoden tuomion ja hovioikeus laski tätä 1,5 vuoteen. Tuomion julistamisen jälkeen Haara osallistui hamppumarssille 300 kilon hamppukuorman kanssa. Tuomiosta tultaneen valittamaan korkeimpaan oikeuteen.
Savon Sanomien uutinen tuomiosta: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/keiteleen-hamppumiehen-tuomio-aleni-hiukan/558008
Nelosen uutisten haastattelu Timo Haarasta hamppumarssilla: http://www.nelonen.fi/uutiset?vt=video&vid=79372
Yhdysvalloissa, New Havenissa, on erittäin rohkea poliisi, joka on julkisesti kieltäytynyt pidättämässä lääkekannabiksen käyttäjiä.
Brad Jardis on toiminut poliisina yli 10 vuotta. Hän on Law Enforcement Against Prohibition (lainvalvojat kieltolakia vastaan) -järjestön jäsen ja tässä on hänen kirjeensä.
Hei kaikille!
Kuten tiedätte, minut on pidätetty virasta ja raportoin asiasta vielä piakkoin. Olen lukenut New Havenin perustuslakia uudelleen ja uudelleen huolella, joten asiaan palatessani olen hyvin valmistautunut. Olen lukenut dokumenttia, jota olen luvannut puolustaa ja tullut johtopäätökseen, että on perustuslain vastaista osavaltiolle käydä toimiin sairasta ihmistä vastaan, joka on päättänyt käyttää kannabista hoitaakseen sairauttaan.
En koskaan pidätä ihmistä, joka pitää hallussaan, käyttää tai kasvattaa kannabista hoitaakseen sairauttaan… eikä tulisi kenenkään muunkaan New Havenin valansa vannoneen lainvalvojan niin tehdä. En edes takavarikoi sitä heiltä.
Lainopilliset argumentit tukevat julistustani (hyvin yksinkertaisesti):
-/-
1. Poliittiset aktivistit tässä osavaltiossa ovat tehneet kaikkensa esittääkseen faktapohjaisia todisteita korkeimmalle oikeudelle ja kuvernöörille, tukeakseen sairaiden ihmisten mahdollisuutta käyttää luonnollista ainetta kärsimyksen helpottamiseen. Olen henkilökohtaisesti anonut korkeimmalta oikeudelta etteivät he sallisi sairaiden ihmisten pidättämistä.
2. DEA:n päätuomari Francis Young päätti 1988:
”Kannabis luonnollisessa muodossaan on yksi turvallisimpia tunnettuja terapeuttisia aineita. Olisi kohtuutonta, mielivaltaista ja juonikasta DEA:n seisoa edelleen kärsivien ja aineesta hyötyvien välissä.”
3. 14 muuta osavaltiota (ja DC) sallii sairaiden ja kuolevien käyttää kannabista lääkkeenä helpottaakseen kärsimyksiään.
4. 10. artikla New Havenin perustuslaissa menee seuraavasti:
”Hallitus on asetettu yhteisön hyväksi, suojelemaan ja turvaamaan koko yhteisöä, eikä yksityistä etua tai rahan armoille minkään ihmisen, perheen tai luokan; tämän vuoksi milloin tahansa hallitus on kieroutunut ja julkinen vapaus on uhattuna sekä kaikki muut oikaisun muodot ovat tehottomia, ihmiset voivat ja heillä on oikeus korjata vanha – tai muodostaa uusi hallitus. Mielivaltaista voimaa ja sortoa vastaan nousemisen kieltävä doktriini on absurdi, orjuuttava ja ihmiskunnan onnea ja hyvää tuhoava.”
5. Hallitus joka syyttää sairasta henkilöä tieteellisesti turvalliseksi todistetun aineen käytöstä ei ”hyödytä”, tai ”suojele”(…) mitään yhteisöä.
6. Hallitus joka syyttää sairasta henkilöä tieteellisesti turvalliseksi todistetun aineen käytöstä on itseasiassa rahan armoilla: lääkeyhtiöiden. Tätä todistaa lääkeyhtiöden taistelu lääkekannabislakeja vastaan. Et voi kasvattaa Oxycontinia olohuoneessasi, vai kuinka?
7. Sairas ihminen kärsimässä, koska osavaltion lait kieltävät häntä käyttämästä tieteellisesti turvalliseksi todettua terapeuttista ainetta on ”absurdia.”
8. Sairas ihminen kärsimässä, koska osavaltion lait kieltävät häntä käyttämästä tieteellisesti turvalliseksi todettua terapeuttista ainetta on ”orjuutta.”
9. Sairas ihminen kärsimässä, koska osavaltion lait kieltävät häntä käyttämästä tieteellisesti turvalliseksi todettua terapeuttista ainetta on ”ihmiskunnan onnen ja hyvän tuhoamista.”
-/-
Johtopäätös: En tee sitä. Koskaan. Ottakaa perustuslain vastainen lakinne ja sullokaa se.
Tiedätte kuka minä olen, tiedätte missä minä työskentelen, enkä pelkää ketään teistä. Sanani, valani on ihmisille: ei tyranneille, jotka haluavat heidän kärsivän.
– Bradley
Lähde:
http://freekeene.com/2010/01/18/nh-cop-refusing-to-arrest-medical-cannabis-users/
”Kiwit” ovat eniten kannabista polttavien joukossa maailmassa, ja pian he tulevat saamaan ”kannabiskerhoja” joissa hemmotella itseään. Pössypytingit joissa ihmisten sallitaan polttaa, ostaa tai jopa virallisesti tutkia tätä laitonta ainetta, ovat valmiita avautumaan tämän vuoden aikana.
Ensimmäiset niin kutsutut ”kannabiksentuntijoiden kerhot” avautuivat Aucklandissa yli vuosi sitten. Ja koska virkavalta on katsonut toiseen suuntaan asiassa, omistaja on nyt ilmoittanut suunnitelmistaan avata klubi jokaisessa suuressa kaupungissa.
”Meillä on kysyntää käytännössä kaikissa maan suurissa kaupungeissa”, kertoi Daktory-nimisen kerhon perustaja Dakta Green. ”Odotan näkeväni Daktoryja jokaisessa suurkaupungissa, jokaisessa kaupungissa pitäisi olla ainakin yksi. 2010 on vuosi jolloin kulttuurimme ihmiset vaativat muutoksia joka puolella maailmaa”.
Melkoista rehentelyä maassa jossa omistautuneet poliisivoimat aikovat murskata kannabiksen – joka tunnetaan yleisesti nimellä dakka – tarjonnan laajoilla kasvatusratsioilla ja myyjien jäljityksillä. Mutta tilastot vihjaavat, että Uudessa-Seelannista löytyy tarpeeksi pilvi-intoa tukemaan aietta. OECD:n tilastojen mukaan Kiwit ovat kannabiksenkäytön listan kärjessä, 22 prosenttia yli 15-vuotiaista on kokeillut sitä ainakin kerran. Australia oli listalla toisena 17.9 prosentilla. (Suomessa kannabista kokeilleiden osuus yli 15-vuotiaista on n. 12 prosenttia -toim.huom).
On helppo nähdä mistä Green, joka muutti nimensä Ken Morganista, ammentaa itseluottamuksensa. Hänen pilvikerhonsa ovet olivat avoinna 14 kuukautta ennen ensimmäistä poliisiratsiaa. Klubin 2000 jäsentä – joukossa Greenin mukaan monia lääkäreitä, tuomareita, lakimiehiä, liikemiehiä ja opettajia – maksavat kuukausittain jäsenmaksun jotta voivat hengailla hänen tilavassa varastorakennuksessa kaikessa rauhassa.
Kerhon tunnuslause on ”eläkää kuin se olisi laillista”, ja vesipiippuja kahvipöydillä sekä aurinkoisilla ikkunalaudoilla kasvavia kasveja kuvailevien kertomusten mukaan he todella tekevät niin. Klubi myy lähes 20:ta erilaista kannabislaatua ja suunnitelmissa on ”arvosanan daktologiassa” tarjoaminen myöhemmin tänä vuonna, kannabistoimialan eri puolien tutkiminen, mukaanlukien käytännön kasvatustekniikoiden opiskelu.
Lähde:
http://news.smh.com.au/breaking-news-world/pot-club-owner-plans-nzwide-rollout-20100117-mdvb.html
Käynnissä on kiivas keskustelu kannabiksen laillistamisesta.
Oslon yliopiston sosiologian professori, päihde- ja nuorisotutkija Willy Pedersen aloitti marraskuussa keskustelun kannabiksen laillistamisesta Norjassa. Hänen ajatuksiaan tukee myös Oslon poliisikorkeakoulun professori Paul Larsson.
Willy Pedersen kysyi täällä Morgenbladetissa, eikö nyt olisi aika arvioida kannabiksen laillistamista uudelleen. Muut kuin poliisivalvonta ja rangaistusten käyttö voisivat olla parempia keinoja hallita kannabiskauppaa. Hänen esityksensä saivat monet haukkomaan henkeään. Toisaalta keskustelu ei ihmetytä niitä, jotka ovat seuranneet sitä viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Toinen peruste on kannabiksen haitallisuus. Mutta onko se hyvä peruste jatkaa rangaistusten käyttöä. Nimenomaan asiantuntijoiden avulla haitalliset aineet pitäisi asettaa kontrolliin. Lääkkeen pitäisi olla asianmukaista. Jos kannabis on vaarallista sitä pitäisi myydä valvotusti, esimerkiksi apteekeista. Jälkimmäinen peruste liittyy siihen, että emme haluaisi uutta päihdettä Norjaan. Mutta kannabis ei häviä mihinkään vaikka tekisimme mitä. Oikeusjärjestelmä on jo hävinnyt taistelun. Poliisilla on muita tehtäviä, jotka kaipaavat resursseja. Poliiseilla mielipiteet kannabiksesta ovat myös jakautuneet. Law Enforcement Against Prohibition (LEAP) -järjestöllä USA:ssa on yli 10 000 jäsentä, jotka ovat työskennelleet poliiseina, tuomareina tai muualla oikeuslaitoksessa. He puolustavat laillistamista ja painottavat nykyisen kieltopolitiikan aiheuttamia haittoja. Nämä ehdotukset eivät sisällä kannabiksen hyväksymistä. Aivan yhtä vähän kuin nykyisten laillisten päihteiden kauppa sisältää niiden hyväksymisen. Kaikki tiedämme alkoholin ja tupakan olevan vaarallisia. Kysymys on siitä kuinka valvotaan ja säädetään vaarallisten aineiden kauppaa ja käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla.
Keskustelun ydin on se miten kannabiskauppaa ja käyttöä voitaisiin kontrolloida pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla. 1960-luvun puolivälistä alkaen on rangaistusajattelu hallinnut huumausainepolitiikkaa. Taustalla on ollut usko siihen, että kaupan, ostamisen, hallusapidon ja käytön kieltämisellä ja rankaisemisella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus. Toinen hallitseva ajatus on ollut voimakkaasti valvottu laillistettu kauppa. Usein terveydenhoitosektori on ollut mukana tukemassa tätä ajatusta. Näiden linjojen välillä on myös vaihtoehtoja.
Tuen Willy Pedersenin näkemystä. Rangaistusajatus on vallinnut riittävän pitkään. On ihmeellistä, että monet edelleen uskovat kieltolinjaan ja rangaistusten ennaltaehkäisevään vaikutukseen, erityisesti kannabiksen osalta. Rangaistusten ennaltaehkäisevä vaikutus toimii parhaiten heihin, jotka eivät aiokaan käyttää aineita. He saavat lisäsyitä olla käyttämättä. Ei ole juurikaan viitteitä siihen, että kannabislainsäädännön lieventäminen lisäisi räjähdysmäisesti tai saisi aikaan kontrolloimatonta kannabiksen käyttöä. Yksi avainteksteistä on Robert J. MacCoun ja Peter Reutersin kirja Drug War Heresies (2001). Siinä dokumentoidaan erilaisten kontrollimenetelmien tehokkuutta. Usein lakien höllentämisen yhteydessä havaitaan käytön kasvua, joka pian palaa aikaisemmalle tasolla. Pitkäaikainen vaikutus on käytön tasaatuminen tai väheneminen.
Varminta tietoa on olemassa rangaistusten haitallisista vaikutuksista. Vuosittain salakuljetetaan useita tonneja kannabista, jonka kauppa liittyy selkeästi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Laillistaminen heikentäisi salakuljetuksen tuottavuutta. Laittomat rinnakkaismarkkinat säilyisivät, kuten alkoholillakin, mutta ne pienenisivät. Käyttäjät välttyisivät joutumasta osaksi laitonta toimintaa. Useat kymmnet tuhannet norjalaiset pitävät kannabiksen käyttöä normaalina. Tuohon voisi huomauttaa, että laillistaminen aiheuttaisi kannabiksen normalisoitumisen.
Mutta kannattaako ylläpitää tuota käsitystä? Minun käsitykseni mukaan ei satunnaisia käyttäjiä kannata rangaista vain jotta voitaisiin ylläpitää tällaisia normeja.
Paul Larsson
professori, poliisikorkeakoulu Oslo
Lähde:
Artikkeli Morgenbladet 1.12.09
http://www.morgenbladet.no/apps/pbcs.dll/article?AID=/20091211/ODEBATT/712119957
Norjalainen sosiologian professori Willy Pedersen on aina suhtautunut kriittisesti kannabiksen laillistamiseen.
Nyt hän on muuttanut käsityksensä oltuaan mukana tekemässä pitkäaikaistutkimusta, josta ilmenee, että kannabiksen laittomuus on nimenomaan tekijä, joka aiheuttaa nuorten leimautumista rikollisiksi ja siten edistää syrjäytymistä. Tutkimus on julkaistu Addiction-lehdessä 15.10. 2009.
Willy Pedersenin artikkeli Morgenbladet-lehdessä 16.10. 2009:
Kannabis pitää laillistaa
Willy Pedersen
Kannabista käyttävistä nuorista aikuisista joka neljännellä käy huono tuuri. He joutuvat tekemisin virkavallan kanssa. Siitä maksettava hinta on usein kova. Monille koituu vaikeuksia koulutuksessa ja työelämässä.
Muistan selvästi, kuinka viisitoista vuotta sitten Norjan lakimaailman nestori, professori Johs Andenæs nousi puhuja-aitioon. Hän sanoi: Norjan huumausainepolitiikka on epäonnistunut olennaisissa puolissaan. Salissa istui 400 kuulijaa, päihdepuolen ammattilaisia, poliitikkoja sekä valtakunnan oikeuskansleri ja hänen henkilökuntansa.
Andenæs jatkoi: kannabiksen käyttö ja hallussapito on laillistettava. Kannabiksen käyttäjien rankaiseminen ei ole järkevää. He vahingoittavat vain itseään. On myös perusteetonta olettaa, että rangaistukset vähentäisivät huumeiden käyttöä.
Seuraavaksi tapahtuvaa on ikävä kuvata omalta kannaltani. Andenæsin vieressä istui Nils Christie. Ajattelin, että hänen suhtautumisensa kannabikseen ja hippeihin ja moneen muuhun on jo 1960-luvulta asti ollut naiivia. Ajattelin, että Andenæs lähentelee 85-ikävuotta ja Christie on selvästikin onnistunut vetämään hänet utopistiseen Kardemumma-maailmaansa.
Esitin sekä Andenæsiä etä Christietä vastaan mielestäni hyvin perusteltuja väitteitä. Ensimmäiset laajat tutkimukset olivat silloin osoittaneet, että kannabis lisää psykoosin riskiä. Sosiaaliset kustannukset voisivat olla myös korkeat: koulun keskeyttämistä, pikkurikollisuutta ja vaikeuksia juurtua työelämään seuraisi kannabiksen käytön vanavedessä.
Tästä huolimatta Christie ja Andenæs olivat oikeassa. Kyseessä ei ollut hauras vaan rohkea mies, joka arvokkaasti nousi puhujapönttöön 1990-luvun puolivälissä. Miksi kerron tämän? Siksi, että moni ajatteli kuten minä. Pidimme Christien asennetta lapsellisena. Ajattelimme, etä Andenæsiä oli johdettu harhaan. Mutta me erehdyimme.
Kannabis tuli Norjaan uutena ja outona 1960-luvun loppupuolella ja ennakoi uutta huumeongelmaa Sen jälkeen monet ovat tuhonneet elämänsä huumeilla ja kannabis on ollut osaltaan mukana siinä. Se on ollut peruste rangaistuskäytännöille.
1960-luvun alkupuolella ei käytännössä ketään rangaistu huumeista ja rangaistuksetkin olivat lähinnä symbolisia. Nyt rangaistukset ovat ankaria ja huumerikolliset täyttävät vankilamme. Olin pitkään tyytyväinen tähän politiikkaan.
Vähitellen mielipiteeni on kuitenkin muuttunut.
Olen juuri julkaissut artikkelin tieteellisessä julkaisussa Addiction. Artikkelin olen kirjoittanut yhdessä tutkijakollegani Thorbjørn Skardhamarin kanssa. Se, mitä havaitsimme siinä, on syy muuttuneisiin näkemyksiini. Seurasimme edustavaa otosta norjalaisista nuorista teini-ikäisistä lähes kolmikymppisiksi. Meillä on tietoa heidän sosiaalisista taustoista, perhesuhteista, koulunkäynnistä, työstä ja paljosta muusta. Lisäksi olemme kartoittaneet päihteiden käyttöä (alkoholi, kannabis, amfetamiini, kokaiini, ekstaasi). Olemme yhdistäneet tietomme rikosrekisteriin (luonnollisesti häivyttäen henkilöllisyydet). Näin olemme voineet tutkia, mitkä tekijät nuoren ja varhaisen aikuisen elämässä ovat liittyneet rangaistuksin.
Tärkein löytö tutkimuksessa on se, että kannabiksen käyttäjillä on korkeampi todennäköisyys saada rangaistuksia. Ei väkivallan, hyöty- tai muun rikollisuuden, vaan huumausainelakien rikkomisen vuoksi. Monet saadaan kiinni hallussapidosta, useat myös myynnistä. Yli kymmenen kertaa kannabista käyttäneistä kaksikymmentä vuotta täyttäneistä joka neljättä on rangaistu. Useilla on muitakin riskejä kannabiksen lisäksi saada rangaistuksia. Tietojemme analysointi osoitti, että kannabiksen käyttäjillä oli seitsemänkertainen todennäköisyys saada rangaistusseuraamuksia, ja nimenomaan huumeiden käytöstä.
Mitä huumetuomion saaminen merkitsee?
Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että siitä voi koitua vakavia seurauksia; ongelmia koulussa ja työelämässä, sosiaalinen verkosto voi ryhtyä hyljeksimään, elämänlaatu laskee. Huomionarvoista on myös se, että rangaistukset eivät vaikuta kannabiksen käyttöön. Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että 95% jatkoi kannabiksen käyttöä tuomionsa jälkeen. Monet tuomitaan myös kaupasta. Ovatko he kylmäverisiä huumekauppiaita, jotka tekevät kaupalla suuria rahoja? Ei, enimmäkseen he ovat tavallisia käyttäjiä, jotka joutuvat mukaan kauppaan. Kannabiksella on paljon kysyntää, Oslossa lähes 50% nuorista aikuisista on kokeillut kannabista. Markkinat ovat suuret. Kaupassa on paljon toimijoita ja rajat ostajien ja myyjien välillä ovat epäselviä.
Tavallisesti myymistä kutsutaan ”auttamiseksi”, mikä osoittaa itseymmärrystä. He näkevät itsensä osallisena yhteisiin talkoisiin. Jotkut hankkivat suuria määriä kannabista. Meidän tutkimuksessamme he elivät tavallista elämää, vaikka he saivat aineen laittomasti. Kannabikseen liittyvä talous on suurempaa kuin heroiiniin, amfetamiiniin ja kokaiiniin liittyvä talous. Monet käyttäjät saavat rangaistuksia, mutta he eivät koe tekevänsä mitään väärin.
Kannabis voi olla vaarallista ja on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. On olemassa vaara saada psyykkisiä kärsimyksiä psykoaktiivisista aineista, joita kannabis sisältää. Mutta vain harvat saavat sellaisia. Kannabis lasketaan mielellään vähemmän haitalliseksi kuin alkoholi tai tupakka. Mutta sosiaaliset seuraamukset voivat olla mittavia. Käyttäjät nimittäin joutuvat vedetyksi rikollisiin ympyröihin, mikä on seurausta vallitsevasta lainsäädännöstä. Rikolliset ympyrät ovat suuria ja monialaista, jolla on yhteyksiä moniin muihin tahoihin, useampiin kuin mitä tavalliset ihmiset tulevat ajatelleeksi. Monet kohtaavat niissä ympyröissä myös vaarallisempia aineita, kuten amfetamiini ja kokaiini. Äärilaidoilla ovat kaikkein heikoimmat ryhmät mitä meillä täällä Norjassa on, eli pakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka myyvät kannabista Oslon keskustan läheisyydessä.
Sattumoisin kirja, jonka olen tehnyt heistä yhdessä Sveinung Sandbergin kanssa, julkaistaan myös tällä viikolla: ”Street capital: Black cannabis dealers in a white welfare state” (”Katujen pääoma: mustat kannabiskauppiaat valkoisessa hyvinvointivaltiossa”). Kirjassa osoitamme että kannabiskaupasta saadut rahat vievät heitä tuhoisampaan päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen.
Haastattelin yhtä maamme suurinta kannabiksen salakuljettajaa. Hän salakuljetti useita satoja kiloja kannabista. Osti sitä melkein ilmaiseksi Marokosta, toi Espanjan ja Hollannin läpi aineen Osloon. Hän istuu nyt vangittuna, kun kysyin häneltä: ”Mitä jos kannabis laillistettaisiin?”. Hän vastasi: ”Se olisi meidän bisnekselle todella synkkä päivä. Kannabis on yksi varmimmista aineista, joilla voi tehdä rahaa. Aina riittää tarpeeksi naiiveja pikkukaupittelijoita ja asiakkaita. Ei ole sattuma, että David Toska meni myös mukaan kannabiskauppaan.” (David Toska on kuuluisa norjalainen rikollinen. -toim. huom.)
Aika on kypsä keskustelulle lainmuutoksesta kannabiksen suhteen. Ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, sillä Norja on mukana kansainvälisissä sopimuksissa. Mutta monet ajattelevat kuten minä, vaikkakin peitellysti. Viime vuonna olin suljetussa seminaarissa Britannian Ylähuoneessa. Lady Amanda Feildingillä on edustuspaikka siellä. Hän esitti Kannabiskomission raportin (The Cannabis Commission Report), jonka olivat laatineet maailman johtavat tutkijat ja jonka hän itse oli rahoittanut. Raportin johtopäätös oli se, että nykytilanne on erittäin huono. Kannabiksen kaupasta vastaa järjestäytynyt rikollisuus ympäri maailman.
Tupakan kanssa meillä on välineitä, joilla voi säädellä tupakkateollisuutta. Meillä on varoituksia terveydellisistä haitoista, nikotiinin määrää tupakassa on rajoitettu ja myyntipaikkoja valvotaan. Kannabista myydään joka paikassa, mutta viranomaisilla ei ole keinoja valvoa sitä. Seminaari oli hyvin erikoinen sillä monet tahot olivat mukana – YK:n päättäviä henkilöitä, EU ja jopa EUROPOL (European Police Office). Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kaikki olivat myös turhautuneita siitä, että ajatusta on poliittisesti mahdotonta viedä läpi. Lady Amanda oli hyvin tyytyväinen avoimeen keskusteluun. Ennen kuin poistuimme kokouksesta hän muistutti meitä siitä, että kokous käytiin ”Chatham Housen säännöillä” – kukaan ei saa siteerata kenenkään sanomisia.
Luulen, että aika olisi kypsä nähdä asia uusin silmin. Johs Andenæs oli urhea mies. Ehkä Thorvald Stoltenberg on myös sellainen. Hän on saanut tehtäväkseen johtaa huumausainepoliittista komissiota. Veikkaisin, että hän ehdottaa uutta linjaa heroiinikysymyksessä. On jännittävää nähdä, uskaltaako hän tarttua myös kannabikseen.
Willy Pedersen
Sosiologian professori Oslon yliopistossa
Lähteet:
Morgenbladet: Kannabis bør legaliseras
http://www.morgenbladet.no/apps/pbcs.dll/article?AID=/20091016/OAKTUELT/710169949
Tutkimusartikkeli Addiction-lehti (abstrakti):
”Cannabis and crime. Findings from a longitudinal study”.
http://www3.interscience.wiley.com/journal/122651391/abstract
Kannabiskieltolain takia miljoonat käyttäjät ja heidän läheisensä joutuvat alttiiksi terveys- ja turvallisuusriskeille. On mahdotonta toteuttaa alaikäisiä suojeleva ja ongelmakäytön estävä politiikka.
Manner-Euroopassa on kuitenkin käytössä järjestelmä, jonka avulla kannabiksen tuotto ja jakelu vähentää ongelmia ja pienentää hallinnointikustannuksia. Kyseessä on järjestelmä, joka mahdollistaa kannabiksen käytön vastuullisesti. Järjestelmä, jossa viranomaiset valvovat koko prosessia viljelystä loppukäyttöön.
Tämä on kannabisseura. Kannabisseurat (CSC, cannabis social club) ovat voittoa tavoittelemattomia täysi-ikäisten kansalaisten yhdistyksiä. He organisoivat suljetussa yhteisössään rajatun kannabismäärän valmistusta omaan käyttöönsä. He eivät saa myydä kannabistaan muille tai jakaa sitä alaikäisille.
Kannabisseuran voi perustaa monin eri tavoin, riippuen maan kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisten sopimusten huumausainerajoituksista.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan kansalaisilla on oikeus perustaa yhdistys, joka ajaa heidän etujaan. Jos heidän toimintansa ei ole uhka yleiselle terveydelle tai turvallisuudelle, viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua heidän toimintaansa.
Kannabisseurassa kannabista viljellään tarkkojen terveys- ja turvallisuusstandardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kemikaaleja käytetään niin vähän kuin mahdollista, sähkö ostetaan itse ja paloturvallisuudesta huolehditaan. Jakelun osalta noudatetaan tarkkoja sääntöjä jotka estävät vastuuttoman ja ongelmakäytön.
Kannabisseura tarjoaa mahdollisuuden rikollisten järjestöjen roolin pienentämiseen kannabismarkkinoilla. Riski mm. saada myrkyllisillä tuotteilla ja jopa lasilla jatkettua kannabista pienenee. Tällä hetkellä kannabisseuroja toimii aktiivisesti Espanjassa, paikallisten viranomaisten suostumuksella. Muissa maissa on tehty aloitteita vastaavasta käytännöstä.
Mikäli haluat edistää kannabiskerhojen perustamista alueellasi, ota meihin yhteyttä. Huumesodan on loputtava. Auta meitä julistamaan rauha. Tue ENCOD:a.
ENCOD
European Coalition for Just and Effective Drug Policies
Lange Lozanastraat 14
B – 2018 Antwerpen
Belgium
Tel. + 32 3 293 0886
E-mail: office@encod.org
www.encod.org
Lähde:
Kannabisuutiset 