Kannabis ei poltettunakaan vahingoita keuhkoja

Maltillinen kannabiksen käyttäminen edes poltettuna ei vaikuttaisi vahingoittavan keuhkoja, toteaa yksi laajimpia asiaa selvittäneitä tutkimuksia. Yli 20 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa harhaluuloja kannabiksen haittavaikutuksista.

Jointti viikossa tai hiukan useammin ei ilmeisesti vahingoita keuhkoja. Tähän tulokseen päätyi 20 vuotta kestänyt laaja tutkimus, joka tukee todisteita, että kannabis ei tee keuhkoille samanlaista vahinkoa kuin tupakka tekee. Runsaasti polttamalla käyttäville tulokset ovat hiukan usvaisemmat.

Yksi laajimpia ja pisimpään kestäneitä kannabiksen terveysvaikutuksia selvittäneitä tutkimuksia osoittaa, että kahden tai useamman jointin polttaminen päivittäin usean vuoden ajan voi aiheuttaa heikkenemistä keuhkojen toimintaan. Valitettavasti reilun 5000 tutkimukseen osallistuneen nuoren aikuisen joukossa ei ollut riittävästi näin paljon käyttäviä jotta asiasta voitaisiin tehdä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä.

Tutkijat suosittelevat kuitenkin ”malttia ja varovaisuutta kun harkitaan kannabiksen käyttämistä”. Kannabis on laiton huume Yhdysvaltojen liittovaltion lakien mukaan, mutta monet osavaltiot sallivat sen lääkinnällisen käytön. Myös Suomessa kannabis luokitellaan laittomaksi huumausaineeksi, mutta sen lääkekäyttö on mahdollista erikoisluvalla, joita on tällä hetkellä myönnetty 42.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden San Franciscosta ja Birminghamissa sijaitsevan Alabaman yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus julkaistiin tiistaina Journal of the American Medical Association -julkaisussa. Tutkimuksen havainnot tukevat aikaisemmin suoritettujen pienempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan palavan kannabiksen savu sisältää samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin tupakassa, se ei kuitenkaan lisää samalla tavalla keuhkosairauksien riskiä. Höyrystettynä tai syötynä myrkyllisiä kemikaaleja ei synny lainkaan ja polttamista on vaikea suositella kenellekään.

Ei ole selvää miksi kannabis ei aiheuta samankaltaista riskiä, mutta on mahdollista, että kannabiksen tunnetuin ainesosa tetrahydrokannabinoli, THC, on ratkaiseva tekijä. THC on kannabiksen ainoa tunnettu psykoaktiivinen ainesosa ja se aiheuttaa käyttäjien tunteman ”pilven” muiden ainesosien ollessa antipsykootteja. Se myös auttaa taistelemaan tulehduksia vastaan ja voi torjua kannabiksen polttamisessa syntyneiden kemikaalien haitallisia vaikutuksia, sanoo kannabista tutkinut lääketieteen professori tohtori Donald Tashkin Kalifornian yliopistosta Los Angelesista. Tashkin ei ollut osallisena uudessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen toinen kirjoittaja tohtori Stefan Kertesz sanoi, että kannabiksessa on muitakin puolia, jotka voivat auttaa selittämään tuloksia. Toisin kuin tupakan polttajat, kannabiksen käyttäjillä on tapana hengittää syvään sisäänhengittäessään ja tämä voi joidenkin tutkijoiden mielestä vahvistaa keuhkojen kudoksia. Tutkimuksessa käytetyssä yleisessä keuhkojen toimintakokeessa vaaditaan kuitenkin samankaltaista pitkää ja syvää hengittämistä mihin kannabiksen käyttäjät ovat jo tottuneet, joten heidän hyvät tuloksensa voivat osittain heijastaa harjoituksen määrää, sanoi huumeiden väärinkäytön tutkija ja ennaltaehkäisevän lääketieteen asiantuntija Kertesz Alabaman yliopistosta.

Tutkimuksen tekijät analysoivat tutkimukseen osallistuneiden nuorten aikuisten tietoja 20 vuotta kestäneestä liittovaltion rahoittamasta tutkimuksesta, joka alkoi vuonna 1985. Tutkimusaineiston analyysin rahoitti kansallinen huumeiden väärinkäytön instituutti NIDA.

Tutkimukseen otettiin satunnaisotannalla 5115 iältään 18-30 vuotiasta miestä ja naista neljästä kaupungista, jotka olivat Birmingham, Chicago, Kalifornian Oakland ja Minneapolis. Mustia ja valkoisia osallistui suunnilleen saman verran, mutta muita vähemmistöjä ei ollut mukana. Osallistujilta kysyttiin säännöllisesti kannabiksen tai tupakan viime aikaisesta käytöstä ja heille tehtiin tutkimuksen aikana useita keuhkojen toimintaa mittaavia kokeita.

Kaikkiaan noin 37 prosenttia ilmoitti vähintään satunnaisesta kannabiksen käytöstä ja suurin osa ilmoitti myös polttavansa tupakkaa. 17 prosenttia osallistuneista sanoi polttavansa tupakkaa, mutta ei kannabista. Tulokset ovat samankaltaisia kansallisten arvioiden kanssa. Keskimäärin tupakoitsijat polttivat yhdeksän tupakkaa päivässä. Kannabista käytettiin keskimäärin jointti tai kaksi muutaman kerran kuukaudessa, joka kuvastaa Kerteszin mukaan hyvin tyypillistä yhdysvaltalaista käyttäjää.

Tutkimuksen tekijät laskivat tupakan ja kannabiksen vaikutukset erillään, molemmat ihmisillä, jotka käyttivät vain tupakkaa tai kannabista, sekä ihmisillä, jotka käyttivät molempia. He ottivat huomioon myös muita keuhkojen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten kaupunkien tutkitut ilmansaasteet. Analyysit osoittivat, että kannabis ei vaikuttanut vahingoittavan keuhkojen toimintaa, mutta tupakka vahingoitti.

Tupakoitsijoiden tulokset heikkenivät tasaisesti tutkimuksen edetessä. Kannabiksen käyttäminen niinkin usein kuin jointti päivittäin seitsemän vuoden ajan, tai jointti viikottain 20 vuoden ajan, ei vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Vain hyvin harvat tutkimukseen osallistuneet polttivat tätä enemmän. Kannabiksen polttajille voi syntyä kurkun ärsytystä ja yskää aivan samalla tapaa kuin tupakoitsijoille, mutta tutkimus ei keskittynyt niihin. Se ei myöskään tutkinut keuhkosyöpää, mutta muissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään merkittävää yhteyttä kannabiksen ja keuhkosyövän välillä. Esimerkiksi Donald Tashkinin laaja tutkimus aiheesta ei havainnut yhteyttä kannabiksen polttamisen ja keuhkösyövän välille vaan päinvastoin tulokset viittasivat suojaaviin ominaisuuksiin.

JAMA – The Journal of the American Medical Association: http://jama.ama-assn.org

NIDA – National Institute on Drug Abuse: http://www.nida.nih.gov

Lähde:

AP

Yhdysvallat: Teini-ikäisten kannabiksenkäyttö yhä kasvussa

Yhdysvaltain hallituksen tutkimus, jossa verrataan kannabiksen ja alkoholin käyttöä vihjaa, että säännöstely on kieltolakia tehokkaampi tapa vähentää teini-ikäisten käyttäjien määrää.

Kannabiksen käytön määrä jatkaa kasvuaan nuorison keskuudessa huolimatta siitä, että Yhdysvalloissa pidätetään lähes miljoona ihmistä vuosittain kannabisrikkomusten vuoksi. Lukioikäisten käyttäjien määrä lisääntyi jälleen vuonna 2011, jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Näin kertoo hiljattain julkaistu, NIDA:n (National Institute on Drug Abuse) sekä Michiganin yliopiston tekemä yhteistutkimus (Monitoring the Future report). Vuonna 2011 lukioikäisten kannabiksen käyttäjien prosentuaalinen määrä kasvoi hieman, samalla alkoholin käytössä tapahtui pientä laskua.

”Tämä raportti jälleen kerran selkeästi osoittaa, että maamme lainsäätäjät ovat haudanneet päänsä hiekkaan, kun puhutaan teini-ikäisten kannabiksen käytöstä”, toteaa Rob Kampia, MPP:n (Marijuana Policy Project) johtaja. ”Poliittiset johtajat ovat jo vuosikymmenten ajan kieltäytyneet kannabiksen valvotusta säännöstelystä, jolla estettäisiin huumediilerien toiminta. Juuri niiden, joiden ei tarvitse tarkistaa asiakkaan ikää, tai murehtia nuorille ihmisille myymisestä”.

”Jatkuvasti laskeva teinien tupakointi ja alkoholinkäyttö on osoitus siitä, että järkevillä rajoituksilla joihin yhdistyy rehellinen ja tiedepohjainen valistus, voidaan tehokkaasti pitää aineet pois nuorten saatavilta”, Kampia kertoo. ”Meidän on aika tunnustaa, että nykyiset kannabislakimme ovat epäonnistuneet täysin yhdessä päätavoitteessaan: pitää kannabis poissa nuorten käsistä. Oikea teko olisi säännöstellä kannabista ja tuoda sen myynti lainvalvonnan alaisuuteen, sekä työskennellä estääksemme kannabiksen helppo saatavuus nuorille – päinvastoin kuin asia on nykyisessä järjenvastaisessa systeemissämme”.

Tämän vuoden tutkimuksessa on yksi merkittävä havainto: synteettiset korvikkeet ovat nyt kyselyssä mukana. Siinä missä viime vuonna kannabiksen käyttö oli lukion yläluokilla 36,4 prosenttiosuudessa vuoden sisään kokeilleilla, mukaan on tullut 11,4 prosentin osuudella synteettisten kannabistuotteiden kuten Spicen käyttö.

”Tupakoinnin osuuden vähentyminen on hieno uutinen – ei pelkästään siksi, että se on kaikista tappavin huumausaine, mutta myös koska se osoittaa, että lakisääteinen säännöstely ja rehellinen valistus ovat tehokkaampia keinoja kuin kieltolaki ja kriminalisointi”, sanoo Jag Davies, DPA:n (Drug Policy Alliance) julkaisutoiminnan johtaja. ”On absurdia, ettei tutkimuksessa oteta huomioon taloudellisia, terveydellisiä ja inhimillisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat yli 1,6 miljoonan amerikkalaisen vuosittaisista huumausainepidätyksistä. Näistä pelkän kannabiksen hallussapidon osuus on yli 750 000 tapausta.”

”Sen sijaan että mitattaisiin onnistumista pienten vaihteluiden mukaan, jota aineiden käytössä tapahtuu, valtiomme huumausainepolitiikan pääpaino tulisi olla huumeisiin liittyvien haittojen vähentäminen”, Davies jatkaa. ”Järkiperäinen huumepolitiikka asettaisi ensisijaiseksi tavoitteeksi huumeiden väärinkäyttöön liittyvien ongelmien vähentämiseen, kuten yliannostukset, riippuvuudet ja tautien leviämiset – sekä niihin, jotka aiheutuvat kieltolaista. Näitä ovat suurten ihmisjoukkojen passittaminen vankilaan, ihmisoikeusrikkomukset ja törkeä rodullinen eriarvoisuus lainvalvonnassa, syyttäjien toiminnassa ja tuomioissa.” ”Jos tuijotamme pelkkää käyttäjien määrää, emme näe metsää puilta”, tiivistää Davies.

Siitä lähtien kun tutkimusta on suoritettu, valtava määrä amerikkalaisteineistä on kertonut saavansa kannabista helposti halutessaan. Vuoden 2011 lukujen valossa alkoholin, jonka myyntilupia säännöstellään ja ikärajoja valvotaan, käyttö väheni lukioikäisten keskuudessa. Samoin kävi tupakalle. ”Ihmisten pidättäminen kannabiksen vuoksi ei yksinkertaisesti estä nuorisoa käyttämästä sitä”, Kampia toteaa. ”On aika ottaa käyttöön järkevämpi lähestymistapa”.

Marijuana Policy Project

Drug Policy Alliance

Lähde: Toke Of The Town

Historiallinen kyselytulos: 50 % amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista

Tuoreen kyselyn mukaan 50 % amerikkalaisista haluaisi laillistaa kannabiksen ja 46 % pitäisi sen edelleen laittomana. Eniten laillistamista vastustavat 65 -vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä konservatiivit, liberaalien sekä 18 – 29 vuotiaiden kannattaessa laillistamista eniten. Viime vuoden kyselyssä laillistamista kannatti 46 %.

Kun Gallup kysyi ensimmäista kertaa marijuanan laillistamisesta vuonna 1969, 12 % amerikkalaisista kannatti ajatusta  84 % vastustaessa sitä. Gallupin teettämissä kyselyissä laillistamisen kannatus säilyi noin 20 % tietämissä 1970 -luvun lopulta 1990 -luvun puoleen väliin asti, mutta on noussut siitä lähtien, ohittaen 30 % rajapyykin vuonna 2000, 40 % vuonna 2009, kivuten 50 % tämän vuoden lokakuussa suoritetussa vuosittaisessa kyselyssä.

Yhdysvaltojen valtiollisen huumeiden käytön tutkimusinstituutin NIDA:n  mukaan  marijuana on käytetyin laiton huume Yhdysvalloissa. Vuosittain tehtävässä kansallisessa huumeiden käyttöä ja terveyttä koskevassa kyselyssä saatiin vuonna 2009 selville, että 16,7 miljoonaa 12 vuotiasta tai sitä vanhempaa amerikkalaista oli käyttänyt marijuanaa vähintään kerrran kuussa ennen kyselyä. Määrät olivat kasvaneet kaikista vuosina 2002-2008 raportoiduista määristä.

Kannabiksen laillistamista ajava NORML väittää, että marijuana on viihdekäytössä kolmanneksi suosituin huume Yhdysvalloissa, alkoholin ja tupakan ollessa ainoita jotka sen päihittävät. Jotkut osavaltiot ovat dekriminalisoineet kannabiksen käytön, jotkut ovat tehneet sen lääkekäytöstä laillista, ja jotkut viranomaiset, mukaanlukien Yhdysvaltain liittovaltion julkisen terveydenhuollon entinen johtaja Joycelyn Elders, ovat vaatineet sen käytön laillistamista.

Gallupin viime vuonna teettämässä kyselyssä havaittiin 70 % amerikkalaisista haluavan laillisen oikeuden lääkäreille määrätä kannabista kivun ja kärsimyksen vähentämiseen. Amerikkalaiset ovat perinteisesti olleet enemmän kannabiksen laillisen lääkekäytön puolella sen yleiseen laillistamiseen verrattuna.

Nuorimmat amerikkalaiset eniten kannabiksen käytön laillistamisen kannalla

Kannabiksen laillistamisen kannatus on suoraan ja käänteisesti verrannollinen ikään, vaihdellen 18-29 vuotiaiden 62 % kannatuksesta 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien 31 % kannatukseen. Liberaalit kannattivat laillistamista kaksi kertaa todennäköisemmin kuin konservatiivit. Demokraatit sekä riippumattomat ovat todennäköisemmin laillistamassa kannabista kuin republikaanit. Miehet taas kannattivat laillistamista enemmän kuin naiset. Myös alueellisia eroja löytyi: ihmiset, jotka asuvat lännessä ja keskilännessä, puolsivat laillistamista enemmän kuin etelässä asuvat ihmiset.

Ratkaiseva tekijä?

Kannabiksen laillistamisen kannatus on noussut vuosien ajan tämän päivän 50 % asti, joka on suurin koskaan mitattu kannatuslukema. Mikäli nykyinen trendi kannabiksen laillistamisen suosion kasvussa jatkuu,se alkaa mahdollisesti kasata paineita saattaa liittovaltion lait yhteneväiseksi kansan enemmistön tahdon kanssa.

Lähde:

Gallup

Ruohokontrolli

Yhdysvaltain liittovaltio on huono diileri.

Yhdysvalloissa kannabistutkimusta dominoi yksittäinen ja todella voimakas monopoli: liittovaltion hallitus. Lääkekannabista puoltavan Americans for Safe Access (ASA) -järjestön huhtikuinen raportti selitti, miksi tämä on haitaksi sekä tieteelle että sairaille amerikkalaisille.

Tällä hetkellä vain National Institute on Drug Abuse (NIDA) voi toimittaa tutkijoille laillisesti kannabista. NIDA, joka suojelee portinvartijan asemaansa mustasukkaisesti, on asennoitunut niin, että kannabis on ainoastaan haitallista, ei koskaan hyödyllistä. Vaikka tutkijat saisivat Food and Drug Administration:ilta (FDA) hyväksynnän tutkimuksilleen, NIDA usein kieltäytyy myymästä heille kannabista, jota he tarvitsevat tutkimuksiinsa. Toisin sanoen he kumoavat FDA:n päätöksen.

FDA joutuu noudattamaan lakisääteistä käsittelyaikaa hakemuksille, mutta NIDA voi viivyttää prosessia loputtomiin. Tämä tekee ”taloudellisesti mahdottomaksi sponsorille sijoittaa miljoonia dollareita, joita tarvitaan tutkimusten läpivientiin”, ASA:n raportti toteaa.

Kun NIDA vartioi Yhdysvaltojen ainoaa liittovaltion toimesta kiellettyä heinää, on yksityisesti rahoitettujen lääkekannabistutkimusten määrä Yhdysvalloissa juuri nyt tasan nolla. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on käynnissä 14 kannabista tutkivaa virallista tutkimusta. Näistä 13 on NIDA:n projekteja, joissa perehdytään huumeiden väärinkäyttöön.

Vuonna 2007 Drug Enforcement Administration:in (DEA) hallinnollinen tuomari suositteli monopolin lopettamista, ja ehdotti, että DEA voisi myöntää lupia yksityisille tuottajille kannabiksen tutkimukseen. Vaikka jo 45 kongressin jäsentä on ilmoittanut tuestaan DEA:lle tämän idean tiimoilta, mikään ei ole muuttunut.

NIDA perustelee monopoliaan sillä, että kannabiksen ei-tieteellinen viihdekäyttö olisi paljon todennäköisempää, jos tieteelliseen käyttöön tarjottaisiin kannabista useammasta lähteestä.

Lähde:

http://www.reason.com/news/show/134494.html

Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

– Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

– Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1

Huippututkija muuttaa mieltään, neuvoo laillistamaan kannabiksen

Yli 30 vuoden ajan Donald Tashkin on tutkinut kannabiksen vaikutuksia keuhkojen toimintaan.

Hänen työtään on rahoittanut kiivaasti kannabiksenvastainen National Institute on Drug Abuse (NIDA), joka on pitkään yrittänyt osoittaa, että marijuana aiheuttaa keuhkosyöpää. Tehtyään kolme vuosikymmentä huumeidenvastaisia tutkimuksia  Tashkinilla on tämä sanottavana kannabislaeista:

”Alussa oletimme kannabiksella olevan haitallinen vaikutus keuhkojen terveyteen, ja olin laillistamista vastaan uskoen sen johtavan lisääntyvään käyttöön ja, että se taas johtaisi terveysvaikutuksien lisääntymiseen”, Tashkin sanoo. ”Mutta nykyään olen laillistamisen kannalla. En rohkaise ketään polttamaan mitään aineita, mutta minun mielestäni kannabiksen ei pitäisi olla leimattu laittomaksi aineeksi. Tupakan polttaminen aiheuttaa paljon enemmän harmia. Päihteenä ajatellen; alkoholi aiheuttaa enemmän haittaa.” [McClatchy]

Meille on kerrottu tuhansia kertoja, että kannabis tuhoaa keuhkosi, että se on monin verroin pahempaa kuin tupakka, jne. Kuitenkin tässä on Donald Tashkin, kirjaimellisesti kokenein asiantuntija maailmassa kun kyse on kannabiksesta ja keuhkojen terveydestä, kertomassa meille, että on aika laillistaa kannabis. Hänen ajatuksiaan ei ole muokannut ideologia, vaan 30 vuoden tutkimustyö. Hän ei odottanut tieteen paljastuvan kannabiksen puolestapuhujaksi, mutta niin on tapahtunut, ja Tashkin on valmis myöntämään sen.

Tässä on se tutkimus, joka todella käänsi asiat päälaelleen:

UCLA:n Tashkin tutki todella paljon kannabista polttavia määritelläkseen johtaisiko se kohonneeseen keuhkosyövän tai  keuhkoahtaumataudin (COPD) riskiin. Hänen oletuksensa oli, että varma yhteys syövän ja kannabiksen polttamisen välillä löytyisi, mutta tulokset todistivat toisin.

”Sen sijaan me emme löytäneet mitään yhteyttä, vaan jopa viittauksia suojaavasta vaikutuksesta”, sanoo Tashkin, jonka tutkimus oli suurin koskaan tehty verrokkiparitutkimus.

Ennakkoluulot kannabista ja yleisesti polttamista vastaan ovat niin vahvoja monilla ihmisillä, että tuntuu käsittämättömältä, että kannabis voisi jopa vähentää keuhkosyövän riskiä. Mutta tämän voimme todeta tuloksista. Tämä ei vain kumoa suosittua kannabispropagandan opinkappaletta, vaan myös viittaa mahdollisesti uraauurtavaan mahdollisuuteen kehittää syöpälääkkeitä kannabistutkimuksen kautta.

Yhä uudestaan ja uudestaan negatiiviset asiat, joita meille on tolkutettu kannabiksesta, paljastuvat vääriksi. Usein ne  osoittautuvat suorastaan täysin totuudenvastaisiksi. Joten ensi kerralla kun joku sanoo sinulle, että kannabis on haitallisempaa keuhkoillesi kuin tupakka, voit ehkä mainita, että maailman johtava alan asiantuntija sattuu olemaan laillistamisen  kannalla.

Lähde:

http://stopthedrugwar.org/chronicle_blog/2009/jun/03/top_anti_drug_researcher_changes

Kannabisaktivisti saa lääkkeensä Yhdysvaltain hallitukselta

Elvy Musikka on yksi jäljellä olevista muutamasta potilaasta, jotka pääsivät mukaan hallituksen lääkekannabisohjelmaan 70- ja 80-luvulla.

Vuonna 2007 yli 775 000 ihmistä pidätettiin Yhdysvalloissa kannabiksen hallussapidon vuoksi. Samana vuonna neljä ihmistä sai lääkekannabista Yhdysvaltain hallitukselta.

Elvy Musikka on yksi heistä.

Musikka, 66-vuotias aiemmin Floridassa, nyttemmin Eugenessa Oregonissa asuva lääkekannabispotilas, saa vuosittain useita isoja metalliastioita, joista jokainen sisältää 300 kannabissavuketta. Näiden savukkeiden kannabis on kasvatettu liittovaltion hallituksen toimesta Missisippin yliopistolla.

Hän oli kolmas henkilö ja ensimmäinen nainen, joka sai hallituksen tuottamaa kannabista.

Hän sai luvan seurauksena pidätyksestä, jossa häntä syytettiin kannabiksen kasvattamisesta, ja sitä seuranneessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen lääkärinsä todisti, että ilman kannabista Musikka sokeutuisi.

”Halusin mennä oikeuteen, koska en uskonut, että on yhtäkään hallitusta, jolla on oikeus vaatia sokeutumista ja kärsimystä potilailta”, Musikka sanoi. ”Potilaita heidän kuuluisi suojella.”

Muutettuaan Oregoniin 2005, Musikka on osallistunut julkiseen keskusteluun Oregonin lääkekannabislaista. Tämän vuoden lainsäätävässä istunnossa odottaa 14 esitystä edustajainhuoneen ja senaatin harkintaa.

Musikka havaitsi kannabiksen lääkinnälliset ominaisuudet 1975, jolloin hänellä diagnosoitiin glaukooma (silmänpainetauti). Lääkäri suositteli Musikkaa, jolla oli synnynnäinen kaihi, kokeilemaan kannabista hänen reagoituaan huonosti muihin saatavilla olleisiin hoitomuotoihin.

Ajatus kannabiksen käyttämisestä lääkkeenä pelotti Musikkaa. Hän ei ollut koskaan käyttänyt sitä aiemmin, koska piti sitä vaarallisena. Kuitenkin pian kokeiltuaan sitä hän havaitsi, että se helpottaa hänen kipuaan paremmin kuin mikään muu hoito.

Hän jatkoi sen polttamista, mutta varojen vähyys teki varaston pitämisestä vaikeaa.

Niinpä hän päätti alkaa kasvattaa.

Säännöllisessä käytössä Musikka havaitsi silmän sisäisen paineen – nesteen määrä, joka ravitsee silmän sarveiskalvoa, iiristä ja linssiä – laskevan riittävän alas, jotta hän pystyi menemään sarveiskalvon siirtoleikkaukseen. Hän jatkoi kannabiken käyttämistä helpottaakseen glaukooman tuomaa kipua.

Ärsyttävä naapuri häiritsi hänen toipumistaan.

”Ainoastaan yksi ihminen on ahdistellut minua. Hän asui aivan naapurissani, hyppäsi aidan yli ja varasti kasvini aina kun kasvatin jotain”, hän sanoo viitaten aikaan, jolloin hän asui Floridassa. ”Hän tiesi, että jos kutsuisin poliisit, minä olisin se, joka menee vankilaan.”

Poltettuaan kannabista laittomasti 12 vuotta Musikka meni 1987 yhteen monista silmäleikkauksistaan. Tämä osoittautui kauheaksi virheeksi. Hän menetti näön vasemmasta, paremmasta, silmästään.

Seuraavana vuonna hänet pidätettiin kannabiksen kasvattamisesta. Pidätys tuli samoihin aikoihin kun hän haki lääkehallinnon ylläpitämään myötätuntoiseen uusien lääkkeiden tutkimusohjelmaan (Compassionate Investigative New Drug Program).

Siihen aikaan vain kaksi potilasta oli päässyt hyötymään ohjelmasta. Robert Randall voitti syytökset kannabiksen kasvattamisesta sen jälkeen kun hänen lakimiehensä sanoivat, että kannabis oli lääkinnällinen välttämättömyys hänen glaukoomansa hoidossa. Onnistuneen puolustuksen jälkeen 1976 Randall haastoi Yhdysvaltain hallituksen, joka lopulta johti tutkimusohjelman luomiseen.

Irvin Rosenfeld pääsi ohjelmaan 1983 taistellakseen harvinaista synnynnäistä tautia vastaan.

Oikeudenkäyntinsä jälkeen Musikasta tuli 1988 ensimmäinen nainen, joka pääsi mukaan ohjelmaan. Kansallinen lääkkeiden väärinkäytön instituutti (NIDA) johti Missisippillä pyöritettävää ohjelmaa.

Instituutti ”on jatkanut kannabiksen kasvattamista tarjotakseen kontaminaatioista vapaata kannabismateriaalin lähdettä, joka on yhtenäistä ja ennalta arvattavaa vaikutuksiltaan biolääketieteen tutkimuksessa”, puhenainen Stephanie Older sanoi sähköpostissaan. ”NIDA on säilyttänyt ainoan laillisen lähteensä.”

Neljä vuotta Musikan ohjelmaan liittymisen jälkeen se lopetettiin vanhemman Bushin hallinnon toimesta. Osallistujat kuitenkin saivat edelleen lääkkeensä hallitukselta.

Musikka sanoi, että hänen tyytymättömyytensä hallituksen tarjoaman lääkkeen laatuun yhdessä Oregonin liberaalien lääkekannabislakien kanssa toi hänet länteen. Hän vieraili Oregonissa ensimmäistä kertaa 1998 kun lakiesitys 67, joka sallii tietyistä lääkinnällisistä tiloista kärsivien potilaiden kasvattaa ja käyttää kannabista, pääsi äänestykseen. Se meni läpi 56 prosentin kannatuksella ja tänään se tarjoaa 21 500 oregonilaiselle laillisen pääsyn kannabikseen helpottamaan kipuja tai heikentäviä sairauksia.

Nyt käsittelyn alle tulevat esitykset vaihtelevat niistä, jotka tiukentaisivat lääkekannabiksen ehtoja niihin, jotka löysäisivät niitä edelleen.

Lääkekannabislait voivat muuttua rajusti tänä vuonna Oregonissa, sanoi Don Bishoff, joka toimii Springfieldin senaattorin Bill Morrisetten avustajana. ”Asiat ovat valtavassa vuossa”, hän sanoi. Morrisette on senaatin ihmispalveluiden komitean puheenjohtaja ja sponsoroi senaatin esitystä 388, joka tiukentaisi säännöksiä lääkekannabispotilaiden hoitajien ja lääkekannabispotilaiden osalta ja muuttaisi kannabiskasvien sekä kannabistuotteiden määrää, jota potilaat voivat pitää hallussaan.

Musikka, joka on kiertänyt ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa puhumassa lääkekannabislaista, on huolestunut kahdesta esityksestä, jotka määräisivät ketkä osavaltiossa saavat kasvattaa lääkekannabista potilaille. Hän vastustaa osavaltion kasvatusoperaatiota, kuten edustajainhuoneen esitys 3247 ehdottaisi, koska hän sai liittovaltiolta niin huonolaatuista kannabista aiemmin.

Hän sanoi, että hallitukselta saadut tuotteet ovat vanhentuneita. Hänen nykyisessä metallirasiassaan on etiketissä merkitty kannabiksen tuotanvuodeksi 1996.

Musikka kannattaa apteekkeja, jotka möisivät rekisteröityjen kasvattajien tuotteita. Äänestäjien voima (Voter Power), organisaatio, joka lobbaa kannabispolitiikan puolesta, ehdottaa samankaltaista apteekkijärjestelmää senaatin esityksessä 812. Riippumatta äänestysten tuloksista ja lakimuutoksista, Musikka sanoi jatkavansa puhumista niiden ihmisten oikeuksien puolesta, jotka kärsivät sairauksista, mitä voitaisiin hoitaa lääkekannabiksella.

”Koko taisteluni merkitys on taata potilaille oikeus arvokkuuteen, ja ennen kaikkea mahdollistaa heille lääkkeiden turvallinen saanti. Heidän ei pitäisi madella kaikkien edessä saadakseen vähän kannabista, koska muutakaan ei voi”, Musikka sanoi.

Elvy Musikka

Lempikirja: “The Benefits of Marijuana: Physical, Psychological and Spiritual” tekijänä Joan Bello.

Suosikkileffa: “Super High Me”.

Harrastukset: Kävely ja laulujen kirjoittaminen. Hän on julkaissut levyn nimeltä ”Truth and Love Are One” (Totuus ja rakkaus ovat yhtä).

Lähde:

http://www.registerguard.com/csp/cms/sites/web/updates/9679285-55/story.csp

Suomalaisia sukujuuria omaava Elvy Musikka on vieraillut maassamme vuonna 2002. Helsingin Sanomien artikkeli vierailusta, jossa Musikka mm. kehuu Suomen Turussa kasvatettua pilveä, löytyy hakemalla hakukoneella jutun otsikkoa ”Pilvessä lääkärin määräyksestä” -toim.huom.

Yhdysvaltain kannabismonopoli

Jo aiemmin uutisoimme, että Yhdysvaltain huumeidenvalvontaviranomainen, DEA, antoi kovan iskun tieteelle kieltäessään Massachusettsin yliopistoa kasvattamasta kannabista tutkimuskäyttöön.

Tämä päätös tarkoittaa sitä, että Kansallinen huumeiden väärinkäytön instituutin (NIDA) saa jatkaa monopoliaan kannabiksen toimittamisessa FDA:n hyväksymille tutkimuksille. Päätös on epäasiallinen poliittinen ruiske asiaan, jonka pitäisi olla puhtaasti tieteellinen.

Lääkeyhtiöt, jotka haluaisivat kehittää kannabiksesta reseptilääkkeen, on pysäytetty heti alkuunsa instituutin monopolin takia. Jos yhtiön onnistuisi saada pääsy instituutin tarkkaan valvomalle kätkölle, käyttää miljoonia tutkimukseen ja hankkia FDA:n hyväksyntä, se joutuisi maksamaan instituutin toimittajalle sen, mitä tämä kehtaisi pyytää summan kohtuullisuudesta riippumatta. Lopputuloksena yksikään yhtiö ei investoi kannabiksen tutkimukseen.

13 osavaltiota on pakotettu kääntämään poliittista prosessiaan ja tarjoamaan lääkekannabista potilaille, joiden terveydelle se on tärkeää, jopa elintärkeää. DEA:n hiljainen hyväksyntä instituutin monopolille tarkoittaa, että tuo luku tulee vielä varmasti nousemaan.

Sairaat ihmiset, jotka haluaisivat saada lääkkeensä paikallisesta apteekista paikallisen diilerin sijaan toivovat, että Obaman johtama DEA toisi lopun tälle pitkään jatkuneelle farssille.

Lähde:

http://www.boston.com/bostonglobe/editorial_opinion/letters/articles/2009/01/19/marijuana_monopoly/

DEA eväsi Massachusettsin yliopiston pyynnön kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön

Yhdysvaltojen liittovaltion huumepoliisi DEA on evännyt Massachusettsin yliopiston Amherstin yksikön tutkijan pyynnön luoda maahan toinen laboratorio, jolla olisi lupa kasvattaa kannabista lääketieteelliseen tutkimukseen.

Juuri tullut päätös tuli lähes tarkalleen kaksi vuotta sen jälkeen, kun liittovaltion hallinnollinen tuomari suositteli, että Lyle Craker, kasvitieteen professori, joka on erikoistunut lääkinnällisiin kasveihin, saisi luvan kasvattaa kannabista lääketieteellisiin tutkimuksiin. DEA:n päätös, joka on ilmoitettu lopulliseksi ja joka ei ole julkisen yleisön kommentoitavissa, kuvaili nykyistä tuotantoa tutkijoille ”riittäväksi ja keskeytymättömäksi” ja sanoi, että toinen laboratorio ei ole julkisen edun mukaista.

Vuodesta 1968 liittovaltion tasolla hyväksytty laboratorio Missisippin yliopiston farmasian laitoksella on kasvattanut lähes sataa kannabislajiketta. Pääsy kasveihin on rajattu tutkijoille, joilla on liittovaltion lupa, ja laboratorion kasveja on käytetty ympäri maata kliinisiin tutkimuksiin, joissa kannabista on testattu glaukoomaan, kipuun, pahoinvointiin ja muihin sairauksiin.

Jotkut tutkijat valittavat, että pääsyä laboratorion tarjontaan on vaikeutettu merkittävästi laboratorion ja Kansallisen huumeiden väärinkäytön instituutin (NIDA) välisellä sopimuksella joka vaatii Ruoka- ja lääkehallinnon (FDA) tai DEA:n esittämän luvan lisäksi vielä NIDA:n hyväksynnän. Tämä prosessi voi viedä kuukausia. Muut DEA:n vaarallisimpaan ykkösluokkaan listaamat huumeet, kuten heroiini tai ekstaasi eivät vaadi tällaista ylimääräistä hyväksyntää ennen kuin tutkijat saavat niitä käyttöönsä.

Monitieteellinen yhdistys psykedeelien tutkimukseen (MAPS) on Belmontissa sijaitseva päihdetutkijoiden ryhmä, joka haluaa rahoittaa Crakerin kannabiskasvattamon ja joka rahoitti vuonna 2007 oikeusjuttua, jossa liittovaltion hallinnollinen tuomari suositteli Crakerille lupaa perustaa maahan toinen laboratorio. Yhdistyksen puheenjohtaja Rick Doplin kuvailee Missisippin laboratoriota ”monopoliksi”.

Doplin sanoi, että hänen ryhmänsä nostaa joko uuden oikeusjutun tai valittaa tulevalle Obaman hallinnolle, jotta se kumoaisi päätöksen. ”Me emme aio antaa periksi”, hän sanoi.

Craker, joka haki lupaa DEA:lta ensimmäisen kerran 2001, sanoi olevansa pettynyt siihen, että DEA haluaa ilmeisesti rajoittaa lääkekannabiksen tutkimusta. ”Me olemme nähneet äkillisen nousun lääkinnällisten kasvien käytössä sairauksien hoitoon”, hän sanoi.

DEA:n puhemies Garrison Courtney sanoi, että heillä ei ole mitään lisättävää päätökseen sen lisäksi, mitä virallisessa lausunnossa lukee.

Lähde:

http://www.boston.com/news/health/blog/2009/01/dea_rejects_uma.html