Laittoman kannabiksen vahingollisuus: THC vs. CBD

Kannabiksen vaikutus mielenterveyteen on herättänyt paljon mielenkiintoa vuosien varrella. Jo 1800-luvulla huomattiin, että kannabis saattaa aiheuttaa hetkellisen psykoosin, jonka oireet muistuttavat skitsofreniaa. Tästä huolimatta viime vuosikymmeneen saakka useimmat psykiatrit ovat pitäneet kannabista oleellisesti vähähaittaisena.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuoreen tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan psykoosille alttiissa vähemmistössä kannabiksen käyttö saattaa viedä aivoja kohti pidempiaikaista psykoosia, joka vaatii terveydenhuollollisia toimenpiteitä. Psykoosille alttiit nuoret, jotka käyttävät kannabista, lisäävät sillä riskiä kehittää krooninen mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia. Ja mitä enemmän kannabista he käyttävät, sitä korkeampi on riski.

Lisäksi, ihmiset joilla on skitsofrenia ja historiaa kannabiksen käytön osalta, kohtaavat taudin ensioireet jopa viisi vuotta aiemmin kuin he, jotka eivät käytä kyseistä päihdettä. Psykoottiset potilaat, jotka eivät lopeta käyttämistä kokevat enemmän oireita, takaiskuja paranemisprosessissa ja joutuvat sairaalaan useammin.

Nämä löydöt koskien yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä ovat laajalti raportoituja median toimesta. Uutisointiin on usein liitetty varoituksia, että katukannabiksen voimakkuus on noussut vuosien varrella ja siten se aiheuttaisi suurta terveysriskiä psykoosialttiille vähemmistölle.

Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista päättelyä, nimittäin käytetyn kannabiksen tyyppi on tärkeä tekijä. Katukannabis on todella muuttunut vuosien varrella. Niin sanottu ”skunk” sisältää tavanomaista suurempia määriä ensisijaista psykoaktiivista ainesosaa, molekyyliä nimeltä delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Vähemmän tiedetään toisesta ainesosasta, kannabidiolista (CBD), joka on eliminoitu skunkista valikoivalla lajinjalostuksella THC-pitoisuuden lisäämiseksi.

CBD:n poistaminen saattaa olla avainasemassa psykoosin kehittymisen suhteen. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että puhdas ja synteettinen THC aiheuttaa tilapäistä psykoosia 40-50 prosentissa terveistä ihmisistä. Täysin toisessa laidassa THC:iin nähden on CBD, jolla vaikuttaisi olevan antipsykoottinen vaikutus, ainakin eläimiin. Vähälukuiset ihmisilllä tehdyt tutkimukset tosin ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Yhdessä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Neuropsychopharmacology-julkaisussa (DOI: 10.1038/npp.2009.184), Sagnik Bhattacharya ja kollegat Lontoon Psykiatrian instituutissa käyttivät toiminnallista aivojen magneettikuvausta (fMRI) tutkiakseen THC:n ja CBD:n vaikutusta terveiden vapaaehtoisten aivotoimintaan. He huomasivat, että THC ja CBD käyttäytyivät toisiaan vastaan; niissä aivolohkoissa, joissa THC lisäsi hermostollista toimintaa, CBD vähensi sitä – ja päinvastoin.

Tarkemmissa tutkimuksissa Beckley-säätiön kanssa tiedemiesryhmä vertaili synteettisen THC:n ja CBD:n yhdistelmän (perinteinen kannabis) vaikutuksia pelkkään THC:iin (”skunk”) nähden. Tarkoituksena oli selvittää, josko CBD tarjoaisi suojausta THC:n psykoottisia vaikutuksia vastaan.

Terveille koehenkilöille annettiin molekyylit suonensisäisesti kahdessa erässä. He saivat saman määrän THC:tä molemmilla kerroilla, ainoa ero oli siinä, annettiinko heille CBD:tä vai ei. Puoli tuntia injektion jälkeen konsultoiva psykiatri haastatteli koehenkilöitä ja luokitteli heidän tuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan, koehenkilöt luokiteltiin huomattavasti vähemmän psykoottisiksi heidän saatuaan THC-CBD -yhdistelmää, verrattuna pelkkään THC:iin. Tämä viittaisi siihen, että CBD:n läsnäolo kannabiksessa hillitsee THC:n taipumusta laukaista tilapäisiä psykooseita.

Toisessa tutkimuksessa, jonka Psykiatrian instituutti teki Marta DiFortin ja hänen kollegoiden toimesta, päästiin samankaltaisiin johtopäätöksiin kroonisen psykoosin osalta. He vertailivat 280:n äskettäin diagnosoidun psykoosipotilaan kannabistottumuksia 174:n terveen koehenkilön suhteen, jotka olivat samanikäisiä, samaa sukupuolta ja koulutuksellista sekä sosioekonomista taustaa. Molemmat ryhmät olivat yhtä todennäköisesti kokeilleet kannabista, mutta huomattavaa oli se, että psykoosipotilaista seitsenkertainen määrä oli käyttänyt ”skunkia”. Kuten oikeassa elämässä, myös laboratoriossa, THC ilman CBD:a saattaa olla vaarallista mielenterveydelle (British Journal of Psychiatry, vol 195, p 488).

Tällä tutkimuksella antaa tärkeitä vihjeitä sekä katu- että lääkekannabiksen osalta. Jälkimmäisen suhteen kysymys on siitä, voisiko CBD olla hyödyllinen antipsykoottinen lääke jo itsessään.

Tämän löytämiseksi Beckley-säätiö on järjestämässä tutkimusprojektia yhteistyössä University College Londonin sekä Kalifornian johtavan lääkekannabisapteekin kanssa, joka palvelee yli 30 000:a potilasta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan eri kannabislajikkeiden THC- ja CBD-pitoisuuksia. Potilailta kysytään, mitä lajikkeita he pitävät tehokkaimpina ja kuinka ne vertautuvat tavanomaisiin lääkkeisiin. Lisäksi heiltä pyydetään lajikkeiden muiden vaikutusten luokittelua, mukaanlukien sekä hyödylliset että negatiiviset vaikutukset.

Katukannabiksen osalta Beckley-säätiö toivoo, että tämä tutkimus voisi auttaa tekemään siitä turvallisempaa. ”Skunk”, jonka tyypillinen THC-pitoisuus on 15-19 prosenttia ja CBD-pitoisuus olematon, on alkanut hallita katukauppaa. Ironisesti, useimmat pitävät ”skunkin” markkinaylivoimaa seurauksena kieltolaista, sillä laittomassa huumekaupassa usein pyritään kohti voimakkaampia aineita.

Beckley-säätiö näkee tämän uutena lisäargumenttina viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupanteon kontrolloimiseksi. Ainoastaan säännöstelty kannabiskauppa voi ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin käyvät tiedot ja kehittää lajikkeita, jotka ovat käyttäjille vähemmän vaarallisia.

Todistusaineisto tukee ajatusta, että luonto tietää parhaiten, ja että CBD:n ottaminen takaisin kannabiksen ainesosiin olisi hyödyllistä. Kaksi molekyyliä on aina yhtä parempi.

Artikkelin toinen kirjoittaja Amanda Feilding on tietoisuuden ja sen muuttamisen tutkimusta edistävän Beckley-säätiön johtaja. Paul Morrison työskentelee Lontoon Psykiatrisessa instituutissa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20527446.100-its-lack-of-balance-that-makes-skunk-cannabis-do-harm.html

Lait tehottomia kannabiksen käytön hillitsemisessä

Kannabislait ovat epäonnistuneet käytön vähentämisessä ympäri maailman ja ovat johtaneet käytäntöihin jotka ovat tungettelevia, sosiaalista jakautuneisuutta aiheuttavia ja kalliita, sanoo kansainvälinen huumelakien asiantuntijaryhmä.

Äskettäin  julkaistussa kannabislakeja tutkivassa kirjassa asiantuntijat sanovat, että vaikka aine vahingoittaakin joitakin käyttäjiä, sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä, kokaiinin ja alkoholin ollessa tässä suhteessa potentiaalisesti vahingollisempia.

”Hallitusten kaikkialla maailmassa on aika uudelleenarvioida kannabislakinsa”, sanoi Peter Reuter, Marylandin yliopiston hallintotieteen professori ja yksi kirjan viidestä kirjoittajasta.

Tieteelliset tutkimukset ovat ehdottaneet että kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa psykoosin kehittymisen riskin. Viime kuussa British Medical Journalissa julkaistu tutkimus esitti, että ”skunkkia” – voimakasta kannabiskukintoa – polttavat henkilöt ovat lähes seitsemän kertaa todennäköisemmin vaarassa kehittää psykoottisen sairauden, kuten skitsofrenian, kuin hasista, kannabishartsia, polttavat.

Reuterin mukaan viranomaisten tulisi myöntää että ”lisääntyvät tutkimustulokset osoittavat käytön kriminalisoinnin olevan hyvin lievä pelote” ja tiedostaa ”vastuullisten tarjontatapojen aikaansaamisen tärkeys laajojen laittomien markkinoiden luomisen sijaan”.

Hän kertoi kaduilla myytävän kannabiksen vahvuuden lisääntymisen monissa länsimaissa olevan eräs suurimmista huolenaiheistaan. ”Me todella tarvitsemme turvallisemman tavan ihmisille ostaa ainetta, sen sijaan että jätämme sen laittomien markkinoiden asiaksi, joka tuottaa koko ajan voimakkaampaa tuotetta”, hän sanoi. ”Se on eräs koko ajan tärkeämmäksi käyvä lisäsyy sille miksi meidän on ryhdyttävä toimiin säänneltyjen markkinoiden kehittämiseksi kannabikselle”.

Kirjan, nimeltään Cannabis Policy: Moving Beyond Stalemate (Kannabislait: eteenpäin pattitilanteesta), julkaisi britannialainen Oxford University Press yhdessä huumeiden säännöstelyä kriminalisoinnin sijaan suosittavan Beckley-säätiön kanssa.

”Kieltolakipolitiikka ei ainoastaan epäonnistu tavoitteidensa saavuttamisessa, se tuottaa samalla huomattavaa sosiaalista vahinkoa”, sanoi Amanda Feilding Beckley-säätiöstä.

Huolimatta sen käytön kieltävistä laeista, maailmassa on YK:n arvion mukaan 190 miljoonaa kannabiksen käyttäjää, mikä tarkoittaa noin neljää prosenttia kaikista täysi-ikäisistä.

Kirjan kirjoittajien mukaan lukuisat hallussapitopidätykset Britannian, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa eivät juurikaan ole toimineet pelotteena mutta ovat aiheuttaneet sosiaalista jakautuneisuutta ja tarkoituksetonta hallinnon rahojen käyttöä.

Kirjan esittely ja ensimmäinen luku kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa ukcatalogue.oup.com/product/academic/medicine/psychology/psychiatry/9780199581481.do?zoneCode=ACZC008

Lähde:

http://www.reuters.com/article/idCATRE60P01420100126?pageNumber=1&virtualBrandChannel=0

Uusi tutkimus kannabiksen yhteydestä psykoosiin ja skitsofreniaan

Juuri julkaistu tutkimus ehdottaa, että kannabiksen yhteys skitsofreniaan tai psykoosiin on minimaalinen.

Viime vuonna Englannissa hallitus uudelleenluokitteli kannabiksen huumeluokasta C takaisin luokkaan B. Yksi syy tähän oli huoli skitsofrenian lisääntymisestä nuorison keskuudessa. Skitsofrenian tai psykoosin todellista yhteyttä kannabikseen ei ole missään vaiheessa todistettu. Uuden tutkimuksen mukaan täytyisi saada tuhannet ihmiset lopettamaan kannabiksen käyttö, jotta voitaisiin estää yksi skitsofreniatapaus.

Oman mausteensa soppaan toivat puheet uusista vahvemmista lajikkeista. Erityisesti keltainen lehdistö revitteli erittäin vaarallisesta Skunk-kannabiksesta, joka on kolmekymmentä kertaa vahvempaa kuin kannabis ennen. Luonnollisestikaan näille väitteille ei ole mitään pohjaa, vaan sekä vahvempia että miedompia lajikkeita on aina ollut olemassa, eikä merkittävää vahvuuden nousua ole ollut. Tälle esteensä asettaa jo kasvibiologia.

Tutkijoita Bristolista, Cambridgesta sekä Lontoon hygienian ja trooppisten lääkkeiden oppilaitoksesta pohtii viimeisimpien tulosten valossa kannabiksen käyttäjien määrää, skitsofrenian kehittymisen riskiä ja kannabiksen käytön aiheuttaman skitsofrenian riskiä arvioidakseen, kuinka monta kannabiksen käyttäjää pitäisi saada lopettamaan käyttö yhden skitsofreniatapauksen estämiseksi. Tutkimuksen mukaan tähän päästäisiin pysäyttämällä 2800 kannabiksen suurkuluttajamiestä tai yli 5000 suurkuluttajanaista. Vähemmän käyttävien joukossa yhden skitsofreniatapauksen estämiseen vaadittaisiin jo yli 10 000 miehen tai lähes 30 000 naisen kannabiksen käytön lopettaminen.

Tämä on vain yksi osa tarinaa. Väliintulot kannabiksen käytön lopettamiseksi eivät onnistu lähellekään joka kerta. Jos otetaan huomioon väliintulon ja hoidon tehokkuus kannabiksen käytön vähentämisessä, niin edellä mainitut hurjat lukemat pitäisi moninkertaistaa, jotta päästäisiin tuhansiin onnistuneisiin käytön lopettamisiin.

Tutkimus julkaistiin Addiction-julkaisussa ja yksi sen laatijoista, Matt Hickman, kertoi: ”Kannabiksen käytön estäminen on tärkeää monesta syystä – mukaan lukien tupakka- ja huumeriippuvuuden vähentäminen ja koulumenestyksen parantaminen. Mutta aineistomme osoittaa, että keskittyminen skitsofreniaan voi olla virheellistä. Tutkimuksemme ei voi selvittää kysymystä, aiheuttaako kannabis skitsofreniaa, mutta se osoittaa, että todella monen ihmisen pitäisi luopua kannabiksesta, jotta skitsofreniatilastoihin saataisiin mitään muutosta. Kannabiksen uudelleenluokittelun vaikutus skitsofrenian tai psykoosin esiintymiseen Isossa-Britanniassa on hyvin epävarma.”

Lähde:

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091022101538.htm

Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta

Tuoreimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kannabis ei tuhoa aivojasi, eikä se aiheuta keuhkovaurioita tupakan tavoin – mutta näitä faktoja et kuule perinteisistä uutisista.

Tiedelehti Science julkaisi lähes neljä vuosikymmentä sitten New Yorkin yliopiston sosiologi Erich Gooden artikkelin, jossa kerrottiin median osallisuudesta kannabiksen kieltolain ylläpitämiseen.

Hänen mukaansa ”Testit ja kokeet, joissa keskitytään esittelemään kannabiksen käytön tuhoisaa vaikutusta, saavat valtaisan huomion mediassa ja niiden johtopäätökset hyväksytään valtaväestössä faktoina. Mutta sitten kun nämä tutkimukset kumotaan huolellisesti, tai jos myöhemmät löydökset ovat ristiriidassa alkuperäisväitteiden kanssa, sitä ei huomioida lainkaan.”

Katsaus nykypäivän valtavirtamediaan osoittaa, että vain vähän on muuttunut. Uutiskanavat antavat yhä vain vähän painoarvoa tieteellisille tutkimuksille, jotka horjuttavat Yhdysvaltain hallituksen pitkäaikaista huumepropagandaa. Pahimmissa tapauksissa ne jätetään täysin vaille huomiota.

Seuraavaksi esittelemme viisi viimeaikaista tarinaa, jota nykypäivän media ei halua sinun tietävän kannabiksesta:

1. Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis ”voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan ”skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

”Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. ”Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutama kansainvälinen uutistoimisto on raportoinut tutkimuksesta. Sen sijaan yksikään yhdysvaltalainen (tai suomalainen -toim.huom.) uutiskanava ei ole julkaissut tutkimusta.

2. Kannabiksen savu ei vaurioita keuhkoja kuten tupakka

Kaikki tietävät, että pilvenpoltto on ainakin yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaa keuhkoille kuin tupakointi. Vai mitä?

No ei ole, kertoo uusiseelantilainen tutkimus elokuulta European Respiratory Journalissa.

Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat vertasivat kannabiksen ja tupakan polttamisen vaikutuksia keuhkojen toimintaan yli 1000 aikuisella.

He raportoivat: ”Kumulatiivinen kannabiksen käyttö assosioitui suurempaan vitaalikapasiteettiin (se määrä ilmaa, joka voidaan voimakkaasti puhaltaa ulos täysistä keuhkoista), keuhkojen kokonaistilavuuteen, toiminnalliseen loppukapasiteettiin (keuhkoissa oleva ilmamäärä passiivisen uloshengityksen lopussa) sekä jäljelle jäävään tilavuuteen.”

”Kannabiksella todettiin yhteys myös suurempaan hengitysteiden vastustuskykyyn, mutta ei uloshengityksen tilavuuteen sekunnin mittauksella (maksimimäärä ilmaa, joka voidaan puhaltaa ulos ensimmäisen sekunnin aikana vitaalikapasiteettitestissä), nopeutetun uloshengityksen suhdelukuun tai siirtokertoimeen. Sitä vastoin tupakan käyttöön liitettiin alempi uloshengityksen tilavuus (sekunnin mittaus), alempi nopeutetun uloshengityksen suhdeluku, alempi siirtokerroin sekä suurempi staattinen keuhkotilavuus, mutta ei hengitysteiden vastustuskyky.”

Heidän loppupäätelmänsä oli, että ”Kannabiksella näyttäisi olevan tupakkaan verrattuna erilaiset vaikutukset keuhkoihin”.

Kuten ennustaa voi, tiedemiesten ”epämiellyttävä totuus” ei saanut palstatilaa yhdessäkään mediassa.

3. Kannabiksen käyttö ei vahingoita, vaan voi jopa suojata aivoja

Tuhoaako pilvenpoltto aivosoluja? Alkoholi varmasti tuhoaa, ja monet kannabislainsäädännön muuttamista vastustavat tahot väittävät, että kannabiksen tuhoisat vaikutukset aivoihin olisivat jopa pahemmat. Ovatko he oikeassa?

Eivät, ainakaan tänä kesänä ilmestyneen Neurotoxicology and Teratology -julkaisun artikkelin mukaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa tutkivat valkoisen aineen eheyttä nuorilla, joilla on historiaa ylenpalttisen juopottelun tai kannabiksen käytön osalta. Raportin mukaan alkoholin suurkuluttajilla (pojat jotka joivat yli viisi annosta, tytöt jotka joivat yli neljä annosta kerralla) näkyi vaurioita valkoisessa aineessa kahdeksalla aivojen osa-alueella.

Sen sijaan alkoholin suurkuluttajilla, jotka käyttivät myös kannabista, näkyi vähemmän vaurioita seitsemällä alueella kahdeksasta.

”Juopottelijat, jotka käyttivät myös kannabista, eivät näyttäneet yhtä yhdenmukaisia poikkeamia verrattuna raittiisiin, kuten pelkkien juopottelijoiden ryhmässä oli”, tutkijat päättelivät. ”On mahdollista, että kannabiksella saattaa olla joitakin hermoja suojelevia ominaisuuksia, kun kyse on alkoholiin liittyvän hapettavan stressin tai glutamaatin tai vastaavien aineiden aiheuttamien hermosolukuolemien vähentämisistä”.

Tähän päivään mennessä, ainoastaan kourallinen Yhdysvaltojen uutiskanavista (eikä yksikään suomalainen -toim. huom.) on raportoinut tutkimuksesta.

4. Kannabis on päätepysäkki, ei niinkään portti koviin huumeisiin

Hälyttävät väitteet siitä, että kannabiskokeilut väistämättä johtavat muiden laittomien huumeiden käyttöön jatkuvat yhä mediassa, vaikka tilastotiedot osoittavat, että valtaenemmistö kannabiksen kokeilijoista ei koskaan siirry esim. kokaiinin tai heroiinin käyttäjiksi.

Tämän lisäksi, on valmistumassa uusi tutkimus, jonka mukaan kannabis saattaa myös hillitä käyttäjän halua siirtyä ns. koviin huumausaineisiin.

Neuropsychopharmacologyn kesäkuun numerossa pariisilaiset tutkijat päättelivät, että suullisesti nautittu THC eläimillä hillitsi taipumusta opiaattiriippuvuuteen.

Lisäksi tänä kesänä, New Yorkin osavaltion Psykiatrisen instituutin tutkijat raportoivat American Journal on Addictions -julkaisussa, että vieroitushoitopotilaat, jotka käyttivät kannabista ajoittain, pysyivät todennäköisemmin mukana opiaattihoidossa loppuun saakka.

Vaikka lehdistötiedote ensinmainitusta tutkimuksesta julkaistiin physorg.comissa heinäkuun seitsemäntenä, kumpikaan näistä tutkimuksista ei saanut huomiota valtamediassa.

5. Hallituksen kannabiksenvastaiset mainokset eivät hillitse, vaan ennemminkin kannustavat kannabiksen käyttöön

Tokihan monet meistä tietävät, että Yhdysvaltain hallituksen 2 miljardin dollarin mainoskampanja kannabista vastaan epäonnistui vakuuttamaan katsojat kannabiksen haitallisuudesta, mutta kukapa olisi arvannut, että tulokset olivat näinkin huonoja?

Health Communication -julkaisun verkkoartikkelin mukaan Pennsylvanian yliopiston Annenbergin tiedonvälityksen laitoksen kyselytutkimus osoittaa, että hallituksen yleisötiedotteet vain kannustivat kannabiksen käyttöön.

Tutkijat mittasivat yli kuudensadan 12–18-vuotiaan nuoren asenteita sen jälkeen, kun he olivat katsoneet 60 hallituksen rahoittamaa kannabisvastaista mainosta televisiosta.

He kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, oliko kannabisaiheisen kuvaston käyttäminen (marihuanasavukkeiden käsittely, kannabiksen polttamisen kuvaaminen) yhteydessä katsojien kannabiksen käytön rohkaisemiseen.

Viestit, joissa kuvattiin teinejä yhdistettynä kannabikseen, olivat ”selvästi vähemmän tehokkaita kuin muut”, tutkijat kertovat.

”Mainosten kannabiskohtausten negatiivinen vaikutus ei poistu, vaikka mukana olisikin voimakkaita kannabiksenvastaisia argumentteja, ja vaikutus koskee etenkin nuorisoryhmiä, jotka usein ovat tällaisten kannabisvastaisten mainosten kohderyhmää (varsinkin korkean riskin nuoret)”, tutkijat päättelivät. ”Näille nuorille kannabisvastaiset mainokset eivät välttämättä ole hyvä strategia”.

Lienee tarpeetonta sanoa, että yksikään valtamedian uutiskanava – varsinkaan ne, jotka lahjoittivat mainosaikaa useille näistä ahdistavista mainoksista – ei ole julkaissut tätä tutkimusta.

Lähde:

http://www.alternet.org/media/142815/5_things_the_corporate_media_don%27t_want_you_to_know_about_cannabis

Tutkimus kumoaa väitetyn yhteyden kannabiksen ja mielisairauksien väliltä

On väitetty, että kannabis aiheuttaa tietyn tyyppisiä mielisairauksia, erityisesti skitsofreniaa ja psykoosia. Paljon on tehty väitteiden tueksi valtamedian ja muiden toimesta.

Yksi huomattavampia hetkiä oli 28. heinäkuuta 2007 lääkärilehti Lancetissa julkaistu erään tutkijaryhmän rohkea väite, että kannabiksen polttaminen voi kohottaa psykoottisen episodin riskiä 40 prosenttia tai enemmän. Luonnollisesti tällainen varoittava ja pelotteleva retoriikka sai median täydellisen huomion, ja se julkaistiin myös Suomessa kaikissa valtamedioissa. Joissain jopa toiseen kertaan muutaman kuukauden päästä.

Vielä huolestuttavampaa on se, että väitetty kannabiksen ja skitsofrenian yhteys oli yksi pääsyistä  kannabiksen uudelleenluokitteluun (sanallisesta tai kirjallisesta huomautuksesta rikokseksi, josta voidaan tuomita jopa viideksi vuodeksi vankilaan). Se oli myös pääministeri Gordon Brownin, sekä kuluskandaalin vuoksi eroamaan joutuneen entisen sisäministeri Jacqui Smithin ja muiden selvästi eniten käyttämä väite. Ehkä itse kiihoke koko uudelleenluokittelun aloittamiseen Isossa-Britanniassa?

Paljon ehdittiin Lancetissa julkaistun tutkimuksen nimissä tehdä, mutta siinä oli perustavanlaatuinen argumenttivirhe.  Sellainen, josta kummallista kyllä, yksikään massamedia ei viitsinyt mainita. Empiirinen aineisto itsessään ei tukenut tutkijoiden hypoteesia siitä, että kannabiksen polttaminen olisi yhteydessä lisääntyneeseen skitsofrenian määrään tai muihin mielisairauksiin yleisessä väestössä. Fakta, jonka jopa tutkijat vastahakoisesti myönsivät, kun he  myöhemmin julistivat: ”Odotettujen skitsofreniatapausten trendi ei ole samankaltainen tai yhdensuuntainen kannabiksen käytön trendin kanssa.” Tämä jäi kuitenkin täysin ilman päättäjien ja median huomiota.

Tämä tuo meidät vuoteen 2009.

Kaksi vuotta Lancetissa julkaistun kaameita ennusteita kertovan tutkimuksen jälkeen ryhmä tutkijoita Keelen yliopiston Lääketieteen osastolta on koonnut todella kattavan aineiston pohjakseen, ja he laittavat kannabiksen ja mielisairauksien väitetyn yhteyden todelliseen testiin. Pian julkaistavassa Schizophrenia Research -lehden artikkelissa he vertaavat kannabiksen käytön ja skitsofrenian ja/tai psykoosien esiintymistiheyden trendejä Isossa-Britanniassa. Mitä he havaitsivatkaan?

Arviointi kannabiksen käytön vaikutuksista diagnosoitujen skitsofrenioiden määrään Iso-Britanniassa vuodesta 1996 vuoteen 2005.

Frisher M, Crome I, Martino O, Croft P.

Department of Medicines Management, Keele University, Staffordshire, ST5 5BG, United Kingdom.

Tuore systemaattinen arviointi päätteli, että kannabiksen käyttö lisää psykoottisten lopputulosten riskiä itsenäisesti hämmentävistä ja hetkellisistä päihtymysvaikutuksista. Edelleen kannabiksen käytön ja skitsofrenian assosiaatiomalli näytti, että skitsofrenian esiintymistiheys ja levinneisyys lisääntyisivät vuodesta 1990 eteenpäin. Malli perustuu kolmeen osatekijään: a) lisääntynyt suhteellinen riski psykoottisiin lopputuloksiin säännöllisellä kannabiksenkäytöllä verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan käyttäneet kannabista välillä 1.8 ja 3.1, b) huomattava kasvu kannabiksen käytössä Isossa-Britanniassa 1970-luvun puolesta välistä eteenpäin ja c) kohonnut riski 20 vuotta ensimmäisestä kannabiksen kokeilusta. Tämä tutkimus tutkii onko tämä tapahtunut Isossa-Britanniassa tutkimalla vuosittaisia levinneisyys- ja esiintymistiheystaulukoita skitsofreniasta ja psykooseista, mitattuna diagnosoituina tapauksina vuodesta 1996 vuoteen 2005. Takautuva analyysi tietokannasta (General Practice Research Database, GPRD) kerättiin 183 praktiikalta Englannista, Walesista, Skotlannista ja Pohjois-Irlannista. Tutkimusjoukko käsitti lähes 600 000 potilasta joka vuosi, edustaen arviolta 2,3 % Iso-Britannian ikävuosien 16–44 välisestä populaatiosta. Vuosien 1996 ja 2005 välillä skitsofrenian levinneisyys ja esiintymistiheys oli joko vakaa tai laskeva. Perusteluja muulle kuin aidolle vakaudelle tai laskulle harkittiin, mutta pidettiin epäuskottavina.
Yhteenvetona, tämä tutkimus ei löytänyt mitään todisteita skitsofrenian tai psykoosien lisääntymisestä yleisessä väestössä  vuodesta 1996 vuoteen 2005.

Voimmeko odottaa anteeksipyyntöä – tai edes muutosta politiikkaan – Gordon Brownin hallitukselta piakkoin? Tai edes vähintään jonkinlaista ”oikaisua” aiemmin näkyvästi uutisoituihin väitteisiin valtamediassa? Tai sentään tälle  uudelle tutkimukselle jotain näkyvyyttä mediassa?

En pidättäisi henkeäni…

Katso myös uutisemme: THC voi parantaa skitsofrenian oireita, Kirkleen huumeasiantuntija: Ei todisteista kannabiksen ja mielenterveysongelmien välillä ja Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä

Lähteet:

Tutkimuksen abstrakti englanniksi: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19560900

http://blog.norml.org/2009/07/01/study-debunks-claims-that-pot-smoking-causes-mental-illness/
http://www.norml.org/index.cfm?Group_ID=6798
http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7326
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/politics/article3156255.ece
http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7595

Kirkleen huumeasiantuntija: Ei todisteita yhteydestä kannabiksen ja mielenterveysongelmien välillä

Britanniassa kannabis uudelleenluokiteltiin viime kuussa ja se nostettiin C-luokasta B-luokkaan.

Heti kun kannabis luokiteltiin uudelleen vuonna 2004 B-luokasta C-luokkaan, alkoi kampanja, joka ehdotti kannabiksen olevan paljon vaarallisempaa kuin sen käyttäjät ja kannattajat haluaisivat ajatella.

Tätä ajatusta on kannattanut entinen West Yorkshiren poliisipäällikkö Keith Hellawell Huddersfieldistä. Hän toimi edellisen hallituksen ”huumetsaarina”, korkean tason neuvonantajana.

Joitakin hänen neuvojaan noudatettiin – suurta osaa ei. Kun silloinen sisäasiainministeri David Blunkett päättäväisesti ajoi läpi kannabiksen uudelleenluokittelun alempaan luokkaan Hellawell ärsyyntyi ja erosi.

Monet lääketieteen ammattilaiset tukevat häntä ja sanovat, että on suuri virhe luokitella kannabis miedoksi. Varsinkin, kun nyt on liikkeellä paljon vahvaa kannabista, skunkkia.

Eräät lääkärit ovat sanoneet, että nuoruusiän riippuvuus kannabiksesta voi johtaa joissain tapauksissa pysyviin kognitiivisiin muutoksiin. Joidenkin mukaan säännöllinen käyttö kiihdyttää psykoosin tai skitsofrenian puhkeamista.

On esitetty, että käyttö johtaisi sosiaalisten taitojen, muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja että se voi johtaa masennukseen, vainoharhaisuuteen ja itsemurhaan.

Lifeline Kirklees on vapaaehtoisjärjestö, joka on toiminut huumeriippuvaisten auttamiseksi ja tutustunut huumeriippuvuuksiin ja niiden seuraamuksiin vuodesta 1971. Sen jäsen Mike Linnell sanoo kuitenkin todisteiden näistä kauhuista olevan minimaalisia.

Hän kuvaili uudelleenluokitusta ”kammottavaksi”.

”Uskomme, että hallitus oli väärässä monissa asioissa”, hän kertoo.

”Uudelleenluokittelu ei ole ’oikea työkalu’, se ei estä mitään. Ei ole tarkkoja lukuja, mutta jokainen kysely osoittaa, että kannabiksen käyttö on tullut alas vuodesta 2002 ja jatkaa laskemistaan.

Kuitenkin poliisin tietoon tulleiden tapausten määrä on kasvanut rajusti. Pääosin tämä johtuu huumekoirien käytön lisäämisestä ja siitä, että poliisi on ottanut tavaksi pysäyttää ihmisiä kadulla.

Psykoottisten oireiden ja erityisesti skitsofrenian osalta tilastoissa ei ole minkäänlaista nousua.”

Ei ole olemassa tieteellisisiä todisteita siitä, että kannabis laukaisisi mielenterveysongelmia tai -sairauksia itsekseen.

On tehty paljon jalostustyötä, jotta ”skunk” (Ilmeisesti nimitystä skunk käytetään kaikista voimakkaammista lajikkeista oikeiden lajikenimien sijaan. -toim.huom.) olisi vahvempaa. Sitä on jalostettu THC:n lisäämiseksi, joka voi toimia psykoottina tai sen kaltaisena, mutta samaan aikaan myös CBD:n ja CBN:n määrä lajikkeissa on noussut ja nämä taas toimivat anti-psykootteina. On todennäköistä, että CBD:n ja CBN:n määrän nousu estää tai heikentää THC:n vaikutusta.

”Ei ole todisteita siitä, että kannabis tappaisi ketään. Toisaalta on kuitenkin arvioitu, että 40 000 nuorta kuolee vuosittain suoraan tai epäsuorasti alkoholin väärinkäytön takia”, Mike kertoi.

”Jos katsomme kaikkia päihteitä mitä nuorille on tarjolla, niin kannabis on vähiten vaarallinen. En lobbaa kannabiksen laillistamisen puolesta, mutta haluan, että sen vaarat pidetään oikeassa mittakaavassa.”

Lähde:

http://www.examiner.co.uk/news/local-west-yorkshire-news/2009/02/04/kirklees-drugs-counsellor-no-evidence-to-link-cannabis-and-mental-illness-86081-22848809/

Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä

Riski sairastua on kannabiksen käyttäjillä samaa luokkaa kuin muulla väestöllä.

Kannabiksen aiheuttama psykoosi, jossa henkilö menettää kosketuksen todellisuuteen ja oireet kestävät vähintään 48 tuntia, on hyväksytty psykiatrinen diagnoosi, mutta kiistelty sellainen, tohtori Mikkel Arendt Risskovin yliopistosta Tanskasta kollegoineen huomauttaa raportissaan. Tilaa on tutkittu hyvin vähän ja lääkäreillä on vaikeuksia erottaa sitä muista psyykkisista ongelmista tai kehittää listaa oireista, jotka sopisivat vain siihen.

Kun tutkimme asiaa, meidän täytyy olla tarkkana testihenkilöiden kanssa. Emme halua tehdä samaa virhettä kuin WHO teki testatessaan HIV:n yleisyyttä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Raskaana olevien naisten testaaminen seksuaalisessa kanssakäymisessä olevien tautien varalta ei anna kovin hyvää kuvaa koko väestön tilanteesta. Testaat juuri sitä yhtä ryhmää, joka todistetusti harrastaa suojaamatonta seksiä. Se voi olla hyödyllistä jonkinlaisen mittakaavan saamiseksi, mutta se ei anna kovin tarkkaa yleiskuvaa.

Onneksi tutkijat ovat juuri tehneet arvokkaan tutkimuksen (valitettavasti tutkimus kokonaisuudessaan ei ole vapaasti luettavissa). Tiedämme, että skitsofrenia on perinnöllinen tauti.  Meillä on vielä käytössämme kelvollista aineistoa, noin 2,25 miljoonaa tanskalaista, jotka syntyivät vuosien 1955 ja 1990 välillä. Tiedämme tarkkaan heidän hoitonsa kannabikseen liittyvään psykoosiin ja erilaisiin skitsofrenian muotoihin. Voimme myös jäljittää heidän sukulaisuussuhteensa ja ketkä kärsivät oireista ja ketkä eivät.

Aiemmassa tutkimuksessaan Arendt ja kollegat havaitsivat, että lähes puolet henkilöistä, joilla oli kannabikseen liittyvä psykoosi, kehittävät itselleen skitsofrenian seuraavien kuuden vuoden aikana. Tuoreimmassa tutkimuksessaan he tutkivat molempien tilojen perinnöllisiä juuria vertailemalla 609 kannabikseen liittyvän psykoosin ja 6476 skitsofrenian ja muiden oireiden vuoksi hoidossa olleiden perhetaustoja.

He havaitsivat että yksilöillä, jotka kehittivät kannabiksen käyttämisen jälkeisiä psykoottisia episodeja, oli yhtä suuri todennäköisyys, että heidän läheisillä sukulaisillaan, kuten äidillä tai siskolla, oli skitsofrenia, kuin niillä, joita oli hoidettu vain skitsofrenian vuoksi. Vaikuttaa siltä, että kannabiksen aiheuttama psykoosi ja skitsofrenia ovat yksi ja sama tauti. ”Nämä ihmiset olisivat kehittäneet skitsofrenian riippumatta siitä käyttivätkö he kannabista tai eivät”, Arendt kertoi.

Henkilöt, jotka kehittivät kannabikseen liittyvän psykoosin, ovat yhtä altistuneita skitsofrenian eri muodoille ja muille psyykkisille ongelmille kuin ne, jotka kehittivät skitsofrenian oireita ilman kannabista.

Näiden havaintojen pohjalta ”kannabiksen aiheuttama psykoosi ei ole validi diagnoosi. Se pitäisi diagnosoida skitsofreniaksi”.

On ”yleistä” että ihmiset kokevat psykoottisia oireita käyttäessaan kannabista, kuten kuulevat ääniä, tuntevat olonsa vainoharhaiseksi tai uskovat, että heillä on jokin erityinen kyky, Arendt sanoi. Nämä oireet eivät kuitenkaan yleensä kestä kuin tunnin tai kaksi eli akuutin päihtymistilan ajan. ”On erittäin tärkeää erottaa ne tästä 48 tunnin kriteeristä.”

Eräät tutkijat ovat väittäneet, että kannabiksen käyttäminen karkeasti tuplaa skitsofrenian riskin ja että kannabista käyttävät ihmiset kehittävät skitsofreniansa psykoottiseksi aiemmin kuin ihmiset, jotka eivät käytä kannabista.

Perinnöllisyyden aste yksilöillä, jotka saivat hoitoa kannabikseen liittyvään psykoosin on lähestulkoon sama kuin niillä, jotka kehittivät skitsofrenian ilman kannabiksen käyttöä tai siihen liittyvää psykoosia. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, jotka osoittavat kannabiksen aiheuttavan psykoottisia oireita niillä henkilöillä, joilla on perinnöllinen taipumus kehittää psykoosi tai osoittaa merkkejä psykoosista ilman kannabiksen käyttöä.

Jokaisen, joka kärsii kannabiksen käytön yhteydessä pitkään jatkuvista (48 tunnin kriteeri) oireista, tulisi hakea apua. Nämä oireet voivat olla mahdollisuus varhaiseen diagnoosiin ja skitsofrenian hoitoon. Mitä aiemmin ihmiset hakeutuvat hoitoon, sen parempi on paranemisennuste ja sitä vähäisempi taudin vaikutus elämänkulkuun.

Kannabiksen käyttö saattaa aiheuttaa ongelmia vain niille, jotka ovat jo alttiita mielenterveysongelmille. Jos näin on, voisimme hyväksyä laillisen kannabiksen vain laittamalla varoituksia siihen. Aivan kuten teemme pähkinöiden ja pähkinäallergian kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella ei ole minkäänlaisia todisteita, että kannabiksen käyttö lisäisi mielenterveysongelmien riskiä. Esiintymistiheys on samaa luokkaa niillä, jotka kärsivät ”kannabiksen aiheuttamista” ongelmista kuin väestöllä keskimäärin. Kannabiksen käytöllä ei ole vieläkään todistettua yhteyttä mielenterveysongelmien syntyyn.

Tutkimuksen abstrakti: http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/content/short/65/11/1269

Lähteet:

http://www.theregister.co.uk/2008/11/06/cannabis_psychosis_study/
http://www.reuters.com/article/healthNews/idUSTRE4A26JV20081103?feedType=RSS&feedName=healthNews&rpc=22&sp=true