Alankomaalaiset Euroopan vähiten kannabista käyttävien joukossa

13 12 2009

Hollantilaiset ovat maanosan vähiten kannabista käyttävien joukossa huolimatta maan hyvin tunnetusta suvaitsevaisuudesta ainetta kohtaan, selviää äskettäin julkaistusta tutkimuksesta.

Euroopan Unionin huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n uusimpien tilastotietojen mukaan hollantilaista aikuisista 5,4 % käytti kannabista kuluneen vuoden aikana, Euroopan keskiarvon ollessa 6,8 %.

Korkeimpia käyttöluvut kuluneen vuoden aikana olivat Italiassa, Espanjassa, Tšekissä ja Ranskassa, kertoo EU-virasto. Italia johti joukkoa 14,6 %:lla. Käyttö oli maassa vuosikymmen sitten vähäisimpien joukossa alle kymmenellä prosentilla. Lissabonissa majaansa pitävän viraston tilastojen mukaan kannabiksen käyttö oli vähäisintä Romaniassa, Maltalla, Kreikassa ja Bulgariassa.

Eurooppalainen kannabiksen käyttö lisääntyi tasaisesti 90-luvulla ja tämän vuosikymmenen alussa, mutta on viime aikoina tasaantunut ja alkanut näyttää alentumisen merkkejä. Tämä on EMCDDA:n mukaan monien kansallisten aineen käyttöä ehkäisevien ja hoitoa tarjoavien kampanjoiden ansiota. Raportin mukaan ”tiedot yleisestä populaatiosta ja koululaiskyselyistä osoittaa käytön tasaantumiseen tai jopa vähentymiseen”.

Alankomaiden mietojen huumeiden politiikka, joka on eräs Euroopan vapaamielisimmistä, sallii kannabiksen alle viiden gramman hallussapidon sekä pienten määrien myynnin ”coffee shopeissa”, joiden hollantilaiset ovat sallineet toimivan jo vuosikymmenien ajan. Miltei viidennes Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitsevasta 228 coffee shopista on lakkautusuhan alla, koska ne sijaitsevat liian lähellä kouluja.

EMCDDA:n raportti Euroopan huumetilanteesta on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa r.reuters.com/vef87f.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL5730185





Hollantilaiset coffee shopit valittavat kannabiksen myyntikiellosta

28 09 2009

Rajakaupunkien coffee shopit eivät sulata myyntikieltoa helpolla.

Kahdessa lähellä Belgian rajaa sijaitsevassa kaupungissa kannabis asetettiin myyntikieltoon äskettäin huumeturismin ehkäisemiseksi. Näiden kaupunkien coffee shopit ovat haastamassa päätöstä oikeusteitse, tuomioistuinta edustava viranomainen sanoi perjantaina.

Kuulemiset pidetään alueoikeudessa eteläisessä hollantilaiskaupungissa Bredassa 2. lokakuuta. Yksi kuuleminen pidetään hallinnollisen tuomarin edessä ja toinen siviilituomarin edessä, oikeuden puhemies kertoi.

Noin 15 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien Roosendaalin ja Bergen op Zoomin pormestarit julkistivat viime vuonna, että kuntien alueilla sijaitsevissa kahdeksassa coffee shopissa kielletään kannabiksen myynti 16. syyskuuta lähtien.

Tämän kiellon tarkoituksena olisi estää pääasiassa Ranskasta ja Belgiasta tulevien turistien tulva. Noin 25 000 turistia viikossa käy kyseessä olevien kaupunkien coffee shopeissa.

20080427---wor_11

Alankomaissa on kuitenkin erittäin edullinen joukkoliikenne ja maan päästä päähän matkustaminen vie parin tunnin lisäksi vain 4–5 euroa. Esimerkiksi Belgialainen turisti joutuisi nyt istumaan junassaan vartin pidempään ja maksamaan matkastaan pari euroa lisää saadakseen kannabista laillisesta coffee shopista muista kaupungeista.

Turistit ja heidän rahansa löytänevät toiset kaupungit ja coffee shopit pian, laittomista myyjistä puhumattakaan.

Kuitenkin lähes kaikki sekä Alankomaiden pormestareista että valtuutetuista kannattaa nykyistä sallivaa linjaa, ja selvä enemmistö haluaisi laillistaa koko ketjun tuotannosta jakeluun. Vajaa vuosi sitten tehdyn kyselyn tulokset voit lukea täältä.

Kuusi coffee shopeista hävisi jo aiemmin tekemänsä valituksen pormestarien päätöksestä, päivää ennen myyntikiellon voimaan astumista. Ainoastaan yksi coffee shopeista, joita kielto koski, avasi ovensa 16. syyskuuta, vakuuttaen myyvänsä ”vain kahvia”.

Coffee shopit voivat jatkaa toimintaa tavallisina baareina tai kahviloina, mutta kannabiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista viiden vuoden mittaisella toiminnan lopettamisella.

Pienten kannabismäärien hallussapito ja käyttö dekriminalisoitiin Hollannissa vuonna 1976, ja sitä myydään siellä noin seitsemässäsadassa lisensoidussa coffee shopissa.

Hollannin kristillisten johtama nykyinen hallitus esitti tässä kuussa suunnitelman rajoittaa huumeturismia rajoittamalla satoja kannabiskahviloita vain paikallisille.

Lähde:

http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5h8QfHqhG0dUDaqhh5eKGmj16WbkA





Alankomaiden hallitus käy kannabisturismin kimppuun

24 09 2009

Alankomaiden hallitus harkitsee kannabispasseja coffee shoppien käyttäjille, tarkoituksena pitää ulkomaiset turistit ulkopuolella.

Tietojen mukaan ministerit suunnittelevat jatkavansa 30 vuotta kestänyttä mietojen huumeiden politiikkaa, joka sallii käyttäjien pitää hallussaan 5 grammaa kannabista ilman syytettä. Hallinto on kuitenkin huolissaan joidenkin kannabista myyvien, coffee shoppeina tunnettujen, kahviloiden koosta, sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta aineen tuottamiseen ja myymiseen.

Kannabiksen tuotanto paria kasvia lukuun ottamatta on rikos. Kannabista saa siis myydä pieninä erinä, pitää hallussaan ja käyttää, mutta sen pitäisi ilmestyä tyhjästä. Onkin ehdotettu, että kasvatus otettaisiin julkisten tahojen haltuun. Tällöin koko ketjusta siemenestä keuhkoon tai vatsaan tulisi tunnettu, kontrolloitu ja verotettu.

Nykyisen hallituksen ministerit haluavat nähdä pienten, paikallisia markkinoita palvelevien coffee shoppien paluun. Kannabispassien esitteleminen tekisi ulkomaisten turistien coffee shoppien käytön vaikeammaksi.

Hallinnon tukeman coffee shoppien jäsenyysjärjestelmän kokeilu on määrä alkaa piakkoin Maastrichtissa, jossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia kannabista ostamaan pyrkiviä matkailijoita Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta.

Nl-map

Uusi lainsäädäntö

Tietojen mukaan uusi laki esiteltäisiin ensi keväänä.

Tämän vuoden heinäkuussa hallituksen komissio päätyi tulokseen, että nykyinen ”katseen kääntämisen” käytäntö mietojen huumeiden tapauksessa on johtanut järjestäytyneen rikollisuuden osallistumisen lisääntymiseen. Komission suositti paluuta pienempiin coffee shoppeihin.

Viime vuonna hallituksessa esiintyi erimielisyyttä suhtautumisessa mietoihin huumeisiin. Kristillisdemokraatit ja toinen kristillispainotteinen hallituspuolue, ChristenUnie, kertoivat haluavansa lopettaa nykyisen sormien läpi katsomisen politiikan. Työväenpuolue oli sitä mieltä, että kannabiskahviloiden sulkeminen johtaisi rikollisuuden lisääntymiseen ja huumeisiin liittyvien ongelmien kasvamiseen.

Coffee shoppien omistajat eivät olleet vakuuttuneita, että ainoastaan Hollannin kansalaisille myönnettävien kannabispassien käyttöönotto olisi täysin lainmukaista, ja lisäksi he varoittivat, että turistien pitäminen poissa kannabiskahviloista lisäisi katukauppaa.

Alankomaissa on noin 700 kannabiskahvilaa, mutta useaa kymmentä niistä uhkaa sulkeminen vuoteen 2011 mennessä, koska ne sijaitsevat nykysäädösten mukaan  liian lähellä kouluja.

Paikallishallinoilla on jo nyt oikeus päättää sallivatko ne lainkaan coffee shoppeja alueellaan.

Lähde:

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2009/09/cabinet_to_get_tough_on_cannab.php





Eteläafrikkalainen musiikkituottaja sanoo: laillistakaa

14 06 2009

Eräät Mpumalangan provinssin asukkaista haluaisivat nähdä hallituksen laillistavan daggan (kannabiksen) vuoden 2010 jalkapallon MM-kisoja katsomaan tulevien turistien iloksi.

{9211FB36-3F54-4C52-B5FD-A1AE769E7266}_SouthAfrica

Bushbuckridgeläinen musiikintuottaja Jerry Hlatshwayo sanoo, että on häiritsevää, kun ihmiset puhuvat vain prostituutiosta, joka oli dekriminalisoitu Saksan vuoden 2006 MM-kisoissa kisaturistien suureksi tyydytykseksi.

”Amsterdamin asukkailla on paikkoja, joissa voi vapaasti poltella, ilman pelkoa pidätyksestä. Täällä Etelä-Afrikassa me laitamme ihmisiä vankilaan vain koska he haluavat olla kosketuksissa luontoon daggan (kannabiksen) kautta”, sanoi suorapuheinen rastafari Mdu Mndawe.

Hlatshwayo sanoi, että vaikkakaan hän ei ole koskaan käyttänyt daggaa, hän on nähnyt kasvin myönteiset vaikutukset muusikoissa, jotka käyttävät sitä osana säveltämistä ja musiikin luomistyötään.

Hän kertoi daggan auttaneen monia muusikoita tulemaan ”maestroiksi” omalla alallaan, sen stimuloidessa heidän luovuuttaan, ja nostaen heidät ennen kokemattomiin korkeuksiin.

Luovuutta polttelusta

”Olen luonnollisesti lahjakas, joten en tarvitse ruohoa ollakseni luova. Mutta olen seurannut muiden tulevan luovemmiksi ja luovemmiksi polttelun tuloksena. Olen sitä mieltä että meidän pitäisi laillistaa se turistien takia, jos ei omaksi hyödyksemme”, sanoi Hlatshwayo.

Hän sanoi, että alankomaalaisten olisi vaikeaa vierailla maassa, jossa heidän kotimaassaan suvaittu asia on luokiteltu rikolliseksi toiminnaksi. Hän nimitti kannabiksen kriminalisaatiota ”institutionalisoiduksi tekopyhyydeksi.”

”Ihmisten sallitaan polttavan savukkeita, vaikka on päivänselvää, että ne ovat tappavia. Miksi laki sallii savukkeet, jotka voivat tappaa esimerkiksi lapsia, jotka eivät itse edes polta, ja kieltää jyrkästi aineen, joka kehittää luovuutta?” Hlatshwayo kysyi.

Hänen mukaansa ”on typerää kriminalisoida” prostituution ja kannabiksen kaltaisia asioita.

”Kenenkään muun ei pitäisi päättää juotko tai poltatko sinä. Se on sinun päätöksesi. Tottakai jotkut tulevat käyttämään ruohoa väärin, aivan kuten jotkut autoilijat väärinkäyttävät ajoneuvojaan. Mutta eihän sen takia autolla ajamista säädetä rikolliseksi, vai mitä?” hän kysyi.

Rastafari Mndawe kertoi olevansa ylpeä daggan polttaja, mutta sanoi, että hänen olonsa yritetään saada tuntumaan rikolliselta Etelä-Afrikassa.

”Rastafarit toivottavat tervetulleeksi kaikki toimet ganjan laillistamiseksi ’Mzansissa’. Yrtti on elämäntapa rastafereille, mutta me tunnemme olevamme kuin orjia, koska meidän täytyy piilotella kun poltamme”, sanoi Mndawe.

Coastline View of Table Mountain_ South Africa

Vähennystä huumekauppaan

Mndawe sanoi, että kannabiksen dekriminalisaatio saisi aikaan vähennyksen huumekaupassa, koska ihmiset voisivat kasvattaa omat yrttinsä.

Etelä-Afrikan lakien uudistamiskomissio SALRC on kutsunut kaikki, jotka haluavat daggan lailliseksi, lähestymään heitä.

”Meiltä ei ole tiedusteltu, ei virallisesti eikä kansalaisten taholta, kannabiksen dekriminalisaation mahdollisuutta”, sanoi SALRC:in johtaja Thuli Madonsela.

Naispuolisen johtajan Madonselan mukaan mikäli yksityinen kansalainen pyytäisi heitä tutkimaan asiaa, komissio punnitsisi ensin kyseisen tutkimuksen arvoa, ja pyytäisi oikeusministeriön ja perustuslakielinten hyväksyntää.

”Ministeri sisällyttäisi sitten tämän asian tutkimisen ministeriön ohjelmaan. Jos se sallittaisiin, tarkastelisi se lukuisia tekijöitä, kuten dekriminalisaation ihmisoikeusvaikutuksia, ja neuvoisi hallitusta tulosten perusteella”, sanoi Madonsela.

Lähde:

http://www.news24.com/Content/Entertainment/SouthAfrica/1043/0de3f9a1a6e54e168ab51d07dde6796e/08-06-2009%2004-06/Legalise_it_-_says_producer





Alankomaiden valtionvarainministeri: Pankkien on hyväksyttävä kannabiskahvilat

15 02 2009

Alankomaalaisten pankkien on hyväksyttävä coffee shopit asiakkaikseen, Alankomaiden valtionvarainministeri Wouter Bos sanoi perjantaina 13.2.

Vaikka Bos ei voi pakottaa pankkeja hyväksymään coffee shoppeja asiakkaikseen, pyysi hän Alankomaiden kartellien vastaista viranomaista tutkimaan tapausta sanoen, että pankeilla vaikuttaa olevan salaliitto tai he syrjivät asiakkaita.

Valtionvarainministerin toiminta on seurausta joidenkin alankomaalaisten pankkien tavasta kieltäytyä avaamasta tiliä coffee shopille. Ensimmäisenä näin toimi ABN Amro -pankki noin 12 vuotta sitten. Rabobank seurasi perässä ja vain muutama viikko sitten Postipankki liittyi tähän joukkoon.

Coffee shopit ovat luvanvaraisia laillisia yrityksiä Alankomaissa. Niillä on lupa myydä pieniä määriä kannabista. Monet pankit kuitenkin kieltäytyvät uusien tilien avaamisesta ja lopettavat vanhoja.

Bos sanoi toimivansa, koska pelkää, että mikäli coffee shopit eivät saa tilejä pankkiin, ne on pakotettu turvautumaan rikollisiin ja näiden palveluihin rahoituksessa, säästämisessä ja varainhallinnassa.

Lähde:

http://stopthedrugwar.org/chronicle/572/dutch_banks_cannabis_coffee_shops





Paineet huumelakien muuttamiseksi kasvavat Hollannissa jengiväkivallan lisääntyessä

1 01 2009

Ampumisvälikohtauksen päätyttyä A73-tie Nijmeganin kaupungista etelään oli täynnä hylsyjä. Yksi mies makasi kuolleena autossaan ja toinen lojui pahasti loukkaantuneena hänen vieressään matkustajan paikalla.

Henkiinjäänyt kieltäytyi puhumasta poliisille, vaikka palkkatappaja oli ajanut takaa hänen autoaan useita kilometrejä ampuen samalla ohi, kunnes lopulta saavutti kulkuneuvon ja käynnisti automaattitulen.

Tielläkulkijat olivat kauhuissaan, mutta syyskuinen murha oli jo tyyliltään tuttu etsiville, jotka ovat käsitelleet 25 rikollisjengityyppistä tappoa Etelä-Hollannin lähiöissä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kuten yleensä, tapauksella oli yhteys kannabikseen. Murhaaja oli palkattu bulgarialainen ja hänen parikymppiset uhrinsa olivat olleet mukana kannabiksen kasvatuksessa yhdessä tuhansista taimitarhoista, jotka ovat kätkeytyneet pikkukaupunkien ullakoille, vajoihin ja varastohuoneisiin – ja joissa hyödynnetään vuosikausien tomaattien ja tulppaanien kasvattamisesta kertynyttä puutarhaosaamista.

Hollannin nykyaikainen kannabisteollisuus tuottaa miljardien eurojen arvosta kannabista vientiin, suuren osan päätyessä Britanniaan. Historiaa ovat pennittömien hippien asuntolaivakasvattamot ja ensimmäiset kannabiskahvilat, joissa pilvenkäyttäjät saivat onnellisesti poltella savun, rauhan ja rakkauden ilmapiirissä.

Nykyään bisnekseen liittyy niin paljon rahaa ja väkivaltaa, että kannabiksesta vastaava poliisijohtaja kutsuu sitä vaaraksi Hollannin yhteiskunnalle.

Aloitettuaan työnsä vuosi sitten Max Daniel otti tehtäväkseen muuttaa Hollannin rentoa suhtautumista aineeseen, ja kun poliitikkojen ja kansalaisten vaatimukset ”rasittavien” coffee shopien sulkemiseksi lisääntyvät, hän uskoo viestinsä alkaneen mennä perille.

Daniel sanoi: ”Vuosien ajan tämä nähtiin viattomana liiketoimena ja suvaitseva hollantilainen lähestymistapa oli epäilemättä tehokas haittojen vähentämisen keino – se piti käyttäjät erossa kovista huumeista.

Mutta nyt sillä voi tehdä niin paljon rahaa, että se imee rikollisliigoja ulkomailta tänne ja korruptoi laillisia liikealan ihmisiä – erityisesti lakimiehiä, kiinteistöalaa ja pankkiireja. Rahanpesu on valtava hanke, ja se tuo yhteen valkokaulusammattilaisia ja sellaisia ammattirikollisia, jotka ovat sekaantuneet heroiiniin, prostituutioon ja ihmiskauppaan.

”Kannabis on uhka demokratiallemme.”

Daniel kertoi poliisin huomanneen alan muutoksen alkaneen noin 15 vuotta sitten kun rikolliset tajusivat, että kasvattamalla kannabista Hollannissa saa suuremmat voitot kuin salakuljettamalla sitä Marokosta. Väkivalta on lisääntynyt huomattavasti viimeisen muutaman vuoden ajan.

Hollannin poliisi uskoo, että maanalainen kannabisteollisuus on eräs maan suurimmista ulkomaisen valuutan tuottajista, arvoltaan arviolta 2,7 miljardia euroa – puolet Hollannin laillisesta puutarhataloudesta.

Julkinen näkemys ei ole muuttunut pahenevan rikollisuuden mukana: suurin osa hollantilaisista pitää yhä kannabista harmittomana, joskaan ei arvostettavana. Maanlaajuinen marraskuinen kysely paljasti, että 80 % kansalaisista vastustaa coffee shopien sulkemisia.

Maan 730 coffee shopia, jossa asiakkaat voivat ostaa kannabista ilman pelkoa pidätyksestä, houkuttelevat turisteja ja maksavat yli 300 miljoona euroa veroja vuosittain.

Arviolta 40 % Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta myydään coffee shopeissa. Poliisi uskoo osan coffee shopeista olevan kulisseja järjestäytyneelle rikollisuudelle, mutta pahin väkivalta tapahtuu kasvatuspuolella, kun väkivaltaiset jengit metsästävät aloittelijoita jotka luulevat voivansa ansaita helppoa rahaa kasvattamalla kannabista.

Kaiken tarvittavan voi ostaa kasvastuskaupasta – siemenet, ravinteet, tehokkaat  valaisimet ja kastelujärjestelmät. Poliisin mukaan jotkut kasvatuskaupat myyvät aloittelijoiden osoitteita rikollisjengeille, jotka murtautuvat kuukausien kuluttua huoneistoon ja varastavat sadon tai rahat.

Kannabiksenkasvattajat eivät voi kääntyä lain puoleen suojelua saadakseen, joten he aseistavat itsensä, sähköistävät ovia tai hankkivat suuria koiria turvakseen. Yhdessä tapauksessa poliisi löysi tunkeutujia varten viritetyn ansan, ovimaton alle kaivetun kuopan täynnä teroitettuja seipäitä. Hollannin lähiöt eivät ole koskaan nähneet mitään vastaavaa.

Julkinen ärtymys suvaitsevia kannabislakeja kohtaan kasvaa Ranskan ja Belgian vastaisilla rajoilla, joissa lukuisat kannabiskahvilat palvelevat tuhansia huumeturisteja joka viikko. Niitä syytetään rauhallisten pikkukaupunkien turmelemisesta.

Tässä kuussa Amsterdamin vallanpitäjät päättivät sulkea 43 kaupungin 228 kannabiskahvilasta, koska ne sijaitsivat liian lähellä kouluja – eräs merkki kasvavasta levottomuudesta kaupungin rentoja huumelakeja kohtaan.

Tähän asti coffee shopien omistajat ovat olleet merkillepantavan rentoja heitä vastaan kohdistuvan ja yhä kasvavan hankkeen edessä.

”Aina muutaman vuoden välein saamme kuulla kuinka he aikovat lopettaa meidän toimintamme ja minkälainen uhka olemme kansakunnan moraalille” sanoi Michael Veling, istuen vahvan kannabissavun keskellä 420-kahvilassaan Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueen laidalla.

Hän väheksyi voimistuvia poliisin varoituksia järjestäytyneestä rikollisuudesta nimittäen niitä ”pelonkylvämiseksi” ja syytti poliitikkoja pienen, nyt hallitusvastuussa olevan Kristillisdemokraattisen puolueen paapomisesta.

Veling, siisti 53-vuotias joka johtaa kannabiksen jälleenmyyjien liittoa, ei vaikuta aivan huumekauppiaalta.

Hän kuvaili itseään porvarilliseksi ja huomautti maksavansa Hollannin korkeinta 52 prosentin tuloveroa. Hän vakuutti tarjoavansa arvostettua palvelua, ei vähiten sankoille nuorten brittien laumoille, jotka piristävät Amsterdamin taloutta virratessaan kaupunkiin joka viikonloppu.

Velingin kahvilassa asiakkaille on tarjolla paljon erilaisia kannabistuotteita. Niihin ei kuitenkaan ole voitu sekoittaa tupakkaa viime vuonna säädetyn, julkisilla paikoilla tupakoinnin kieltävän lain jälkeen.

Paikan vakinainen asiantuntija Steven Pratt, pitkähiuksinen 32-vuotias stourbridgeläinen, neuvoo asiakkaita viinitarjoilijan tapaan kertoessaan, että tietty lajike antaa euforisen olotilan, kun taas toisen polttaminen takaa perinteisemmän ”jumitusvaikutuksen”.

Asiakkaina on muun muassa yksin poltteleva surullisen näköinen hollantilainen vanhus nahkatakissaan ja joukko äänekkäitä nuoria italialaisia, jotka eivät voineet lopettaa kikattamista.

Poliisi pistäytyy usein kannabiskahviloissa tarkistaakseen kannabiksen punnitsemiseen käytetyt vaa’at ja varmistaakseen, että kukaan ei myy kovia huumeita.

Viime vuonna Amsterdamin poliiseja kehotettiin johdon toimesta olemaan polttamatta pilveä coffee shopeissa vapaa-ajallaan.

Michelle Martin, 36-vuotias IT-työntekijä Liverpoolista, nauttii jointtia eteläafrikkalaisen ystävänsä Lee Jonesin, 33 kanssa 420-baarissa.

”Ei täällä ole rähjäistä, nämä ovat vain hyviä paikkoja rentoutumiseen ja ihmisten tapaamiseen”, Martin sanoi. ”Minulla on turvallisempi olo kävellessäni täällä kuin Liverpoolissa, enkä ole koskaan nähnyt mitään merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta Amsterdamissa. Eikö coffee shopien sulkeminen ja kannabiksen pakottaminen maan alle juuri auttaisi rikollisia ottamaan haltuunsa tämän bisneksen?”

Lähde:

http://www.telegraph.co.uk/news/3997943/Pressure-to-reform-Dutch-drug-laws-as-gang-violence-grows.html





Alankomaiden postipankki saa kritiikkiä kannabisvastaisista toimistaan

29 12 2008

Hollannin postipankki sulkee tilejä joiden omistajina on coffee shoppien pyörittäjiä, joilla on lupa myydä pieniä määriä kannabistuotteita. Pankin puhemies sanoi, että tätä kauppaa ei voida pitää enää vastuullisena. Tästä hetkestä lähtien pankki valvoo uusia asiakkaita tarkistaakseen ovatko he osallisia huumekaupassa. Samaan syssyyn pankki uudistaa muitakin toimiaan ja sallii seksiliikkeiden ja prostituoitujen jatkaa pankin asiakkaina vain, jos heillä on voimassa olevat luvat toimilleen. Luvattomien työläisten kiinnisaanti ja valvonta tulee kuitenkin olemaan suurimmaksi osaksi täysi mahdottomuus.

Kannabiksen jälleenmyyjien liitto on tuominnut Postipankin toimet ja kutsuu niitä tekopyhäksi moraaliseksi ristiretkeksi. Se huomauttaa, että pankki ei keskeytä lainoja tai kiinnityksiä ihmisiltä jotka ovat mukana kannabiskaupassa, koska se maksaisi aivan liikaa pankille. Postipankin osalta kyseessä taitavat olla suuret sanat ja imagonkohennus joiden ei anneta vaikuttaa liikaa kassavirtaan.

Lähde:

http://www.radionetherlands.nl/news/zijlijn/6093396/Postbank-criticised-for-anticannabis-move