Kanadalaiset yhtä mieltä – on aika laillistaa kannabis

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Kanada on saavuttanut keikahduspisteen – 66 prosenttia vastaajista kannattaa kannabiksen laillistamista.

Kanadassa saatetaan viimein saada aikaan järkevää poliittista keskustelua tästä suhteellisen vähähaittaisesta aineesta, jota on demonisoitu ja pidetty rikollisena vuosisadan ajan, ja joka silti on yhtä helposti saatavilla olevaa koulujen pihoilla kuin savukkeet.

Kannabiksen kieltolaki ja 40-vuotinen ”sota huumeita vastaan” on johtanut pilven laajempaan saatavuuteen, veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen, rikollisjengien rikastumiseen ja tuhansien ja taas tuhansien muutoin lainkuuliaisten kansalaisten leimaamiseen ”rikollisiksi”.

Joka vuosi jotakuinkin 50 000 kanadalaista pidätetään kannabiksen hallussapidosta. Kun tähän lisätään noin 20 000 salakuljetuksesta ja kasvatuksesta kiinnijäänyttä, tämä niin kutsuttu sota maksaa Kanadalle vuosittain 400 miljoonaa dollaria lainvalvonta-, oikeus- ja vankilakuluina.

Kun pidämme mielessä, että miljoonalla dollarilla saamme 12 uutta poliisia ja 14 opettajaa tai sairaanhoitajaa, voimme esittää kysymyksen: eikö kaikkea tuota rahaa voisi käyttää paremminkin?

Kanadan Liberaalipuolue on selkeästi tätä mieltä. 77 prosenttia puoluekokousedustajista äänesti äskettäin yrtin laillistamisen puolesta, jakaen – konservatiivin johtaman – senaatin laittomien huumeiden erikoiskomitean kannan, tämän suosittaessa 10 vuotta sitten maan hallitukselle kannabiksen laillistamista. Neljä vuosikymmentä sitten kuulu LeDainin komissio esitti samoin kannabiksen rikoslaissa kieltämisen lopettamista.

Tänä päivänä yhä useammat ihmiset joka puolella Kanadaa ovat samaa mieltä. Äskettäin julkaistun torontolaisen Forum Research -markkinatutkimusyrityksen suorittaman, 1160 täysi-ikäistä kansalaista käsittäneen kyselyn mukaan Brittiläisen Kolumbian vastaajat tukivat todennäköisimmin lakiuudistusta, heistä 73 prosenttia kannatti laillistamista. Quebecissä oli vähiten laillistamisen tukijoita, siellä vastaajista 61 prosenttia kannatti aietta.

Kuka johtaa mielipiteen muutosta? Kyselyn mukaan 55-64 -vuotiaat. Miksi juuri tämä kansanonsa? Kyllä, heidän joukossaan on paljon vanhoja hippejä. Mutta kaikista ikäryhmistä keski-ikäiset ja tätä vanhemmat ovat huomaamassa muita nopeammin että kannabis saattaa hyvinkin olla tämän vuosisadan aspiriini.

Lääkekannabis muokkaa keskustelua pilvestä koko Pohjois-Amerikassa. Kemoterapian pahoinvoinnista kärsivistä syöpäsairaista glaukoomapotilaisiin, Crohnin tautia poteviin ja monia muita tauteja sairastaviin, pilvi tuo helpotusta jota farmateollisuuden tuotteet eivät anna. Sen kasvava ja laajentuva käyttö hälventää vanhoja pilviveikko-stereotypioita ja aikaansaa kypsempää keskustelua aiheesta.

Myös raha ajaa aihetta eteenpäin, ei ainoastaan näkymät tulevaisuuden mahdollisesti miljardeissa liikkuvista verotuloista, vaan juuri tällä hetkellä lääkekannabiksella tehdään omaisuuksia. Yhdysvaltojen lääkekannabiksen sallivissa osavaltioissa suuret kauppaliikkeet myyvät kasvattajille näiden tarvitsemia vesiviljelytarvikkeita ja erikoistekniikkaa. Verohallinto IRS:n mukan yksi ainoa Oaklandissa toimiva lääkekannabisapteekki on velkaa 2.5 miljoonaa dollaria jälkiveroina, toisen pyörittäessä 18.5 miljoonan dollarin liikevaihtoa.

Kuusitoista Yhdysvaltojen osavaltiota on sallinut lääkekannabiksen ja kolmessa länsirannikon osavaltiossa puolestapuhujat valmistelevat verotuksen ja myynnin mahdollistavia laillistamisohjelmia.

Kannabiksen kieltolain lopettaminen ei tarkoita sen tekemistä vapaasti saatavilla olevaksi, se merkitsee aineen sääntelyä paljon vaarallisempien alkoholin ja tupakan tapaan.

Portugali laillisti pilven ja muut huumeet vuosikymmen sitten, eikä taivas pudonnut – Euroopan huumeriippuvaiset eivät kerääntyneet maahan eikä naapurimaa Espanja kärsinyt pelätyistä sivuvaikutuksista.

Tämän Kanadan mielipidekyselyn tulisi kannustaa hallintoa harkitsemaan uudelleen lainsäädäntöään ja aloittamaan keskustelut laillistamisen mahdollisista eri muodoista. Pilven viihdekäyttöön voitaisiin tällöin puuttua aivan kuten olemme toimineet tappavan tupakan käytön tapauksessa – kansanterveydellisten kampanjoiden ja valistuksen avulla. Ketään ei ole raahattu vankilaan tupakkatauon pitämisen vuoksi, silti olemme saaneet käytön laskuun ja tupakointi on nykyään paljon vähemmän houkuttelevaa kuin aiemmin.

Kannabiksen muodikkuuteen ja houkuttelevuuteen voidaan käydä käsiksi samoin keinoin, ilman että nuoremme joutuvat syytetyiksi rikoksesta ja saavat mahdollisesti koko loppuelämää varjostavan rikosrekisterimerkinnän.

Käsitelkäämme kannabista ja muita huumeita terveydellisenä kysymyksenä ennemmin kuin rikosasiana. Se tulisi halvemmaksi ja olisi lisäksi suotuisampaa yhteisöillemme ja turvallisempaa lapsillemme. Se antaisi poliisille mahdollisuuden keskittyä todellisiin rikollisiin, helpottaisi ylikuormitettujen, ruuhkautuneiden oikeuslaitostemme taakkaa ja säästäisi suuria summia rangaistuskuluissa.

Liberaalipuolueen johtaja Bob Rae tiivisti asian hyvin puoluekokouksen loppupuheenvuorossaan: ”Kohdatkaamme totuus Kanada – sota huumeita vastaan on ollut täydellinen epäonnistuminen”.

Lähde:

Vancouver Sun

On aika lopettaa huumesota

Yhtenä Globaalin huumekomission edustajana Richard Branson vieraili Portugalissa onnitellakseen heitä 10 vuoden aikana menestykseksi osoittautuneesta huumepolitiikasta.

Kymmenen vuotta sitten Portugalin hallitus vastasi yleisön laajaan huolestuneisuuteen huumeista ja niiden käytöstä hylkäämällä kokonaan ”huumesodan” lähestymistapana ja sen sijaan he dekriminalisoivat huumeiden hallussapidon ja käytön. Lisäksi tehtiin tärkeitä vastuualueiden uudelleenjärjestelyjä siirtämällä huumeiden kysynnän kasvu ja riippuvuuksien hallinta sisäministeriön alaisuudesta terveysministeriön alaisuuteen. Näin saatiin muutettua virallinen suhtautuminen huumeita käyttävään henkilöön rikollisen sijasta hoidettavana potilaana.

Nyt Portugali tarjoaa kymmenen vuoden arvokkaat kokemukset siitä kuinka dekriminalisointi yhdistettynä näyttöön perustuviin strategioihin voi vähentää huumeiden käyttöä, riippuvuuksia, paluuta rikosten pariin, HIV-infektioita ja mikä monelle tärkeintä; luoda turvallisempia yhteisöjä kaikile ihmisille. Branson haluaa kertoa selkeästi mitä on oppinut vierailullaan Portugaliin ja mitä muiden maiden tulisi tutkia pikaisesti.

Vuonna 2001 Portugalista tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka virallisesti poisti kaikki rikosoikeudelliset seuraamukset henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumeiden, kuten marihuanan, kokaiinin, heroiinin ja metamfetamiinin, hallussapidosta.
Vankilatuomio korvattiin tarjouksella hoidosta. Ajatuksena oli, että vankilan pelko ajaa addiktit maan alle ja että vangitseminen on huomattavasti kalliimpaa kuin hoito.

Portugalin uuden hallinnon myötä syylliseksi pienten määrien hallussapitoon todetut ihmiset lähetettiin psykologista, sosiaalityöntekijästä ja vankilan sijaan sopivaan hoitoon ohjaavasta oikeusavustajasta koostuvan paneelin eteen. Hoitoonohjauskin voidaan hylätä ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Köyhän, sosiaalisesti konservatiivisen ja suurelta osin katolilaisen maan kriitikot pelottelivat rangaistavuuden poistamisen avaavan maan ”huumeturisteille” ja pahentavan Portugalin huumeongelmaa. Maassa oli yksi korkeimmista kovien huumeiden käyttöasteista Euroopassa. Nykytilannetta kuvaava Cato-instituutin tutkimus osoittaa kuitenkin päinvastaista.

Cato-instituutin huhtikuussa 2011 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että viisi vuotta huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon dekriminalisaation jälkeen laittomien huumeiden käyttö portugalilaisteinien keskuudessa oli vähentynyt ja likaisten neulojen yhteiskäytön aiheuttamien uusien HIV-infektioiden määrä romahti. Samaan aikaan huumeongelmaansa apua hakevien ihmisten määrä kaksinkertaistui.

Dekriminalisaatio ja sen tuomat muutokset ovat mahdollistaneet Portugalin hallituksen hallita ja valvoa huumeisiin liittyviä ongelmia paljon paremmin kuin kuin käytännössä mikään muu länsimaa voi tehdä.

Verrattuna Euroopan ja Yhdysvaltojen huumeidenkäyttölukemiin Portugalin tilastot ovat erittäin vakuuttavia:

Dekriminalisoinnin jälkeen Portugalilla on EU-alueen matalin kannabista joskus elämänsä aikana käyttäneiden osuus yli 15-vuotiaiden keskuudessa: vain 10%. Yhdysvaltojen vertailukelpoisin lukema kuvaa yli 12-vuotiaiden kannabiksenkäyttöä ja siellä käyttöaste on 39,8%. Useammat yhdysvaltalaiset ovat käyttäneet kokaiinia kuin portugalilaiset kannabista.

Caton tutkimuksen mukaan vuosien 2001 ja 2006 välillä mitä tahansa laittomia huumeita elämänsä aikana kokeilleiden osuus ikäryhmässä seitsemäsluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin tippui lukemasta 14,1% lukemaan 10,6%. Myös vanhempien teinien huumeiden käyttö väheni.

Heroiinin käyttö 16-18 vuotiaiden keskuudessa tippui 2,5%:sta lukemaan 1,8%. Uusien HIV-infektioiden määrä huumeidenkäyttäjien keskuudessa tippui 17% vuosien 1999 ja 2003 välillä. Heroiinin ja vastaaviin huumeisiin kuolleiden määrä vähentyi yli puolella.

Dekriminalisoinnin jälkeen huumeriippuvuutensa hoidoksi korvaushoitolääkkeitä metadonia tai buprenorfiinia käytti 14877 kun aiemmin määrä oli vain 6040. Lainvalvonnossa ja oikeusprosesseissa säästetty raha mahdollisti rahoituksen lisäämisen korvaushoidoille ja ilmaisen hoidon.

Omaisuutta koskevat varkaudet ovat vähentyneet todella dramaattisesti. Joidenkin arvioiden mukaan 50-80% omaisuutta koskevista varkauksista on huumeiden käyttäjien tekemiä.

Yhdysvalloissa on maailman korkeimmat käyttölukemat kokaiinin ja kannabiksen osalta. Samaan aikaan suurimmassa osassa EU:ta, kuten vaikka Hollannissa, on huomattavasti vapaamielisemmät huumelait kuin Yhdysvalloissa, mutta silti selvästi matalammat käyttölukemat.

Nykyinen poliittinen keskustelu perustuu pääosin ”spekulointiin ja pelon lietsontaan” lievemmän huumepolitiikan seurauksien empiiristen tutkimusten ja olemassa olevien aineistojen analysoinnin sijaan. Portugalissa tarkoituksena oli neutraloida yksi maan suurimmiksi uhkaavasti kasvaneista kansanterveydellisistä ongelmista. Dekriminalisointi ei johda lisääntyneeseen huumeiden käyttöön.

Portugalin 10 vuotta jatkunut kokeilu osoittaa selvästi, että liika on liikaa. On aika lopettaa sota huumeita maailmanlaajuisesti. Meidän täytyy lopettaa huumeidenkäyttäjien kriminalisointi. Huumeidenkäyttäjille tulisi tarjota hoitoa ja mahdollisuutta terveeseen parempaan elämään – ei vankilaa. Huono huumepolitiikkaa vaikuttaa kirjaimellisesti satojen tuhansien yksilöiden ja yhteisöjen elämää ympäri maailmaa. Meidän täytyy tarjota lääketieteellistä apua heille joilla päihteiden käyttö on ongelma.

Huono huumausainepolitiikka vaikuttaa kirjaimellisesti satoihin tuhansiin yksilöihin ja yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Meidän täytyy tarjota lääkärin apua niille, joilla on ongelmia huumeidenkäyttönsä kanssa – ei rikosoikeudellisia rangaistuksia.

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja Sir Richard Branson on Virgin-imperiumin perustaja, Iso-Britannian seitsemänneksi rikkain henkilö ja hän on pian viemässä turisteja avaruuteen.

Lähde:

Sir Richard Bransonin blogi

10 argumenttia kieltolakia vastaan

ENCOD julkaisi taannoin kymmenen argumenttia, tarkoituksena kritisoida nykyistä globaalia kieltolakijärjestelmää:

1. Huumausaineiden kieltolaki tulisi nähdä ihmisoikeusrikkomuksena. Huumeiden käyttöön liittyy terveysriskejä, mutta nämä riskit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka vaativat ”kevyen isällistä” laillisen sääntelyn lähestymistapaa. Kieltolaki on epäoikeudenmukainen ja tarpeettoman tiukka holhoava tapa lähestyä ongelmaa, ja se jättää huumeiden säännöstelyn järjestäytyneelle rikollisuudelle.

2. Kansainvälisillä huumekäytännöillä ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Niiden keskeinen oletus on, että kieltolaki tulisi merkittävästi vähentämään huumeiden käyttöä sekä ”kontrolloitujen” aineiden kauppaa.

3. On käynyt riittävässä määrin ilmi, että yllämainittu oletus ei pidä paikkaansa. Huumausaineiden käytön sekä addiktioiden yleisyys ei ole riippuvainen hallituksien harjoittaman politiikan ankaruuteen tai alistamisen määrään nähden. Euroopan komission julkaisema ”Raportti globaaleista laittomien huumeiden markkinoista 1998-2007” (englanniksi, myös lyhyt versio) tukee tätä väittämää.

4. Tästä voimme vetää tärkeän johtopäätöksen: ei ole tarvetta pelätä huumeiden käytön räjähdysmäistä kasvua, vaikka markkinoita ryhdyttäisiinkin kontrolloimaan valtion toimesta. Kokemukset Hollannista (kannabiksen dekriminalisointi) sekä Portugalista (yleinen dekriminalisointi omaan käyttöön) ovat vahvistaneet tämän.

5. Toisaalta, huumeiden kieltolaki on aiheuttanut, ja aiheuttaa yhä edelleenkin valtavia haittoja maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Siitä huolimatta kieltolain ansiosta ei ole saavutettu yhtään positiivisia tuloksia.

6. Yritykset muuttaa kansallisia huumausainelakeja on systemaattisesti ammuttu alas viitaten kansainvälisiin huumausainekäytäntöihin. Kansainvälisen huumekieltolain olemassaolo on yleensä oikeutettu vetoamalla oletettuun maailmanlaajuiseen yksimielisyyteen. Kuitenkin viime vuosikymmenien aikana CND:n (The Commission on Narcotic Drugs, YK:n huumausainetoimikunta) perustavanlaatuiset ja selvästikin ratkaisemattomat sisäiset riidat ovat tuoneet esiin huumepolitiikan suunnan ja luonteen.

7. Tilanne estää yksittäisten maiden sekä niiden liittoutumien mahdollisuudet kehittää itsenäistä huumausainepolitiikkaa.

8. Johtopäätöksenä seuraa, että kansainväliset huumausainesopimukset ovat tulleet tiensä päähän. Ne ovat yhdentekeviä, ja mikä pahinta: edistyksen tiellä.

9. Kansainväliset huumekäytännöt eivät enää palvele tarkoitustaan kansallisten, ja vielä vähemmän kansainvälisten toimintaperiaatteiden pohjana. Maailmanlaajuinen ”huumausaineiden kontrollointijärjestelmä” tulisi korvata kansallisilla huumelinjauksilla. On turvallista olettaa, että niitä tultaisiin kehittämään läheisessä yhteistyössä naapurimaiden kesken.

10. SÄÄNNÖSTELY tulisi saattaa tärkeäksi osaksi poliittista agendaa.

Fredrick Polak,

Lähde:

http://www.encod.org/info/ENCOD-BULLETIN-62.html

10 merkkiä siitä, että epäonnistunut sota huumeita vastaan on päättymässä

Vuosi 2009 tulee muistetuksi Amerikan pitkäaikaisimman sodan lopun alkuna. Tässä 10 syytä, miksi näin.

1) Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä sanovat, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut (Helmikuu)

Helmikuussa Latinalaisen Amerikan huumeita ja huumausainepolitiikkaa käsittelevä komitea julkaisi mullistavan raportin, joka julisti huumesodan hävityksi. Sen jäsenistössä istui mm. kolme arvovaltaista entistä presidenttiä: Fernando Henrique Cardoso (Brasilia), Cesar Gaviria (Kolumbia) sekä Ernesto Zedillo (Meksiko). Raportti suosittelee kannabiksen dekriminalisointia ja tarvetta ”murtaa tabu” avoimen ja rehellisen kansainväliseen huumausainepolitiikkaan liittyvän keskustelun ympäriltä. Tämä julkaisu loi satoja uutisartikkeleita ympäri maailmaa ja  poliitikot sekä Latinalaisesta Amerikasta että ympäri maailmaa viittaavat siihen yhä.

2) Michael Phelps ja vesipiippu (Helmikuu)

Valokuva olympiakultaa voittaneesta uimarista, Michael Phelpsistä, levisi ympäri maailmaa helmikuussa. Kuvassa Michael Phelps polttaa kannabista vesipiipusta Etelä-Carolinassa järjestetyissä kotibileissä. Tämä kuva, joka otettiin vain pari kuukautta sen jälkeen kun Phelps rikkoi maailmanennätyksen yksissä olympialaisissa voitettujen kultamitalien määrässä, vavisutti perinteistä stereotypiaa laiskoista sohvaperunahampuuseista. Kellogg’s purki nopeasti sponsorisopimuksen, ja tämä liike ei ollut suuren yleisön mieleen. Kymmenet kolumnistit löivät sanan säilällä Kellogg’sin päätöstä, ja suuri Associated Pressin uutinen kertoi ryhmistä, jotka boikotoivat Kellogg’sia Phelpsin sopimuksen lopettamisen vuoksi. Pari viikkoa myöhemmin, mainosalan lehti Ad Age raportoi, että Kellogg’sin brändin haluttavuus oli romahtanut nopeasti Phelps-jupakan jälkeen. Jopa enemmän kuin aiemman skandaalin yhteydessä, jolloin Kellogg’s oli joutunut vetämään valtavat määrät maapähkinävoita takaisin kauppojen hyllyiltä salmonellaongelman vuoksi.

3) Obaman oikeusministeriön päätös lopettaa lääkekannabikseen liittyvät ratsiat (Maaliskuu)

Presidenttikampanjansa aikana silloinen senaattori Barack Obama lupasi, että jos hänet valitaan, hän lopettaa viranomaistoimenpiteet, jotka liittyvät lääkekannabispotilaisiin sekä kannabisapteekkeihin, jotka toimivat osavaltioiden lakien mukaisesti. Maaliskuussa Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vahvisti tämän lupauksen, ja lokakuussa oikeusministeriö toi julki uuden politiikan ohjeistukset varmistaen muutoksen. Potilaat ja avunantajat huokasivat helpotuksesta, ja presidentti Obama sai paljon ylistystä medialta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.

4) Alas Rockefeller! New Yorkin ankarat huumausainelait muutoksen kourissa (Huhtikuu)

35 vuoden jälkeen New Yorkin tiukat huumausainelait tuotiin vihdoin alas huhtikuussa, kun kuvernööri David Paterson allekirjoitti historialliset uudistukset. Niissä poistettiin pitkät ja pakolliset minimituomiot koskien joitakin väkivallattomia huumerikkeitä. Lokakuussa voimaan astuneet uudistukset palauttivat lainopillisen hienovaraisuuden tuomioihin useimmissa huumausaineisiin liittyvissä jutuissa. Tuomiot eivät enää rajoitu vankeusrangaistuksiin, vaan hoito-ohjelmiin on nyt osoitettu miljoonia dollareita. Vuosia näiden uudistusten varmistamiseksi taistelleet asianajajat yrittävät nyt muuttaa New Yorkia huonosta huumepolitiikan ilmentymästä parempaan suuntaan. Tavoitteena on tehdä kaupungista esimerkki siitä, kuinka huumausaineongelman käsittely terveydenhuollollisena ongelmana voi antaa täysin uusia mahdollisuuksia, kun toiminnan painopiste ei enää ole rikosoikeudellisessa käsittelyssä.

5) Kuvernööri Arnold haluaa keskustelua kannabiksen laillistamisesta: äänestäjät tekevät päätöksen vuonna 2010 (Toukokuu)

Kalifornia on tällä hetkellä kannabiksen verotuksen ja kontrolloinnin keskustelun polttopisteessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger pääsi Yhdysvalloissa uutisotsikoihin toukokuussa sanottuaan, että kannabiksen laillistamisen ajatusta pitäisi pohdiskella ja aiheesta tulisi keskustella. Aihe sai enemmän kansallista huomiota, kun lakialoite tuotiin esiin Kalifornian lainsäädäntöelimissä tarkoituksena verottaa ja kontrolloida kannabista alkoholin tapaan. Samaan aikaan jotkut Oaklandin aktivistit ovat malttamattomina tehneet äänestäjien kanssa oman aloitteen kannabiksen verottamisen ja kontrolloinnin puolesta, ja he keräävät allekirjoituksia saadakseen aiheen pöydälle vuoden 2010 kansanäänestyksien mukana. Viimeisimmät gallupit osoittavat, että 56% kalifornialaisista tukee osavaltion kontrollia ja kannabiksen verottamista.

6) Huumetsaari haluaa lopettaa huumesodan (Toukokuu)

Valkoisen talon huumetsaari Gil Kerlikowske totesi Wall Street Journalin haastattelussa, että ”huumesota tulisi lopettaa”. Hän kertoi lehdelle, että ”Ihmiset näkevät huumesodan sotana heitä vastaan, vaikka asiaa yrittäisi kuinka selittää sotana tuotetta vastaan. Me emme sodi ihmisiä vastaan tässä maassa.” Hän lisäsi myös, että Obaman hallinto todennäköisesti aikoo käsitellä huumausaineongelmaa terveydenhuollollisena asiana rikosoikeudellisen lähestymistavan sijasta. Hoitoa aiotaan suosia vaihtoehtona vankilatuomioille, jotta huumausaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

7) Meksiko ja Argentiina dekriminalisoivat kannabiksen ja muut huumausaineet (Elokuu)

Meksiko ja Argentiina ovat molemmat päässeet kansainvälisiin uutisiin elokuussa tekemällä huomattavia muutoksia maiden huumausainepolitiikkaan. Meksiko, jota on vaivannut valtava ja väkivaltainen huumesota, sääti lain, joka poistaa rikosoikeudelliset rangaistukset pienten huumausainemäärien osalta. Laki sisältää mm. heroiinin, kokaiinin sekä kannabiksen, ja koskee henkilökohtaista käyttöä.

Sillä välin Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi henkilökohtaisen kannabiksen käytön ja samalla lopetti lain, jonka avulla aiemmin pystyttiin määräämään jopa kahden vuoden vankilatuomioita pienten kannabismäärien hallussapidosta. Tämä liittyi oikeusjuttuun, jossa useita nuoria miehiä oltiin pidätetty kannabissavukkeiden hallussapidosta. Oikeuden mukaan hallituksen pitäisi jahdata suurten määrien salakuljettajia ja määrätä käyttäjille vankilan sijasta hoitoa. Vaikka oikeuden päätös koski vain kannabista, ydinargumentit koskevat myös muita laittomia aineita. Näin ollen päätös avasi oven laajemmalle huumausainelakien muuttamiselle Argentiinassa.

8) Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut (Elokuu)

Huumausaineisiin liittyvät yliannostuskuolemat ja likaisten neulojen aiheuttamat tautien leviämiset olivat epidemian tasolla Portugalissa, kun hallitus teki rohkean ratkaisun ja dekriminalisoi henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän huumausaineiden hallussapidon vuonna 2001. Päätös koski kaikkia huumeita, mukaan lukien heroiini ja kokaiini. Poliisia ohjeistettiin, ettei ketään tulisi  pidättää pelkästään huumausaineiden käyttämisen vuoksi. Vuonna 2009 Portugalin dekriminalisaatiopolitiikan tulokset julkaistiin, ja raportit herättivät paljon huomiota: huumausaineisiin liittyvät ongelmat, mukaan lukien tautien leviämiset, yliannostuskuolemat ja vankilatuomiot, laskivat kaikki dramaattisesti. Käyttäjien määrä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Portugalin kokemus on opettavainen, se näytti maailmalle että taivas ei romahtanut vaikka huumausaineet dekriminalisoitiin. Samalla se toi keskustelun teoriasta käytännön tasolle.

9) Tulemme ulos kaapista: ”piikkikorkohampuusit” kertovat, miksi he pitävät kannabiksesta (Syyskuu)

Vieläkö tarvitaan lisää todistusaineistoa, että kannabiksesta on tullut valtavirtailmiö Yhdysvalloissa? Syyskuisessa Today Show:ssa Matt Lauer teki haastattelun ns. piikkikorkohampuuseista – korkeasti koulutetuista naisista, joilla on upeat työurat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He suosivat kannabista päihdevalintanaan ja yhä useampi uskaltautuu myöntämään asian. Televisio-ohjelma haki inspiraationsa Marie Claire -lehden syyskuun numerosta, jossa oli artikkeli nimeltä Stiletto Stoners. Juttu nosti esiin kysymyksen: miksi niin useat älykkäät ja menestyneet naiset sytyttävät jointin työpäivän jälkeen? Sympaattinen artikkeli ja tv-ohjelma sisälsivät haastatteluja suurelta joukolta menestyneitä naisia, jotka rentoutuvat päivän jälkeen kannabissavukkeella martinin sijaan.

Tämä artikkeli löytyy myös suomeksi.

10) Kannabiksen laillistamiskeskustelu leviää valtavirtaan (Syksy)

Syyskuun Fortune-lehden kanteen oli painettu Weeds-sarjan näyttelijättären Mary Louise Parkerin kuva, joka liittyy lehden pääjuttuun ”Kuinka kannabiksesta tuli laillista: lääkekannabis antaa aktivisteille mahdollisuuden osoittaa, kuinka laillistettu kannabisliiketoiminta voi toimia. Joko kieltolain loppuminen alkaa häämöttää?” Kymmenittäin ajattelevia tarinoita on julkaistu vuonna 2009, ja liike kieltolain lopettamiseksi jatkaa kasvamistaan. Suuret ja arvovaltaiset tiedotusvälineet kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, CBS News, CNN, The Economist sekä kymmenet muut ovat kantaneet kortensa kekoon. Viime kuussa Washington Post julkaisi paljastavan juttunsa otsikolla ”Tuki kannabiksen laillistamista kohtaan kasvaa nopeasti ympäri Yhdysvaltoja: lääkekäytön hyväksyminen ja kieltolain vastainen kritiikki kasvussa.” Jutussa viitataan tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan 44 % amerikkalaisista tukee kannabiksen verottamista ja kontrollointia. Luku kasvaa yli 50 prosentin, kun mennään läntisiin osavaltioihin kuten Kaliforniaan, Washingtoniin ja Oregoniin.

Huumesotaa käydään yhä, mutta muutosta on ilmassa (Joulukuu)

Kaiken tämän viimeaikaisen edistymisen myötä huumausainepolitiikan uudistajilla ei ole enää harhoja sen suhteen, etteikö huumesota loppuisi nopeastikin. Tiedämme, että huumausaineiden kieltolaki ja tiukka lainsäädäntö – jota ruokkii vankiteollisuus, joka sulkee puoli miljoonaa amerikkalaista telkien taakse huumausainerikosten vuoksi – tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa ja tuhlaamaan kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa, johtaen kymmeniin tuhansiin vuosittaisiin  kuolemantapauksiin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Olemme silti selvästi liikkumassa oikeaan suuntaan kohti järkiperäistä huumausainepolitiikkaa, johon liittyvät myös välittäminen, tieteellinen näkökulma sekä ihmisoikeudet. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa pysäyttääkseen tämän sodan, jota ei voi voittaa. Jos alamaiset näyttävät tietä, johtajat joutuvat seuraamaan.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/144391/2009_marked_the_beginning_of_the_end_of_failed_drug_war:_top_10_stories_of_the_year

Huumeiden dekriminalisointi Portugalissa toimii – kymmenen faktaa Portugalin kokemuksista

Todisteet joita Portugalissa on kertynyt vuodesta 2001, kertovat että huumausaineiden käytön ja hallussapidon dekriminalisointi on tuonut muassaan lukuisia hyötyjä, muttei juuri haittoja.

Tässä kymmenen faktaa Portugalin tilanteesta:

1. Maahan kohdistuvasta huumeturismista ei juuri ole todisteita: 95% kaikista huumausainerikkomuksesta maassa syytetyistä sitten vuoden 2001 (jolloin dekriminalisointi astui voimaan -toim. huom.) on portugalilaisia.
2. Salakuljetus, mitattuna tuomittujen määrällä, on vähentynyt.
3. Huumausaineiden käytön seurauksena (suonensisäinen käyttö ja likaiset neulat -toim. huom.) leviävien sukupuolitautien uudet tartunnat ovat vähentyneet huomattavasti.
4. Yliannostuskuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti.
5. Narkomaanien määrät korvaushoidoissa nousivat vuoden 1999 kuudestatuhannesta vuoden 2008 kahteenkymmeneenneljään tuhanteen. Hoidettavien määrä on nousussa, mutta käyttäjien määrä laskussa.
6. Vuosien 2001 ja 2007 välillä ainakin kerran elämässään heroiinia kokeilleiden portugalilaisten määrä nousi marginaalisesti yhdestä prosentista 1,1 prosenttiin.
7. Portugalilla on yksi Euroopan matalimmista kannabista edes kerran elämässään kokeilleiden ihmisten osuudesta.
8. Heroiinin ja muiden huumausaineiden käyttö on vähentynyt haavoittuvien nuorten ikäryhmien keskuudessa.
9. Suonensisäisesti heroiinia käyttävien määrä (kaikista heroiinin käyttäjistä) on pudonnut dekriminalisointia edeltäneestä 45 prosentista nykyiseen 17 prosenttiin.
10. Narkomaanit kattavat nykyään vain 20% Portugalin HIV-positiivisista, luvun ollessa ennen 56%.

Summa summarum: Päinvastoin kuin dekriminalisoinnin kriitikot ennustivat, Cato-instituutin tutkimus totesi että ”yksikään alkuperäisistä tuomiopäivän skenaarioista, oli sitten kyse nuorten huumeidenkäytön lisääntymisestä tai Lissabonin muuttumisesta huumeturistien turvasatamaksi, ei ole toteutunut.”

Lähde: http://mjperry.blogspot.com/2009/09/drug-decriminalization-in-portugal-is.html

Parempi maailma: Laillistetaan huumeet

Sen sijaan, että lapsemme ja me olisimme turvassa, sota huumeita vastaan tekee maailmasta paljon vaarallisemman paikan.

Tämän vuoden aikana 4000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa. Se on kammottava luku. Jos vain hyvä haltija voisi heilauttaa taikasauvaa ja loitsia kaikki laittomat huumeet pois maan päältä, maailmasta tulisi parempi paikka.

Ainahan sitä uneksia voi. Tajuntaan vaikuttavien aineiden käyttö on ollut olemassa yhtä pitkään kuin ihmiskuntakin. Sitä ei ole onnistuttu poistamaan ankarimpienkaan huumausainelakien avulla. Koska huumeet ovat täällä jäädäkseen, kuinka voisimme rajoittaa niiden aiheuttamaa vahinkoa?

Todistusaineiston mukaan suurimmat ongelmat eivät ole lähtöisin huumeista itsestään, vaan niiden laittomuudesta. Ilmeinen vastaus siis olisi: laillistetaan huumeet.

Nykytilanteen ylläpitämistä perustellaan usein sillä, että pitämällä huumeet laittomana, saadaan lakia kunnioittava enemmistö pidettyä niistä erossa, ja samalla haittojen kokonaismäärä pysyisi kurissa.

Tarkempi katselu kuitenkin osoittaa, että tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Briteissä, kuten monissa muissakin maissa, todellinen huumekuri alkoi 60-luvun lopulla, ja silti hallituksen tilastojen mukaan heroiini- ja kokaiiniriippuvaisten määrä on kasvanut siitä lähtien: alunperin 1000 käyttäjästä nykypäivän 100 000 käyttäjään saakka. Sama kuvio on toistunut ympäri maailman.

Toisenlainen lähestymistapa kysymykseen olisi katsoa, käyttävätkö ihmiset vähemmän huumeita niissä maissa, joissa on tiukempi huumausainelainsäädäntö. Vuonna 2008 WHO tutki 17:ää eri maata, eikä löytänyt sellaista korrelaatiota. Yhdysvalloissa on maailman suurimmat käyttäjämäärät huolimatta tiukasta päihdelainsäädännöstä (PLoS Medicine, vol 5, p e141).

Kolmas todiste tulee siitä, mitä tapahtuu huumelakejaan höllentävälle maalle, kuten Portugali vuodesta 2001. Siinä missä huumekauppa on yhä laitonta Portugalissa, kaikkien huumausaineiden henkilökohtainen käyttö on dekriminalisoitua.

Tulos? Huumeidenkäyttö on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, mutta terveysongelmat ja huumausainekuolemat ovat lähteneet laskuun. ”Kaikilla mittaustavoilla tutkittuna portugalilaisen dekriminalisaation rakenteet ovat osoittautuneet huomiota herättävän onnistuneiksi”, kertoo tuore raportti Cato-instituutilta, joka on Washingtonissa operoiva liberaali suunnitteluryhmä.

Vähän aikaa sitten Meksiko dekriminalisoi kaikkien huumeiden pienten määrien hallussapidon, Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi pienimuotoisen kannabiksen käytön ja Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena.  Latinalaisessa Amerikassa on ylipäänsä suurta halua lopettaa huumesota.

Huumeiden laittomaksi asettaminen johtaa epäonnistumiseen kaikissa tavoitteissa. Mutta juuri tarkoituksettomat kieltolain seuraukset tekevät sen vastustamisesta niin kiinnostavan tapauksen. Kieltolaki ruokkii rikollisuutta monella tavoin: ilman valtion tukea saattavat narkomaanit joutua rahoittamaan harrastuksensa esimerkiksi ryöstelyllä, siinä missä nuorisoa voidaan houkutella huumekauppaan rahan ja statuksen saamisella.

Muun muassa Kolumbiassa ja Meksikossa huumekaupasta saatavat rahat ovat synnyttäneet aseistettuja rikollisorganisaatioita, joiden resurssit kilpailevat jo valtion kanssa. Murhat, kidnappaukset ja korruptio kukoistavat. Ei ole yllätys, että näissä maissa on halua kokeilla sodan sijaan toisenlaista, vähemmän veristä, lähestymistapaa.

Huumeiden laittomuus tekee niistä myös vaarallisempia. Puhtaiden neulojen puute johtaa tappavien viruksien, kuten HIV:n ja hepatiitti C:n leviämiseen.

Mikä siis on vaihtoehto? On olemassa useita malleja huumeiden laillistamisen järjestämiselle. Niihin lukeutuvat lääkärin reseptit, lisensoiduissa tiloissa käyttäminen tai jopa myynti samanlaisilla järjestelyillä kuin alkoholin ja tupakan suhteen, mukaan lukien terveysvaroitukset ja ikärajat.

Jos tämä ajatus masentaa, kannattaa muistaa, että Yhdysvalloissa useat teini-ikäiset ovat sitä mieltä, että kannabista on helpompi ostaa kuin olutta.

Minkä tahansa päihteen käytöllä on olemassa terveysriskejä, mutta laillinen huumekauppa ainakin varmistaisi sen, että nautittavien aineiden laatu on hyvä ja käyttöannokset sopivia. Suuri osa nykyisestä arviolta 300 miljardin huumekaupasta voitaisiin kääntää laillisiksi työpaikoiksi. Ja sen sijaan, että käytämme kymmeniä miljardeja kieltolain valvontaan, valtiot voisivat saada lisätuloa veroista, joita voitaisiin käyttää pienen ongelmakäyttäjäjoukon vieroitukseen ja lääkintään.

Ikävä kyllä ajatus siitä, että huumeiden kieltäminen olisi paras tapa suojella heikkoja yksilöitä – etenkin lapsia – on saanut vahvan tunnepohjaisen otteen ihmisistä ja sitä poliitikot käyttävät mieluusti hyväkseen. Useiden vuosikymmenten aikana lait ja yhteiskuntapolitiikka ovat aaltoilleet todistusaineiston kasvojen edessä sen sijaan, että ne olisivat suojelleet meitä. Tämä lähestymistapa on tehnyt maailmasta paljon vaarallisemman paikan, kuin sen tarvitsisi olla.

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Clare Wilson

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20327251.100-legalise-drugs.html

Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena

Kolumbian korkein oikeus jatkaa Portugalin, Argentiinan ja Meksikon tiellä ja sallii huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon ja käytön.

Bogotássa toimiva Kolumbian korkein oikeus linjasi päätöksessään, että laittomien huumeiden hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ei ole rikos. Oikeus siteerasi maan perustuslaillisen tuomioistuimen vuoden 1994 päätöstä.

Huumeiden käyttö ”kehittyy henkilökohtaisiksi ongelmiksi, kuten riippuvuudeksi ja orjuudeksi, jotka tekevät yksilön sairaaksi. Pakonomaisesti toimiva yksilö ansaitsee terapeuttista lääkinnällistä hoitoa rankaisemisen sijaan”, tuomarit sanoivat.

Päätös tuli seurauksena tapauksesta, jossa mies oli pitänyt hallussaan 1,3 grammaa kokaiinia. Oikeus kumosi hänen tuomionsa ja määräsi hänet välittömästi vapautettavaksi.

”Toteuttaessaan henkilökohtaisia ja yksityisiä oikeuksiaan hän ei ei aiheuttanut harmia muille.” Täten hänen käytöksensä ”ei voi mitenkään vaatia minkäänlaista tuomiota”, korkein oikeus totesi.

Kolumbian perustuslaillinen oikeus sanoi vuonna 1994, että laittomien huumeiden hallussapito tietyissä rajoissa ei ole syyttämisen arvoinen asia, mutta presidentti Alvaro Uriben kovalinjainen hallitus yrittää kumota tämän päätöksen perustuslain muutoksella.

Hallituksen ehdotus hyväksyttiin kesäkuussa kongressin alemmassa huoneessa ja on nyt senaatin komitean arvioitavana.

Bogotá saa Yhdysvalloilta vuosittain noin 500 miljoonaa dollaria avustuksia, joista suurin osa tulee aseellisena apuna tai aseina. Tuki on osa Yhdysvaltojen operaatiota ”Plan Colombia” (Kolumbian suunnitelma), jossa tähdätään huumekauppaan ja aseistautuneisiin joukkoihin. Yhdysvalloilla on useita sotilastukikohtia Kolumbiassa, ja se on suunnitellut niiden lisärakentamista. Tämä on ärsyttänyt esimerkiksi Venezuelan presidentti Hugo Chavezia.

Meksikon esimerkki ei tosin lupaa hyvää aseiden käytöstä. Väkivalta lietsoo usein vain väkivaltaa, eikä paikallisia auta, jos Yhdysvaltain erikoisjoukot käyvät iskemässä siellä sun täällä. Huumeille on jatkuva kysyntä ja se luo tarjontaa. Monissa maissa on dekriminalisoitu käyttö ja hallussapito, mutta jätetty tuotanto ja jakelu laittomaksi. Juuri siinä liikkuu raha, joka houkuttaa rikollisia niin pitkään kuin se on kriminalisoitu.

Agrentiinan korkein oikeus astui viime kuussa päätöksessään kohti huumeiden hallussapidon dekriminalisointia. Tätä päätöstä tervehti ilolla presidentti Cristina Fernandezin hallitus, jonka mukaan taistelu laittomia huumeita vastaan pitäisi keskittää korkean tason salakuljettajiin eikä tavallisiin käyttäjiin.

Argentiinan tapauksessa tuomarit mitätöivät tuomion kannabiksen hallussapidosta, mutta eivät kuitenkaan julistaneet kannabiksen – tai minkään muunkaan huumeen – laillistamista.

Lähde:

http://www.laht.com/article.asp?ArticleId=343393&CategoryId=12393

Meksiko dekriminalisoi kaikki huumeet

Meksiko on säätänyt kiistanalaisen lain lopulta torstaina 20.8., dekriminalisoiden pienten huumausainemäärien hallussapidon.

Laki koskee kannabista, heroiinia ja muita huumeita. Se myös kannustaa käyttäjiä hallituksen tukemaan, ilmaiseen vieroitushoitoon.

Laki asettaa maksimirajat huumeiden ”henkilökohtaiseen käyttöön” ja se koskee myös LSD:a ja metamfetamiinia. Ihmiset, jotka pysyvät lain asettamissa rajoissa eivät enää joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Laki tulee voimaan välittömästi.

Kun käyttäjä jää kiinni henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista määristä, hänelle suositellaan hoitoa. Kolmannen kerran kiinni jääneelle määrätään pakollinen hoito, joskaan hoidosta kieltäytymiselle ei aseteta rangaistusta.

Meksikon viranomaiset sanoivat, että laki ainoastaan virallistaa jo vallalla olleen käytännön, jossa ihmisiä ei ole syytetty pienten määrien hallussapidosta.

Maksimimääräksi kannabiksen ”henkilökohtaiselle käytölle” katsotaan viisi grammaa, joka on noin neljä kannabissavuketta. Muita rajoituksia ovat puoli grammaa kokaiinia, 50 milligrammaa heroiinia, 40 milligrammaa metamfetamiinia sekä 0,015 milligrammaa LSD:a.

Meksikon kongressi hyväksyi lain jo huhtikuussa, mutta presidentti Felipe Calderón odotti kuukausia, ennen kuin hyväksyi itse esittämänsä lain.

Meksikon kongressi hyväksyi jo kolme vuotta sitten vastaavanlaisen lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltain Bushin hallinnon ankara, erityisesti taloudellinen, painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään veto-oikeuttaan ja estämään lakimuutoksen.

Portugalissa kaikki huumeet ovat olleet dekriminalisoituja vuodesta 2001 ja se on saanut kehuja linjastaan. Sekä YK että EU ovat molemmat raportoineet Portugalin onnistumisesta.

Katso myös vanhemmat uutisemme Meksikosta: Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito, Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta, Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis ja Entiset presidentit: laillistakaa kannabis.

Suosittelemme uutisia dekriminalisoinnista myös Portugalista: Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka ja Cato-tutkimus Portugalin tilanteesta.

Lisäksi suosittelemme tutustumista vielä vähälle huomiolle jääneeseen kannabiksen dekriminalisointiin Tšekissä.

Dekriminalisointi vaikuttaa toimivalta trendiltä.

Lähde:

http://www.nytimes.com/2009/08/21/world/americas/21mexico.html?_r=3&scp=1&sq=mexican%20drug%20legislation&st=cse

100 000 kävijän raja rikki!

12.1. kerroimme tämän vuoden alkaneen mahtavasti, kun rikoimme 20 000 kävijän rajan. 29.3. kerroimme saavuttaneemme jo huiman 50 000 kävijän rajapyykin. Kävijämäärien kehitys on kuitenkin ollut todella huimaa.

2.7 aamupäivään mennessä kävijöitä on ollut jo käsittämättömät 101 366.  Kävijämäärien kehitys on ollut mahtavaa. Alunperin varovasti toivoimme, että kävijöitä tulisi 100 000 vuoden loppuun mennessä, ja nyt on vasta heinäkuu. Tällä menolla saamme tehdä vielä tänä vuonna uutisen 200 000 kävijän rajan rikkoutumisesta.

Toistaiseksi paras kuukausi on ollut kesäkuu yli 18 500 vierailijalla. Trendi on ollut tasaisesti nouseva. Viikoittain kävijöitä on ollut tasaisen varmasti 3500–4000. Ylivoimaisesti eniten linkitettyjä käyntejä tulee hamppu.netin kautta ja tästä kuuluu iso kiitos sen ylläpidolle, joka on  tarjonnut linkityksen uutisiimme. Yli joka kymmenes kävijämme tulee hamppu.netistä! Hyvänä kakkosena tulee erittäin aktiivisena pysynyt Humaania Päihdepolitiikkaa Ry ja kolmosena on Suomen tärkeimpiä toimijoita oleva Suomen kannabisyhdistys. Iso kiitos teille!

Edelleen luetuin uutinen on Amanda Feildingin johtaman Beckley-säätiön raportti, joka vaatii säännösteltyjä markkinoita ja toteaa suuren osan kannabiksen haitoista johtuvan sen laittomuudesta.  Yhteensä uutinen on saanut huimat 3084 lukijaa. Toiseksi luetuin on jo edesmenneen tohtori Tod Hiro Mikuriyan kokoama Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella (1695). Lista on pitkä ja antaa kannabiksen lääkinnällisen käytön mahdollisuuksille perspektiiviä. Kolmantena oli pitkään artikkeli Kannabis ja aivot (1592). Tässä artikkelissa pohditaan kannabiksen mahdollisia haittoja aivoille yhteensä 17 tutkimukseen viitaten.

Huimaa vauhtia kuitenkin kirii uutinen YK:n raportista, joka tukee huumausaineiden dekriminalisointia. Hyvää esimerkkiä dekriminalisoinnissa on näyttänyt Portugali, ja se saa ehkä lopulta suuret ja jähmeät rattaatkin liikahtamaan. Huomionarvoista on, että muualla tästä mullistavasta raportista ei ole Suomeksi uutisoitu.  Uutinen sai ensimmäisenä täytenä päivänään lähes 900 katselukertaa ja samalla 29.6. oli uuden kävijäennätyksen päivä. Yhteensä 1634 kävijää! 2.7. aamupäivään mennessä tämä uutinen on ehtinyt saada jo 1595 lukukertaa. Ei hassummin alle neljässä päivässä.

Portugalista olemme uutisoineet kahden uutisen verran. Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka, jossa BBC:n Claudia Hammond tekee havaintojaan Portugalista. Sekä uutinen Cato-tutkimuksesta, jossa pohditaan dekriminalisointia Portugalissa. Tutkimus piti dekriminalisointia yksiselitteisenä menestyksenä.

Eniten klikkauksia, yhteensä 1982, sivuillamme on saanut Hamppublogi. Toiseksi eniten klikkauksia on saanut Humaania Päihdepolitiikkaa Ry, 1512 klikkausta, ja kolmanneksi eniten hamppu.net 1151.

Tähän mennessä olemme julkaisseet yhteensä 188 uutista (tämä on artikkeli numero 189) eli juttuja on tullut kohtalaisen rivakkaa tahtia. Toivottavasti pystymme pitämään julkaisutahdin korkeana jatkossakin.

Erittäin isot kiitokset kuuluvat tiimimme kaikille jäsenille. Tasapuolisesti niin grafiikasta vastaavalle, oikolukijoille ja suomentajille. Ilman heitä emme olisi näin pitkällä. Erittäin iso kiitos myös uutisvinkkejä antaneille! Ne ovat kullanarvoisia, ja otamme niitä avosylin vastaan. Ennen kaikkea kiitos Teille lukijamme ja myös juuri Sinulle!

Tälläkin kertaa haluamme muistuttaa, että tiimiimme on jatkuva haku päällä. Kaikki tiimimme jäsenet ovat mukana talkoohengessä oman jaksamisensa mukaan. Kaikkein tärkeintä mitä voit tehdä ovat minkä asteiset raakasuomennokset tahansa. Joka toinen sanakin on nopeampi suomentaa kuin jokainen. Pienikin apu auttaa pitämään julkaisutahdin ja kävijämäärät korkeana.

Toinen tärkeä työsarka on uutisten etsiminen. Hyvät uutiset eivät ilmesty suomennettaviksi itsestään. Jos osaat käyttää googlea, Sinusta voi olla meille suurtakin apua.

Jos haluat uutisvirran jatkuvan, niin kannattaa liittyä mukaan tiimiin. Toki otamme uutisvihjeitä ja minkä asteisia suomennoksia tahansa myös ulkopuolisilta, joten rohkeasti vain tarjoamaan itseään tai uutisia osoitteeseen uutiset@hamppu.net  (kannabisuutiset[at]gmail.com).

Myös kaikki palaute, parannusehdotukset ja moitteet otetaan vastaan. Voit ottaa meihin yhteyttä myös hamppu.net foorumin kautta (nimerkki kannabisuutiset). Uutisten kommentointi blogiin on myös suotavaa.

Nöyrästi Teitä kaikkia kiittäen, Uutistiimi.

uutiset.hamppu.net | kannabisuutiset.hamppu.net | kannabisuutiset.wordpress.com

YK tukee huumausaineiden dekriminalisointia uusimmassa raportissaan

Täyskäännös! YK tukee huumausaineiden dekriminalisointia uusimmassa raportissaan.

YK ylistää avokätisesti huumausaineiden dekriminalisointia keskiviikkona julkaistussa vuosittaisessa raportissaan, joka koskee maailmanlaajuista huumausainepolitiikkaa. Viime vuosina YK:n huumetsaari on ilmaissut skeptisyytensä Portugalin dekriminalisoinnin suhteen. Se poisti oikeudelliset seuraamukset henkilökohtaisen käytön osalta vuonna 2001, sekä painotti hoitamista vankilan sijaan. YK oli ilmaissut, että kyseinen politiikka oli vastoin kansainvälisiä huumausainesopimuksia ja kannustaisi ”huumausaineturismiin”.

Kuitenkin vuoden 2009 World Drug Reportissa YK:lla ei ole paljoa muuta kuin hyvää sanottavaa Portugalin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna, radikaalin lähestymistavan osalta. ”Tällaiset olosuhteet pitävät huumausaineet pois sellaisten käsistä, jotka eivät niihin koskisi täydenkään kieltolain aikana. Samalla kuitenkin edistetään käyttäjien hoitoon hakeutumista vankilan sijaan. Niiden joukossa, jotka eivät halua kutsua oikeuden eteen ovat myös turistit, ja tämän seurauksena Portugalin politiikka ei ole tiettävästi lisännyt huumausaineturismia”, raportissa kerrotaan. ”Vaikuttaa myös siltä, että huumeisiin liittyvien ongelmien määrä on vähentynyt”.

Optimistinen Portugalin politiikan ylistäminen tuo YK:n lähelle Glenn Greenwaldin näkemystä.

Raportti julkaistaan National Press Clubilla, Washington D.C.:ssä. Se tekee tyhjiksi huolet siitä, että dekriminalisointi ei olisi linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka estävät valtioita laillistamasta huumausaineita.

Yhdysvaltain huumetsaari Gil Kerlikowske aikoo esiintyä raportin julkistamistilaisuudessa. Hän on todennut, että ”Laillistaminen ei kuulu sanavarastooni”.

Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (INCB, International Narcotics Control Board) oli alusta saakka huolissaan kun Portugali muutti lakejaan vuonna 2001, käy ilmi heidän ko. vuoden raportistaan. Mutta Portugalin tehtävän jälkeen vuonna 2004 he huomasivat, että ”huumausaineiden hankkiminen, hallussapito ja käyttö olivat pysyneet kiellettyinä” ja totesivat: ”Käytäntö, jossa pienet huumausainemäärät vapautetaan rikosoikeudellisista seuraamuksista on linjassa kansainvälisten huumausaineiden kontrollisopimusten kanssa”. Tämä lukee raportin alaviitteessä.

YK:n raportti sukeltaa myös pää edellä keskusteluun koskien täydellistä huumausaineiden laillistamista. Viime vuoden World Drug Report väisti tämän kysymyksen täysin. Olkoonkin, että siinä referoitiin kiinalaisten oopiumpolitiikkaa 1800-luvulla. Tämän vuoden raportti alkaa pitkällä argumenttilistauksella laillistamista vastaan. ”Miksi päästäisimme valloilleen huumausaine-epidemian kehitysmaihin? Ihanko vain sen vuoksi, että voisimme myötäillä liberaaleja väitteitä, joita huumemyönteiset eturyhmät ajavat – heillä kuitenkin on käytössään ylellisyys nimeltä vieroitushoito”, raportissa todetaan.

Silti YK tekee myös huomattavan myönnytyksen laillistamisen kannattajille, jotka ovat pitkään väittäneet, että kieltopolitiikka johtaa väkivaltaan ja epämääräisten maanalaisten verkostojen kasvamiseen.

Raportin mukana julkaistu lehdistötiedote kertoo, että ”Raportin esipuheessa Antonio Maria Costa tutkiskelee keskustelua huumekontrollin kumoamisesta. Hän myöntää, että kontrolli on luonut laittoman mustan pörssin kaupan, joka on kasvanut makrotaloudellisiin mittoihin, ja jonka toimintatapoihin kuuluvat väkivalta ja korruptio”.

Jack Cole on ”Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan” (Law Enforcement Against Prohibition, LEAP) -yhdistyksen toimitusjohtaja sekä eläkkeelle jäänyt huumepoliisi. Aikoinaan hän on toiminut peiteoperaatioissa. Hän vastustaa raportissa käytettyä sanaa ”kontrolli”, nykyisen politiikan yhteyteen liitettynä.

”Maailman ’huumetsaari’ Antonio Maria Costa haluaisi sinun uskovan, että laillistamisliike tahtoisi poistaa huumausainekontrollin”, Cole sanoo ja jatkaa: ”Päinvastoin me vaadimme, että hallitukset vaihtaisivat epäonnistuneen kieltopolitiikan järjestelmään, joka oikeasti säätelisi ja kontrolloisi huumausaineita, myös niiden puhtautta ja hinnoittelua – puhumattakaan heistä, jotka tuottavat huumeita, sekä kenelle niitä saa myydä. Kieltolain aikana ei voi harjoittaa tehokasta kontrollia, kuten meidän olisi jo pitänyt oppia epäonnistuneista kokeiluista alkoholin suhteen Yhdysvalloissa vuosina 1920–1933.”

Lähde:

http://www.huffingtonpost.com/2009/06/24/un-backs-drug-decriminali_n_220013.html