Kannabiksen laillistamisesta äänestetään Kaliforniassa

27 03 2010

Kaliforniassa on kerätty vaaditut nimet lakialoitteen tueksi ja kannabiksen laillistamisesta äänestetään tämän vuoden loppupuolella.

Osavaltion äänestysviranomaiset vahvistavat, että kannabiksen hallussapidon ja myynnin laillistava Kalifornian äänestäjien aloite on hyväksytty marraskuun äänestykseen. Kannattajien mukaan kyseessä on kannabikseen liittyvästä kriittisestä käännekohdasta.

Aloitteen läpimeno tekisi Kaliforniasta ensimmäisen Yhdysvaltain osavaltion joka laillistaisi kannabiksen. Laillistamisen puolustajat uskovat, että osavaltio voisi olla dekriminalisoinnin suunnannäyttäjä kansallisessa mittakaavassa.

”Tämä on kriittinen käännekohta vuosikymmeniä kestäneessä taistelussa kannabiksen kieltolain lopettamiseksi tässä maassa”, toteaa Stephen Gutwillig. Hän johtaa Kalifornian Drug Policy Alliancea, joka on kampanjoinut lakialoitteen puolesta.

”Kannabiksen kieltäminen on ollut katastrofi, joka on lietsonut valtavaa ja yhä enenevässä määrin brutaalia alamaailman taloutta, tuhlaten miljardeja riittämättömään lainvalvontaan, ja tehden lukuisista lainkuuliaisista kansalaisista rikollisia”, Gutwillig toteaa.

Kalifornian osavaltion ministeri Debra Bowen kertoi kirjallisessa lausunnossaan, että hänen toimistonsa on hyväksynyt aloitteen marraskuun 2. päivä pidettävään yleisäänestykseen. Tämä tapahtui sen jälkeen kun kannattajat olivat tuoneet tarvittavan määrän allekirjoituksia aloitteen liitteeksi.

Bowen kertoi, että aloitteen puolestapuhujat olivat keränneet 694248 allekirjoitusta, siinä missä niitä olisi vaadittu vain 433971 kappaletta. Allekirjoitukset vahvistettiin satunnaistarkistuksilla.

Ovensuukyselyt osoittavat tukea aloitteelle

Kannabiksen laillistamiselle näyttäisi olevan laajaa tukea osavaltiossa. Huhtikuussa 2009 järjestetyn kyselyn mukaan 56 prosenttia kalifornialaisista kertoi tukevansa laillistamista ja kaupankäynnin verottamista.

Viime vuoden lokakuussa koko maanlaajuisessa kyselyssä 44 prosenttia yhdysvaltalaisista tuki laillistamista.

Aktivistit ovat ehdottaneet, että kannabiksen myynnin verottaminen auttaisi talousongelmien parissa painiskelevaa Kalifornian osavaltiota. Silti useat osavaltion asukkaat yhä vastustavat kannabista.

”Kannabiksen viihdekäytön laillistaminen lisäisi rattijuopumuksia, onnettomuuksia ja loukkaantumisia, emmekä halua nähdä sellaista”, Kalifornian Mothers Against Drunk Driving (Äidit rattijuoumuksia vastaan) -järjestön Silas Miers sanoo.

Aloitteen hyväksyminen äänestykseen oli ”ensimmäinen askel kohti sen tappiota” sanoo puolestaan John Lovell, joka edustaa useita lainvalvontaryhmittymiä.

Kriitikot sanovat myös, että vapaasta polttamisesta johtuvat sosiaaliset kustannukset ylittäisivät sen rahamäärän, jota verotulot toisivat sisään. Heidän mukaansa alkoholin ja tupakan käytöstä johtuvat valtavat sosiaaliset tuhot lisääntyisivät entisestään, jos ihmisten annettaisiin laillisesti myydä ja polttaa kannabista.

Aloitteessa ehdotetaan, että unssin (28,5 grammaa) hallussapito, josta nykyisellään rangaistaan sadan dollarin rikesakolla, tulisi lailliseksi yli 21-vuotiaille. Tämän lisäksi rajoitetun määrän kotikasvatus tulisi myös sallituksi silloin kun se tapahtuu omaan käyttöön.

Vaikka myyntiä ei laillistettaisi sellaisenaan, kaupungit ja maakunnat voisivat asettaa lakeja jotka sallisivat kaupallisen levittämisen, paikallisten säännöksien ja verotuksen mukaisesti. Myynti rajoitettaisiin kuitenkin vain yli 21-vuotiaille, unssi asiakasta kohti.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/idUSTRE62O08U20100325

Kannabiksen laillistamisesta tullaan äänestämään Kaliforniassa

Osavaltion äänestysviranomaiset vahvistavat, että Kalifornian äänestäjien aloite,

joka tulisi laillistamaan kannabiksen hallussapidon ja myynnin, on hyväksytty

Marraskuun äänestykseen. Kannattajien mukaan kyseessä on kannabikseen liittyvästä

kriittisestä käännekohdasta.

Aloitteen onnistuminen, joka ei vielä ole varmaa, tekisi Kaliforniasta ensimmäisen

Yhdysvaltain osavaltion joka laillistaisi kannabiksen. Laillistamisen puolustajat

uskovat, että osavaltio voisi olla dekriminalisoinnin suunnannäyttäjä kansallisessa

mittakaavassa.

”Tämä on kriittinen käännekohta vuosikymmeniä kestäneessä taistelussa kannabiksen

kieltolain lopettamiseksi tässä maassa”, toteaa Stephen Gutwillig. Hän johtaa

Kalifornian Drug Policy Alliancea, joka on kampanjoinut lakialoitteen puolesta.

”Kannabiksen kieltäminen on ollut katastrofi, joka on lietsonut valtavaa ja yhä

enenevässä määrin brutaalia alamaailman taloutta, tuhlaten miljardeja

riittämättömään lainvalvontaan, ja tehden lukuisista lainkuuliaisista kansalaisista

rikollisia”, Gutwillig toteaa.

Kalifornian osavaltion ministeri Debra Bowen kertoi kirjallisessa lausunnossaan,

että hänen toimistonsa on hyväksynyt aloitteen marraskuun 2. päivä pidettävään

yleisäänestykseen. Tämä tapahtui sen jälkeen kun kannattajat olivat tuoneet

tarvittavan määrän allekirjoituksia aloitteen liitteeksi.

Bowen kertoi, että aloitteen puolestapuhujat olivat keränneet 694248

allekirjoitusta, siinä missä niitä olisi vaadittu vain 433971 kappaletta.

Allekirjoitukset vahvistettiin satunnaistarkistuksilla.

Ovensuukyselyt osoittavat tukea aloitteelle

Kannabiksen laillistamiselle näyttäisi olevan laajaa tukea osavaltiossa.

Huhtikuussa 2009 järjestetyn kyselyn mukaan 56 prosenttia kalifornialaisista kertoi

tukevansa laillistamista ja kaupankäynnin verottamista.

Viime vuoden lokakuussa koko maanlaajuisessa kyselyssä 44 prosenttia

yhdysvaltalaisista tuki laillistamista.

Aktivistit ovat ehdottaneet, että kannabiksen myynnin verottaminen auttaisi

talousongelmien parissa painiskelevaa Kalifornian osavaltiota. Silti useat

osavaltion asukkaat yhä vastustavat kannabista.

”Kannabiksen viihdekäytön laillistaminen lisäisi rattijuopumuksia, onnettomuuksia

ja loukkaantumisia, emmekä halua nähdä sellaista”, Kalifornian Mothers Against

Drunk Driving (Äidit rattijuoumuksia vastaan) -järjestön Silas Miers sanoo.

Aloitteen hyväksyminen äänestykseen oli ”ensimmäinen askel kohti sen tappiota”

sanoo puolestaan John Lovell, joka edustaa useita lainvalvontaryhmittymiä.

Kriitikot sanovat myös, että vapaasta polttamisesta johtuvat sosiaaliset

kustannukset ylittäisivät sen rahamäärän, jota verotulot toisivat sisään.

Heidän mukaansa alkoholin ja tupakan käytöstä johtuvat valtavat sosiaaliset tuhot

lisääntyisivät entisestään, jos ihmisten annettaisiin laillisesti myydä ja polttaa

kannabista.

Aloitteessa ehdotetaan, että unssin (28,5 grammaa) hallussapito, josta nykyisellään

rangaistaan sadan dollarin rikesakolla, tulisi lailliseksi yli 21-vuotiaille. Tämän

lisäksi rajoitetun määrän kotikasvatus tulisi myös sallituksi silloin kun se

tapahtuu omaan käyttöön.

Vaikka myyntiä ei laillistettaisi sellaisenaan, kaupungit ja maakunnat voisivat

asettaa lakeja jotka sallisivat kaupallisen levittämisen, paikallisten säännöksien

ja verotuksen mukaisesti. Myynti rajoitettaisiin kuitenkin vain yli 21-vuotiaille,

unssi asiakasta kohti.

http://www.reuters.com/article/idUSTRE62O08U20100325





Timo Haara hovioikeudessa – tuomio aleni

4 03 2010

Hamppuministeriksikin kutsutun Timo Haaran oikeudenkäynti Itä-Suomen hovioikeudessa oli 4.3.2010. Päätöksen pitäisi tulla 90 päivän sisällä.

Keiteleläinen hampunkasvattaja Timo Haara oli valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen saamastaan 2 vuoden ja 2 kuukauden tuomiosta. Hänen rikoksensa oli kasvattaa hamppua. Hän on ehtinyt saada jo tapaukselleen julkisuutta ja esiintynyt mm. Nelosen Maria-ohjelmassa.

Kihlakunnansyyttäjä Ari Saastamoinen oli pitämässä tuomion vähintään samanlaisena. Lisäksi käsiteltiin kahden muun henkilön tapauksia. Haaran entisellä tyttöystävällä oli 6 kk tuomio avunannosta Haaran törkeään huumausainerikokseen ja Haaran tuttavalla Risto Utriaisella ampuma-aserikos ja käyttörikos. Hän oli käyttänyt Haaran antamaa hamppua lääkkeenä nivelreumaan.

Paikalla oikeudenkäyntiä seuraamassa oli noin 20 henkeä. Ihmisiä oli saapunut paikalle mm. Turusta, Tampereelta, Porista ja Jyväskylästä.

Syyttäjän mukaan Haara on kasvattanut hamppua huumausaineeksi. Todisteena oli valokuvia ja videota poliisilta ja KRP:n laboratorion analyysi kasveista. Koska entinen tyttöystävä oli seurustellut teon aikaan Haaran kanssa, häntä syytettiin avunannosta. Syyttäjä väitti Haaran vieneen kannabista useaan otteeseen Etelä-Suomeen myytäväksi, ja että satoa olisi ollut useita kiloja. Syyttäjän mukaan yhdestä kasvista saadaan ainakin 100 g kuivaa kukintoa, ja THC-pitoisuudesta riippumatta kyseessä on aina päihde. Todisteiksi esitettiin myös laskelmia nousseesta sähkönkulutuksesta ja nauhoitettuja puheluita.

Haaran asianajajan mukaan kyseessä on ollut viaton kiinnostus hamppua kohtaan. Haara on myöntänyt pitäneensä hallussaan 300 g kuivattua kukintoa, mutta pääpaino on ollut hampun hyötykäytössä. Sisätiloissa tapahtunut kasvatus oli risteyttämiseen, lajikkeiden turvaamiseksi ja jalostustoimintaan. Kasveissa oli THC:a, mutta pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niistä olisi huumeeksi. KRP:n laboratoriossa tutkitut näytteet olivat THC-pitoisuuksiltaan 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %. Huumausaineksi kasvatettuna tämä olisi vain kelvoton yritys. Ensimmäisessä kasvatuksessa, jonka tuomion Haara on jo sovittanut, korkein mitattu pitoisuus oli 7,9 % eli kasvattajalla olisi halutessaan ollut kykyä suurempiin pitoisuuksiin. Puolustuksen mukaan huumaavia kasvinosia oli alhaisten pitoisuuksien vuoksi 0 grammaa eli rangaistus on täysin kohtuuton.

Poliisin rikoslaboratorio toteaa kaikki näytteet huumausaineeksi pitoisuuksista välittämättä. Suurimmassa osassa näytteistä ei ollut ollenkaan THC:a ja lopuissakin vain hyvin pieniä pitoisuuksia. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta poliisin tai syyttäjän kantaan. Haara itse on käyttänyt kasvinosia mm. teessä.

Oikeudessa kuultiin pari nauhoitettua puhelua, joista syyttäjä yritti spekuloida osallisuutta kilokauppaan ja poimi mm. esiin termin ’vihreä bonus’ viitteenä huumekauppaan.  Haaran asianajajan mukaan todellisuudessa tällä viitattiin tavalliseen piipputupakkaan, josta näytettiin todisteena Haaran tilalta poliisin ottama kuva, jossa näkyi pussi kyseistä tupakkaa pöydällä.  Lisäksi nähtiin poliisin tekemä DVD jossa oli kuvia kasveista, tiluksista, kuivumassa olevista kasveista ja sisätilojen kasvatusvälineistä.

Ensimmäisenä todistajanaitioon marssi Haara itse. Hän kertoi kiinnostuneensa hampusta vuosituhannen vaihteessa. Hän lähti jo silloin suunnittelemaan hanketta, jonka vuoksi on nyt tuomiolla. Tarkoituksena oli tutkia hampun hyötykäytön ominaisuuksia ja jalostaa kasvia. Lopullisena tavoitteena mm. alhainen THC-pitoisuus. Ilman kasvihuoneolosuhteita systemaattinen jalostus on lähes mahdotonta. Haara sanoi kasviensa olevan jalostukseen ja että niihin eivät kuulu päihdelajikkeet. Hän sanoi luovuttaneensa kukintoa sairauksista kärsiville ihmisille. Esimerkiksi eräällä selkävaivoista kärsivälle helsinkiläisnaiselle. Haara halusi muistuttaa myös EU:n laatimasta raportista jossa kannabiksen todettiin olevan päihteistä vähiten haitallista. Lue myös MTV3:n uutinen raportista. Hän uskoi, että alhaisesta pitoisuudesta huolimatta kasvinosia voitaisiin käyttää lääkkeiden raaka-aineina.

Suomessa on mahdollista saada maataloustukia lajikkeille joiden THC-pitoisuudet ovat alle 0,2 %. Kanadassa vastaava raja on 1,5 % ja huumausaineeksi käytettävässä kukinnossa pitoisuus on 5 – 25 %. Haara kertoi jalostaneensa kasvia, jossa olisi tasapainossa öljy-, kuitu- ja lääkekäyttöominaisuudet. Ensisijaisesti hän haluaisi jalostaa kasvia bioenergiaksi. Nyt hän on kuitenkin joutunut vankeuteen, menettänyt maatilansa ja hänen rahavaransa alkavat loppua. Haara toivoi Suomeen toimivampaa lainsäädäntöä, jossa osattaisiin esimerkiksi huomioida kasvien todelliset pitoisuudet. Hän muistutti kertoneensa jo ensimmäisen kasvatuksensa yhteydessä oikeudessa, että aikoo jatkaa kasvattamista tavalla joka ei johda verovarojen tuhlaamiseen. Toisessa kasvatuksessa pitoisuudet olivatkin laskeneet rajusti kuten pyrkimus on ollut. Peltoviljely on ollut aina ensisijaista. Hän muistutti, että YK:n huumeita koskevassa yleissopimuksessa vain kukinto on huomioitu huumeeksi, ei muita kasvin osia. Nyt hän toimissaan ”tuhosi” kukinnon pölyttämällä sen siemenien tuottamiseksi. Syyttäjä tosin esitti lehtiäkin huumausaineeksi ja poliisikin oli lehdet laskenut kasvien huumausainetuotoksi. Lehteä saa ostaa laillisesti niin teenä kuin vaikka tupakan korvikkeena. Haara myös huomautti, että hamppu tuottaa biomassaa neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi mäntymetsä.

Syyttäjä kysyi Haaralta mm. miksi lehtiä oli eroteltu ja tätä Haara perusteli sillä, että ne varisevat itsekseen pois ja ne on syytä kerätä jo siisteyden vuoksi. Haara arvioi hampun biomassatuotoksi noin 10 000 kg hehtaarilta. Hän myös muistutti ilmoittaneensa itse kasvatuksestaan poliisille toistuvasti, koska on halunnut pyrkiä lailliseen kasvatukseen. Nykyisellään hän käyttää hampun osia ruoaksi jo heikon rahatilanteenkin vuoksi. Utriainen kiitti, että sai lääkettä vakaviin vaivoihin.

Haaran entistä tyttöystävää kuulustellessa syyttäjä oli suhteellisen hyökkäävä ja esitti mm. että maatilan vanha uuni oli vain lehtien kuivaamista varten. Lisäksi hän vihjasi, että nainen vielä seurustelisi Haaran kanssa.

Utriaisen ollessa todistaessa hän kertoi nivelreumastaan johon oli määrätty lääkitys. Tämä aiheutti kuitenkin hänelle ongelmia ja pian hänelle kuulemma piti määrätä lääkettä, jotta hän voisi syödä lääkkeitään, jotka aiheuttivat ongelmia mm. mahalaukkuun ja suolistoon. Hän etsi vaihtoehtoja netinkin kautta pitkään saamatta apua tai vastauksia. Lopulta hän luki hampusta ja  kokeili sitä viimeisenä vaihtoehtonaan.  Tämän jälkeen hän alkoi pystyä kävelemään ilman keppiä ja vähentämään reilusti lääkitystään.

Todistajana kävi myös Osmo Jauhiainen, joka oli avustanut peltotöissä Haaraa. Hän sanoi saaneensa pari sätkää ja hän oli saanut käsityksen, että hamput oli tarkoitus puristaa öljyksi ja valssimyllykin tätä varten oli  jo hankittu tilalle.

Seuraavaksi todistajaksi kutsuttiin tohtori James Callaway, joka on Itä-Suomen yliopistossa dosentti, opiskellut farmaseuttista kemiaa erikoistuen lääkkeiden etsintään lääkekasveista. Hän on viljellyt hamppua vuodesta 1995 ja kehittänyt ensimmäisen suomalaisen hamppulajikkeen Finolan. Katso Finolan kotisivut ja tietoa mm. tutkimuksista. Hän suoritti kliiniset testit Kuopion yliopistossa siemenöljylle ja kaikki tulokset osoittavat kiistatta sen hyödyt ihmisravintona käytettäessä. Sen on jopa todettu helpottaneen atooppista ihottumaa. Maa- ja metsätalousministeriön epäpätevyyden, kyvyttömyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi Finola on kuitenkin tippunut EU-tuettujen kasvien listalta. Kuuden vuoden taistelun jälkeen MMM on myöntänyt virheensä, mutta ei ole tehnyt mitään virheiden korjaamiseksi.

Callaway kertoi suurimman ongelman olevan Suomessa lain ymmärtämisessä. Häntä on aiemmin uhattu poliisin taholta jopa karkotuksella, jos kasvatus ei lopu. Hän on joutunut poliisitutkinnan kohteeksi, ja joutui lopulta muuttamaan pois Hankasalmelta, koska töitä hänelle tai hänen vaimolleen ei enää löytynyt. Syyttäjä oli manipuloinut Keskisuomalaiseen artikkelin, jossa annettiin todella röyhkeästi kuvaa Callawaysta huumediilerinä.

Ensisijaisesti Callaway oli paikalla hampun asiantuntijana. Hän kertoi, että huumeksi kasvatus on hänen tietämillään lajikkeilla Suomessa erittäin vaikeaa. Kasvin täytyy kukkia ja hyvin harva lajike ehtii sen Suomessa tehdä. Hän myös muistutti, että pelkän THC-pitoisuuden tuijottaminen ei ole järkevää. Huumehampussa on THC:a vähintään 3 % ja CBD:a huomattavasti vähemmän.  Hyötyhampussa taas THC:a on vähän, alle 3 %,  ja CBD:a suhteessa paljon. Suomessa poliisi mittaa, onko kasvissa ylipäänsä THC:a, ja se ei ole luotettavaa. Haaran kasveista oli laboratorioon mennyt 26 näytettä, joista neljä oli tutkittu ja THC-pitoisuudet olivat 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %.  Callawayn mukaan kyseiset arvot ovat noin 1/10 huumekasvin vastaavista ja hänen mukaansa näitä ei voi käyttää päihteenä eikä niillä olisi mitään markkina-arvoa siinä mielessä. Hänen mukaansa Finolan jalostus huumeeksi on yhtä helppoa kuin mustan miehen muuttaminen valkoiseksi sinisilmäiseksi suomalaiseksi.  Mahdollista, mutta erittäin vaikeaa ja hidasta. Callawayn mukaan Haaran kasvattamissa kasveissa hiilimonoksidi vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin vähäinen määrä THC:tä ja näin ollen sen käyttö huumeeksi on naurettava ajatus. Syyttäjä kysyi Callawaylta myös saako jalostuskasveista hampunlehtiä, mikä hämmensi ja huvitti oikeussalissa olleita.

Viimeisenä todistajana oli poliisi Mikko Heimonen, joka oli ollut mukana ratsiassa Haaran tilalle. Hän esitteli koriste-esineitä, joissa oli ollut kuulemma hamppua sisässä. Lisäksi hän näytti nahkaisia laukkuja, joissa väitettiin kuljetetun kannabisrouhetta myyntiin. Häneltä kysyttiin tietämystä kasveista ja paljastui, että hän ei tiedä emi- ja hedekasvien eroa tai muutenkaan mitään kasvibiologiasta tai lajikkeista. Hän ei osaisi sanoa onko kasvi uros vai naaras. Tämä on erittäin olennaista, koska vain naaraskasveista voidaan saada huumausaineksi käypäistä kukintoa. Heimosen mukaan yleensä kukat käyttää kasvattaja itse ja myy lehdet. Heimosen todistus ei antanut hyvää kuvaa lakia soveltavien virkamiesten tietämyksestä lain kohteena olevasta kasvista ja sen käytöstä.

Loppulausunnossaan syyttäjä arveli kasvikohtaisen huumetuoton olleen 100 – 200 g. Hänen mukaansa KRP sanoo kaikkien kasvien olevan huumausainetta pitoisuuksista huolimatta, koska sitä on tarkoitus käyttää huumeena. Syyttäjän mukaan tila hankittiin kannabiksen viljelyä varten. Hänen mukaansa kasvien osia hienonnettiin, pussitettiin ja kuljetettiin muualle myyntiä varten.

Haaran puolustusasianajaja sanoi näytön olevan hyvin sekaisin. Osa kukinnoista on otettu käyttöön kuten on myönnetty, mutta siemenkäyttöön jalostus  on ollut ensisijaista. Tällaista kasvia ei voi päihteeksi käyttää. Arvot sadosta ovat täysin teoreettisia eikä suuremmista määristä ole mitään näyttöä. Pitäisi voida erottaa kasvatus huumausainekäyttöön ja kasvatus muuhun käyttöön. Uusin Haaran kasvatus on ollut tätä muuta kasvastusta. Vaikka kyseessä on ammattimainen sisäkasvatus niin se ei ole ollut huumausainetarkoituksiin. Tästä ovat todisteena pienet THC-pitoisuudet. Niistä kasveista ei ole voinut päihtyä.  Niitä kasvatettiin sisätiloissa, koska Suomessa ulkona kasvatus on hyvin rajallista lyhyen kasvukauden vuoksi. Asianajajan mukaan ei olisi myöskään järkeväänkäypää, että ensimmäisen tuomion saatuaan Haara ilmoittaisi julkisesti jatkavansa ja jatkaisi samoissa tiloissa samalla tapaa, jos kerran tavoitteena olisi huumausaineiden kasvatus taloudellista hyötyä tavoitellen. Eräässä kuullussa puhelinkeskustelussa Haaralle luvattiin autonmaalauksesta palkkioksi kukkaa, joka ilmiselvästi ilahdutti häntä. Miksi ammattimainen kasvattaja ja myyjä niin tekisi? Lopuksi asianajaja mainitsi Helsingin hovioikeudessa olleesta tapauksesta, jossa sisäkasvatuksessa syytteet hylättiin, koska kyseessä oli muu kuin kasvatus huumausainetarkoituksiin.

Itä-Suomen hovioikeus aikoi antaa päätöksensä 90 vuorokauden kuluessa.

Oikeudenkäynnin jälkeen Haaraa halusi haastatella ja jututtaa moni paikalla ollut. Paikalla oli mm. suomalaisesta kannabiskulttuurista dokumenttia kuvaava ryhmä. Haaraa häiritsi tapa, jolla häntä on julkisuudessa esitelty. Esimerkiksi Pielavesi-Keitele-lehti oli tehnyt hänestä juttua esitellen hyvän journalismin tapojen vastaisesti vain syyttäjän näkökulmat. Pienellä paikkakunnalla vaikutus on ollut raju ja Haara kokee joutuneensa jo osittain yhteisön ulkopuolelle.

Haara halusi muistuttaa Suomenkin osalle tulevista ilmastovelvoitteista ja siitä, että hamppu on ylivoimainen bioenergiakasvi. Hän aikoo laajentaa kasvatustaan mikäli vain se on mahdollista, eli  jos hän ei joudu vankilaan. Tällä hetkellä tuhlataan huimasti verovaroja hyötykasvin kitkemiseen ja viattomien puutarhureiden jahtaamiseen. Talous on ahdingossa, todelliset rikolliset eli ammattimaisia järjestöjä pyörittävät tahot ja osa päättäjistä on vapaalla jalalla. Samaan aikaan Haaran tapauksesta on tullut yhteiskunnalle kuluja jo yli miljoona euroa. Onko nykyisestä laista enemmän haittaa vai hyötyä yhteiskunnalle?

Lue myös Timo Haaran ajatuksia hampusta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/08/10/timo-haaran-ajatuksia-hampusta/

PÄIVITYS 24.5.2010

Itä-Suomen hovioikeus alensi hiukan Haaran tuomiota koska toisessa syytteessä ei ollut kyse törkeästä teosta. Oikeus perusteli tätä sillä, että kasvien THC-pitoisuus oli alhainen eikä Haara tavoitellut teoillaan huomattavaa taloudellista hyöytyä.  Käräjäoikeus oli antanut Haaralla 2,5 vuoden tuomion ja hovioikeus laski tätä 1,5 vuoteen. Tuomion  julistamisen jälkeen Haara osallistui hamppumarssille 300 kilon hamppukuorman kanssa. Tuomiosta tultaneen valittamaan korkeimpaan oikeuteen.

Savon Sanomien uutinen tuomiosta: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/keiteleen-hamppumiehen-tuomio-aleni-hiukan/558008

Nelosen uutisten haastattelu Timo Haarasta hamppumarssilla: http://www.nelonen.fi/uutiset?vt=video&vid=79372





Kannabislainsäädäntö löystyy ympäri maailmaa

4 03 2010

Kannabislainsäädäntö on alkanut löystyä ympäri maailmaa pienin askelin.

Huumeiden salakuljetuksesta johtuvan väkivallan lisäännyttyä viime aikoina USA:n ja Meksikon välisen rajan tuntumassa monet huumesodan vastaiset kriitikot ovat peräänkuuluttaneet muutosta Yhdysvaltojen kannabispolitiikkaan.

Kannabiksen dekriminalisointi Yhdysvalloissa on ollut asteittainen prosessi. Viimeisimpänä lakeja on muutettu New Jerseyssä, josta tuli tammikuussa 14. lääkekannabiksen laillistanut osavaltio.

Alla näkyvään karttaan on merkitty lääkekannabiksen sallivat osavaltiot sinisellä. Niitä on 15 kappaletta, koska mukaan on laskettu myös Maryland, osavaltio, jossa laki ei varsinaisesti salli kannabiksen käyttöä, ainoastaan rangaistuksia on lievennetty.

lääkekannabiksen laillistaneet osavaltiot

New Jerseyn lakimuutoksen jälkeen Emily S. Rueb kirjoitti New York Timesin blogissaan lääkekannabiksen potentiaalista New Yorkissa:

”Vaikka 14 osavaltiota on nyt laillistanut lääkekannabiksen, New York, jossa lait hallussapidosta ovat suhteellisen liberaalit ja itseasiassa lääkekannabiksen salliva lakikin hyväksyttiin täytäntöönpanoa lukuunottamatta jo vuonna 1980, pysyy edelleen niiden osavaltioiden joukossa, jotka kieltävät oireidensa helpottamisen kannabiksella. Tänä vuonna lääkekannabiksen puolestapuhujat Albanyssa ja muualla ovat kuitenkin yrittäneet käyttää vallassa olevaa trendiä hyväkseen.”

Lokakuussa 2009 tehdyssä gallupissa 54 prosenttia amerikkalaisista vastusti kannabiksen laillistamista. Ennätykselliset 44 prosenttia puolestaan vastasi olevansa laillistamisen kannalla.

Atlantin valtameren toisella puolen maat kuten Hollanti ovat kuuluisia kannabiksen käytöstä ja myynnistä, kun taas toiset maat ovat laillistaneet kannabista vaihtelevasti. Tsekki laillisti enintään viiden kasvin viljelyn henkilökohtaiseen käyttöön 1.1.2010. Alla on kartta, jossa näkyy tilanne kannabiksen käytön rajoituksista Euroopassa:

kannabislainsäädäntö euroopassa

Eurooppalaisten asenteet kannabikden dekriminalisointia kohtaan eivät ole niin yksinkertaisia, kuin mitä voisi luulla. Esimerkiksi matkakirjailija Rick Steves ruotii blogissaan hollantilaisten näkökulmaa päihdepolitiikkaan:

”Eivät hollantilaiset välttämättä liputa kannabiksen puolesta. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kokeillutkaan sitä, tai käynyt coffee shopissa. Heidän mielestään valtiolla ei vain ole mahdollisuutta järkevästi estää ihmisiä käyttämästä sitä. Tyydyttääkseen sitä väestönosaa, jota kannabiksen käyttö ei miellytä, coffee shop-järjestelmään liittyy oleellisena osana hienovaraisuus. On epäsoveliasta polttaa kannabista kaupungilla. Hollantilaisten, jotka eivät pidä pilvestä, ei tarvitse sitä kohdata tai haistella. Myös kaupungit voivat päättää itsenäisesti, sallivatko ne coffee shopit. Lupien kontrolloinnilla pystytään myös estämään coffee shopien keskittyminen tietyille alueille tai oppilaitosten lähelle.”

Myös Latinalaisessa Amerikassa päihdelainsäädäntö on viime aikoina löystynyt. Vuosikymmenten nollatoleranssin jälkeen Meksiko salli hiljattain viiden kannabisgramman hallussapidon omaan käyttöön.

Global Voicesin bloggari Issa Villareal kirjoittaa kansan reaktiosta dekriminalisointiin:

”Suhtautuminen on ristiriitaista, mutta kaksi teemaa nousee keskustelussa toistuvasti esiin: Väkivalta ja murhat useissa kaupungeissa liittyivät huumeiden salakuljetukseen ja siten myös nopealla aikataululla hyväksyttyyn lakiuudistukseen. Kritiikkiä on annettu siitä, että uutinen lakimuutoksesta levisi suurilta osin itsenäisissä medioissa ja ”suusta suuhun” sen sijaan, että siitä olisi voinut lukea sanomalehdistä. Myös laillistamisen ja dekriminalisoinnin erosta on keskusteltu, jälkimmäisen asettaessa rajoitukset käytölle.”

Juliana Rincón Parra, myös Global Voicesista, kertoo laillistamista ajavista kansalaisryhmistä ympäri maailmaa:

”Monet ihmisryhmät puhuvat huumeiden laillistamisen puolesta, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaisi? Unkarista Kolumbiaan, nuorisosta opettajiin ja poliiseista papistoon yksilöt ja ryhmät tuovat tätä potentiaalisesti arveluttavaa aihetta koskevia argumenttejaan kansalaismedioihin.”

Linkki alkuperäiseen uutiseen:

http://worldfocus.org/blog/2010/02/19/marijuana-laws-loosen-gradually-around-the-globe/9724/