Lynn Allen on sairastanut syntymästään saakka vakavaa verenvuototautia. Vuonna 1978 Allenille selvisi, että hän on saanut sekä HIV- että hepatiitti C- tartunnat saastuneen verensiirron kautta.
Nyt entinen kuntoutusneuvoja ja sosiaalityöntekijä joutuu käyttämään kroonisten kipujen takia pyörätuolia liikkumiseen.
Allen on valinnut lääkkeekseen kannabiksen, joka on myös stimuloinut hänen ruokahaluaan, ja auttaa ylläpitämään painoa.
Hän kuuluu siihen jatkuvasti kasvavaan michiganilaisten joukkoon, jotka ovat saaneet osavaltion myöntämän luvan kasvattaa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti. Laki lääkekannabiksen sallimisesta hyväksyttiin Michiganissa marraskuussa äänestyksen jälkeen.
Allen toivoo, ettei häntä kutsuttaisi pilviveikoksi. Hän poltti ruohoa collegessa, mutta ei ole sen jälkeen käyttänyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Nyt hän näkee itsensä tiedostavana kuluttajana, joka on löytänyt toimivan tuotteen.
”Perheessänikin on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet sitä mieltä, ettei tämä ole soveliasta. Kun he ovat saaneet lisää tietoa asiasta ajatukset ovat muuttuneet. Uskoisin, että tämä [lääkekannabis] on mahdollisuus monille kunhan ihmiset vain saavat lisää tietoa asiasta”, Allen kertoo.
”Luulen, että tästä lääkkeestä on paljon ennakkoluuloja, koska se ei ole säännöstelty reseptilääke”, Allen lisää. ”Minun tapauksessani kokeiltiin muitakin lääkkeitä, mutta tämä osoittautui tehokkaimmaksi. Uskon, että tämä herättää myötätuntoa niiden keskuudessa, jotka yrittävät saada järjestelmän toimimaan siten, että minunlaiseni ihmiset voisivat hyötyä tästä lääkkeestä.”
Kun Michigan selvittää uuden lain ongelmia – joka hyväksyttiin 63 prosentin äänienemmistöllä – sen tulevaisuuden menestys toimii hyvänä sanansaattajana muille osavaltioille ajatellen samanlaista lainsäädäntöä.
Tähän mennessä 13 osavaltiota on hyväksynyt lääkekannabislain. Reilu 10 osavaltiota harkitsee esitystä, joka sallisi vakavista sairauksista, kuten syövästä, MS-taudista tai AIDSista, kärsivien käyttää marihuanaa esimerkiksi pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden lieventämiseksi.
”Uskomme, että Michigan on suunnannäyttäjä muille keskilännen osavaltioille”, kertoo Michiganin Lääkekannabisjärjestön toiminnanjohtaja Greg Francisco, joka kokoaa yhteen uusia käyttäjiä, auttaa kouluttamaan heitä, ja rohkaisee eettiseen käyttöön.
”Uskomme, että muut osavaltiot ovat aivan kannoillamme, ja tämä on vain ajan kysymys”, hän kertoo. ”Sillä välin olemme kuulleet ihmisten muuttaneen tänne – he haluavat asua inhimillisessä osavaltiossa. Uskomme, että tämä on tuonut myös jonkin verran paluumuuttajia takaisin Michiganiin.”
Tähän mennessä osavaltion terveysministeriö on ottanut vastaan 2377 hakemusta. Hyväksytty hakemus oikeuttaa lääkekannabiskorttiin. Näistä hakemuksista on hyväksytty 1903; 1412 potilaskorttia ja 496 ns. avunantajan lisenssiä, jotka oikeuttavat kasvattamaan ja jakelemaan lääkekannabista ohjesääntöjen puitteissa. Vain 320 hakemusta on evätty. Pääsääntöisesti nämä hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä, tai lupamaksu on maksamatta, kertoo terveysministeriön edustaja James McCurtis Jr.
Michiganin ensimmäinen lääkekannabisklinikka avattiin Detroitissa, Southfieldin kaupunginosassa 4. joulukuuta 2008. Klinikalla lääkärit määrittävät potilaan tarpeen ja kirjoittavat suosituskaavakkeen lääkekannabista varten. Valtion klinikat eivät kuitenkaan myy lääkekannabista, mutta ne ovat ilmaisseet ärtymyksensä paikallisia päättäjiä kohtaan, jotka pelkäävät tällaisen toiminnan avaavan ovet rikollisuudelle ja hyväksikäytölle.
Lain mukaan lääkärin suosituksella voi rekisteröityä lääkekannabiksen käyttäjäksi koko osavaltion alueella. Luvan haltija saa pitää hallussaan 2,5 unssia, eli noin 70 grammaa kannabista, ja kasvattaa maksimissaan 12 kasvia suljetussa ja lukitussa tilassa. He voivat myös määrittää itselleen avunantajan. Avunantaja saa kasvattaa 12 kasvia kerrallaan, ja hänellä saa olla yhtä aikaa 5 potilasta.
Vastustajat kertovat pelkäävänsä, että kasvatetut ylijäämäsadot päätyisivät pimeille markkinoille. Kaksi Michiganin kuntaa, Fenton ja Clio, ovatkin harkinneet asetusta, joka kieltäisi kannabisapteekit.
Detroitin lähiö Royal Oak taas harkitsee lääkekannabiksen myyjille lupaa kasvattaa ja myydä tuotteet samoissa tiloissa. Tämä tarjoaisi helpomman keinon valvoa asetuksia, ja rinnastaisi toiminnan muuhun ”tavalliseen” liiketoimintaan. Tämä salliva kaupunkisuunnitteluasetus vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän.
Francisco kertoo, että yhteiset ja yhtenevät ohjesäännöt ovat tarpeen, jotta sekä paikallisten, että lainsäätäjien, syyttäjien ja muiden asianomaisten on helpompi sopeutua, kun tällaisia asetuksia pannaan käytäntöön. ”Me emme pahastu ymmärrettävistä säännöistä ja valvonnasta. Haluamme vain yhteiset ohjesäännöt joiden mukaan toimia”, hän sanoo.
Jotkut paikallisista poliisijohtajista ovat vastustaneet äänekkäästi Michiganin lääkekannabisasetusta. Gene Basar, Howellin poliisipäällikkö ja Michiganin poliisipäälliköiden yhdistyksen johtaja, kutsuu uutta lakia ”kamalaksi laiksi” ja pelkää sen aiheuttavan ryöpyn kalliita oikeudenkäyntejä.
”Tämä on jalka oven välissä laillistamista ajatellen”, Basar sanoi.
Lääkekannabislaki on herättänyt huolta mahdollisten oikeustapausten vuoksi. Pääaiheita ovat olleet kasvatettavien kasvien lukumäärän noudattaminen, ja ylijäämäsadon jakelu ja myynti viihdekäyttöön. Huolta on myös herättänyt kysymys voidaanko kannabisreseptin myöntänyttä lääkäriä pitää vastuussa, jos potilas joutuu onnettomuuteen ollessaan lääkkeen vaikutuksen alaisena.
Kansallisen poliisijärjestön toiminnanjohtaja William J. Johnson taas kertoo, etteivät rivipoliisit ole huomanneet todellista huolenaihetta tai kauhistusta, kun näitä osavaltiolakeja on hyväksytty. ”Meidän väkemme tulevat tekemään parhaansa valvoakseen asetettuja lakeja, riippumatta siitä millaisia ne ovat. Kun hyväksyy, että lääkekannabis on laillista, ja että terveydenhuoltohenkilöstö on myöntänyt siihen reseptin, en usko että kansalaisilla tulee olemaan sen kanssa enempää ongelmia kuin mitä tahansa muuta reseptilääkettä käytettäessä. En vähättele lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä, mutta meillä on paljon muitakin haasteita kohdattavana”, Johnson sanoo. ”Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja irtisanomiset, pienenevät budjetit ja kasvavat vastuut WTC-turman jälkeisessä ilmapiirissä. Paljon on tehtävää lainvalvonnan saralla.”
Viime kuussa Minnesotan lainsäädäntöelin teki esityksen, jonka mukaan parantumattomasti sairailla olisi oikeus käyttää lääkekannabista, mutta ei kasvattaa sitä itse. Esitys sai molempien puolueiden tuen, mutta rebublikaanien kuvernööri Tim Pawlenty käytti veto-oikeutta. Hän ilmaisi sympatiansa parantumattomasti sairaita kohtaan, mutta totesi, että lääkekannabiksen laillistaminen tulisi aiheuttamaan ”vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä”.
Chris DeLaForest, entinen osavaltion lainlaatija, kertoo olevansa optimistinen, ja uskoo, että lääkekannabiksen salliminen palaa asialistalle, vaikka kuvernööri pääsikin nyt väliin. Hän sanoo, että minnesotalaisten keskuudessa on levinnyt vahva myönteinen suhtautuminen lääkekannabikseen. Hän uskoo, että jossain vaiheessa lääkekannabis tullaan laillistamaan koko Yhdysvalloissa.
”Ennen Michigania, ihmiset puhuivat asiasta länsirannikon ilmiönä, olihan se saanut alkunsa Kaliforniasta. Sitten perässä seurasivat Oregon, Hawaiji ja Washington”, DeLaForest, nykyinen Minnesotalaiset lempeän hoidon puolesta -järjestön edunvalvoja, kertoo. ”Mutta kun Michigan ensimmäisenä keskilännen osavaltiona teki päätöksen vieläpä ylivoimaisella äänestystuloksella, kuvastaa se, että ihmiset halki Yhdysvaltojen ovat valmiita ottamaan lääkekannabiksen vastaan.”
Entinen Ohion lainsäätäjä Ed Orlet, joka edusti köyhien asuinaluetta Daytonissa 13 vuoden ajan, uskoo, että jonain päivänä Ohiokin hyväksyy oman lääkekannabislain. Vuonna 2008 Ohiossa esitelty aloite sai vain yhden kuulemisen, mutta se tullaan todennäköisesti esittämään uudestaan tämän vuoden aikana, sanoo Orlet. Tällä hetkellä hän työskentelee Kansallisessa lääkepolitiikkayhdistyksessä lääkekannabiksen ja lääkeuudistusten parissa.
Orlet on seurannut Michiganin tilannetta, ja mainitsee Cincinnatin yliopiston Ohiossa tekemästä kyselystä, jonka perusteella 73 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lääkärien tulisi voida määrätä kannabista sitä tarvitseville potilaille. Kuitenkin samassa kyselyssä enemmistö – 60 prosenttia – ei ollut kannabiksen laillistamisen kannalla. Muut keskilännen osavaltiot kuten Illinois ja Wisconsin ovat myös harkinneet lainsäädännön muuttamista, mutta ovat edelleen kauempana uusien asetusten hyväksymisestä.
Marihuanan puolestapuhujat pitävät jatkuvasti pinnalla liikettä lakimuutosten suuntaan, ja muistuttavat, että jo nyt lähes neljännes kansasta asuu osavaltioissa, jotka ovat hyväksyneet aloitteita.
Lähteet:
http://washingtontimes.com/news/2009/jun/14/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/
http://www.cannabisnews.org/united-states-cannabis-news/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/
Kannabisuutiset 