Kannabis voi auttaa aivosyöpään

Alustavissa tuloksissa havaittiin, että kannabiksen ainesosat voivat tappaa syöpäsoluja.

Tutkimuksissa on havaittu, että kannabiksen ainesosat voivat helpottaa voittamaan ainakin erityisen tappavan aivosyövän muodon. Nämä tulokset ovat kuitenkin saatu vasta laboratoriossa ja hyvin suurilla annostuksilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että useammat kannabiksen ainesosat voivat tukea syöpähoitoa, sanoi tutkimuksen vetäjä Sean McAllister. Hän toimii tutkijana California Pacific Medical Center Research Instituutissa San Franciscossa. ”Yhdistelmähoidot voivat olla sopivampia”, hän sanoi.

Tutkijat ovat pitkään tutkineet kannabinoideina tunnettuja kannabiksen ainesosia, joilla ajatellaan olevan mahdollisia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Eräs niistä, THC, tunnetaan keskeisenä kannabispäihtymyksen, eli ”pilven” aiheuttajana. Tutkijat ovat testanneet sen vaikutusta aivokasvainten hoitoon.

Uudessa tutkimuksessa testattiin THC:a ja kannabidiolia, eli CBD:a, aivojen syöpäsoluihin. Tutkimuksen havainnot on julkistettu Molecular Cancer Therapeutics -lehden tammikuun numerossa. Tutkimuksessa havaittiin, että tämä yhdistelmä toimi tehokkaammin syöpäsolujen tuhoamisessa ja uusien kasvun estämisessä.

Noin 9000 ihmistä kärsii vuosittain Yhdysvalloissa glioblastoomasta, joka on aivosyövän agressiivisimpia muotoja, sanoo tohtori Paul Graham Fisher. Hän toimii lasten neurologian osaston johtajana Stanfordin yliopistolla ja Lucile Packardin lastensairaalassa. Ennuste tästä kärsiville on hyvin synkkä, koska kasvaimet leviävät ympäri aivoja. On mahdotonta poistaa koko kasvainta.

”Mitä tahansa teetkin, tällä kasvaimella on laajemmat rajat kuin voit kuvitella”, hän sanoi. ”Tiedämme, että toisella puolella aivoja on mikroskooppisia satelliitteja ja pian niitä on myös toisella puolella aivoja. Ainoa mikä voisi auttaa tähän on jokin, joka tarjoaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan.”

Sen sijaan, että tähdättäisiin suoraan kasvaimiin, hoitojen täytyisi häiritä kanavia, joita syöpäsolut käyttävät kommunikointiin. Suuressa kuvassa ”täytyy yrittää ajatella perinteisen kaavan ulkopuolelta”, hän sanoi. ”Uskon, että seuraavan 10 – 15 vuoden aikana näemme kehitystä eteenpäin.” Hänen mukaansa vielä ei ole todisteita kannabiksen tehokkuudesta tai tehottomuudesta glioblastooma-kasvainten hoidossa.

McAllister sanoo seuraavan askeleen olevan yhdistelmähoitojen testaaminen laboratorioeläimillä ja sen jälkeen ihmisillä. Hoitoa voidaan antaa ihmisille suoraan aivoihin, mikä lienee kallista, vaikka ainesosat itsessään ovat halpoja. Hänen mukaansa tehokkaiden määrien saaminen kasvimateriaalia polttamalla on epätodennäköistä.

Lähde:

http://www.businessweek.com/lifestyle/content/healthday/634823.html

Pidätykset hallussapidosta eivät vähennä kannabiksen käyttöä

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Ronald Fraser

Tuhannet minnesotalaiset vanhemmat toivovat, että pidätyksen uhka auttaa pitämään heidän lapsensa kaidalla tiellä. Uusi maanlaajuinen tutkimus näyttää kuitenkin, että kannabiksen käyttö ei vähene hallussapitopidätysten määrän noustessa.

Washingtonilaisen Marijuana Policy Projectin rahoittamassa ”Kannabispidätykset Yhdysvalloissa vuonna 2007” -tutkimuksesssa virginialaisen Shenandoahin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Jon Gettman päättelee että ”Maanlaajuisesti tarkasteltuna, lisääntyvät kannabispidätykset ja aineen käytön määrät eivät ole juurikaan yhteydessä keskenään”.

Kannabispidätykset lisääntyivät Yhdysvalloissa vuoden 1991 287 820:sta vuoden 2007 872 720:een. Samana ajanjaksona kannabista kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä nousi 19.2 miljoonasta 25.2 miljoonaan.

Minnesotaan liittyen, tutkimus tarkastelee kannabiksen käyttöä, pidätysten kustannuksia ja pidätysten tehokkuutta huumeiden kontrolloinnin strategiana.

Kannabiksen käyttö. Liittyen osavaltion pyrkimyksiin dekriminalisoida pienten kannabismäärien hallussapito, viranomaisten suorittamat pidätykset vähenivät vuoden 1999 8705:sta vuoden 2007 7851:een. Samana aikana viimeisen kuukauden aikana kannabista käyttäneiden määrä nousi 208 000:sta 312 000:een. Lähes kaksi kolmasosaa hallussapidosta syytetyistä oli 15-24-vuotiaita vuonna 2007.

Pidätysten kustannukset. Gettman arvioi että vuonna 2006 pidätykset kannabiksen hallussapidosta maksoivat Minnesotan veronmaksajille noin 137.4 miljoonaa dollaria, eli jotakuinkin 12 000 dollaria pidätystä kohti. Jos hallussapitopidätykset eivät tällä hinnalla vähennä aineen käyttöä, miksi niitä jatketaan?

Kovaksikeitetyt huumesoturit käyttävät kannabispidätyksiä osaltaan keinona täyttää huumehoito-ohjelmia. Vuonna 2007 osavaltion oikeusjärjestelmä lähetti lähes 3000 ihmistä huumeohjelmiin – usein keinona välttää kovempi rangaistus. Huumevieroitus ja -valistus ovat tietenkin järkeviä, mutta eivät ehkä niinkään jos niihin asiakaskunnan kerääminen maksaa 12 000 taalaa per henkilö.

”Ihmisten pakottaminen huumehoito-ohjelmiin on arveluttava tapa oikeuttaa pidätykset kannabiksen hallussapidosta”, sanoi Gettman.

Varttuminen on tehokkaampaa kuin pidätykset. Pidätysten käyttäminen nuorten ihmisten saamiseksi hoito-ohjelmiin on kyseenalaista myös toisesta näkökulmasta. Tilastojen mukaan valtaosa kannabiksen vuoksi pidätetyistä nuorista lopettaa aineen käytön aivan yksinkertaisesti itsenäisesti – ilman pidätyksen uhkaa – aikuistuessaan, siirtyessään luomaan uraa, perustaessaan perheen ja ottaessaan monia muita vastuita.

Minnesotassa vuonna 2007 ainoastaan 8 prosenttia yli 26-vuotiaista käytti kannabista vuosittain, kun 12-17-vuotiaista määrä oli 13 prosenttia ja 18-25-vuotiaista 31 prosenttia.

Tutkimus selvitti, että huolimatta kannabiksen laittomasta asemasta, monet nuoret käyttivät sitä koska heidän mukaansa ”ainetta on kohtalaisen helppo hankkia”.

Eräs syy miksi nuorten on helppo saada käsiinsä kannabista, liittyy laittomuuden aikaansaamaan rahallisen voiton virikkeeseen. Yksinkertaistaen, teinit tienaavat rahaa myymällä kannabista toisille teineille, mikä lisää saatavuutta nuorten keskuudessa. Tällä tavoin kannabiksen laittomuus tekee siitä laajemmin ja helpommin saatavilla olevaa teini-ikäisille.

Näyttää siltä, että nuorten ihmisten pidättäminen kannabiksen kokeilemisen vuoksi heidän kulkiessaan läpi kokeilevan ja tutkiskelevan elämänvaiheen, on suurelta osin tarkoituksetonta ja tulee erittäin kalliiksi. Pidätysten sijaan ajan kuluminen, ilman osavaltion varojen kuluttamista, on tehokkaampi huumeiden hallinnan strategia.

Mitä siis tehdä? Lainvalvonnan tarkoituksena on turvata meitä. Sen sijaan että käytetään yli 100 miljoonaa dollaria vuosittain nuorten ihmisten pidättämiseen pienten kannabismäärien takia, Minnesota voisi käyttää vapautuvat varat ja työvoiman selvittämättömien väkivaltarikosten setvimiseen. Osavaltiossa vain 75 prosenttia kaikista murhista, 23 prosenttia raiskauksista ja 23 prosenttia ryöstöistä johtaa pidätykseen. Näin monien vakavien rikosten jäädessä selvittämättä, vain vitkastelu voi selittää miksi joka päivä yli 20 minnesotalaista saa syytteen kannabiksen hallussapidosta.

Tietorikas raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.drugscience.org/Archive/bcr7/Gettman_Marijuana_Arrests_in_the_United_States.pdf

Lähde:

http://www.winonadailynews.com/news/opinion/article_9e656a4a-07b9-11df-9550-001cc4c002e0.html

Seattlen kaupunki dekriminalisoi kannabiksen

Seattlessa kannabiksen käyttö ja hallussapito on siirtynyt alhaisen prioriteetin asiaksi.

Hiljattain valittu Seattlen kaupungin syyttäjä Peter Holmes ei aio enää nostaa syytteitä vähäisissä kannabiksen hallussapitorikkeissä, kertoo The Seattle Times -lehdessä julkaistu raportti. Käytännössä tämä tarkoittaa kannabiksen dekriminalisointia Seattlessa.

”Seattlen kaupunki ei enää aio nostaa syytteitä kannabiksen hallussapitoon liittyvissä tapauksissa”, Holmes sanoo. Lehden mukaan Holmes on jo alkanut hylkäämään syytteitä, jotka oli pantu alulle hänen edeltäjänsä Tom Carrin toimesta. Holmes päihitti Carrin viime vuoden marraskuun äänestyksessä.

Vuonna 2003, Seattlen äänestäjät hyväksyivät aloitteen numero 75, joka edellyttää että ”Seattlen poliisilaitoksen sekä kaupungin lakimiehen toimiston tulee asettaa aikuisten käyttämään kannabikseen liittyvän tutkinnan, pidätykset sekä syytteet tärkeysjärjestyksessä alhaisimmaksi lainvalvonnan prioriteetiksi”.

Vuoden 2008 kaupunginlaajuisen katsauksen perusteella kävi ilmi, että ”mikään todistusaineisto ei tue olettamusta, että aloitteen numero 75 toimeenpano olisi aiheuttanut ikäviä vaikutuksia: 1. Kannabiksen käyttö nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa ei kasvanut, 2. Rikollisuus ei kasvanut, ja 3. Haittavaikutuksia ei seurannut terveyssektorilla”.

Osavaltion lainsäätäjät pohtivat lakiesityksiä kannabiksen dekriminalisoimiseksi tai laillistamiseksi Washingtonissa. Liittovaltion lain mukaan kannabis on vielä laitonta, mutta Obaman hallinto ei jahtaa käyttäjiä osavaltioissa, jotka sallivat kannabiksen käytön.

Lähteet:

http://www.king5.com/news/local/Seattles-New-City-Attorney-Drops-Marijuana-Charges-82122097.html

http://blog.norml.org/2010/01/19/city-of-seattle-will-no-longer-prosecute-marijuana-possession-offenses/

Pilviklubin omistaja suunnittelee laajentamista Uudessa-Seelannissa

”Kiwit” ovat eniten kannabista polttavien joukossa maailmassa, ja pian he tulevat saamaan ”kannabiskerhoja” joissa hemmotella itseään. Pössypytingit joissa ihmisten sallitaan polttaa, ostaa tai jopa virallisesti tutkia tätä laitonta ainetta, ovat valmiita avautumaan tämän vuoden aikana.

Ensimmäiset niin kutsutut ”kannabiksentuntijoiden kerhot” avautuivat Aucklandissa yli vuosi sitten. Ja koska virkavalta on katsonut toiseen suuntaan asiassa, omistaja on nyt ilmoittanut suunnitelmistaan avata klubi jokaisessa suuressa kaupungissa.

”Meillä on kysyntää käytännössä kaikissa maan suurissa kaupungeissa”, kertoi Daktory-nimisen kerhon perustaja Dakta Green. ”Odotan näkeväni Daktoryja jokaisessa suurkaupungissa, jokaisessa kaupungissa pitäisi olla ainakin yksi. 2010 on vuosi jolloin kulttuurimme ihmiset vaativat muutoksia joka puolella maailmaa”.

Melkoista rehentelyä maassa jossa omistautuneet poliisivoimat aikovat murskata kannabiksen – joka tunnetaan yleisesti nimellä dakka – tarjonnan laajoilla kasvatusratsioilla ja myyjien jäljityksillä. Mutta tilastot vihjaavat, että Uudessa-Seelannista löytyy tarpeeksi pilvi-intoa tukemaan aietta. OECD:n tilastojen mukaan Kiwit ovat kannabiksenkäytön listan kärjessä, 22 prosenttia yli 15-vuotiaista on kokeillut sitä ainakin kerran. Australia oli listalla toisena 17.9 prosentilla. (Suomessa kannabista kokeilleiden osuus yli 15-vuotiaista on n. 12 prosenttia -toim.huom).

On helppo nähdä mistä Green, joka muutti nimensä Ken Morganista, ammentaa itseluottamuksensa. Hänen pilvikerhonsa ovet olivat avoinna 14 kuukautta ennen ensimmäistä poliisiratsiaa. Klubin 2000 jäsentä – joukossa Greenin mukaan monia lääkäreitä, tuomareita, lakimiehiä, liikemiehiä ja opettajia – maksavat kuukausittain jäsenmaksun jotta voivat hengailla hänen tilavassa varastorakennuksessa kaikessa rauhassa.

Kerhon tunnuslause on ”eläkää kuin se olisi laillista”, ja vesipiippuja kahvipöydillä sekä aurinkoisilla ikkunalaudoilla kasvavia kasveja kuvailevien kertomusten mukaan he todella tekevät niin. Klubi myy lähes 20:ta erilaista kannabislaatua ja suunnitelmissa on ”arvosanan daktologiassa” tarjoaminen myöhemmin tänä vuonna, kannabistoimialan eri puolien tutkiminen, mukaanlukien käytännön kasvatustekniikoiden opiskelu.

Lähde:

http://news.smh.com.au/breaking-news-world/pot-club-owner-plans-nzwide-rollout-20100117-mdvb.html

Lääkekannabis laillista nyt myös New Jerseyssä

New Jersey liittyi jatkuvasti kasvavaan osavaltioiden joukkoon ja sallii kannabiksen lääkinnällisen käytön.

New Jerseyn lisäksi jo 14 osavaltiota sallii lääkekannabiksen käytön Yhdysvalloissa. New Jersey liittyi joukkoon maanantaina 18.1., kun kuvernööri Jon S. Corzine allekirjoitti lakiehdotuksen.

Maanantai oli Corzinen viimeinen työpäivä kuvernöörinä ja hän allekirjoitti ison tukun lakiehdotuksia. Lääkekannabista koskeva tuore laki sallii sen käytön kroonisiin ja kuolemaan johtaviin tauteihin. Tällaisia ovat mm. syöpä, silmänpainetauti, HIV/AIDS, sekä krooniset toimintakykyä rajoittavat taudit tai tilat, jotka johtavat hivuttaviin syndroomiin, vakavaan tai krooniseen kipuun, vakavaan pahoinvointiin, kohtauksiin ja vakaviin tai hellittämättömiin lihasspasmeihin.

”Tämä laillistaminen antaa lupausta monille New Jerseyn asukkaille mahdollisuudesta helpottaa kärsimyksiään nyt ja tulevaisuudessa antamalla heille mahdollisuuden saada laillisesti lääkekannabista”, Corzine sanoi. ”Lakiesityksessä on vaadittavat suojat ja säännökset, joilla varmistetaan, että kroonisesta tai kuolemaan johtavasta taudista kärsivät saavat helpotusta, mutta jotka turvaavat osavaltiomme vahvan aseman viihdekäyttöä vastaan.”

Laillistaminen sallii vaihtoehtoisten hoitokeskusten aloittaa toimintansa lääkkeen jakamiseksi rekisteröidyille ehdot täyttäville potilaille. Päästäkseen mukaan potilailla täytyy olla diagnoosi lääkäriltä, johon heillä on hoitosuhde entuudestaan ja heidän täytyy kärsiä ”rajoittavasta lääkinnällisestä tilasta”. Tämän jälkeen he voivat hakea rekisteröintiä ja henkilökorttia Terveyden ja vanhuspalveluiden osastolta lääkekannabiksen käyttöön.

Lähteet:

http://www.bizjournals.com/philadelphia/stories/2010/01/18/daily11.html
http://www.politicsdaily.com/2010/01/19/before-stepping-aside-in-new-jersey-corzine-signs-medical-marij/

Äiti: lääkekannabis pelasti poikani hengen

Lääkekannabiksen käyttö 10-vuotiaan pojan autismin hoitamiseen voi kuulostaa kuohuttavalta, mutta Kalifornian Orange Countyssa asuvan äidin mukaan kaikki muut mahdollisuudet oli käytetty.

Ennen lääkekannabiksen käyttöä lääkärit kuvailivat Joeyta ”vihamieliseksi, tuhoavaksi ja vaaralliseksi itselleen ja muille”. Joyen äidin mukaan hän on nyt aivan eri poika.

Neljä kuukautta sitten lääkärit sanoivat äidille että Joey tulee kuolemaan. Äiti uskoo vakaasti että lääkekannabis pelasti hänen poikansa hengen. ”Ellen olisi valinnut tätä reittiä, poikani ei olisi nyt täällä”, hän sanoi.

Joeylla diagnosoitiin autismi hänen ollessaan 16:n kuukauden ikäinen. Hänen oireensa olivat vakavia. ”Joeyn käytös oli täysin holtitonta”, äiti kertoi. ”Se todella otti koko perheen voimille”. Joey ei puhu eikä kävele. Hän ei tule koskaan elämään niin sanottua normaalia elämää. ”Hän ei nukkunut viikkoihin, enkä nukkunut minäkään”, Joeyn äiti kertoi.

Hän ja ryhmä lääkäreitä kokeilivat kaikkea mahdollista, kuten 13:a eri lääkitystä ja terapiaa. Eräässä vaiheessa Joey käytti kuutta eri lääkettä samaan aikaan. Mutta reseptilääkkeet verottivat Joeyn kehoa, aiheuttaen maksavaurioita, kipukohtauksia, unettomuutta ja huomattavaa laihtumista.

Joeyn todettiin kärsivän aliravitsemuksesta ja anoreksiasta ja hänen painonsa putosi 21 kiloon. ”10-vuotiaani painoi 21 kiloa”, kertoi Joeyn äiti. ”Hän oli erittäin heikossa kunnossa. Luut näkyivät hänen rinnassaan. Siinä vaiheessa tajusin, että ellen saisi häntä irti näistä kovan luokan lääkkeistä, poikani tulisi kuolemaan”. Epätoivoisena äiti kääntyi viimein lääkekannabiksen puoleen. Hän antaa sitä pojalleen erityisesti valmistetuissa pikkuleivissä ja kekseissä. Hänen mukaansa muutokset ovat olleet valtavia.

Joeyn lääkäri kertoi huomanneensa muutoksen muutaman viikon aikana. ”Lääkäri katsoi Joeytä ja sanoi ’Pojalla on ensimmäistä kertaa posket’”, äiti muistelee. ”Nykyään hän syö kaikkea. Kaikkea! Hän syö mustekalaa ja sushia. Poikani saa viimeinkin ravinteita joita ilman hän ollut viimeiset seitsemän vuotta”.

Mutta paljon muutakin kuin pelkkä ruokahalu on muuttunut. Joey on nykyään rauhallisempi ja vähemmän ärtyisä. ”Hän on tyytyväinen, hän tuntee elävänsä. Ja on ollut mahtavaa kuulla hänen ääntelevän. Hän ei ennen ikinä päästellyt ääniä”, äiti kertoi. Joeyn itseään toistava käytös on myös vähentynyt.

”Minusta tämä vaikuttaa erittäin järkevältä lääkekannabiksen käytöltä”, sanoi riippuvuuksien asiantuntija tohtori Drew Pinksy. ”Ajatus, että kannabis on jotenkin ’paha’ lääke ja on olemassa ’hyviä’ lääkkeitä, on valtaisa erehdys. On lääkkeitä joihin liittyy vastuuvelvollisuuksia ja jotka asianmukaisesti käytettynä voivat todella auttaa ihmisiä. Tässä tapauksessa lääke selkeästi auttaa lasta. Miksi sitä ei käytettäisi?”, hän lisäsi.

Hän painotti että Joeyn lääkärien tulee tarkasti seurata hoitoa, mutta mahdollisen riippuvaisuuden ei pitäisi muodostua ongelmaksi. ”Kannabiksen pitkäaikaisen käytön seurauksena saattaa tulla vieroitusoireita, kuten levottomuutta ja mielialahäiriöitä, mutta tässä tapauksessa lapsi jolla ei ole minkäänlaista riippuvuushistoriaa, ei muutu addiktiksi”, sanoi Pinksy.

Sekä tohtori Pinksy että Joeyn äiti ovat yhtä mieltä siitä, että lisätutkimuksia tarvitaan. Mutta tällä hetkellä äiti uskoo että kannabis pelasti hänen poikansa. ”Ihmiset jotka ovat tavanneet Joeyn sanovat että hän on nyt aivan eri lapsi”, äiti sanoi. Hän ei halunnut nimeään julkisuuteen peläten ihmisten reaktioita, mutta suostui kertomaan perheensä tarinan toivoen että se voisi auttaa muita vanhempia, joiden lapsilla on erityistarpeita.

Lähde:

http://abclocal.go.com/kabc/story?section=news/health&id=6989085

Poliisit ja tuomarit tukevat kannabiksen laillistamista

Lainvalvojien mielestä kieltolain lopettaminen lisää yleistä turvallisuutta.

Kalifornian osavaltion lainsäätäjät ovat historiallisen äänestyksen edessä tiistaina. Äänestyksen kohteena on kannabiksen laillistaminen, kontrollointi ja verollepano. Ryhmä tuomareita ja poliiseja, jotka ovat aiemmin lähettäneet ihmisiä vankilaan kannabiksen vuoksi, antavat laillistamiselle tukensa.

Poliisiviranomaisista, tuomareista ja syyttäjistä koostuva ryhmä, joka on taistellut epäonnistunutta ”huumeiden vastaista sotaa” kannattaa tänään äänestettävää lakiehdotusta kannabiksen laillistamisen puolesta. Kalifornian alahuoneen turvallisuus- ja terveyskomiteoiden äänestys on merkki kasvavasta yleisön turhautuneisuudesta kieltolain aiheuttamia haittoja kohtaan, sekä laajalle levinneestä halukkuudesta lähestyä ongelmaa toisesta lähtökohdasta.

Tuomari Jim Gray jäi viime vuonna eläkkeelle Kalifornian Orange Countyn korkeimmasta oikeudesta. LEAPin* puhemiehenä hän totesi vastikään: ”Pelkästään se, että alahuone äänestää kannabiksen myynnin säännöstelystä ja kontrolloinnista, olisi ollut täysin sopimatonta vielä vuosi sitten. Vaikka ehdotus ei menisikään läpi tällä kertaa, se tullaan hyväksymään vielä pian. Lakiehdotus voi tulla myös tarpeettomaksi, koska äänestäjät tulevat todennäköisesti hyväksymään samankaltaisen ehdotuksen marraskuun kansanäänestyksessä”.

Tuomari Gray puhui viime lokakuussa alahuoneen turvallisuuskomitean tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin kannabiksen laillistamista. Puhe löytyy videoituna osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=RDKarCeC_Ic.

Tammikuun 12. päivänä turvallisuuskomitea järjestää muodollisen tilaisuuden, jossa käsitellään edustaja Tom Ammianon kannabiksen laillistamisehdotusta (numerokoodilla AB 390). Tilaisuuden jälkeen komitea äänestää asiasta, ja jos ehdotus hyväksytään sitä seuraa toinen tilaisuus jossa terveyskomitea äänestää aiheesta.

Tämän lisäksi kannabiksen laillistamisen puolestapuhujat ovat äskettäin ilmoittaneet, että heillä on tarpeeksi allekirjoituksia, jotta laillistamisesta voidaan äänestää marraskuun kansanäänestyksessä. Tämän avulla kalifornialaiset äänestäjät voisivat itse lopettaa kannabiksen kieltolain. Washingtonin osavaltiossa taas lainsäätäjät järjestävät tällä viikolla tilaisuuden aiheenaan kannabiksen laillistaminen, ja Rhode Islandin senaatti on parhaillaan muodostamassa sininauhakomiteaa tehdäkseen katsausta osavaltion kannabislainsäädännön suhteen.

*) Law Enforcement Against Prohibition (Lainvalvojat kieltolakia vastaan) on 15000-jäseninen järjestö, joka edustaa poliisia, syyttäjiä, tuomareita, liittovaltion agentteja sekä muita ihmisiä, jotka haluavat laillistaa huumausaineet ja saattaa ne kontrollin piiriin. Nämä ihmiset ovat taistelleet vuosia huumesodan etulinjassa ja oppineet kokemuksiensa myötä, että kieltolaki ainoastaan pahentaa riippuvuuksia ja väkivaltaa. Lisätietoja: http://www.CopsSayLegalizeDrugs.com.

Lähde:

http://www.prweb.com/releases/marijuana/legalize/prweb3430594.htm

Ei se ole niin monimutkaista – ihmiset haluavat päästä pilveen

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Jason Silva

”Ensinnäkin, älkää ymmärtäkö ’leikkiä’ minään joutavana, tuhlaavaisena tai vähäpätöisenä. Tämä on ’leikkiä’ kuten suuret filosofit sen ymmärsivät: kokemus toimivana, luovana ja täysin itsehallinnollisena henkilönä olemisesta”. – Pat Kane

Ei se ole niin monimutkaista – jotkut ihmiset pitävät viinistä, toiset suosivat kannabiksen hienosyisempiä vaikutuksia. Molemmat ovat päihteitä; molemmat voivat saada aikaan euforiaa, auttaa ideoiden esiintuomisessa, nostattaa henkeä, helpottaa stressiä ja molemmilla on tunnettuja terveyshyötyjä.

Ja silti elokuvatarkastamo antoi romanttiselle komedialle ”Pientä säätöä” R-luokituksen, esittäen näin erittäin selkeän kannan: menestyvien, aikuisten maailmankansalaisten näyttäminen polttamassa kannabisjointtia ilman seuraamuksia on heidän mukaansa jollain tapaa rajoituksen arvoista.

Toisaalta meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä ohjaaja Nancy Meyersistä sekä Meryl Streepistä ja Steve Martinista jotka auttavat vakiinnuttamaan kannabiksen hyväksyttävään asemaan popuularikulttuurissa.

Äskettäin julkaistussa GQ-lehden artikkelissa Mark Healy selitti asian hyvin – suuret ikäluokat ovat yksinkertaisesti onnistumassa pilvenpolttonsa oikeuttamisessa, oikeudessaan tehdä valinta mitä päihdettä käyttää. ”Ehkä olemme todistamassa pilven vääjäämätöntä marssia kypsyyteen vapailla markkinoilla, sen ottaessa asianmukaisen paikkansa nautinnonhaluteollisuudessa”, Healy kirjoitti. ”… Jättäkää suurten ikäluokkien huoleksi sellaisen elämäntavan luominen, jossa he voivat jatkaa polttelua”.

Yli 10 000-vuotinen suhteemme kannabiskasvin kanssa voi nyt olla olemassa ilman häpeää tai kapinallisuutta. Los Angelesissa on tätänykyä enemmän lääkekannabisapteekkeja kuin Starbucks-kahviloita.

Silti samaan aikaan elokuvatarkastamon päätös asettaa kevyelle, hauskalle ja viattomalle romanttiselle komedialle 17-vuoden ikäraja (Suomessa elokuvan ikäraja on 11 vuotta -toim.huom.), koska kaksi varakasta ja vastuullista aikuista polttaa yhdessä jointin hienostuneissa juhlissa ja pitää hauskaa, on ongelmallinen. Näemme väkivaltaa ja levottomuutta herättäviä kuvia sekä paljon alkoholin käyttöä elokuvissa, joilla on 13-vuoden ikäraja. Mikä tekee kannabiksesta niin epäsopivaa? Luulin, että olimme jo ohittaneet ne ajat.

Miksi sellainen Carl Saganin kaltaisten kirkkaiden mielien ja Richard Feynmanin kaltaisten erikoislaatuisten älyniekkojen nauttima ja ylistämä euforiantuottaja kuin kannabis saa ihmiset yhä kireiksi? Ehkä syynä on alitajuisen pilveen hankkiutumisen vaiston tukahduttaminen.

Ronald K. Siegel kirjoitti kirjan nimeltä ”Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise (Päihtymys: Keinotekoisen paratiisin tavoittelu)” jossa hän esitti mullistavan ajatuksen: halu muuntaa tajuntaamme on luonnollinen inhimillinen vietti, joka ei eroa seksin tai ruoan halusta. Hänen mukaansa ihminen on levoton eläin, joka tahtoo jatkuvasti kiihdyttää tajuntaansa läheisyyden, oivallusten, nautinnon ja seikkailun etsinnällä. Ihminen haluaa kukistaa eristyneisyyden tunteensa. Hyvä esimerkki on erääksi 1800-luvun suurimmista runoilijoista nimetty Charles Baudelaire, joka perusti Pariisissa suunnilleen vuonna 1835 Hasiskerhon saattaakseen yhteen taitelijoita ja runoilijoita jotka kokeilivat kannabista: ”Kaikkia yhdisti uusien ilmaisutapojen ja valaistumisen etsintä … yhteen kokoontuneet kirjailijat pohtivat miten kannabis saattaisi innostaa tai kavaltaa heidän mielikuvitustaan ja kirjoittamisen taitoaan”. (Kirjasta An anthology of drug literature, Peter Haining 1975).

Ehkä meidän ei pitäisi taistella sitä vastaan. Yritys säätää lakeja mieltymyksille on absurdi. Jopa Abraham Lincoln oli tätä mieltä lausuessaan ”Kieltolaki tulee tekemään suurta vahinkoa raittiuden asialle … koska se ylittää järjen rajat yrittäessään lainsäädännön avulla hallita ihmisen halua ja tekee rikoksia asioista, jotka eivät ole rikoksia. Kieltolaki taistelee juuri niitä periaatteita vastaan, joiden varaan valtiomme perustettiin”.

Yksi asia on varma. ”Pientä säätöä” näyttää hyvin jotain ei niin kovin monimutkaista: kannabis voi saada sinut kikattelevaksi, nälkäiseksi ja jopa ääri-filosofiseksi – mutta se ei tee sinusta sohvalla asuvaa, pizzalla elävää laiskimusta tai rikollista.

Lähde:

http://www.huffingtonpost.com/jason-silva/its-not-that-complicated_b_415332.html

Kannabiksen kontrolloitu myynti

Käynnissä on kiivas keskustelu kannabiksen laillistamisesta.

Oslon yliopiston sosiologian professori, päihde- ja nuorisotutkija Willy Pedersen aloitti  marraskuussa keskustelun kannabiksen laillistamisesta Norjassa.  Hänen ajatuksiaan tukee myös Oslon poliisikorkeakoulun professori Paul Larsson.

Willy Pedersen kysyi täällä Morgenbladetissa, eikö nyt  olisi aika  arvioida kannabiksen laillistamista uudelleen.  Muut kuin poliisivalvonta  ja rangaistusten käyttö voisivat olla parempia  keinoja  hallita kannabiskauppaa. Hänen esityksensä saivat monet haukkomaan henkeään.   Toisaalta keskustelu ei ihmetytä niitä, jotka ovat seuranneet sitä viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Toinen peruste on kannabiksen haitallisuus.  Mutta onko se hyvä peruste jatkaa rangaistusten käyttöä.  Nimenomaan asiantuntijoiden avulla haitalliset aineet pitäisi asettaa kontrolliin.  Lääkkeen pitäisi olla asianmukaista.  Jos kannabis on vaarallista sitä pitäisi myydä valvotusti, esimerkiksi apteekeista. Jälkimmäinen peruste liittyy siihen, että emme haluaisi uutta päihdettä Norjaan.  Mutta kannabis ei häviä mihinkään vaikka tekisimme mitä.  Oikeusjärjestelmä on jo hävinnyt taistelun.  Poliisilla on muita tehtäviä, jotka kaipaavat resursseja.  Poliiseilla mielipiteet kannabiksesta ovat myös jakautuneet. Law Enforcement Against Prohibition (LEAP) -järjestöllä USA:ssa on yli 10 000 jäsentä, jotka ovat työskennelleet poliiseina, tuomareina tai muualla oikeuslaitoksessa.  He puolustavat laillistamista ja painottavat nykyisen kieltopolitiikan aiheuttamia haittoja.  Nämä ehdotukset eivät sisällä kannabiksen hyväksymistä.  Aivan yhtä vähän kuin nykyisten laillisten päihteiden kauppa sisältää niiden hyväksymisen.  Kaikki tiedämme alkoholin ja tupakan olevan vaarallisia.  Kysymys on siitä  kuinka  valvotaan ja säädetään vaarallisten aineiden kauppaa ja käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskustelun ydin on se miten kannabiskauppaa ja käyttöä voitaisiin kontrolloida pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla.  1960-luvun puolivälistä alkaen on rangaistusajattelu hallinnut huumausainepolitiikkaa. Taustalla on ollut usko siihen, että kaupan, ostamisen, hallusapidon ja käytön kieltämisellä ja rankaisemisella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus.  Toinen hallitseva ajatus on ollut voimakkaasti valvottu  laillistettu kauppa.  Usein terveydenhoitosektori on ollut mukana tukemassa tätä ajatusta.  Näiden  linjojen välillä on myös vaihtoehtoja.

Tuen Willy Pedersenin näkemystä.  Rangaistusajatus on vallinnut riittävän pitkään.  On ihmeellistä, että monet edelleen uskovat kieltolinjaan ja rangaistusten ennaltaehkäisevään vaikutukseen, erityisesti kannabiksen osalta.  Rangaistusten ennaltaehkäisevä vaikutus toimii parhaiten heihin, jotka eivät aiokaan käyttää aineita.  He saavat lisäsyitä olla käyttämättä.  Ei ole juurikaan viitteitä siihen, että kannabislainsäädännön lieventäminen  lisäisi räjähdysmäisesti tai saisi aikaan kontrolloimatonta kannabiksen käyttöä. Yksi avainteksteistä on Robert J. MacCoun ja Peter Reutersin kirja Drug War Heresies (2001).  Siinä dokumentoidaan erilaisten kontrollimenetelmien tehokkuutta.  Usein lakien höllentämisen yhteydessä havaitaan käytön kasvua, joka pian palaa aikaisemmalle tasolla.  Pitkäaikainen vaikutus on käytön tasaatuminen tai väheneminen.

Varminta tietoa on olemassa  rangaistusten haitallisista vaikutuksista.  Vuosittain salakuljetetaan useita tonneja kannabista, jonka kauppa liittyy selkeästi järjestäytyneeseen rikollisuuteen.  Laillistaminen heikentäisi salakuljetuksen tuottavuutta.   Laittomat rinnakkaismarkkinat säilyisivät, kuten alkoholillakin, mutta ne pienenisivät.  Käyttäjät välttyisivät joutumasta osaksi laitonta toimintaa.  Useat kymmnet tuhannet norjalaiset pitävät kannabiksen käyttöä normaalina.  Tuohon voisi huomauttaa, että laillistaminen aiheuttaisi kannabiksen normalisoitumisen.

Mutta kannattaako ylläpitää tuota käsitystä?  Minun käsitykseni mukaan ei satunnaisia käyttäjiä kannata rangaista vain jotta voitaisiin ylläpitää tällaisia normeja.

Paul Larsson

professori, poliisikorkeakoulu Oslo

Lähde:

Artikkeli Morgenbladet 1.12.09

http://www.morgenbladet.no/apps/pbcs.dll/article?AID=/20091211/ODEBATT/712119957

Hampunviljelyoppilaitokset kantavat siementä osavaltioiden höllentäessä lääkekannabislakeja

Eri puolilla Yhdysvaltoja laillisen kannabiksen viljelyn hienouksiin keskittyneet opinahjot alkavat kantaa siementä.

Detroitilaisessa Med Grow Cannabis Collegessa viiden viikon pituisen, hampun viljelyä sekä liiketalouden perusteita sisältävän oppijakson jälkeen opiskelijat valmistuvat ladattuina tarvittavilla taidoilla lääkekannabiksen viljelyyn ja jakeluun sairaille. He saavat myös virallisen sertifikaatin, joka erottaa heidät tavallisista Matti Meikäläisistä. ”Opiskelijat voivat olla erittäin luottavaisia menestyksensä suhteen”, kertoi Med Grow:n 24-vuotias perustaja Nick Tennant.

Tennant avasi Med-Grow:n ovet syyskuussa, ainoastaan 10 kuukautta sen jälkeen, kun michiganilaiset olivat äänestäneet lääkekannabiksen puolesta. Kunnianhimoinen yrittäjä tutki mahdollisuuksia lääkekannabiksen ympärillä jo kauan ennen kuin siitä tuli laillista ja pääsi aloittamaan toimintansa hyvässä vauhdissa heti lakimuutoksen jälkeen. ”Me tiesimme, että laki tullaan hyväksymään”, sanoi Tennant. Michiganin lisäksi 12 muuta osavaltiota (Alaska, Colorado, Havaiji, Kalifornia, Maine, Montana, Nevada, New Mexico, Oregon, Rhode Island, Vermont ja Washington) ovat sallineet pilven lääkinnällisen käytön.

Tällä hetkellä koulu työllistää 12 ihmistä 450 neliön tiloissaan. Tällä lukukaudella oppilaspaikkoja on 60. Ainakin yksi korkeakoulu antaa Med Grow:lle lämpimän vastaanoton. ”Kilpailu on tervetullutta”, kertoo Salwa Ibrahim Kalifornian Oaksterdam yliopistosta. ”Loppujen lopuksi tavoitteemme on saada laki muutettua sekä paikallisella että kansallisella tasolla.” Vuonna 2007 perustettu Oaksterdam on maan vanhin tämänkaltainen instituutti, joka kolmella kampuksella, 50 työntekijällä ja 5 500 oppilaallaan on ansainnut ”Kannabisoppilaitosten Harvard” -lisänimen.

Jotta tulevat oppilaat eivät saisi väärää kuvaa Med Grow:sta bilekouluna, Tennant kertoi painokkaasti oppituntien keskittyvän ainoastaan lääkinnällisiin tarkoituksiin. ”Johtamani projekti on erittäin tiukka”, hän sanoi.

Lähde:

http://www.nydailynews.com/lifestyle/health/2009/12/01/2009-12-01_as_states_relax_medical_http://www.nydailynews.com/lifestyle/health/2009/12/01/2009-12-01_as_states_relax_medical_marijuana_laws_pot_cultivation_colleges_take_seed.htmlmarijuana_laws_pot_cultivation_colleges_take_seed.html