Kanadalaiset yhtä mieltä – on aika laillistaa kannabis

3 02 2012

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Kanada on saavuttanut keikahduspisteen – 66 prosenttia vastaajista kannattaa kannabiksen laillistamista.

Kanadassa saatetaan viimein saada aikaan järkevää poliittista keskustelua tästä suhteellisen vähähaittaisesta aineesta, jota on demonisoitu ja pidetty rikollisena vuosisadan ajan, ja joka silti on yhtä helposti saatavilla olevaa koulujen pihoilla kuin savukkeet.

Kannabiksen kieltolaki ja 40-vuotinen ”sota huumeita vastaan” on johtanut pilven laajempaan saatavuuteen, veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen, rikollisjengien rikastumiseen ja tuhansien ja taas tuhansien muutoin lainkuuliaisten kansalaisten leimaamiseen ”rikollisiksi”.

Joka vuosi jotakuinkin 50 000 kanadalaista pidätetään kannabiksen hallussapidosta. Kun tähän lisätään noin 20 000 salakuljetuksesta ja kasvatuksesta kiinnijäänyttä, tämä niin kutsuttu sota maksaa Kanadalle vuosittain 400 miljoonaa dollaria lainvalvonta-, oikeus- ja vankilakuluina.

Kun pidämme mielessä, että miljoonalla dollarilla saamme 12 uutta poliisia ja 14 opettajaa tai sairaanhoitajaa, voimme esittää kysymyksen: eikö kaikkea tuota rahaa voisi käyttää paremminkin?

Kanadan Liberaalipuolue on selkeästi tätä mieltä. 77 prosenttia puoluekokousedustajista äänesti äskettäin yrtin laillistamisen puolesta, jakaen – konservatiivin johtaman – senaatin laittomien huumeiden erikoiskomitean kannan, tämän suosittaessa 10 vuotta sitten maan hallitukselle kannabiksen laillistamista. Neljä vuosikymmentä sitten kuulu LeDainin komissio esitti samoin kannabiksen rikoslaissa kieltämisen lopettamista.

Tänä päivänä yhä useammat ihmiset joka puolella Kanadaa ovat samaa mieltä. Äskettäin julkaistun torontolaisen Forum Research -markkinatutkimusyrityksen suorittaman, 1160 täysi-ikäistä kansalaista käsittäneen kyselyn mukaan Brittiläisen Kolumbian vastaajat tukivat todennäköisimmin lakiuudistusta, heistä 73 prosenttia kannatti laillistamista. Quebecissä oli vähiten laillistamisen tukijoita, siellä vastaajista 61 prosenttia kannatti aietta.

Kuka johtaa mielipiteen muutosta? Kyselyn mukaan 55-64 -vuotiaat. Miksi juuri tämä kansanonsa? Kyllä, heidän joukossaan on paljon vanhoja hippejä. Mutta kaikista ikäryhmistä keski-ikäiset ja tätä vanhemmat ovat huomaamassa muita nopeammin että kannabis saattaa hyvinkin olla tämän vuosisadan aspiriini.

Lääkekannabis muokkaa keskustelua pilvestä koko Pohjois-Amerikassa. Kemoterapian pahoinvoinnista kärsivistä syöpäsairaista glaukoomapotilaisiin, Crohnin tautia poteviin ja monia muita tauteja sairastaviin, pilvi tuo helpotusta jota farmateollisuuden tuotteet eivät anna. Sen kasvava ja laajentuva käyttö hälventää vanhoja pilviveikko-stereotypioita ja aikaansaa kypsempää keskustelua aiheesta.

Myös raha ajaa aihetta eteenpäin, ei ainoastaan näkymät tulevaisuuden mahdollisesti miljardeissa liikkuvista verotuloista, vaan juuri tällä hetkellä lääkekannabiksella tehdään omaisuuksia. Yhdysvaltojen lääkekannabiksen sallivissa osavaltioissa suuret kauppaliikkeet myyvät kasvattajille näiden tarvitsemia vesiviljelytarvikkeita ja erikoistekniikkaa. Verohallinto IRS:n mukan yksi ainoa Oaklandissa toimiva lääkekannabisapteekki on velkaa 2.5 miljoonaa dollaria jälkiveroina, toisen pyörittäessä 18.5 miljoonan dollarin liikevaihtoa.

Kuusitoista Yhdysvaltojen osavaltiota on sallinut lääkekannabiksen ja kolmessa länsirannikon osavaltiossa puolestapuhujat valmistelevat verotuksen ja myynnin mahdollistavia laillistamisohjelmia.

Kannabiksen kieltolain lopettaminen ei tarkoita sen tekemistä vapaasti saatavilla olevaksi, se merkitsee aineen sääntelyä paljon vaarallisempien alkoholin ja tupakan tapaan.

Portugali laillisti pilven ja muut huumeet vuosikymmen sitten, eikä taivas pudonnut – Euroopan huumeriippuvaiset eivät kerääntyneet maahan eikä naapurimaa Espanja kärsinyt pelätyistä sivuvaikutuksista.

Tämän Kanadan mielipidekyselyn tulisi kannustaa hallintoa harkitsemaan uudelleen lainsäädäntöään ja aloittamaan keskustelut laillistamisen mahdollisista eri muodoista. Pilven viihdekäyttöön voitaisiin tällöin puuttua aivan kuten olemme toimineet tappavan tupakan käytön tapauksessa – kansanterveydellisten kampanjoiden ja valistuksen avulla. Ketään ei ole raahattu vankilaan tupakkatauon pitämisen vuoksi, silti olemme saaneet käytön laskuun ja tupakointi on nykyään paljon vähemmän houkuttelevaa kuin aiemmin.

Kannabiksen muodikkuuteen ja houkuttelevuuteen voidaan käydä käsiksi samoin keinoin, ilman että nuoremme joutuvat syytetyiksi rikoksesta ja saavat mahdollisesti koko loppuelämää varjostavan rikosrekisterimerkinnän.

Käsitelkäämme kannabista ja muita huumeita terveydellisenä kysymyksenä ennemmin kuin rikosasiana. Se tulisi halvemmaksi ja olisi lisäksi suotuisampaa yhteisöillemme ja turvallisempaa lapsillemme. Se antaisi poliisille mahdollisuuden keskittyä todellisiin rikollisiin, helpottaisi ylikuormitettujen, ruuhkautuneiden oikeuslaitostemme taakkaa ja säästäisi suuria summia rangaistuskuluissa.

Liberaalipuolueen johtaja Bob Rae tiivisti asian hyvin puoluekokouksen loppupuheenvuorossaan: ”Kohdatkaamme totuus Kanada – sota huumeita vastaan on ollut täydellinen epäonnistuminen”.

Lähde:

Vancouver Sun





Historiallinen kyselytulos: 50 % amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista

27 10 2011

Tuoreen kyselyn mukaan 50 % amerikkalaisista haluaisi laillistaa kannabiksen ja 46 % pitäisi sen edelleen laittomana. Eniten laillistamista vastustavat 65 -vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä konservatiivit, liberaalien sekä 18 – 29 vuotiaiden kannattaessa laillistamista eniten. Viime vuoden kyselyssä laillistamista kannatti 46 %.

Kun Gallup kysyi ensimmäista kertaa marijuanan laillistamisesta vuonna 1969, 12 % amerikkalaisista kannatti ajatusta  84 % vastustaessa sitä. Gallupin teettämissä kyselyissä laillistamisen kannatus säilyi noin 20 % tietämissä 1970 -luvun lopulta 1990 -luvun puoleen väliin asti, mutta on noussut siitä lähtien, ohittaen 30 % rajapyykin vuonna 2000, 40 % vuonna 2009, kivuten 50 % tämän vuoden lokakuussa suoritetussa vuosittaisessa kyselyssä.

Yhdysvaltojen valtiollisen huumeiden käytön tutkimusinstituutin NIDA:n  mukaan  marijuana on käytetyin laiton huume Yhdysvalloissa. Vuosittain tehtävässä kansallisessa huumeiden käyttöä ja terveyttä koskevassa kyselyssä saatiin vuonna 2009 selville, että 16,7 miljoonaa 12 vuotiasta tai sitä vanhempaa amerikkalaista oli käyttänyt marijuanaa vähintään kerrran kuussa ennen kyselyä. Määrät olivat kasvaneet kaikista vuosina 2002-2008 raportoiduista määristä.

Kannabiksen laillistamista ajava NORML väittää, että marijuana on viihdekäytössä kolmanneksi suosituin huume Yhdysvalloissa, alkoholin ja tupakan ollessa ainoita jotka sen päihittävät. Jotkut osavaltiot ovat dekriminalisoineet kannabiksen käytön, jotkut ovat tehneet sen lääkekäytöstä laillista, ja jotkut viranomaiset, mukaanlukien Yhdysvaltain liittovaltion julkisen terveydenhuollon entinen johtaja Joycelyn Elders, ovat vaatineet sen käytön laillistamista.

Gallupin viime vuonna teettämässä kyselyssä havaittiin 70 % amerikkalaisista haluavan laillisen oikeuden lääkäreille määrätä kannabista kivun ja kärsimyksen vähentämiseen. Amerikkalaiset ovat perinteisesti olleet enemmän kannabiksen laillisen lääkekäytön puolella sen yleiseen laillistamiseen verrattuna.

Nuorimmat amerikkalaiset eniten kannabiksen käytön laillistamisen kannalla

Kannabiksen laillistamisen kannatus on suoraan ja käänteisesti verrannollinen ikään, vaihdellen 18-29 vuotiaiden 62 % kannatuksesta 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien 31 % kannatukseen. Liberaalit kannattivat laillistamista kaksi kertaa todennäköisemmin kuin konservatiivit. Demokraatit sekä riippumattomat ovat todennäköisemmin laillistamassa kannabista kuin republikaanit. Miehet taas kannattivat laillistamista enemmän kuin naiset. Myös alueellisia eroja löytyi: ihmiset, jotka asuvat lännessä ja keskilännessä, puolsivat laillistamista enemmän kuin etelässä asuvat ihmiset.

Ratkaiseva tekijä?

Kannabiksen laillistamisen kannatus on noussut vuosien ajan tämän päivän 50 % asti, joka on suurin koskaan mitattu kannatuslukema. Mikäli nykyinen trendi kannabiksen laillistamisen suosion kasvussa jatkuu,se alkaa mahdollisesti kasata paineita saattaa liittovaltion lait yhteneväiseksi kansan enemmistön tahdon kanssa.

Lähde:

Gallup





Äänestyspäivä Yhdysvalloissa tuotti pettymyksiä kannabisaktivisteille

3 11 2010

Neljässä osavaltiossa äänestettiin kansalaisten tekemistä lakialoitteista, joille oli hankittu riittävä määrä allekirjoituksensa antaneita tukijoita. Äänestykset tuottivat kuitenkin pettymyksen aloitteita kannattaneille lukuunottamatta Arizonaa.

Yhdysvalloissa oli useita äänestyksiä, joista tärkeimpinä kongressin ja useiden kuvernöörien vaalit. Lisäksi osavaltioissa oli lukuisia kansalaisten ja eturyhmien tekemiä lakialoitteita koskien niin oikeutta metsästykseen, terveydenhuoltoa kuin oikeutta kantaa asetta. Neljässä osavaltiossa äänestettiin myös kannabiksesta.

Suomessa huomiota ovat saaneet pääasiassa kongressin vaalit, ja niihin liittyen konservatiivinen ns. Teekutsuliike. Republikaaneille odotettiin voittoa, koska laman vaikutukset näkyvät kansalaisten arjessa ja he ovat pettyneitä siihen, että Obaman hallinto ei ole saanut aikaan suurempia muutoksia. Työttömyys on edelleen korkealla ja valtionvelka kasvaa jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla kuten se on tehnyt 70 -luvulta lähtien.

Terveydenhuoltouudistus on nostanut paljon keskustelua ja erityisesti siihen liittyvä verojen nostaminen on saanut osan yhdysvaltalaisista kaduille kantamaan kylttejä. Demokraatit säilyttivät enemmistön senaatissa paikoin 51 – 46, mutta menettivät enemmistönsä republikaaneille edustajainhuoneessa paikoin 170 – 231. Edustajainhuoneen enemmistön menemisen republikaaneille odotetaan vaikeuttavan Obamana aloitteiden ja hankkeiden läpimenoa.

Jokaisessa osavaltiossa äänestettiin kuitenkin myös lakialoitteista. Näitä ovat voineet esittää niin yksittäiset kansalaiset kuin eturyhmätkin. Lakialoite pääsee äänestykseen kun se saa riittävästi sitä tukevia allekirjoituksia. Kaliforniassa, Arizonassa, Oregonissa ja Etelä-Dakotassa äänestettiin myös kannabikseen liittyvistä lakialoitteista. Kalifornian lakialoite on saanut runsaasti huomiota myös suomalaisessa mediassa ja osaltaan lisännyt keskustelua kannabiksen laillistamisesta myös kotimaassamme ja vaikka aloite ei mennyt läpi niin kannattajat pitävät sen pääsyä äänestykseen voittona ja avauksena pitkässä taistelussa huumesotaa vastaan.

Kalifornia – Ehdotus 19 kannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 19 olisi laillistanut kannabiksen viihdekäytön Kalifornian osavaltiossa sallien 2,3 neliömetrin kokoiset kasvatukset ilman rangaistusta. Se olisi sallinut myös kuntien avata kannabiskahviloita, jakaa kasvatus- ja myyntilupia, ja asettaa sekä kerätä veroja.

Ehdotusta on pidetty toistaiseksi tärkeimpänä yrityksenä laillistaa kannabis Yhdysvalloissa ja sen läpimeno olisi todennäköisesti laskenut kannabiksen hintaa, auttanut vähentämään meksikolaisten huumekartellien vaikutusta ja tuonut runsaasti verotuloja talousvaikeuksissa taistelevalle osavaltiolle.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi wikipediassa.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 19 kannatti 46,1 %  eli 3  412 387 äänestäjää ja vastusti 53,9 % eli 3 978 314 äänestäjää. Ehdotus 19 kannabiksen laillistamiseksi Kalifornian osavaltiossa hylättiin.

Arizona – Ehdotus 203 lääkekannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 203 laillisti kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin Arizonan osavaltiossa sallien lääkärin hyväksynnän saaneiden heikentävistä sairauksista kärsivien sairaiden hankkia, pitää hallussaan ja käyttää voittoa tuottamattomilta lääkekannabisapteekeilta.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Arizonassa hyväksyttiin samankaltainen lakialoite 1996 peräti 65% enemmistön tuella, mutta osavaltion lainsäätäjät kumosivat sen. Vuonna 1998 kansalaisten lakialoite vaati muutosta tilanteeseen ja ehdotti, että lainsäätäjät eivät voisi enää kumota kansan hyväksymiä aloitteita. Ehdotus meni läpi kirkkaasti ja jos ehdotus 203 hyväksytään niin sen kohdalla vastaavaa riskiä kumoamisesta ei enää ole.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 203 kannatti 50,13 %  eli 841 346 äänestäjää ja vastusti 48,87 % eli  837 005 äänestäjää. Ehdotus 203 lääkekannabiksen laillistamiseksi Arizonan osavaltiossa  hyväksyttiin täpärällä  4341 äänen enemmistöllä.

Etelä-Dakota – Ehdotus 13 lääkekannabiksen laillistamiseksi

Ehdotus 13 olisi laillistanut kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin Etelä-Dakotan osavaltiossa sallien lääkärin hyväksynnän saaneiden heikentävistä sairauksista kärsivien potilaiden kasvattaa ja pitää hallussaan kannabista sekä hankkia sitä osavaltion lisensioimilta auttajilta. Nämä auttajat olisivat voineet tarjota apuaan enintään viidelle potilaalle kerrallaan.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Ehdotus 13 olisi sallinut tiukan lääkekannabisohjelman, joka olisi ollut rajoitetumpi säännoiltään kuin 14 muussa osavaltiossa jossa on voimassa samankaltaisia lakeja, vaatien lääkärintodistuksen kuuden kuukauden välein. Rajoituksistaan huolimatta aloite olisi tarjonnut helpotusta antaen lääkekannabispotilaille mahdollisuuden nauttia lääkkeestään laillisesti.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 13 kannatti 36,69 %  eli 115 627 äänestäjää ja vastusti 63,31 % eli 199 536 äänestäjää. Ehdotus 13 lääkekannabiksen laillistamiseksi Etelä-Dakotan osavaltiossa hylättiin.

Oregon – Ehdotus 74 lääkekannabisapteekkien laillistamista

Ehdotus 74 olisi sallinut yksityisesti omistettujen ja voittoa tuottamattomien lääkekannabisapteekkien perustamisen Oregonin osavaltioon. Se olisi luonut myös järjestelmän jossa lisensioidut ja valvotut kasvattajat tuottaisivat lääkekannabista kannabisapteekkeihin.

Lisää tietoa aloitteesta englanniksi ballotpediassa.

Kannattajien mukaan ehdotus olisi luonut yhden maan parhaista lääkekannabista tarjoavista järjestelmistä taaten laillisen ja tiukasti säädellyn pääsyn lääkekannabikseen tavalla, joka vastaisi muita lääkkeitä. Läpimennessään aloitteen oletettiin tuottavan 20 miljoonaa dollaria vuodessa verotuloja ja maksuja osavaltiolle.

Lopullisten tulosten mukaan ehdotusta 74 kannatti 41,96 %  eli 422 352 äänestäjää ja vastusti 58,04 % eli 584 088 äänestäjää. Ehdotus 74 lääkekannabisapteekkien laillistamisesta Oregonin osavaltiossa hylättiin.

Lähteet:

http://vote.sos.ca.gov/maps/ballot-measures/19/

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#CAI01

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#AZI05

http://electionresults.sd.gov/applications/st25cers3/resultsCTY.aspx?type=bq&rid=32&osn=903

http://edition.cnn.com/ELECTION/2010/results/individual/#SDI02

http://egov.sos.state.or.us/division/elections/results/2010G/1502836406.html

http://www.cannabisculture.com/v2/content/2010/10/26/Marijuana-Vote-2010-Pot-Polls-Four-States-7-DAYS-LEFT





Yhdysvaltain opettajajärjestön johtaja tukee kannabiksen laillistamista

15 05 2010

Arvostetun Yhdysvaltain opettajajärjestön johtaja on päättänyt antaa julkisen tukensa kannabiksen laillistamiselle.

Opettajajärjestön johtaja Randi Weingartenin mukaan olisi korkea aika laillistaa kannabis. Weingarten johtaa Yhdysvaltain opettajajärjestöä (American Federation of Teachers) ja oli aiemmin New Yorkin opettajajärjestön johtaja. Nyt hän on tuonut julki tukensa Kalifornian ehdotukseen laillistaa kannabis yksityiskäyttöön.

”Kohtuudella voi käyttää kaikenlaista”, Weingarten sanoi, kun ”Real Time” -sarjan vetäjä Bill Maher kysyi Randilta, tukisiko hän tätä ehdotusta.

”Vautsi”, reagoi Washington Postin toimittaja Jonathan Capehart. ”Opettajan hyväksymää!”

Weingarten nopeasti lisäsi, että hän hyväksyisi pilvenpolton ainoastaan ”sitten kun se on laillista”.

Kalifornian aloite, nimeltänsä ”Regulate, Control and Tax Cannabis Act” (”Kannabiksen säännöstelyn, kontrollin ja verotuksen asetus”) sallisi yli 21-vuotiaiden pitää hallussa yhden unssin (n. 28 grammaa) verran kannabista ja kasvattaa itse kannabiskasveja korkeintaan 25 neliöjalan (n. 2,3 neliömetriä) alueella. Laki sallisi myös kannabiksen kasvatuksen ja myynnin, sekä tuotannon ja myynnin tuottojen verotuksen.

Maher kysyi myös vanhemmista, jotka käyttävät itse, mutta eivät haluaisi lapsiensa käyttävän. Weingarten totesi, että ”Kun jostain tulee kielletty hedelmä, on pakko käyttää aikaa varmistaakseen, että kun sanot ’ei’, ihmiset myös uskovat, että tarkoitat sitä.”

Myöhemmin Weingarten kertoi Daily News -lehdelle, että ”En hyväksy kannabista tai muitakaan kiellettyjä huumeita käyttäviä lapsia, samoin kuin en hyväksy myöskään alaikäisten juopottelua. Jos kannabis laillistettaisiin, mielestäni se tulisi pitää poissa lasten saatavilta.”

Weingarten on 52-vuotias New Yorkin kasvatti. Omasta taustastaan hän toteaa, että ”Suurten ikäluokkien edustajana, poltin toki kannabista. Mutta astman vuoksi kokemukseni oli varsin lyhytaikainen.”

Siinä missä laillistamisen puolustajat ovat taputtaneet Weingartenille, ”Partnership for a Drug-Free America” (”Yhteistyö Huumevapaan Amerikan Puolesta”) -järjestö on kritisoinut hänen mielipiteitään. ”Kannabiksen laillistaminen toisi alkoholin lisäksi valikoimaan aineen, joka on jo liian paljon saatavilla, sekä haitallinen lapsille”, kertoo puhenainen Josie Feliz. ”Meidän on vaikea nähdä laillistamista positiivisena asiana.”

Äänestäjät päättävät Kalifornian aloitteesta marraskuussa.

Lähde:

http://www.nydailynews.com/ny_local/2010/04/11/2010-04-11_randi_gives_legalizing_pot_her_token_approval.html

yhden yhden aineenaineen




Australialaisen asiantuntijan mukaan kannabista helpompi ostaa kuin pizzaa

19 02 2010

Kannabista on helpompi hankkia kuin pizzaa, sanoo  päihdeasiantuntija, joten miksi sitä ei laillisteta ja veroteta kaikkien hyödyksi?

Sydneyssä sijaitsevan St. Vincentin sairaalan alkoholi- ja huumepalveluiden johtaja tohtori Alex Wodak ennakoi, että kannabiksesta on tulossa Australian suosituin poltettava. ”Muutaman vuoden sisällä useampi australialainen polttaa kannabista kuin tupakkaa, ja nuo markkinat ovat miltei kokonaan rikollisten hallussa”, sanoi Wodak.

”Tuon kokoiset pimeät markkinat eivät ole kenenkään etu, ja on selvää että noin suuri laiton kauppa ei voi pysyä pystyssä ilman merkittävää viranomaisten korruptiota”.

Tohtori Wodak oli pääpuhujana aiheesta Southern Cross Universityssä äskettäin järjestetyssä Australian huumelakien ja kansalaisyhteiskunnan symposiumissa. Hän myös johtaa Australian huumelakien uudistamissäätiötä.

”Tällä hetkellä emme pysty kontrolloimaan kannabista lainkaan, koska kauppa on rikollisten käsissä”, hän sanoi puhuessaan yliopistolla. ”Verottamalla ja säätelemällä sitä voisimme alkaa vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset käyttävät kannabista. Kaiken kaikkiaan päämääränä tulisi olla haittojen vähentäminen”.

Kannabiskieltolaki on kallis ja tehoton, sanoi Wodak esitellen tilastoja joiden mukaan 2.5 miljoonaa australialaista tulee käyttämään kannabista tänä vuonna.

”Useimpien australialaisten on helpompi hankkia kannabista kuin ostaa pizza – kyseessä on helposti saatavilla oleva aine”, hän sanoi.

Wodakin mielestä kannabiksen laillistaminen ja sen säännöstely voitaisiin toteuttaa samalla tavoin kuin alkoholi- ja tupakkateollisuudessa menetellään.

Hän sanoi tutkimusten osoittaneen, että ihmisten rankaisu kannabiksen hallussapidosta ei vähennä heidän haluaan aineen käyttöön. Hän myös lainasi yhdysvaltalaisia mielipidetutkimuksia, jotka näyttävät kannabiksen laillistamisen kannatuksen kohonneen vuoden 1969 12 prosentista viime vuoden 44 prosenttiin.

”Uskon että sillä hetkellä kun poliitikot alkavat nähdä että 51 prosenttia väestöstä kannattaa kannabiksen verottamista ja säännöstelyä, he ottavat 10 sekuntia ratkaistakseen mitä haluavat tehdä”, Wodak sanoi.

Hän odottaa myös kansainvälisen laillisen kannabiskaupan kehittyvän jonain päivänä, mutta myönsi että kannabiksen tekeminen lailliseksi Australiassa ja muualla tulee tapahtumaan lisäyksittäin.

Lähde:

http://www.news.com.au/breaking-news/cannabis-easier-to-buy-than-pizza-drug-expert-dr-alex-wodak-says/story-e6frfku0-1225831844834





Entinen Meksikon ulkoministeri vaatii kannabiksen laillistamista

9 02 2010

Yhdysvaltojen ja Meksikon tulisi molempien laillistaa kannabis huumekartellien vallan vähentämiseksi ja rajan tuntumassa lisääntyvän väkivallan lopettamiseksi, sanoo entinen Meksikon ulkoministeri.

Jorge Castanedan mukaan ”kannabis pitäisi laillistaa molemmissa maissa”. Hänen mukaansa on naurettavaa, että Meksiko yrittää estää kannabiksen kuljetusta Yhdysvaltoihin, samalla kun ainetta myydään laillisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin Kaliforniassa. ”Yhdysvaltojen huumeviraston mukaan 60 prosenttia meksikolaisten huumekartellien rahallisista voitoista tulee kannabiksesta. Jos aloitamme siitä, saamme lohkaistua suuren palan”, hän lisäsi. ”Sitä ei voi tehdä yhdessä yössä – emmekä pysty siihen jolleivät molemmat valtiot toteuta sitä samaan aikaan”.

Castaneda arvosteli voimakkaasti Meksikon presidentti Felipe Calderonia sodan julistamisesta huumekartelleja vastaan, joka on vaatinut jopa 17 000 ihmisen hengen sen jälkeen kun hän astui virkaansa joulukuussa 2006.

Pelkästään viimeisen kuukauden aikana on kuollut 900 ihmistä, mikä on Castanedan mukaan uusi ennätys. Äskettäin 16 opiskelijaa kuoli huumesotaan liittyvässä verilöylyssä viikonlopun aikana Juarezin rajakaupungissa.

”Rehellisesti puhuen minun – ja luullakseni monien meksikolaisten – on vaikea hyväksyä ajatusta, että mitä enemmän kuolemia tulee, sitä menestyksellisempi strategia on”, sanoi Castaneda. ”Mielestäni presidentti Calderon lähti tähän hätiköiden, ja me maksamme nyt sen seurauksista”.

Ruben Beltran, Meksikon konsuli New Yorkissa, joka on palvellut myös rajaosavaltioissa Kaliforniassa ja Arizonassa, on vahvasti eri mieltä Castanedan kanssa.

”Nostaisimmeko valkoisen lipun? Olemmeko me aikeissa antautua? Aiommeko luopua hallituksen mahdollisuudesta valvoa lain kirjainta ja turvata lakeja?”, hän kysyi. ”En usko että on olemassa vaihtoehtoja. Voimankäytön monopoli koskee vain valtiota, ja valtion on käytettävä voimaa maan vakauden turvaamiseksi”, sanoi Beltran.

Presidentti Calderon on lähettänyt 45 000 sotilaan joukot auttamaan ylityöllistettyjä poliisivoimia taistelussa kartelleja vastaan.

”Olemme kenties juuri nyt todistamassa väkivallan huippupistettä”, sanoi Beltran. ”Voin vakuuttaa, että Meksikon hallitus ei aio luopua velvollisuudestaan kohdata järjestäytynyt rikollisuus, ja juuri se on nyt käynnissä”.

Castanedan mukaan Meksiko maksaa kuitenkin äärimmäisen kovaa hintaa Calderonin hallituksen aggressiivisen lähestysmistavan vuoksi. Hänen mielestään hallinnon tulisi pyrkiä eristämään kartellit, eikä tuhoamaan niitä. ”Se ei eroa siitä, mitä 100 000 amerikkalaista sotilasta tekee Afganistanissa. Nuo joukot eivät taistele heroiinikauppaa vastaan, ne eristävät sitä koska niillä on muita prioriteetteja”, hän sanoi.

Beltranin mielestä huumekartellien päihittämiseen vaaditaan enemmän kuin yksi hallinto Mexico Cityssä. Hän pyysi myös Yhdysvalloilta enemmän apua: ”Jotta Meksiko onnistuisi tässä sodassa, tarvitsemme lisääntyvää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa pysäyttääksemme rahan, aseiden ja ammusten virran Yhdysvalloista Meksikoon”.

Castaneda kertoi kuitenkin, että hänen matkustaessaan äskettäin rajan yli San Diegosta Kaliforniasta Tijuanan kaupunkiin Baja Californiaan, Meksikon pohjoisimpaan osavaltioon, rajan kummallakaan puolella ainuttakaan autoa ei tutkittu millään tavalla. ”Sitä ei voida tehdä, se on liian kallista. Paikalliset yhteisöt eivät halua sitä. Se saisi aikaan kymmenien kilometrien jonot rajan molemmilla puolilla, siihen ei ryhdytä”, hän sanoi.

Castanedan havainto asettaa kyseenalaiseksi Yhdysvaltojen kotimaan turvallisuuden ministerin Janet Napolitanon viime vuoden maaliskuussa antaman lupauksen, hänen sanoessaan: ”Me lähetämme rajalle teknologiaa joka mahdollistaa autojen skannaamisen röntgensäteillä, jotta pystytään tutkimaan kuljettavatko ne aseita, joita tulvii Meksikoon huumekartellien käyttöön”.

Lähde:

http://edition.cnn.com/2010/WORLD/americas/02/02/us.mexico.marijuana/





Kannabiksen laittomuus lisää syrjäytymisvaaraa

9 12 2009

Norjalainen sosiologian professori Willy Pedersen on aina suhtautunut kriittisesti kannabiksen laillistamiseen.

Nyt hän on muuttanut käsityksensä oltuaan mukana tekemässä pitkäaikaistutkimusta, josta ilmenee, että  kannabiksen  laittomuus on nimenomaan tekijä, joka aiheuttaa nuorten leimautumista rikollisiksi ja siten edistää syrjäytymistä.   Tutkimus on julkaistu Addiction-lehdessä 15.10. 2009.

Willy Pedersenin artikkeli Morgenbladet-lehdessä 16.10. 2009:

Kannabis pitää laillistaa

Willy Pedersen

Kannabista käyttävistä nuorista aikuisista joka neljännellä käy huono tuuri.  He joutuvat tekemisin virkavallan kanssa.  Siitä maksettava hinta on usein kova.  Monille koituu vaikeuksia koulutuksessa ja työelämässä.

Muistan selvästi, kuinka viisitoista vuotta sitten Norjan lakimaailman nestori, professori Johs Andenæs nousi puhuja-aitioon. Hän sanoi: Norjan huumausainepolitiikka on  epäonnistunut olennaisissa puolissaan.  Salissa istui 400 kuulijaa, päihdepuolen ammattilaisia, poliitikkoja sekä valtakunnan oikeuskansleri ja hänen henkilökuntansa.

Andenæs jatkoi: kannabiksen käyttö ja hallussapito on laillistettava.  Kannabiksen käyttäjien rankaiseminen ei ole järkevää. He vahingoittavat vain itseään.  On myös perusteetonta olettaa, että rangaistukset vähentäisivät huumeiden käyttöä.

Seuraavaksi tapahtuvaa on ikävä kuvata omalta kannaltani. Andenæsin vieressä istui Nils Christie. Ajattelin, että hänen suhtautumisensa kannabikseen ja hippeihin ja moneen muuhun on jo 1960-luvulta asti ollut naiivia.  Ajattelin, että Andenæs lähentelee 85-ikävuotta ja Christie on selvästikin onnistunut vetämään hänet utopistiseen Kardemumma-maailmaansa.

Esitin sekä Andenæsiä etä Christietä vastaan  mielestäni hyvin perusteltuja väitteitä. Ensimmäiset laajat tutkimukset olivat silloin osoittaneet, että kannabis lisää psykoosin riskiä.  Sosiaaliset kustannukset voisivat olla myös korkeat: koulun keskeyttämistä, pikkurikollisuutta  ja vaikeuksia juurtua työelämään seuraisi kannabiksen käytön  vanavedessä.

Tästä huolimatta Christie ja Andenæs olivat oikeassa.  Kyseessä ei ollut hauras vaan rohkea mies, joka arvokkaasti nousi puhujapönttöön 1990-luvun puolivälissä. Miksi kerron tämän?  Siksi, että moni ajatteli kuten minä.  Pidimme Christien asennetta lapsellisena.  Ajattelimme, etä Andenæsiä oli johdettu harhaan.  Mutta me erehdyimme.

Kannabis tuli Norjaan uutena ja outona 1960-luvun loppupuolella ja ennakoi uutta huumeongelmaa  Sen jälkeen monet ovat tuhonneet elämänsä huumeilla ja kannabis on ollut osaltaan mukana siinä.  Se on ollut peruste rangaistuskäytännöille.

1960-luvun alkupuolella ei käytännössä ketään rangaistu huumeista ja rangaistuksetkin olivat lähinnä symbolisia.  Nyt rangaistukset ovat ankaria ja huumerikolliset täyttävät vankilamme.  Olin pitkään tyytyväinen tähän politiikkaan.

Vähitellen mielipiteeni on kuitenkin muuttunut.

Olen juuri julkaissut artikkelin tieteellisessä julkaisussa Addiction.  Artikkelin olen kirjoittanut yhdessä tutkijakollegani Thorbjørn Skardhamarin kanssa.  Se, mitä havaitsimme siinä, on syy muuttuneisiin näkemyksiini.  Seurasimme edustavaa otosta norjalaisista nuorista teini-ikäisistä lähes kolmikymppisiksi. Meillä on tietoa heidän sosiaalisista taustoista, perhesuhteista, koulunkäynnistä, työstä ja paljosta muusta. Lisäksi olemme kartoittaneet päihteiden käyttöä (alkoholi, kannabis, amfetamiini, kokaiini, ekstaasi).  Olemme yhdistäneet tietomme rikosrekisteriin (luonnollisesti häivyttäen henkilöllisyydet).  Näin olemme voineet tutkia, mitkä tekijät nuoren ja varhaisen aikuisen elämässä ovat liittyneet rangaistuksin.

Tärkein löytö tutkimuksessa on se, että  kannabiksen käyttäjillä on korkeampi todennäköisyys  saada rangaistuksia.  Ei väkivallan, hyöty- tai muun rikollisuuden,  vaan huumausainelakien rikkomisen vuoksi. Monet saadaan kiinni hallussapidosta, useat myös myynnistä.  Yli kymmenen kertaa kannabista käyttäneistä kaksikymmentä vuotta täyttäneistä joka neljättä on rangaistu.  Useilla on muitakin riskejä kannabiksen  lisäksi saada rangaistuksia.  Tietojemme analysointi osoitti, että kannabiksen käyttäjillä oli seitsemänkertainen todennäköisyys saada rangaistusseuraamuksia, ja nimenomaan huumeiden käytöstä.

Mitä huumetuomion saaminen merkitsee?

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että siitä voi koitua vakavia seurauksia;  ongelmia koulussa ja työelämässä,  sosiaalinen verkosto voi ryhtyä hyljeksimään, elämänlaatu laskee.  Huomionarvoista on myös se, että rangaistukset eivät vaikuta kannabiksen käyttöön.  Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että 95% jatkoi kannabiksen käyttöä tuomionsa jälkeen.  Monet tuomitaan myös kaupasta.  Ovatko he kylmäverisiä huumekauppiaita, jotka tekevät kaupalla suuria rahoja?  Ei, enimmäkseen he ovat tavallisia käyttäjiä, jotka joutuvat mukaan kauppaan.  Kannabiksella on paljon kysyntää, Oslossa lähes 50% nuorista aikuisista on kokeillut kannabista. Markkinat ovat suuret.  Kaupassa on paljon toimijoita ja rajat ostajien ja myyjien välillä ovat epäselviä.

Tavallisesti myymistä kutsutaan ”auttamiseksi”, mikä osoittaa itseymmärrystä. He näkevät itsensä osallisena yhteisiin talkoisiin. Jotkut hankkivat suuria määriä kannabista. Meidän tutkimuksessamme he elivät tavallista elämää,  vaikka he saivat aineen  laittomasti.  Kannabikseen liittyvä talous on suurempaa kuin heroiiniin, amfetamiiniin ja kokaiiniin liittyvä talous.  Monet käyttäjät saavat rangaistuksia, mutta he eivät koe tekevänsä mitään väärin.

Kannabis voi olla vaarallista ja on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. On olemassa vaara saada psyykkisiä kärsimyksiä psykoaktiivisista aineista, joita kannabis sisältää.  Mutta vain harvat saavat sellaisia.  Kannabis lasketaan mielellään vähemmän haitalliseksi kuin alkoholi tai tupakka.  Mutta sosiaaliset seuraamukset voivat olla mittavia.  Käyttäjät nimittäin joutuvat vedetyksi rikollisiin ympyröihin, mikä on seurausta vallitsevasta lainsäädännöstä.  Rikolliset ympyrät ovat suuria ja monialaista, jolla on yhteyksiä moniin muihin tahoihin, useampiin kuin mitä tavalliset ihmiset tulevat ajatelleeksi.  Monet kohtaavat niissä ympyröissä myös vaarallisempia aineita, kuten amfetamiini ja kokaiini.  Äärilaidoilla ovat kaikkein heikoimmat ryhmät mitä meillä täällä Norjassa on, eli pakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka myyvät kannabista Oslon keskustan läheisyydessä.

Sattumoisin kirja, jonka olen tehnyt heistä yhdessä Sveinung Sandbergin kanssa, julkaistaan myös tällä viikolla:  ”Street capital: Black cannabis dealers in a white welfare state” (”Katujen pääoma: mustat kannabiskauppiaat valkoisessa hyvinvointivaltiossa”). Kirjassa osoitamme että kannabiskaupasta saadut rahat vievät heitä tuhoisampaan päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen.

Haastattelin yhtä maamme suurinta kannabiksen salakuljettajaa.  Hän salakuljetti useita satoja kiloja kannabista. Osti sitä melkein ilmaiseksi Marokosta, toi Espanjan ja Hollannin läpi aineen Osloon.  Hän istuu nyt vangittuna, kun kysyin häneltä: ”Mitä jos kannabis laillistettaisiin?”.  Hän vastasi:  ”Se olisi meidän bisnekselle todella synkkä päivä.  Kannabis on yksi varmimmista aineista, joilla voi tehdä rahaa.  Aina riittää tarpeeksi naiiveja pikkukaupittelijoita ja asiakkaita.  Ei ole sattuma, että David Toska meni myös mukaan kannabiskauppaan.” (David Toska on kuuluisa norjalainen rikollinen.  -toim. huom.)

Aika on kypsä keskustelulle lainmuutoksesta kannabiksen suhteen. Ei ole olemassa yksinkertaisia  ratkaisuja, sillä Norja on mukana kansainvälisissä sopimuksissa.  Mutta monet ajattelevat kuten minä, vaikkakin peitellysti.  Viime vuonna olin suljetussa seminaarissa Britannian Ylähuoneessa.  Lady Amanda Feildingillä on edustuspaikka siellä.  Hän esitti Kannabiskomission raportin (The Cannabis Commission Report), jonka olivat laatineet maailman johtavat tutkijat ja jonka hän itse oli rahoittanut. Raportin johtopäätös oli se, että nykytilanne on erittäin huono. Kannabiksen kaupasta vastaa järjestäytynyt rikollisuus ympäri maailman.

Tupakan kanssa meillä on välineitä, joilla voi säädellä tupakkateollisuutta.  Meillä on varoituksia terveydellisistä haitoista, nikotiinin määrää tupakassa on rajoitettu ja myyntipaikkoja valvotaan.  Kannabista myydään joka paikassa, mutta viranomaisilla ei ole keinoja valvoa sitä.  Seminaari oli hyvin erikoinen sillä monet tahot olivat mukana – YK:n päättäviä henkilöitä, EU ja jopa EUROPOL (European Police Office).  Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa.  Kaikki olivat myös turhautuneita siitä, että ajatusta on poliittisesti mahdotonta viedä läpi.  Lady Amanda oli hyvin tyytyväinen avoimeen keskusteluun. Ennen kuin poistuimme kokouksesta hän muistutti meitä siitä, että kokous käytiin ”Chatham Housen säännöillä”  – kukaan ei saa siteerata kenenkään sanomisia.

Luulen, että aika olisi kypsä nähdä asia uusin silmin.  Johs Andenæs oli urhea mies. Ehkä Thorvald Stoltenberg on myös sellainen. Hän on saanut tehtäväkseen johtaa  huumausainepoliittista komissiota.  Veikkaisin, että hän ehdottaa uutta linjaa heroiinikysymyksessä.  On jännittävää nähdä, uskaltaako hän tarttua myös kannabikseen.

Willy Pedersen

Sosiologian professori Oslon yliopistossa

Lähteet:

Morgenbladet: Kannabis bør legaliseras

http://www.morgenbladet.no/apps/pbcs.dll/article?AID=/20091016/OAKTUELT/710169949

Tutkimusartikkeli Addiction-lehti (abstrakti):

”Cannabis and crime. Findings from a longitudinal study”.

http://www3.interscience.wiley.com/journal/122651391/abstract