Hoitoon kannabiksen vuoksi mennään pääasiassa pidätysten johdosta

15 12 2009

Lähes kuusi kymmenestä kannabiksen takia huumehoitoon hakeutuneesta henkilöstä ohjasi hoitoon rikosoikeusjärjestelmä, selviää tuoreesta Yhdysvaltain aineiden väärinkäytön ja mielenterveyspalvelujen hallinnon (SAMHSA) raportista.

”Vuonna 2007 rikosoikeusjärjestelmä oli suurin yksittäinen aineiden väärinkäytön hoitoonohjauksien lähde”, kertoo raportti. ”Valtaosa näistä hoitoonohjauksista tuli ehdonalais- ja koeaikavalvojilta.”

Kannabiksen vuoksi huumehoidoissa olleista 56 % oli siellä oikeuslaitoksen osoittamina. Vuonna 1992 luku oli 48 %. Kaikista huumeiden vuoksi hoitoon hakeutumisista 37 % perustui oikeuslaitoksen ohjaukseen.

NORML-järjestön johtaja Paul Armentano kommentoi tilastoja näin: ”Nämä luvut osoittavat selvästi, että syynä hoitoon hakeutumisiin ei ole kannabiksen käyttö sinänsä, vaan ennen kaikkea kannabiksen kieltolaki. Nämä ihmiset eivät suurimmaksi osaksi ole ”addikteja” sanan varsinaisessa merkityksessä. He ovat paremminkin tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat epäonnekseen joutuneet pidätetyksi kannabiksen takia ja jotka joutuvat tekemään valinnan huumevieroituksen ja vankilan välillä.”

Liittovaltion viime keväänä julkaisemien hoitotilastojen mukaan yli 37 prosenttia arviolta 288 000 ihmisestä, jotka olivat vuoden 2007 aikana huumehoidossa pilven takia, eivät olleet raportoineet käyttäneensä ainetta hoitoa edeltävän kuukauden aikana. Lisäksi 16 prosenttia hoidossa olleista kertoi käyttäneensä kannabista kolme kertaa tai vähemmän kuukauden aikana ennen hoidon alkamista.

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7997





Meksiko dekriminalisoi kaikki huumeet

22 08 2009

Meksiko on säätänyt kiistanalaisen lain lopulta torstaina 20.8., dekriminalisoiden pienten huumausainemäärien hallussapidon.

Laki koskee kannabista, heroiinia ja muita huumeita. Se myös kannustaa käyttäjiä hallituksen tukemaan, ilmaiseen vieroitushoitoon.

Laki asettaa maksimirajat huumeiden ”henkilökohtaiseen käyttöön” ja se koskee myös LSD:a ja metamfetamiinia. Ihmiset, jotka pysyvät lain asettamissa rajoissa eivät enää joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Laki tulee voimaan välittömästi.

Kun käyttäjä jää kiinni henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista määristä, hänelle suositellaan hoitoa. Kolmannen kerran kiinni jääneelle määrätään pakollinen hoito, joskaan hoidosta kieltäytymiselle ei aseteta rangaistusta.

Meksikon viranomaiset sanoivat, että laki ainoastaan virallistaa jo vallalla olleen käytännön, jossa ihmisiä ei ole syytetty pienten määrien hallussapidosta.

Maksimimääräksi kannabiksen ”henkilökohtaiselle käytölle” katsotaan viisi grammaa, joka on noin neljä kannabissavuketta. Muita rajoituksia ovat puoli grammaa kokaiinia, 50 milligrammaa heroiinia, 40 milligrammaa metamfetamiinia sekä 0,015 milligrammaa LSD:a.

Meksikon kongressi hyväksyi lain jo huhtikuussa, mutta presidentti Felipe Calderón odotti kuukausia, ennen kuin hyväksyi itse esittämänsä lain.

Meksikon kongressi hyväksyi jo kolme vuotta sitten vastaavanlaisen lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltain Bushin hallinnon ankara, erityisesti taloudellinen, painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään veto-oikeuttaan ja estämään lakimuutoksen.

Portugalissa kaikki huumeet ovat olleet dekriminalisoituja vuodesta 2001 ja se on saanut kehuja linjastaan. Sekä YK että EU ovat molemmat raportoineet Portugalin onnistumisesta.

Katso myös vanhemmat uutisemme Meksikosta: Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito, Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta, Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis ja Entiset presidentit: laillistakaa kannabis.

Suosittelemme uutisia dekriminalisoinnista myös Portugalista: Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka ja Cato-tutkimus Portugalin tilanteesta.

Lisäksi suosittelemme tutustumista vielä vähälle huomiolle jääneeseen kannabiksen dekriminalisointiin Tšekissä.

Dekriminalisointi vaikuttaa toimivalta trendiltä.

Lähde:

http://www.nytimes.com/2009/08/21/world/americas/21mexico.html?_r=3&scp=1&sq=mexican%20drug%20legislation&st=cse





Vapauttakaa Marc Emery: Maailmanlaajuinen mielenosoitus 19.9. ”Pilven prinssin” puolesta

2 08 2009

Osoita tukesi Marc Emerylle, kannabisaktivistille, joka joutuu viideksi vuodeksi vankilaan Yhdysvalloissa kannabiksen siementen myynnistä. (Herra Emery on Kanadan kansalainen ja harjoitti kotimaassaan laillista liiketoimintaansa kotimaastaan käsin, postimyyntinä, maksaen verot ym. – toim. huom.) Mielenosoitukset pidetään tuomion julistamista edeltävänä lauantaina. Tuomio julistetaan Seattlessa, Yhdysvalloissa, maanantaina 21. syyskuuta.

Marc Emery on kannabisaktivisti, vancouverilainen yrittäjä ja Cannabis Culture -lehden perustaja, jonka DEA ratsasi ja pidätti vuonna 2005 kannabiksen siementen Internet-myynnin takia. Taisteltuaan neljä vuotta Yhdysvaltoihin luovutustaan vastaan Marc on pakotettu tekemään sopimus, joka todennäköisesti johtaa viiden vuoden vankeustuomioon Yhdysvalloissa. Marcin tuomio julistetaan 21. syyskuuta.

MarcEmery

Marc Emery, Cannabis Culture -lehti ja Internet-sivusto WhyProhibition.ca tukevat maailmanlaajuisia mielenosoituksia tuomion julistamista edeltävälle lauantaille, eli 19. syyskuuta. Toivomme värväävämme vapaaehtoisia koordinoimaan mielenosoituksia kaupungeissa ympäri maailman.

Marc toivoo näkevänsä vähintään 420 erillistä mielenosoitusta eri puolilla maailmaa, vähintään 42 maassa. Marcilla on Facebook-ystäviä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Turkissa, Kreikassa, Venäjällä, Chilessä, Argentiinassa, Brasiliassa, Costa Ricassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Islannissa, Vietnamissa, Etelä-Afrikassa, Marokossa, Saudi-Arabiassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa sekä monessa muussa valtiossa.

Toivomme mielenosoitusta jokaiseen maahan, jossa löydämme vapaaehtoisen johtamaan sitä, Kanadan suurlähetystöjen, konsulaattien, tai oikeustalojen luona.

Liity Facebook ryhmään, joka tukee Marc Emeryn vapauttamista: http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144

Katso myös ohjeet (englanniksi)  mielenosoituksen järjestämiseksi: http://www.cannabisculture.com/v2/node/10725 ja http://www.cannabisculture.com/v2/node/10728

Kotimaassaan Kanadassa Marc toivoo hänen kannattajiensa joka yhteisöstä pitävän mielenosoitusta paikallisen hallituksensa rakennuksen edessä. Kanadan hallitus on vastuussa kannabiksen kieltolaista maassaan. Kanadan hallitus myös allekirjoitti luovutussopimuksen Marc Emerystä Yhdysvaltoihin. Odotettavissa on mielenosoitusta Yhdysvaltojen konsulaattien edustalla ainakin Vancouverissa, Calgaryssä, Torontossa, Montrealissa, Halifaxissa ja Yhdysvaltain suurlähetystön edustalla Ottawassa.

Yhdysvalloissa järjestäjät toivovat saavansa mielenosoituksen aikaan 50 osavaltiossa ja mahdollisimman monessa kaupungissa, tuomioistuinten edessä, DEA:n toimistojen luona, oikeusministeriön toimistojen luona tai suurissa risteyksissä näkyvyyden maksimoimiseksi.

Maailmanlaajuisesti järjestäjät toivovat järjestävänsä mielenosoituksen jokaisessa maassa, josta löytyy sille johtaja. Parhaita paikkoja mielenosoitukselle ovat Kanadan konsulaatit ja suurlähetystöt ja paikalliset oikeuslaitokset tai suuret ristykset.

Jos olet kiinnostunut auttamaan mielenosoituksen järjestelyissä omassa maassasi tai yhteisössäsi, ota yhteyttä Cannabis Cultureen tai suoraan Marciin (marc420emery@shaw.ca), jos haluat johtaa Marc Emeryn nimellä kulkevaa mielenosoitusta, tai haluat auttaa sellaisen järjestämisessä tai haluat vaikka tehdä sitä varten kylttejä.

prince-of-potSyyskuun 10. 2005 pidettiin yli 40 mielenosoitusta ympäri maailman Marcin karkoitusta vastaan, mm. Yhdysvalloissa, Moskovassa, Prahassa, Wellingtonissa, Sydneyssä, Mexicossa, Pariisissa ja Lontoossa.

On erittäin tärkeää tiedottaa paikallista mediaa mielenosoituksesta ja sen tarkoituksesta, miksi tuette Marc Emeryä. Kertokaa heille, että väkivallattoman kanadalaisen luovutus amerikkalaiseen vankilaan on väärin! Muistuta faktasta, että DEA toimii myös meidän maassamme, ja se pitäisi karkottaa.

Lue (englanniksi) miksi Marc teki sopimuksen syyttäjän kanssa: http://www.cannabisculture.com/v2/node/18283. Lue (englanniksi) lisää Marcin taistelusta karkoitusta vastaan: http://www.cannabisculture.com/noextradition

Auttaakseen Marcia vielä enemmän, kaikkia kannattajia rohkaistaan kirjoittamaan kohtelias, huomaavainen kirje tuomion julistavalle tuomarille Ricardo Martinezille liittovaltion tuomioistuimeen Seattleen. Vaatikaa lempeyttä. Kirjeitä voi lähettää osoitteeseen:  Honorable Ricardo S. Martinez U.S. Courthouse 700 Stewart Street Seattle, WA 98101. Lue lisää tuomari Martinezista: http://depts.washington.edu/civilr/martinez.htm

Lähettäkää meille Facebook, MySpace, tai nettisivunne osoite paikallisen mielenosoituksen järjestämiseksi/tukemiseksi (jeremiah@cannabisculture.com) ja linkit julkaistaan Cannabis Culturen sivuilla. Lähetä tieto siitä myös meille (uutiset@hamppu.net) ja julkaisemme tiedot suomalaisista mielenosoituksista myös tässä uutisblogissa.

Kanadan suurlähetystö sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Pohjoisesplanadi 25B. Lähetystön sivut: http://www.canadainternational.gc.ca/finland-finlande/contact-contactez.aspx?lang=eng&menu_id=12&menu=L

Katso sijainti kartalla. Uutistiimi kehottaa menemään paikalle ja ilmaisemaan mielipiteensä. Otamme vastaan kuvia ja kertomuksia ja teemme ilomielin jutun suomalaisesta kannabisaktivismista.

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery





”Huumeet voittivat sodan”

21 06 2009

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

NormStamper

”Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. ”Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

leap

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

”Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. ”Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: ”Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä ”sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

P1803

”En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

”Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion





Illinoisissa uskonnolliset johtajat pyytävät lainsäätäjiä sallimaan lääkekannabiksen

2 05 2009

”Lääkekannabis on armon ja myötätunnon kysymys”, eräs uskonnollinen johtaja sanoi.

Yli 60 uskonnollista johtajaa Illinoisissa pyytää osavaltion senaattoreita hyväksymään lakiesityksen, joka sallisi potilaiden käyttää lääkekannabista lääkärin suosituksella ja ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia.

05_08_5-cross-on-a-hill_web

”Lääkekannabis on armon ja myötätunnon kysymys”, sanoi pastori Bill Pyatt Carthagen ensimmäisestä yhtyneestä metodistikirkosta (First United Methodist Church of Carthage). ”Rukoilemme, että Illinoisin lainsäätäjillä on myötätuntoa lopettaa tämä sota potilaita vastaan”.

Monet uskonnolliset johtajat toivovat myös keskustelun kannabiksen käytön rajoitusten helpottamisesta laajenevan laittomien huumeiden käytön hoitoon, minkä pitäisi olla julkisen terveyden asia rikoslain sijaan.

Uskonnolliset lakiesityksen kannattajat sanoivat, että vaikka lääkekannabis ja kannabiksen käytön dekriminalisointi liittyvät toisiinsa, ne ovat erillisiä asioita. Osavaltion senaatin odotetaan päättävän esityksestä toukokuun alkupäiviin mennessä.

Useat tutkimukset ehdottavat, että kannabis voi lieventää pahoinvointia, kipua ja ahdistusta potilailla, jotka kärsivät taudeista kuten HIV, syöpä, MS-tauti ja krooninen kipu. Teologiset argumentit perustuvat näihin löydöksiin.

Jeesus eli elämänsä parantaen niitä joita vain voi”, sanoi pastori Al Sharp, Chigagossa perustetun Protestantit yleisen hyvän puolesta -kirkon (Protestants for the Common Good) johtaja. ”Tämä on täysin yhdenmukaista sen kanssa”.

Uskontokuntiin, jotka virallisesti tukevat lääkekannabista kuuluu Yhtynyt metodistikirkko (United Methodist Church), Presbyteerikirkko (Presbyterian Church, USA), Reformijuutalaisuuden liitto (Union for Reform Judaism), Unitaariuniversalismi yhdistys (Unitarian Universalist Association), Episkopaalinen kirkko (Episcopal Church) ja Kristuksen yhtynyt kirkko (United Church of Christ).

Jos lakiesitys menee läpi, se loisi kolmen vuoden kokeiluohjelman, joka sallisi osavaltion julkisen terveyden osaston antaa rekisteröityjä tunnistekortteja ihmisille, joilla on lääkärin suositus kannabikseen. Vaalikelpoiset potilaat olisivat oikeutettuja seitsemään kuivattuun kannabiskasviin ja kahteen unssiin (~57 g) kuivattua käyttökelpoista kannabista.

Illinoisin osavaltion poliisi vastustaa esitystä sanoen, että ei ole keinoa mitata päihtyneenä ajamista ja kutsuu kannabista porttihuumeeksi.

Vuosikymmeniä ”pyhä sota huumeita vastaan” on keskittynyt vähemmän lainvalvontaan ja enemmän turvasatamien tarjoamiseen ja toipumiseen.

”On paljon ihmisiä, jotka pyrkivät saamaan vankilasta vapautuneita ihmisiä takaisin sinne”, Sharp sanoi. ”Meidän pitää katsoa tilannetta eteenpäin ja miettiä tilannetta, jossa ihmisiä ei alun perinkään laiteta vankilaan. Sortavat huumelait pakottavat vankilaan ihmisiä, joilla pitäisi olla muita vaihtoehtoja.”

Lähde:

http://www.chicagotribune.com/news/local/chi-pastors-marijuana-29-apr29,0,5170737.story





Kannabiksesta helpotusta osavaltioiden alijäämään?

22 10 2008

Kannabiksen laillistamisen ja verottamisen tuotot valtiolle saattaisivat olla huikeat Yhdysvalloissa

Tutkimuksessa vuodelta 2006 todettiin maan kannabissadon arvon olevan suurempi kuin maissin ja vehnän yhteensä. Se piti kärkipaikkaa 12 osavaltiossa, ylittäen arvossa Kalifornian rypäleet ja Pohjois-Carolinan tupakkaviljelmät. Voisivatko kannabistulot auttaa alijäämästä kärsiviä osavaltioita?

Vastaus ei ole selkeä, mutta se voisi olla tuottoisaa, etenkin kun huomioidaan kieltolain lopettamisesta saatavat säästöt. Koska kannabiksen myynti on Yhdysvalloissakin laitonta, tarkkoja myyntilukuja ei luonnollisestikaan ole. Kolmessa ekonomistien ja poliittisten analyytikkojen tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että kannabisveron tuotto olisi 2,4:n ja 31,1:n miljardin dollarin välillä. (Suomen valtion budjetti n. 56 miljardia dollaria)

Professori Jeffrey A. Mironin ”The Budgetary Implications of Marijuana Prohibition” -tutkimuksen mukaan kannabisveron tuotto voisi olla 2,4 miljardia dollaria. Siinä oletetaan hintojen laskevan laillistamisen seurauksena noin 25%, kannabisveron olevan 30% ja liittovaltion 10,5 miljardin dollarin arvio kotimaisista kannabismarkkinoista pitävän paikkansa. Jos kannabista verotettaisiin raskaammin, kuten alkoholia ja tupakkaa, voisivat verotulot olla jopa 9,5 miljardia dollaria. Tosin liian korkean ”syntiveron” uskotaan aiheuttavan kotikasvatuksen lisääntymistä.

Kentällä uskotaan hallituksen arvion olevan liian alhainen. Pohjois-Carolinan entinen kongressiedustaja Dan Hamburg sanoo kannabiksen tuotannon olevan arvoltaan yli miljardi dollaria pelkästään Mendocinossa. Siis enemmän kuin puutavaran ja rypäleiden yhteensä. Kalifornian lääkekannabismyymälöiden omistajat sanovat maksavansa vuosittain yli 100 miljoonaa dollaria myyntiveroja osavaltiolle.

Jon Gettman, Virginialainen analyytikko, arvioi Yhdysvaltain kannabismarkkinoiden arvoksi n. 113 miljardia dollaria. Hän lainaa YK:n tilastoa, jossa arvioidaan Yhdysvaltain kannabistuotannon olleen 10-14 miljoonaa kiloa useana vuonna peräkkäin. Hallitus on laskenut arviota kotimaisesta tuotannosta 10 miljoonasta kilosta 2,8-6,6 miljoonaan kiloon, mutta Gettmanin mukaan kyseiset luvut ovat ”pelkkää politiikkaa”. Niissä oletetaan viranomaisten takavarikoivan 30-50 prosenttia maan kaikista kannabiskasveista ja yhden kasvin tuottavan noin paunan (450 g). Gettmanin tutkimus ”Marijuana Production in the United States” vuodelta 2006 arvioi kotimaisen sadon olevan 10 miljoonaa kiloa, arvoltaan 35,8 miljardia dollaria.

2003 Kalifornian NORML (National Organization for the Reform of Marijuana Laws) arvioi 600 000-700 000 henkilön polttavan osavaltiossa kaksi jointtia päivässä ja miljoonan polttavan jointin joka kymmenes päivä. Tällöin kokonaismarkkinat osavaltiossa olisivat 3-5 miljardia dollaria, olettaen hintojen laskevan laillistamisen myötä Alankomaiden tasolle. Osavaltion myyntivero toisi 240-400 miljoonaa ja valmistevero voisi tuoda miljardin lisää. Jos kannabisveroksi määrättäisiin 50% kuten tupakalla, kokonaisverot voisivat olla 1,5-2,5 miljardia. Koko maassa NORML:n arvion mukaan 56 dollarin valmistevero unssilta toisi verotuloja 6-13 miljardia dollaria.

Miron ei pidä ”syntiveroa” oikeana ratkaisuna. Hän sanoo olevan huono ajatus verottaa jotain, joka on ”poliittisesti epäsuosittua”. Jos vero on liian korkea, ihmiset kasvattavat itse välttyäkseen siltä. Mironin mielestä tämä ei kuitenkaan olisi merkittävää. ”Jotkut ostavat tomaattinsa kaupasta, toiset kasvattavat ne itse”, hän sanoo. ”Useimmat ihmiset valitsevat helpoimman ratkaisun”.

Toisaalta kotikasvatuksesta on tullut laajalti levinnyttä ja syvälle juurtunutta viimeisen 30 vuoden aikana. Pilviveikot arvostavat lajikkeita kuten White Widow ja Bubbleberry. Yrtti myös maksaa huomattavasti enemmän kuin tomaatit, joten on hyvin todennäköistä monen kasvattavan tarvitsemansa itse, jos vankilan uhka poistetaan.

Kannabiksen laillistamista ajavat eivät ole juurikaan tutkineet verotuottojen mahdollisuuksia. ”En usko pystyväni antamaan mitään lukuja, koska muuttujia on niin paljon”, sanoo Richard Gottfried New Yorkista. Hän on tukenut useita epäonnistuneita lääkekannabista koskevia lakiesityksiä. Sen sijaan he keskittyvät kannabiksen käyttäjien syyttämättäjättämisellä saataviin säästöihin ja rahaan joka voitaisiin kerätä viljelemällä teollisuushamppua.

Massachusettsin senaattori Patricia Jehlen, joka tukee esitystä alle unssin hallussapidosta saatavan rangaistuksen laskemiseksi 250 dollarin sakkoon, sanoo tutkimuksia kannabisveron tuotoista ”spekulatiivisiksi”. Hän kuitenkin myöntää, että dekriminalisointi säästäisi osavaltiolta 24 miljoonaa dollaria vuodessa.

Mironin tutkimus arvioi, että kannabiksen laillistaminen säästäisi vuosittain 7,7 miljardia dollaria, josta 2,4 miljardia jäisi osavaltioille. Gettmanin raportissa vuodelta 2007 todetaan ”kannabikseen liittyvien pidätysten maksavan veronmaksajille vuosittain 10,7 miljardia dollaria”.

NORML:n johtaja Allen St. Pierre kertoo olleensa viime vuonna Teksasissa lobbaamassa esitystä, joka antaisi paikallisten kaupunginhallitusten dekriminalisoida kannabiksen hallussapidon. Siellä eräs lainsäätäjä totesi kieltolain olevan ”ylellisyyttä, johon meillä ei enää ole varaa”. The Austinist -verkkojulkaisussa todetaan hallussapitorikoksen kattavan noin 7 prosenttia kaikista osavaltion pidätyksistä ja jokaisen niistä maksavan n. 2000 dollaria, joten lakiesitys olisi ”ennen kaikkea rahaa säästävä”. Näistä luvuista voidaan laskea kannabispidätyksistä aiheutuvien kulujen olevan ainakin 1,5 miljardia dollaria. Lisäksi täytyy huomioida menot, joita vankilassa istuvista kannabiksen käyttäjistä syntyy.


Valitettavasti kuitenkin toisenlainen linja vallitsee vielä

marijuana_arrests_chart500_short

FBI:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2007 Yhdysvalloissa pidätettiin 873 000 ihmistä kannabiksen takia. Määrä oli 5% suurempi kuin vuonna 2006 ja kyseessä oli uusi ennätys pidätysten määrässä. Kyseessä oli viides perättäinen vuosi kun kannabikseen liittyvät pidätykset lisääntyivät. Vuodesta 1990 kasvu on ollut 167 prosenttia. Vuonna 2007 kannabikseen liittyvät pidätykset muodostivat 47,5% kaikista huumepidätyksistä, edeltävänä vuonna luku oli 43,9%. Valtaosassa kannabispidätyksiä oli kyse pelkästä hallussapidosta. Lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä syytteenä ei siis ollut salakuljetus, kasvattaminen tai myyminen. Vertailun vuoksi, heroiinin ja kokaiinin vuoksi pidätetyistä 27%:ia syytettiin myynnistä. Nykytahdilla Yhdysvalloissa pidätetään ensimmäistä kertaa miljoona ihmistä kannabiksen hallussapidosta vuonna 2010.

Lähteet:

http://www.alternet.org/drugreporter/98 … age=entire

http://www.reason.com/blog/show/128793.html

http://www.csdp.org/news/news/marijuanastats9_17_08.htm