Kuudessa Amerikan osavaltiossa äänestettiin kannabiksesta

7 11 2012

Kuudessa Amerikan osavaltiossa on äänestetty kannabiksen laillisuudesta sekä viihde- että lääkekäytön osalta. Coloradossa, Washingtonissa, Oregonissa, Arkansasissa, Massachusettsissa sekä Montanassa äänestyksen kohteena oli joko lääkekannabiksen tai kannabiksen yleisen käytön salliminen. Coloradossa, Washingtonissa sekä Massachusettsissa äänestystulos oli kannabiksen puolesta, kun Oregonissa, Arkansasissa sekä Montanassa tulos oli sitä vastaan.

Coloradossa  äänestettiin kannabiksen viihdekäytön puolesta, lääkekäytön ollessa jo sallittua. Laillistamisäänestyksen kohteena oli kannabiksen tuotannon, jakelun ja hallussapidon laillistaminen 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. 54 % on äänestänyt laillistamisen puolesta. Liittovaltion lakien mukaan kannabis on silti laitonta, joten prosessista tulee kuvernööri John Hickenlooperin mukaan mutkikas. ”Vaikkemme voisi tehdä siitä suoraan laillista täällä, haluamme ainakin dekriminalisoida sen”, hän sanoi.

Washingtonissa äänestyksen kohteena oli myöskin yleisesti kannabiksen säännöstelty tuotanto, jakelu ja hallussapito 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Tuotteesta aiotaan ottaa 25 % vero jakelun kolmessa vaiheessa: kannabiksen siirtyessä kasvattajalta prosessoijalle, prosessoijalta jälleenmyyjälle ja jälleenmyyjältä kuluttajalle. Ei ole aivan selvää paljonko verotuloja kokonaisuudessaan kertyisi, mutta arviot ovat yltäneet jopa 500 miljoonaan dollariin. Kun 51 % äänistä oli laskettu, 55 % oli äänestänyt aloitteen puolesta.

Oregonissa aloite 80 olisi sallinut kannabiksen myynnin osavaltion lisenssin alaisissa liikkeissä, kannabiksen kasvattamisen ja käytön aikuisille, sekä poistanut hamppuun liittyviä rajoituksia. Aloite kaatui vain 43 % äänestäessä sen puolesta.

Arkansasissa äänestettiin lääkekannabiksen käytön puolesta. Aloite olisi sallinut tiettyjä lääketieteellisiä tiloja omaavien potilaiden kannabiksen hallussapidon, sekä hankkimisen voittoa tavoittelemattomista lääkekannabisapteekeista, joita olisi perustettu yli 30 läpi osavaltion. Apteekeissa olisi myyty myös käyttövälineitä sekä siemeniä. Mikäli potilas asuu yli viiden mailin päässä apteekista, hänellä olisi ollut lupa kasvattaa omat lääkekannabiksensa. Aloite oli kaatumassa 52 % vastustukseen kun ääniä oli laskettu 44 %. Mikäli aloite olisi mennyt läpi, olisi Arkansasista tullut ensimmäinen etelävaltio jossa lääkekannabis olisi ollut sallittua.

Massachusettsissa äänestettiin lääkekannabisaloitteen puolesta luvuin 63 % kun äänistä oli laskettu 92 %. Lääkäriltä luvan saaneet potilaat voivat ostaa lääkekannabiksensa osavaltion omistamista 35 jakelukeskuksesta ensi vuodesta lähtien. Potilailla on lupa ostaa lääkekannabista itselleen yhdellä kerralla 60 päivän varasto. Kaikki New Englandin osavaltiot New Hampshirea lukuunottamatta ovat nyt jossain muodossa sallineet lääkekannabiksen käytön.

Montanassa äänestettiin lääkekannabislakien kiristämisen puolesta. Vuonna 2004 Montanassa äänestettiin lääkekannabiksen puolesta. Vuonna 2011 ne korvattiin tiukemmilla säännöksillä, ja nyt äänestäjien tehtävänä oli päättää pidetäänkö noita säännöksiä yllä. Potilaat saavat kasvattaa oman lääkekannabiksensa tai valita itselleen sen tarjoajan. Yhdellä tarjoajalla saa olla korkeintaan kolme potilasta, eivätkä tarjoajat saa ottaa vastaan mitään arvokasta vaihdossa palveluun tai tuotteeseen, sekä paikallisviranomaiset saavat säädellä tarjoajien määrää. Lisäksi kroonisen kivun määrittämiseen luodaan standardit ja sellaisten lääkäreiden vastaanottojen toiminnasta, joissa määrätään lääkekannabista yli 25 potilaalle 12 kuukauden periodin aikana, tullaan tekemään selvitys. Äänestystulos oli 57 % tiukkojen säädösten puolesta, kun ääniä oli laskettu 55 %.

 

Lähteet:

CNN

Market Watch

NBC

The Harvard Crimson

Ozaks First

Boston.com

Montana Secretary of State






Kannabislainsäädäntö löystyy ympäri maailmaa

4 03 2010

Kannabislainsäädäntö on alkanut löystyä ympäri maailmaa pienin askelin.

Huumeiden salakuljetuksesta johtuvan väkivallan lisäännyttyä viime aikoina USA:n ja Meksikon välisen rajan tuntumassa monet huumesodan vastaiset kriitikot ovat peräänkuuluttaneet muutosta Yhdysvaltojen kannabispolitiikkaan.

Kannabiksen dekriminalisointi Yhdysvalloissa on ollut asteittainen prosessi. Viimeisimpänä lakeja on muutettu New Jerseyssä, josta tuli tammikuussa 14. lääkekannabiksen laillistanut osavaltio.

Alla näkyvään karttaan on merkitty lääkekannabiksen sallivat osavaltiot sinisellä. Niitä on 15 kappaletta, koska mukaan on laskettu myös Maryland, osavaltio, jossa laki ei varsinaisesti salli kannabiksen käyttöä, ainoastaan rangaistuksia on lievennetty.

lääkekannabiksen laillistaneet osavaltiot

New Jerseyn lakimuutoksen jälkeen Emily S. Rueb kirjoitti New York Timesin blogissaan lääkekannabiksen potentiaalista New Yorkissa:

”Vaikka 14 osavaltiota on nyt laillistanut lääkekannabiksen, New York, jossa lait hallussapidosta ovat suhteellisen liberaalit ja itseasiassa lääkekannabiksen salliva lakikin hyväksyttiin täytäntöönpanoa lukuunottamatta jo vuonna 1980, pysyy edelleen niiden osavaltioiden joukossa, jotka kieltävät oireidensa helpottamisen kannabiksella. Tänä vuonna lääkekannabiksen puolestapuhujat Albanyssa ja muualla ovat kuitenkin yrittäneet käyttää vallassa olevaa trendiä hyväkseen.”

Lokakuussa 2009 tehdyssä gallupissa 54 prosenttia amerikkalaisista vastusti kannabiksen laillistamista. Ennätykselliset 44 prosenttia puolestaan vastasi olevansa laillistamisen kannalla.

Atlantin valtameren toisella puolen maat kuten Hollanti ovat kuuluisia kannabiksen käytöstä ja myynnistä, kun taas toiset maat ovat laillistaneet kannabista vaihtelevasti. Tsekki laillisti enintään viiden kasvin viljelyn henkilökohtaiseen käyttöön 1.1.2010. Alla on kartta, jossa näkyy tilanne kannabiksen käytön rajoituksista Euroopassa:

kannabislainsäädäntö euroopassa

Eurooppalaisten asenteet kannabikden dekriminalisointia kohtaan eivät ole niin yksinkertaisia, kuin mitä voisi luulla. Esimerkiksi matkakirjailija Rick Steves ruotii blogissaan hollantilaisten näkökulmaa päihdepolitiikkaan:

”Eivät hollantilaiset välttämättä liputa kannabiksen puolesta. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kokeillutkaan sitä, tai käynyt coffee shopissa. Heidän mielestään valtiolla ei vain ole mahdollisuutta järkevästi estää ihmisiä käyttämästä sitä. Tyydyttääkseen sitä väestönosaa, jota kannabiksen käyttö ei miellytä, coffee shop-järjestelmään liittyy oleellisena osana hienovaraisuus. On epäsoveliasta polttaa kannabista kaupungilla. Hollantilaisten, jotka eivät pidä pilvestä, ei tarvitse sitä kohdata tai haistella. Myös kaupungit voivat päättää itsenäisesti, sallivatko ne coffee shopit. Lupien kontrolloinnilla pystytään myös estämään coffee shopien keskittyminen tietyille alueille tai oppilaitosten lähelle.”

Myös Latinalaisessa Amerikassa päihdelainsäädäntö on viime aikoina löystynyt. Vuosikymmenten nollatoleranssin jälkeen Meksiko salli hiljattain viiden kannabisgramman hallussapidon omaan käyttöön.

Global Voicesin bloggari Issa Villareal kirjoittaa kansan reaktiosta dekriminalisointiin:

”Suhtautuminen on ristiriitaista, mutta kaksi teemaa nousee keskustelussa toistuvasti esiin: Väkivalta ja murhat useissa kaupungeissa liittyivät huumeiden salakuljetukseen ja siten myös nopealla aikataululla hyväksyttyyn lakiuudistukseen. Kritiikkiä on annettu siitä, että uutinen lakimuutoksesta levisi suurilta osin itsenäisissä medioissa ja ”suusta suuhun” sen sijaan, että siitä olisi voinut lukea sanomalehdistä. Myös laillistamisen ja dekriminalisoinnin erosta on keskusteltu, jälkimmäisen asettaessa rajoitukset käytölle.”

Juliana Rincón Parra, myös Global Voicesista, kertoo laillistamista ajavista kansalaisryhmistä ympäri maailmaa:

”Monet ihmisryhmät puhuvat huumeiden laillistamisen puolesta, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaisi? Unkarista Kolumbiaan, nuorisosta opettajiin ja poliiseista papistoon yksilöt ja ryhmät tuovat tätä potentiaalisesti arveluttavaa aihetta koskevia argumenttejaan kansalaismedioihin.”

Linkki alkuperäiseen uutiseen:

http://worldfocus.org/blog/2010/02/19/marijuana-laws-loosen-gradually-around-the-globe/9724/





Ruohokontrolli

15 09 2009

Yhdysvaltain liittovaltio on huono diileri.

Yhdysvalloissa kannabistutkimusta dominoi yksittäinen ja todella voimakas monopoli: liittovaltion hallitus. Lääkekannabista puoltavan Americans for Safe Access (ASA) -järjestön huhtikuinen raportti selitti, miksi tämä on haitaksi sekä tieteelle että sairaille amerikkalaisille.

Tällä hetkellä vain National Institute on Drug Abuse (NIDA) voi toimittaa tutkijoille laillisesti kannabista. NIDA, joka suojelee portinvartijan asemaansa mustasukkaisesti, on asennoitunut niin, että kannabis on ainoastaan haitallista, ei koskaan hyödyllistä. Vaikka tutkijat saisivat Food and Drug Administration:ilta (FDA) hyväksynnän tutkimuksilleen, NIDA usein kieltäytyy myymästä heille kannabista, jota he tarvitsevat tutkimuksiinsa. Toisin sanoen he kumoavat FDA:n päätöksen.

cannabis_06092001_lead

FDA joutuu noudattamaan lakisääteistä käsittelyaikaa hakemuksille, mutta NIDA voi viivyttää prosessia loputtomiin. Tämä tekee ”taloudellisesti mahdottomaksi sponsorille sijoittaa miljoonia dollareita, joita tarvitaan tutkimusten läpivientiin”, ASA:n raportti toteaa.

Kun NIDA vartioi Yhdysvaltojen ainoaa liittovaltion toimesta kiellettyä heinää, on yksityisesti rahoitettujen lääkekannabistutkimusten määrä Yhdysvalloissa juuri nyt tasan nolla. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on käynnissä 14 kannabista tutkivaa virallista tutkimusta. Näistä 13 on NIDA:n projekteja, joissa perehdytään huumeiden väärinkäyttöön.

Vuonna 2007 Drug Enforcement Administration:in (DEA) hallinnollinen tuomari suositteli monopolin lopettamista, ja ehdotti, että DEA voisi myöntää lupia yksityisille tuottajille kannabiksen tutkimukseen. Vaikka jo 45 kongressin jäsentä on ilmoittanut tuestaan DEA:lle tämän idean tiimoilta, mikään ei ole muuttunut.

NIDA perustelee monopoliaan sillä, että kannabiksen ei-tieteellinen viihdekäyttö olisi paljon todennäköisempää, jos tieteelliseen käyttöön tarjottaisiin kannabista useammasta lähteestä.

Lähde:

http://www.reason.com/news/show/134494.html





Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta

8 09 2009

Brittiläinen The Observer -lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi dekriminalisoimiseksi.

Tämän vuoden alussa hän sekä joukko Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi samansisältöisen vetoomuksen YK:n huumekokoukselle (Latin American Commission on Drugs and Democracy). Bolivia, Meksiko, Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.

USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten 1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.

Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.

e-amerikka

Latinalaisessa Amerikassa sodan ”ei-aiotut” seuraukset ovat olleet tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja demokratioita.

Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden, myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia. Siellä kehitetään myös mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä huumeita.

Jatkamalla huumesotaa periaatteella ”yhä lisää samaa vanhaa” on naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen maailman huumeongelman käsittelemiseksi.

Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee tuhansia ihmisiä vuodessa.

Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuanasavukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa määrästä.

”Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion sekaantumista”, perusteli oikeus päätöstään.

”Yksityinen käytös tulee sallia, jos siitä ei aiheudu todellista vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten oikeuksia.”

Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.

Lähteet:

http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america