Laittoman kannabiksen vahingollisuus: THC vs. CBD

Kannabiksen vaikutus mielenterveyteen on herättänyt paljon mielenkiintoa vuosien varrella. Jo 1800-luvulla huomattiin, että kannabis saattaa aiheuttaa hetkellisen psykoosin, jonka oireet muistuttavat skitsofreniaa. Tästä huolimatta viime vuosikymmeneen saakka useimmat psykiatrit ovat pitäneet kannabista oleellisesti vähähaittaisena.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuoreen tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan psykoosille alttiissa vähemmistössä kannabiksen käyttö saattaa viedä aivoja kohti pidempiaikaista psykoosia, joka vaatii terveydenhuollollisia toimenpiteitä. Psykoosille alttiit nuoret, jotka käyttävät kannabista, lisäävät sillä riskiä kehittää krooninen mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia. Ja mitä enemmän kannabista he käyttävät, sitä korkeampi on riski.

Lisäksi, ihmiset joilla on skitsofrenia ja historiaa kannabiksen käytön osalta, kohtaavat taudin ensioireet jopa viisi vuotta aiemmin kuin he, jotka eivät käytä kyseistä päihdettä. Psykoottiset potilaat, jotka eivät lopeta käyttämistä kokevat enemmän oireita, takaiskuja paranemisprosessissa ja joutuvat sairaalaan useammin.

Nämä löydöt koskien yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä ovat laajalti raportoituja median toimesta. Uutisointiin on usein liitetty varoituksia, että katukannabiksen voimakkuus on noussut vuosien varrella ja siten se aiheuttaisi suurta terveysriskiä psykoosialttiille vähemmistölle.

Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista päättelyä, nimittäin käytetyn kannabiksen tyyppi on tärkeä tekijä. Katukannabis on todella muuttunut vuosien varrella. Niin sanottu ”skunk” sisältää tavanomaista suurempia määriä ensisijaista psykoaktiivista ainesosaa, molekyyliä nimeltä delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Vähemmän tiedetään toisesta ainesosasta, kannabidiolista (CBD), joka on eliminoitu skunkista valikoivalla lajinjalostuksella THC-pitoisuuden lisäämiseksi.

CBD:n poistaminen saattaa olla avainasemassa psykoosin kehittymisen suhteen. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että puhdas ja synteettinen THC aiheuttaa tilapäistä psykoosia 40-50 prosentissa terveistä ihmisistä. Täysin toisessa laidassa THC:iin nähden on CBD, jolla vaikuttaisi olevan antipsykoottinen vaikutus, ainakin eläimiin. Vähälukuiset ihmisilllä tehdyt tutkimukset tosin ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Yhdessä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Neuropsychopharmacology-julkaisussa (DOI: 10.1038/npp.2009.184), Sagnik Bhattacharya ja kollegat Lontoon Psykiatrian instituutissa käyttivät toiminnallista aivojen magneettikuvausta (fMRI) tutkiakseen THC:n ja CBD:n vaikutusta terveiden vapaaehtoisten aivotoimintaan. He huomasivat, että THC ja CBD käyttäytyivät toisiaan vastaan; niissä aivolohkoissa, joissa THC lisäsi hermostollista toimintaa, CBD vähensi sitä – ja päinvastoin.

Tarkemmissa tutkimuksissa Beckley-säätiön kanssa tiedemiesryhmä vertaili synteettisen THC:n ja CBD:n yhdistelmän (perinteinen kannabis) vaikutuksia pelkkään THC:iin (”skunk”) nähden. Tarkoituksena oli selvittää, josko CBD tarjoaisi suojausta THC:n psykoottisia vaikutuksia vastaan.

Terveille koehenkilöille annettiin molekyylit suonensisäisesti kahdessa erässä. He saivat saman määrän THC:tä molemmilla kerroilla, ainoa ero oli siinä, annettiinko heille CBD:tä vai ei. Puoli tuntia injektion jälkeen konsultoiva psykiatri haastatteli koehenkilöitä ja luokitteli heidän tuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan, koehenkilöt luokiteltiin huomattavasti vähemmän psykoottisiksi heidän saatuaan THC-CBD -yhdistelmää, verrattuna pelkkään THC:iin. Tämä viittaisi siihen, että CBD:n läsnäolo kannabiksessa hillitsee THC:n taipumusta laukaista tilapäisiä psykooseita.

Toisessa tutkimuksessa, jonka Psykiatrian instituutti teki Marta DiFortin ja hänen kollegoiden toimesta, päästiin samankaltaisiin johtopäätöksiin kroonisen psykoosin osalta. He vertailivat 280:n äskettäin diagnosoidun psykoosipotilaan kannabistottumuksia 174:n terveen koehenkilön suhteen, jotka olivat samanikäisiä, samaa sukupuolta ja koulutuksellista sekä sosioekonomista taustaa. Molemmat ryhmät olivat yhtä todennäköisesti kokeilleet kannabista, mutta huomattavaa oli se, että psykoosipotilaista seitsenkertainen määrä oli käyttänyt ”skunkia”. Kuten oikeassa elämässä, myös laboratoriossa, THC ilman CBD:a saattaa olla vaarallista mielenterveydelle (British Journal of Psychiatry, vol 195, p 488).

Tällä tutkimuksella antaa tärkeitä vihjeitä sekä katu- että lääkekannabiksen osalta. Jälkimmäisen suhteen kysymys on siitä, voisiko CBD olla hyödyllinen antipsykoottinen lääke jo itsessään.

Tämän löytämiseksi Beckley-säätiö on järjestämässä tutkimusprojektia yhteistyössä University College Londonin sekä Kalifornian johtavan lääkekannabisapteekin kanssa, joka palvelee yli 30 000:a potilasta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan eri kannabislajikkeiden THC- ja CBD-pitoisuuksia. Potilailta kysytään, mitä lajikkeita he pitävät tehokkaimpina ja kuinka ne vertautuvat tavanomaisiin lääkkeisiin. Lisäksi heiltä pyydetään lajikkeiden muiden vaikutusten luokittelua, mukaanlukien sekä hyödylliset että negatiiviset vaikutukset.

Katukannabiksen osalta Beckley-säätiö toivoo, että tämä tutkimus voisi auttaa tekemään siitä turvallisempaa. ”Skunk”, jonka tyypillinen THC-pitoisuus on 15-19 prosenttia ja CBD-pitoisuus olematon, on alkanut hallita katukauppaa. Ironisesti, useimmat pitävät ”skunkin” markkinaylivoimaa seurauksena kieltolaista, sillä laittomassa huumekaupassa usein pyritään kohti voimakkaampia aineita.

Beckley-säätiö näkee tämän uutena lisäargumenttina viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupanteon kontrolloimiseksi. Ainoastaan säännöstelty kannabiskauppa voi ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin käyvät tiedot ja kehittää lajikkeita, jotka ovat käyttäjille vähemmän vaarallisia.

Todistusaineisto tukee ajatusta, että luonto tietää parhaiten, ja että CBD:n ottaminen takaisin kannabiksen ainesosiin olisi hyödyllistä. Kaksi molekyyliä on aina yhtä parempi.

Artikkelin toinen kirjoittaja Amanda Feilding on tietoisuuden ja sen muuttamisen tutkimusta edistävän Beckley-säätiön johtaja. Paul Morrison työskentelee Lontoon Psykiatrisessa instituutissa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20527446.100-its-lack-of-balance-that-makes-skunk-cannabis-do-harm.html

MRSA-sairaalabakteeri ja kannabis

Yhdysvalloissa kohuttiin syksyllä lähes kaikissa suuremmissa medioissa siitä, että vaarallinen MRSA-sairaalabakteeri, joka on erittäin vastustuskykyinen antibiooteille ja lähes voittamaton heikkokuntoisissa potilaissa, on saattanut kohdata vahvempansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin kannabiksen kannabinoidit tuhoavat MRSA-bakteereja.

Suomalaiset mediat eivät ole paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta huomioineet tätä ollenkaan, ja näissäkin kannabiksen mahdollisuuksia vähätellään tai tyydytään odottamaan synteettisiä lääkkeitä. MRSA on vakava ongelma myös Suomessa, jossa sen esiintyvyys on noussut rajusti. Kaikkiaan tunnettuja MRSA-tapauksia Suomessa oli esimerkiksi vuonna 1995 89 tapausta, 1998 189 tapausta, 2001 340 tapausta ja 2003 jo peräti 859 tapausta.

Vuosittain Suomessa on Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamia haavatulehduksia kymmeniätuhansia ja vakavia verenmyrkytyksiä noin 900, joista noin yksi prosentti (tuhansia haavatulehduksia ja noin 10 verenmyrkytystä) on toistaiseksi ollut MRSA-kantojen aiheuttamia. Kun infektio kehittyy verenmyrkytykseksi, siihen liittyy keskimäärin noin 15–20 prosentin kuolleisuus, mutta MRSA-bakteerin aiheuttamissa verenmyrkytyksissä kuolleisuus on noin kaksinkertainen.

On hälyyttävää, että valtamedia ei reagoi, vaikka kyseessä on ihmisten terveys ja jopa henki infektion ollessa voimakas ja potilaan heikko. Scientific Americanin mukaan MRSA-infektioiden uskotaan olleen syypäitä useampaan kuolemaan kuin AIDS:in. Ilmeisesti nyt löydetty hoito oli suomalaisen median mielestä vääränlainen ja voidaan olettaa, että esimerkiksi synteettinen laboratoriotuote, jota ei voida liittää luonnontuotteisiin, olisi saanut laajaa huomiota ja suitsutusta.

Tutkijat Italiassa ja Britanniassa testasivat viittä kannabiksen tunnetuinta kemikaalia eli kannabinoidia MRSA-bakteeriin (eli metisilliinille resistentti (vastustuskykyinen) Staphylococcus aureus) eri muotoihin.  Kaikki viisi osoittivat bakteereita tappavan vaikutuksen MRSA:n eri muotoihin laboratoriotesteissä. Myös jotkin synteettiset kannabinoidit osoittivat kykyä tappaa pöpöjä. Tutkijat huomauttavat, että kannabinoidit tappavat bakteereja eri tavalla kuin perinteiset antibiootit, tarkoittaen, että he voisivat tämän avulla ohittaa bakteerien nyt kehittyneen vastustuskyvyn.

Neljä viidestä testatusta kannabinoideista on sellaisia, että ne eivät vaikuta mielialaan, joten niitä voitaisiin käyttää ilman pilven kaltaista vaikutusta. Tiettävästi THC oli ainut psykoaktiivinen komponentti. Esimerkiksi toinen yleisimmistä kannabinoideista eli CBD taas on antipsykootti, joka estää tai vähentää psykoottisia oireita.

MRSA, kuten muutkin stafylokokki-infektiot, voivat levitä tavallisen fyysisen kosketuksen tai saastuneiden esineiden kautta. Yleisin tapa sen leviämiseen ovat kädet. Infektioita voidaan vähentää huolehtimalla perushygieniasta ja säännöllisillä puhdistuksilla. Onkin havaittu, että niillä osastoilla joissa on eniten potilaita ja sitä kautta huonoin hygienia, myös MRSA leviää tehokkaimmin.

MRSA on yleistynyt selvästi viime vuosina myös terveillä ihmisillä. Usein leviäminen tapahtuu läheisten fyysisten kontaktien kautta, esimerkiksi urheilujoukkueen sisällä. Oireisiin kuuluu iho-oireita kuten paiseita. MRSA voi olla erittäin vaarallinen, erityisesti ihmisille jotka ovat heikkoja tai sairaita.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of Natural Products -lehdessä, tutkijat vaativat lisätutkimuksia kannabiksen antibakteeristen ominaisuuksien tutkimukseksi.  ”Nykyisellään on huomattavia haasteita kliinisesti relevanttien bakteerien, jotka osoittavat vastustuskykyä monille lääkkeille, aiheuttamien infektioiden hoidossa”, tutkijat kirjoittavat. Uusia antibakteereja tarvitaan pian, mutta vain yksi uusi luokka niitä on esitelty viimeisen 30 vuoden aikana. ”Kasvit ovat edelleen lähes tutkimaton lähde pieneliöitä (bakteereja) tappaville tai niiden lisääntymistä estäville ainesosille”, tutkijat totesivat yhteenvedossaan.

Jo vuosikymmeniä on kannabiksella tiedetty olevan antibakteerisia ominaisuuksia. 1950-luvulla kannabista testattiin iho- ja muihin infektioihin onnistuneesti, mutta vaikutusmekanismi ei ollut tiedossa ja kannabis oli jo tuolloin julistettu pannaan.

Yksittäiset tutkimukset ovat kuitenkin aina yksittäisiä ja niistä ei voida vetää mitään johtopäätöksiä ilman lisätukea. Tässä tapauksessa tutkimuksia oli jo kaksi ja molemmat saivat yhtäläisiä tuloksia. Jotta epäselvyyttä ei jäisi, julkaistiin eri tekijöiden toimesta pian myös kolmas tutkimus samasta aiheesta. Siinä havaittiin useiden kannabiskasvin uusien ei-kannabinoidiainesosien omaavan antibakteerisia ominaisuuksia.

Missisippin yliopiston tutkijat ilmoittivat löytäneensä yksitoista uutta ei-kannabinoidiainesosaa kannabiksesta. Useilla näistä on ”antibakteerisia”, ”anti-malaarisia” ja ”anti-leishmaniaasiasia” (leishmania on yleinen loiseläin, joka voi aiheuttaa arpisia haavaumia iholle) ominaisuuksia.

Tutkijat raportoivat myös useiden ainesosien omaavan tulehduksenvastaisia ominaisuuksia ja toimivan kuten potentiaaliset antioksidantit (antioksidantit pyrkivät tasapainottamaan elimistön haitallisia reaktioita, tulehduksia ja ne ehkäisevät/hidastavat mm. Alzheimerin tautia).

Yhdysvaltain hallitus, terveyden ja ihmispalveluiden osasto (Department of Health and Human Services), itse asiassa pitää hallussaan patenttia useiden kannabinoidien käyttöön antioksidanttina ja neuroprotektanttina. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallitus kuitenkin on pitänyt kannabiksen luokan I huumeena ilman mitää lääkinnällistä käyttöä ja estänyt sen tutkimuksen mm. kieltämällä Massaschusettsin yliopistoa kasvattamasta lajikkeita tutkimuskäyttöön.

Patenttiin voit tutustua täällä: http://www.patentstorm.us/patents/6630507.html

Toisin sanoen, kun me puhumme kannabiskasvin parantavista ominaisuuksista, me puhumme itse asiassa koko kannabiskasvista. Emme puhu partikkeleiden eristämisestä tai niiden synteettistä versioista. Emme varsinkaan ehdota, että potilaita pitäisi pakottaa käyttämään oraalisesti synteettistä versiota vain yhdestä yksittäisestä ainesosasta, kuten esimerkiksi Marinolin tapauksessa.

Terapeuttinen kannabis tarkoittaa juuri sitä – sen terapeuttiset, parantavat ja sairauksia lieventävät kyvyt koskevat koko kasvia. Meidän ei pitäisi suositella, tai hyväksyä, mitään vähempää.

Lähteet:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18681481
http://blog.norml.org/2008/09/04/web-md-chemicals-in-marijuana-may-fight-mrsa/
http://www.nytimes.com/2008/09/09/science/09obdrug.html?_r=1
http://www.sciam.com/blog/60-second-science/post.cfm?id=whoa-the-stuff-in-pot-kills-germs-2008-08-27
http://blog.norml.org/2008/09/09/yet-another-study-reports-that-pot-may-halt-mrsa/

http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=8990233
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article139965.ece

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1996,2586