Laittoman kannabiksen vahingollisuus: THC vs. CBD

Kannabiksen vaikutus mielenterveyteen on herättänyt paljon mielenkiintoa vuosien varrella. Jo 1800-luvulla huomattiin, että kannabis saattaa aiheuttaa hetkellisen psykoosin, jonka oireet muistuttavat skitsofreniaa. Tästä huolimatta viime vuosikymmeneen saakka useimmat psykiatrit ovat pitäneet kannabista oleellisesti vähähaittaisena.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuoreen tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan psykoosille alttiissa vähemmistössä kannabiksen käyttö saattaa viedä aivoja kohti pidempiaikaista psykoosia, joka vaatii terveydenhuollollisia toimenpiteitä. Psykoosille alttiit nuoret, jotka käyttävät kannabista, lisäävät sillä riskiä kehittää krooninen mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia. Ja mitä enemmän kannabista he käyttävät, sitä korkeampi on riski.

Lisäksi, ihmiset joilla on skitsofrenia ja historiaa kannabiksen käytön osalta, kohtaavat taudin ensioireet jopa viisi vuotta aiemmin kuin he, jotka eivät käytä kyseistä päihdettä. Psykoottiset potilaat, jotka eivät lopeta käyttämistä kokevat enemmän oireita, takaiskuja paranemisprosessissa ja joutuvat sairaalaan useammin.

Nämä löydöt koskien yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä ovat laajalti raportoituja median toimesta. Uutisointiin on usein liitetty varoituksia, että katukannabiksen voimakkuus on noussut vuosien varrella ja siten se aiheuttaisi suurta terveysriskiä psykoosialttiille vähemmistölle.

Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista päättelyä, nimittäin käytetyn kannabiksen tyyppi on tärkeä tekijä. Katukannabis on todella muuttunut vuosien varrella. Niin sanottu ”skunk” sisältää tavanomaista suurempia määriä ensisijaista psykoaktiivista ainesosaa, molekyyliä nimeltä delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Vähemmän tiedetään toisesta ainesosasta, kannabidiolista (CBD), joka on eliminoitu skunkista valikoivalla lajinjalostuksella THC-pitoisuuden lisäämiseksi.

CBD:n poistaminen saattaa olla avainasemassa psykoosin kehittymisen suhteen. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että puhdas ja synteettinen THC aiheuttaa tilapäistä psykoosia 40-50 prosentissa terveistä ihmisistä. Täysin toisessa laidassa THC:iin nähden on CBD, jolla vaikuttaisi olevan antipsykoottinen vaikutus, ainakin eläimiin. Vähälukuiset ihmisilllä tehdyt tutkimukset tosin ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Yhdessä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Neuropsychopharmacology-julkaisussa (DOI: 10.1038/npp.2009.184), Sagnik Bhattacharya ja kollegat Lontoon Psykiatrian instituutissa käyttivät toiminnallista aivojen magneettikuvausta (fMRI) tutkiakseen THC:n ja CBD:n vaikutusta terveiden vapaaehtoisten aivotoimintaan. He huomasivat, että THC ja CBD käyttäytyivät toisiaan vastaan; niissä aivolohkoissa, joissa THC lisäsi hermostollista toimintaa, CBD vähensi sitä – ja päinvastoin.

Tarkemmissa tutkimuksissa Beckley-säätiön kanssa tiedemiesryhmä vertaili synteettisen THC:n ja CBD:n yhdistelmän (perinteinen kannabis) vaikutuksia pelkkään THC:iin (”skunk”) nähden. Tarkoituksena oli selvittää, josko CBD tarjoaisi suojausta THC:n psykoottisia vaikutuksia vastaan.

Terveille koehenkilöille annettiin molekyylit suonensisäisesti kahdessa erässä. He saivat saman määrän THC:tä molemmilla kerroilla, ainoa ero oli siinä, annettiinko heille CBD:tä vai ei. Puoli tuntia injektion jälkeen konsultoiva psykiatri haastatteli koehenkilöitä ja luokitteli heidän tuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan, koehenkilöt luokiteltiin huomattavasti vähemmän psykoottisiksi heidän saatuaan THC-CBD -yhdistelmää, verrattuna pelkkään THC:iin. Tämä viittaisi siihen, että CBD:n läsnäolo kannabiksessa hillitsee THC:n taipumusta laukaista tilapäisiä psykooseita.

Toisessa tutkimuksessa, jonka Psykiatrian instituutti teki Marta DiFortin ja hänen kollegoiden toimesta, päästiin samankaltaisiin johtopäätöksiin kroonisen psykoosin osalta. He vertailivat 280:n äskettäin diagnosoidun psykoosipotilaan kannabistottumuksia 174:n terveen koehenkilön suhteen, jotka olivat samanikäisiä, samaa sukupuolta ja koulutuksellista sekä sosioekonomista taustaa. Molemmat ryhmät olivat yhtä todennäköisesti kokeilleet kannabista, mutta huomattavaa oli se, että psykoosipotilaista seitsenkertainen määrä oli käyttänyt ”skunkia”. Kuten oikeassa elämässä, myös laboratoriossa, THC ilman CBD:a saattaa olla vaarallista mielenterveydelle (British Journal of Psychiatry, vol 195, p 488).

Tällä tutkimuksella antaa tärkeitä vihjeitä sekä katu- että lääkekannabiksen osalta. Jälkimmäisen suhteen kysymys on siitä, voisiko CBD olla hyödyllinen antipsykoottinen lääke jo itsessään.

Tämän löytämiseksi Beckley-säätiö on järjestämässä tutkimusprojektia yhteistyössä University College Londonin sekä Kalifornian johtavan lääkekannabisapteekin kanssa, joka palvelee yli 30 000:a potilasta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan eri kannabislajikkeiden THC- ja CBD-pitoisuuksia. Potilailta kysytään, mitä lajikkeita he pitävät tehokkaimpina ja kuinka ne vertautuvat tavanomaisiin lääkkeisiin. Lisäksi heiltä pyydetään lajikkeiden muiden vaikutusten luokittelua, mukaanlukien sekä hyödylliset että negatiiviset vaikutukset.

Katukannabiksen osalta Beckley-säätiö toivoo, että tämä tutkimus voisi auttaa tekemään siitä turvallisempaa. ”Skunk”, jonka tyypillinen THC-pitoisuus on 15-19 prosenttia ja CBD-pitoisuus olematon, on alkanut hallita katukauppaa. Ironisesti, useimmat pitävät ”skunkin” markkinaylivoimaa seurauksena kieltolaista, sillä laittomassa huumekaupassa usein pyritään kohti voimakkaampia aineita.

Beckley-säätiö näkee tämän uutena lisäargumenttina viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupanteon kontrolloimiseksi. Ainoastaan säännöstelty kannabiskauppa voi ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin käyvät tiedot ja kehittää lajikkeita, jotka ovat käyttäjille vähemmän vaarallisia.

Todistusaineisto tukee ajatusta, että luonto tietää parhaiten, ja että CBD:n ottaminen takaisin kannabiksen ainesosiin olisi hyödyllistä. Kaksi molekyyliä on aina yhtä parempi.

Artikkelin toinen kirjoittaja Amanda Feilding on tietoisuuden ja sen muuttamisen tutkimusta edistävän Beckley-säätiön johtaja. Paul Morrison työskentelee Lontoon Psykiatrisessa instituutissa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20527446.100-its-lack-of-balance-that-makes-skunk-cannabis-do-harm.html

Kannabiksen ainesosat voivat auttaa kroonisissa tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Kannabiksen sisältämät ainesosat voivat helpottaa tulehduksellisten suolistosairauksien oireita. Nämä kaksi ainesosaa, tetrahydrokannabinoli THC ja kannabidioli CBD vaikuttavat kehon suoliston toimintaa sääteleviin järjestelmiin.

Kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluu haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti, jotka yhdessä vaikuttavat yli miljoonan amerikkalaisen (ja kymmenien tuhansien suomalaisten – toim.huom.) elämään. Nämä kaksi sairautta eivät ole sama asia, vaikka molempiin liittyy suoliston kroonista tulehdusta, vatsakipuja, veriulostetta ja kuumetta. Eräs suuri ero on, että haavainen paksusuolen tulehdus on mahdollista parantaa leikkauksella, toisin kuin Crohnin tauti.

Tulehduksellinen suolistosairaus kehittyy yleensä 10 ja 30 vuoden ikävuoden välillä, vaikkakin toinen, pienempi sairastumishuippu on nähtävissä 50 ja 60 ikävuoden välillä. Tautien syy on tuntematon, mutta asiantuntijat ovat sitä mieltä että sekä perinnöllisillä että ympäristötekijöillä on osuutensa sairauden puhkeamiseen. Tarkemmin sanottuna, on ehdotettu että perinnöllisen alttiuden laukaisee stressin, ruokavalion tai bakteerien kaltainen tekijä, joka johtaa immuunivasteen toimintahäiriöön ja tulehdukseen.

Tulehduksellisen suolistosairauden hoito koostuu oireiden helpottamisesta. Brittiläisen farmakologian seuran talvitapaamisessa esitellyssä uudessa tutkimuksessa tutkijat huomioivat, että ihmiskeho tuottaa omia kannabinoidimolekyylejään, joita kutsutaan endokannabinoideiksi. Nämä molekyylit lisäävät sisäelinten suojaavan kerroksen läpäisevyyttä tulehdustilojen aikana, mikä mahdollistaa bakteerien virtauksen suolistoon. Tämä viittaa siihen, että näiden molekyylien liikatuotanto on vahingollista suolistolle.

Tutkijat huomasivat kuitenkin myös, että he pystyivät kääntämään tämän prosessin kun he toivat mukaan kannabiksesta johdettuja kannabinoideja. Nämä kasveista erotellut ainesosat ”tuntuivat mahdollistavan epiteelisolujen muodostavan tiukempia sidoksia toistensa kanssa ja saattavan ennalleen solukalvojen sulun”, huomautti Tri Karen Wright, tutkimuksen johtaja ja Lancasterin yliopiston biolääketieteen lehtori.

Tähän asti kannabiksen ainesosien tutkimus tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon on ollut rajattua soluviljemätutkimuksiin, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia ja tohtori Wright huomautti että ”vaikka THC:llä onkin psykoaktiivisia vaikutuksia”, kannabidiolilla niitä ei ole, ja se on osoittautunut tutkitusti tehokkaaksi solukalvojen eheyden ennalleensaattamisessa heidän tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyvissä tutkimuksissaan.

Lähde:

http://www.emaxhealth.com/1275/39/34876/marijuana-compounds-may-help-inflammatory-bowel-disease.html

Kannabiksen THC-geeni löydetty

Tutkijat ovat löytäneet kannabiksesta geenin, joka tuottaa THC:a. Tämä voi avata aivan uuden tien jalostukselle.

On joitain tieteellisiä harppauksia, jotka kiinnostavat sekä ministereitä että Jukka Poikaa. Minnesotan yliopiston tutkijat ovat nyt tehneet tällaisen harppauksen tunnistamalla kannabiksesta geenit, jotka mahdollistavat kasvin THC:n tuotannon.

Näiden geenien löytäminen avaa uuden polun kehittää täysin THC:sta vapaita hamppulajikkeita teolliseen käyttöön, tai kehittää kasveja huomattavasti korkeammilla THC-pitoisuuksilla. THC on kannabiksen tärkein psykoaktiivinen ainesosa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Botany -julkaisussa. Tutkijat huomauttavat, että he ottivat kohteekseen nimenomaan kasvin kukinnon THC-rikkaiden ”karvojen” kehittämisestä vastuussa olevat geenit. Näitä karvoja kutsutaan trikoomeiksi.

Heikentämällä tai rohkaisemalla näiden karvojen kasvua tutkijat saattoivat saada tarkan kontrollin sadon THC-pitoisuuksiin.

Tällä kehityksellä on todella tärkeitä vaikutuksia sekä lääkekannabikseen että teollisuushamppuun.

Teollisuushampun kannalta odotuksia on paljon. Autonvalmistajat kuten BMW ja Mercedes-Benz käyttävät hamppua tuotteissaan, hamppuvaatteet ovat suuressa suosiossa ja erilaisia käyttötarkoituksia on kotien rakentamisesta kosmetiikkaan. Osavaltiot kuten Pohjois-Dakota ovat etsineet mahdollisuutta muuttaa liittovaltion ja oman osavaltionsa lakia, jotta hampun kasvatus olisi laillista esimerkiksi öljyn ja köysien tuotantoon.

Nykyisellään Yhdysvalloissa on laitonta kasvattaa edes teollisuushamppua, ja sen hampputeollisuus onkin kokonaan tuontihampun varassa. Tätä mm. Kanada on käyttänyt tehokkaasti hyväkseen. Mahdollisuus kehittää hamppu, jossa ei ole ollenkaan lain kieltämiä ainesosia, antaisi dakotalaisille mahdollisuuden kylvää satoaan ilman mitään muutoksia lakiin.

Toiselta näkökannalta ajateltuna, kannabiksesta löytyvän THC:n määrän tarkka kontrolli voisi suuresti lisätä lääkekannabisteollisuutta. Tällä hetkellä THC:n määrää annostellaan sattumanvaraisella jalostuksella ja valinnalla, joka vaatii aikaa, useita kokeiluja eli sukupolvia ja paljon mittauksia. Verrattuna moniin muihin lääkkeisiin tämä voi tuntua työläältä.

On myös huomioitava, että THC ei ole ainut psykoaktiivinen komponentti kannabiksessa, joten tutkijoilla on vielä edessä paljon työtä, ennen kuin he voivat täydellisesti hallita satonsa voimakkuutta.

Esimerkiksi Suomeen lääkekannabista toimittavalla Bedrocanilla on tuote nimeltä Bediol, jossa ei-psykoaktiivisen CBD:n määrä ylittää THC:n määrän kumoten lajikkeen  psykoaktiiviset vaikutukset. Tällainen lääke ei päihdytä, mutta auttaa useisiin vaivoihin.

Kannabinoidien tarkka sääntely voikin olla vielä avain kannabislääketeollisuuden nousuun maailmanlaajuisesti. Sen avulla voidaan ehkä kehittää täsmälajikkeita eri sairauksiin.

Lähteet:

http://www.popsci.com/scitech/article/2009-09/scientists-find-thc-gene-hemp
http://jxb.oxfordjournals.org/cgi/reprint/60/13/3715
http://www.oxfordjournals.org/our_journals/exbotj/open_access.html