Lait tehottomia kannabiksen käytön hillitsemisessä

Kannabislait ovat epäonnistuneet käytön vähentämisessä ympäri maailman ja ovat johtaneet käytäntöihin jotka ovat tungettelevia, sosiaalista jakautuneisuutta aiheuttavia ja kalliita, sanoo kansainvälinen huumelakien asiantuntijaryhmä.

Äskettäin  julkaistussa kannabislakeja tutkivassa kirjassa asiantuntijat sanovat, että vaikka aine vahingoittaakin joitakin käyttäjiä, sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä, kokaiinin ja alkoholin ollessa tässä suhteessa potentiaalisesti vahingollisempia.

”Hallitusten kaikkialla maailmassa on aika uudelleenarvioida kannabislakinsa”, sanoi Peter Reuter, Marylandin yliopiston hallintotieteen professori ja yksi kirjan viidestä kirjoittajasta.

Tieteelliset tutkimukset ovat ehdottaneet että kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa psykoosin kehittymisen riskin. Viime kuussa British Medical Journalissa julkaistu tutkimus esitti, että ”skunkkia” – voimakasta kannabiskukintoa – polttavat henkilöt ovat lähes seitsemän kertaa todennäköisemmin vaarassa kehittää psykoottisen sairauden, kuten skitsofrenian, kuin hasista, kannabishartsia, polttavat.

Reuterin mukaan viranomaisten tulisi myöntää että ”lisääntyvät tutkimustulokset osoittavat käytön kriminalisoinnin olevan hyvin lievä pelote” ja tiedostaa ”vastuullisten tarjontatapojen aikaansaamisen tärkeys laajojen laittomien markkinoiden luomisen sijaan”.

Hän kertoi kaduilla myytävän kannabiksen vahvuuden lisääntymisen monissa länsimaissa olevan eräs suurimmista huolenaiheistaan. ”Me todella tarvitsemme turvallisemman tavan ihmisille ostaa ainetta, sen sijaan että jätämme sen laittomien markkinoiden asiaksi, joka tuottaa koko ajan voimakkaampaa tuotetta”, hän sanoi. ”Se on eräs koko ajan tärkeämmäksi käyvä lisäsyy sille miksi meidän on ryhdyttävä toimiin säänneltyjen markkinoiden kehittämiseksi kannabikselle”.

Kirjan, nimeltään Cannabis Policy: Moving Beyond Stalemate (Kannabislait: eteenpäin pattitilanteesta), julkaisi britannialainen Oxford University Press yhdessä huumeiden säännöstelyä kriminalisoinnin sijaan suosittavan Beckley-säätiön kanssa.

”Kieltolakipolitiikka ei ainoastaan epäonnistu tavoitteidensa saavuttamisessa, se tuottaa samalla huomattavaa sosiaalista vahinkoa”, sanoi Amanda Feilding Beckley-säätiöstä.

Huolimatta sen käytön kieltävistä laeista, maailmassa on YK:n arvion mukaan 190 miljoonaa kannabiksen käyttäjää, mikä tarkoittaa noin neljää prosenttia kaikista täysi-ikäisistä.

Kirjan kirjoittajien mukaan lukuisat hallussapitopidätykset Britannian, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa eivät juurikaan ole toimineet pelotteena mutta ovat aiheuttaneet sosiaalista jakautuneisuutta ja tarkoituksetonta hallinnon rahojen käyttöä.

Kirjan esittely ja ensimmäinen luku kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa ukcatalogue.oup.com/product/academic/medicine/psychology/psychiatry/9780199581481.do?zoneCode=ACZC008

Lähde:

http://www.reuters.com/article/idCATRE60P01420100126?pageNumber=1&virtualBrandChannel=0

Entinen Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjä: on aika muuttaa pilvilakeja

Kolme vuotta sitten silloinen liittovaltion syyttäjä John McKay oli lähellä etulinjoja valtion huumeiden vastaisessa sodassa.

McKay johti läntisessä Washingtonissa liittovaltion syyttämistoimia kunnes hänet erotti sama hallinto, joka oli hänet nimittänytkin. McKayn toimisto lähetti kannabiksen salakuljettajia ja kasvattajia vankilaan kärsimään vuosikymmenien pituisia tuomioita. He syyttivät myös erästä tiettyä suurisuista kanadalaista kannabisaktivistia, joka oli myynyt kasvin siemeniä postimyynnillä.

Joten Edmonds auditorion yleisö oli ymmärrettävästi yllättynyt kun McKay julisti lavalla yhdessä matkailukirjailijan ja dekriminalisaation puoltajan Rick Stevesin kanssa, että ”tietenkin hän vastustaa typeriä lakeja”. ”Olen sitä mieltä, että ajatusmallin on pakko muuttua”, sanoi McKay, nykyinen Seattlen yliopiston professori. ”Oikeanlainen käytäntöjen muutos tarkoittaisi valtiomme huumelakien perinpohjaista läpikäymistä.”

McKay oli mukana Stevesin ja Amerikan kansalasoikeusliiton (ACLU) järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa etsittiin järkevää tapaa puhua Yhdysvaltojen huumelaeista. Mukana keskustelemassa oli Egil ”Bud” Krogh, entinen Nixonin hallinnon virkamies, joka niitti kyseenalaista mainetta Watergate-skandaalin yhteydessä ja Demokraattien kongressiedustaja Mary Helen Roberts, joka vitsaili kollegoiden nimittäneen häntä ”Luoteis-Washingtonin kannabiskuningattareksi” hänen pyrkimyksistään lääkekannabislakien uudistamiseen.

Vaikka keskustelijat eivät olleet yhtä mieltä kaikista kysymyksistä, kaikkien mielestä  tarvitaan huomattavaa muutosta kannabiksen säännöstelemisessä ja siitä jaetuissa rangaistuksissa. Jokainen heistä myös puhui vaaleilla valittujen virkamiesten peloista, tai rohkeuden puutteesta, aineeseen liittyvissä kysymyksissä. Steves ja ACLU aloittivat viime vuonna kampanjan osaksi vastauksena noihin pelkoihin. ”Kannabis: on keskustelun aika” -tietoiskun ympärille rakentuva hanke koettaa rohkaista kansalaisia puhumaan asiasta avoimesti.

”Tämä aihe on on monien mielestä pelottava”, Steves sanoi. ”Minulla on ystäviä jotka vastustavat sitä mitä teen, koska he ovat huolissaan lapsistaan. Asia, jota he eivät ymmärrä on se, että niin olemme mekin.”

Kaiken ikäisistä ja tyylisistä ihmisistä koostuvalle yleisölle puhuessaan Roberts sanoi, että nykyinen laki kohdistuu epäoikeudenmukaisella tavalla vähemmistöihin. Pohjimmiltaan laki hänen mukaansa ajaa lainvalvonnan viranomaiset jahtaamaan ihmisiä, jotka ovat helpointa saalista, vaikka heidän toimensa tulisivat tehokkaammin käytetyksi muualla.

Samaan aikaan Robertsin mukaan lainsäätäjät, jopa ne, joiden mielestä lait ovat epäoikeudenmukaisia kannabiksen kohdalla, pelkäävät leimaantuvansa pehmeiksi rikoksia vastaan. ”Yhteisönä ja yhteiskuntana me pelkäämme rikoksia”, Roberts sanoi. ”Ja jos sitä mitä teemme, nimitetään ’lepsuksi’ rikosten vastaisessa taistelussa, jopa ilman yksityiskohtaista keskustelua, lainsäätäjät reagoivat siihen kielteisesti.”

Roberts sanoi myös, että lainsäädäntöelinten on pakko muuttaa Washingtonin osavaltion lääkekannabislakia, koska se ei hänen mukaansa suojele potilaita asianmukaisella tavalla. McKayn mukaan sellaiset muutokset eivät tosin käsittele valtion kannabislakien laajempia ongelmia.

Vaikka Obaman hallinto on ottanut samanlaisen kannan lääkekannabikseen kuin mitä hän ajoi liittovaltion syyttäjänä, eli että liittovaltion toimijat eivät sekaantuisi osavaltioiden lääkekannabislainsäädäntöön, McKayn mukaan se, että liittovaltion virastot jättävät kongressin säätämät lait huomioimatta, ei riitä. ”Liittovaltion laki tekee minkä tahansa kannabismäärän hallussapidosta rikollista”, McKay sanoi. ”Eli vaikka jollakulla on suositus lääkäriltään, liittovaltion viranomainen saattaa pidättää hänet. Se on yksinkertaisesti huonoa käytäntöä.”

McKay syytti kongressia kyvyttömyydestä tehdä aloitetta asiassa. Ei ole liittovaltion syyttäjien tai viranomaisten paikka tehdä politiikkaa, hän sanoi, eikä valkoisen talon yksin pitäisi myöskään tehdä sitä. Loppujen lopuksi, McKay esitti, kannabista ei pidä niputtaa yhteen kokaiinin, metamfetamiinin ja heroiinin kanssa, osana huumeiden vastaista sotaa. Kannabislakien pitäisi hänen mukaansa olla ”paljon enemmän alkoholisäännösten tapaisia ja paljon vähemmän kokaiini- ja metamfetamiinilakien kaltaisia”.

Lähde:

http://www.seattlepi.com/local/412363_pot16.html?source=mypi

Näyttelijä Edward Norton pohdiskeli, polttaakko pilveä elokuvan kuvauksissa

Näyttäisikö pilvessä oleminen paljon paremmalta kuin pilvessä olemisen näytteleminen elokuvassa, mietiskeli Norton esittäessään ruohoa kasvattavaa roolihahmoa elokuvassa ”Leaves of grass”.

Norton esittää elokuvassa kaksoisveljeksiä: huippuprofessori Billiä ja Bradya, jota näyttelijä kuvaili ”vesiviljeleväksi puutarhanhoidon neroksi, joka on kehittänyt tavan kasvattaa Amerikan turboahdetuinta pilveä”.

Billin kyläillessä Bradyn luona Oklahomassa, ei kestä kauaa ennen kuin akateemikko iskee kyntensä velimiehen kätköön. Valmistautuessaan elokuvaan Norton mietti, pitäisikö hänen lähestyä kaksoisroolia todellisesta metodinäyttelemisen näkökulmasta.

”Pohdin, näyttäsikö pilvessä oleminen paremmalta kuin pilvisen näytteleminen”, hän kertoi äskettäin Toronton elokuvafestivaaleilla.

Hän tajusi kuitenkin ennen pitkää, että elokuvantekemisen vaatimukset tekivät ajatuksen polttelusta epärealistiseksi. ”Totuus on, että elokuvien tekeminen on niin – – erityisesti, kun esittää jotakin sellaista kuin kaksosia – – siinä on pakko pystyä keskittymään. En usko, että pystyisin toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla.”

Eräässä vaiheessa haastattelua Norton sanoi kuitenkin ovelasti virnistäen: ”Olemme nyt Kanadassa, ja vesiviljelty tavara täällä päin on tosi huolella tuotettua!”

Vaikka hän ei ollutkaan pilvessä kuvauksissa, Oscar-ehdokkaana ollut näyttelijä toi menneitä yrttikokemuksiaan hahmoihinsa. Erityisesti kohtaamisia lääketason tuotetta mukanaan tuoneiden kaverien kanssa. ”Muistan, että minulla oli sellainen tunne että minut nostettiin ylös korvistani”, hän muisteli. ”Elokuvassa on kohta, josta pidän hyvin paljon, kun professoriveli ottaa ensimmäiset henkoset veljensä turboluokan erityistuotteesta, hänen leukapielensä leviävät isommaksi kuin hänen päänsä. Nauran kun katson sitä. Minusta se on aika tarkka kuvaus.”

Yksi asia, joka ei saa Nortonia hymyilemään, on kannabiksen kieltolaki – hän on suuri laillistamisen puolestapuhuja, kutsuen sitä ”pelkästään järkeväksi”.

”Kulttuurissamme on tätä naurettavaa tekopyhyyttä, jotkut kontrolloidut aineet ovat laillisia, toisin kuin jotkut muut”, hän jatkoi. ”Taloudelliset argumentit, argumentit liittyen toimeenpanoon, turvallisuuteen ja hoitoon, ovat jotain, mihin meidän on päästävä, järkevämpään tilanteeseen.”

Lähde:

http://www.mtv.com/movies/news/articles/1622328/story.jhtml

Kannabiksen myynti matkalla kohti loppua?

Ensin tuli kansallinen kielto tupakoinnille (EU:n toimesta). Sen jälkeen kiellettiin taikasienet. Nyt pohditaan kannabiksen myynnin kieltämistä. Onko kuuluisa hollantilainen suvaitsevaisuus mietoja huumeita kohtaan matkalla kohti loppuaan? Jos on, onko Alankomaat lopulta taipunut naapureidensa vaatimuksiin?

”Ehkä nämä kaikki kuuluisat coffee shopit pitäisi sulkea”, sanoo parlamentin jäsen Cisca Joldersma.

Hän pohtii huumepolitiikkaa Kristillisdemokraateille, yhdelle hallituksessa olevista puolueista. Joldersma haluaisi lopettaa suvaitsevan politiikan. ”Erityisesti viime vuosina olemme nähneet paljon näihin coffee shoppeihin liittyviä ongelmia. Alankomaihin tulee paljon turisteja vain coffee shoppien takia. Niiden takaovilla on myös rikollista toimintaa ja se on organisoitua. Tämä ei enää ole se pehmeä maailma, missä aloitimme 30 vuotta sitten. Tämä on todella kova maailma.”

Tiukka ei ulkopuoliselle paineelle

Alankomaat ovat säilyttäneet suvaitsevan politiikkansa mietoja huumeita kohtaan kovastakin vastustuksesta huolimatta. Monet EU-maat ovat painostaneet Alankomaita kovasti. Paine saavutti huippunsa 90-luvulla, kun Eurooppa aukaisi kansainväliset rajansa. Jopa silloin Alankomaiden hallitus pysyi kovana.

Ympäri Alankomaita ihmiset voivat ostaa pieniä määriä kannabista tai hasista coffee shopeista. Kuitenkin samaan aikaan tuotanto ja myymälöihin toimitus pysyivät laittomana. Ajat ovat muuttuneet sanoo kristillisdemokraatti Cisca Joldersma.

Ghentin yliopiston kriminologian professori Tom Decorte yhtyy mielipiteeseen tiettyyn rajaan saakka. ”Markkinat ovat muuttuneet, koska Alankomaiden hallitus on kieltäytynyt säännöstelemästä coffee shoppien tuotantoa ja tämä on johtanut markkinoiden muutokseen. Kannabismarkkinoista on tullut rikollisia, ammattilaisia on enemmän kuin ennen ja se vaikuttaa kaikkien Alankomaiden coffee shoppien imagoon ulkomailla.”

Decorten mukaan ratkaisu järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei ole täydellinen kielto, kuten Kristillisdemokraatit hallituksessa vaativat. Hän sanoo, että Alankomaiden pitäisi mennä pidemmälle ja laillistaa kannabiksen tuotanto.

Päinvastainen kansainvälinen trendi?

Tällä hetkellä maailmalla on trendi kohti suvaitsevaisempia asenteita, sanoo YK:n huumausaineiden komitean jäsen Martin Jelsma.

”Koko ajan tulee lisää ja lisää maita, jotka dekriminalisoivat kannabiksen käytön tai hallussapidon henkilökohtaiseen käyttöön. Näen keskustelun alkavan useissa Latinalaisen Amerikan maissa, maissa, joissa on erilainen politiikka kannabikseen. Esimerkiksi Brasilia ja Meksiko, joissa on hyvin vahvoja yhteyksiä hyvin väkivaltaisilla rikollisjengeille kannabiksen laittomaan kauppaan. Useissa maissa on trendi kohti dekriminalisaatiota, kohti suvaitsevaisuutta. Suunta on siis päinvastainen kuin tällä hetkellä Alankomaissa.”

Aikooko Alankomaat nyt siirtyä jälkijoukkoon huumepolitiikassa vuosikymmenten kärkijoukossa olemisen jälkeen? Mitä tahansa lopulta päätetäänkään, on varmaa, että kun jotkut Alankomaalaiset politiikot sanovat, että coffee shopit pitäisi sulkea ja kannabis kieltää, niin se rohkaisee huumesotureita ja kampanjoijia muualla sanomaan, että suvaitsevaisuus ei toimi.

Lähde:

http://www.radionetherlands.nl/currentaffairs/region/netherlands/081202-cannabis-mc