Pitäisikö kannabiksen käyttämisen olla lääkinnällinen vaihtoehto?

20 01 2009

Rocky Hoveland Greensborosta kärsii selkärangan, niskan ja selän vammojen tuottamista kivuista. Hän käytti pitkän aikaa reseptillisiä kipulääkkeitä. Usein nämä lääkkeet tekivät hänet huumantuneeksi, tylsäksi ja voimattomaksi.

Sitten noin 10 vuotta sitten hän alkoi käyttää kannabista hoitaakseen kipuaan. Hän havaitsi, ettei se poistanut kipua, mutta teki siitä huomattavasti helpommin siedettävämmän.

”Se pitää minut poissa sumusta, jossa haluaisin vain nukkua koko päivän tai jolloin tunsin koko päivän olevani täysin jumissa”, hän kertoo. Reseptilääkkeet pakottivat minut pötkölleen ja minähän en ole sitä tyyppiä, joka makaisi kaiket päivät.”

Hoveland ja muut hänen kaltaisensa painostavat Pohjois-Carolinaa laillistamaan kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ja heidän kaltaisistaan on tullut kansallinen trendi.

Marraskuussa Michiganista tuli Yhdysvaltain 13. osavaltio, joka laillisti kannabiksen lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Tuo suosittu kansanäänestys oli vain yksi viimeisimmistä päätöksistä pitkään jatkuneessa väittelyssä: pitäisikö kannabiksen käyttämisen, kasvattamisen ja myymisen lääkinnällisiin tarkoituksiin olla laillista.

Yhdellä puolella: sairaat kärsivät potilaat, moni heistä on kuolemassa. Ainakin joillekin heistä kannabis helpottaa sairauden oireita tai hoidon sivuvaikutuksia.

Toisella puolella: liittovaltion hallitus, joka uskoo, että kannabiksen hyödyt ovat liian vähäiset ja sen sivuvaikutukset liian vaarallisia, jotta sitä voitaisiin laillistaa, tai edes laskea kokaiinin tarkkaan valvotulle luokitustasolle.

Billy, mies Davidsonin kunnasta joka haluaa pysyä tunnistamattomana, otti aiemmin reseptillä määrättävää särkylääkettä Dilaudidia joka päivä pitkällisiin kipuihin niska- ja rannevammojen vuoksi, kärsien joistakin samoista sivuvaikutuksista kuin Hoveland.

”Dilaudid ei juuri vaikuttanut” kipuun, hän kertoo. ”Minusta tuli vihamielinen. Perheeni ei halunnut olla lähelläkään minua.”

Kannabis on helpottanut myös häntä. ”Nyt minä olen ylhäällä ja liikun, patikoin ja kalastan”, hän kertoo. ”Kannabis kääntää mieleni pois kivusta. Minuun sattuu edelleen, mutta se ei ole kovin tärkeää enää.”

Laillistamisen kannattajat paiskivat hurjasti töitä Pohjois-Carolinassa.

Voittoa tuottamattoman kannabispotilaiden verkoston (N.C. Cannabis Patient Network) edustajat ovat kiertäneet osavaltiota tänä talvena tavaten politiikkoja, papistoa, lääketieteen ammattilaisia ja ohjelmia paikallisilla julkisilla TV-asemilla.

Toukokuun 2. kannattajat ovat järjestämässä marssia Raleighissa laillistamisen puolesta osana globaalia yhden päivän protestia, jota kutsutaan Hamppumarssiksi (Million Marijuana March).

”Odotamme innolla laillistumista tässäkin osavaltiossa, jotta ihmiset voisivat elää ilman pelkoa”, sanoi Jean Marlowe, verkoston johtaja. ”Palautamme arvokkuuden näille potilaille.”

Marlowe, joka elää Polkin kunnassa, on käyttänyt kannabista vuodesta 1991 hoitaakseen lihasdystrofiaa, nivelreumaa, välilevyn rappeumaa, lihasten spastisuutta ja pehmytkudosreumaa. Hän sanoo, että viranomaiset jättävät hänet rauhaan, koska hänellä on todistus lääkäriltä, jossa kerrotaan hänen tarvitsevan lääkekannabista.

Ennen kuin hän alkoi käyttää kannabista, lukuisten erilaisten lääkitysten sivuvaikutukset saivat hänet käytännössä liikuntakyvyttömäksi.

”Vietin aikani oksentaen ja sekavana”, hän sanoo. ”En voinut toimia. En saanut sekkivihkoani tasapainoon. Vietin koko elämäni tuolissa nurkassa roska-astian vieressä.”

Osavaltion edustaja Earl Jones (D-Guilford) esitteli lakiehdotuksen 2008 luodakseen tutkimuskomission selvittääkseen kannabiksen laillistamista lääkinnällisiin tarkoituksiin Pohjois-Carolinassa. Jones aikoo esitellä esityksensä uudelleen tänä vuonna.

”Uskon, että lainsäätäjät tekevät oikein kunhan näkevät, että se hyödyttää kansaa ja kun heitä on valistettu”, Jones sanoi.

med_mj_map_poster

Mutta Yhdysvaltain huumeidenvalvontaviranomainen, DEA, pysyy järkähtämättä kannassaan kannabiksen laillistamista vastaan edes lääkinnällisiin tarkoituksiin. Se jatkaa liittovaltion lain alaisena pidättämistä ja syyttämistä kasvattamisesta ja jakelusta monissa osavaltioissa.

Lähde:

http://www.news-record.com/content/2009/01/17/article/should_smoking_marijuana_be_a_medical_option





Kannabiksesta helpotusta osavaltioiden alijäämään?

22 10 2008

Kannabiksen laillistamisen ja verottamisen tuotot valtiolle saattaisivat olla huikeat Yhdysvalloissa

Tutkimuksessa vuodelta 2006 todettiin maan kannabissadon arvon olevan suurempi kuin maissin ja vehnän yhteensä. Se piti kärkipaikkaa 12 osavaltiossa, ylittäen arvossa Kalifornian rypäleet ja Pohjois-Carolinan tupakkaviljelmät. Voisivatko kannabistulot auttaa alijäämästä kärsiviä osavaltioita?

Vastaus ei ole selkeä, mutta se voisi olla tuottoisaa, etenkin kun huomioidaan kieltolain lopettamisesta saatavat säästöt. Koska kannabiksen myynti on Yhdysvalloissakin laitonta, tarkkoja myyntilukuja ei luonnollisestikaan ole. Kolmessa ekonomistien ja poliittisten analyytikkojen tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että kannabisveron tuotto olisi 2,4:n ja 31,1:n miljardin dollarin välillä. (Suomen valtion budjetti n. 56 miljardia dollaria)

Professori Jeffrey A. Mironin ”The Budgetary Implications of Marijuana Prohibition” -tutkimuksen mukaan kannabisveron tuotto voisi olla 2,4 miljardia dollaria. Siinä oletetaan hintojen laskevan laillistamisen seurauksena noin 25%, kannabisveron olevan 30% ja liittovaltion 10,5 miljardin dollarin arvio kotimaisista kannabismarkkinoista pitävän paikkansa. Jos kannabista verotettaisiin raskaammin, kuten alkoholia ja tupakkaa, voisivat verotulot olla jopa 9,5 miljardia dollaria. Tosin liian korkean ”syntiveron” uskotaan aiheuttavan kotikasvatuksen lisääntymistä.

Kentällä uskotaan hallituksen arvion olevan liian alhainen. Pohjois-Carolinan entinen kongressiedustaja Dan Hamburg sanoo kannabiksen tuotannon olevan arvoltaan yli miljardi dollaria pelkästään Mendocinossa. Siis enemmän kuin puutavaran ja rypäleiden yhteensä. Kalifornian lääkekannabismyymälöiden omistajat sanovat maksavansa vuosittain yli 100 miljoonaa dollaria myyntiveroja osavaltiolle.

Jon Gettman, Virginialainen analyytikko, arvioi Yhdysvaltain kannabismarkkinoiden arvoksi n. 113 miljardia dollaria. Hän lainaa YK:n tilastoa, jossa arvioidaan Yhdysvaltain kannabistuotannon olleen 10-14 miljoonaa kiloa useana vuonna peräkkäin. Hallitus on laskenut arviota kotimaisesta tuotannosta 10 miljoonasta kilosta 2,8-6,6 miljoonaan kiloon, mutta Gettmanin mukaan kyseiset luvut ovat ”pelkkää politiikkaa”. Niissä oletetaan viranomaisten takavarikoivan 30-50 prosenttia maan kaikista kannabiskasveista ja yhden kasvin tuottavan noin paunan (450 g). Gettmanin tutkimus ”Marijuana Production in the United States” vuodelta 2006 arvioi kotimaisen sadon olevan 10 miljoonaa kiloa, arvoltaan 35,8 miljardia dollaria.

2003 Kalifornian NORML (National Organization for the Reform of Marijuana Laws) arvioi 600 000-700 000 henkilön polttavan osavaltiossa kaksi jointtia päivässä ja miljoonan polttavan jointin joka kymmenes päivä. Tällöin kokonaismarkkinat osavaltiossa olisivat 3-5 miljardia dollaria, olettaen hintojen laskevan laillistamisen myötä Alankomaiden tasolle. Osavaltion myyntivero toisi 240-400 miljoonaa ja valmistevero voisi tuoda miljardin lisää. Jos kannabisveroksi määrättäisiin 50% kuten tupakalla, kokonaisverot voisivat olla 1,5-2,5 miljardia. Koko maassa NORML:n arvion mukaan 56 dollarin valmistevero unssilta toisi verotuloja 6-13 miljardia dollaria.

Miron ei pidä ”syntiveroa” oikeana ratkaisuna. Hän sanoo olevan huono ajatus verottaa jotain, joka on ”poliittisesti epäsuosittua”. Jos vero on liian korkea, ihmiset kasvattavat itse välttyäkseen siltä. Mironin mielestä tämä ei kuitenkaan olisi merkittävää. ”Jotkut ostavat tomaattinsa kaupasta, toiset kasvattavat ne itse”, hän sanoo. ”Useimmat ihmiset valitsevat helpoimman ratkaisun”.

Toisaalta kotikasvatuksesta on tullut laajalti levinnyttä ja syvälle juurtunutta viimeisen 30 vuoden aikana. Pilviveikot arvostavat lajikkeita kuten White Widow ja Bubbleberry. Yrtti myös maksaa huomattavasti enemmän kuin tomaatit, joten on hyvin todennäköistä monen kasvattavan tarvitsemansa itse, jos vankilan uhka poistetaan.

Kannabiksen laillistamista ajavat eivät ole juurikaan tutkineet verotuottojen mahdollisuuksia. ”En usko pystyväni antamaan mitään lukuja, koska muuttujia on niin paljon”, sanoo Richard Gottfried New Yorkista. Hän on tukenut useita epäonnistuneita lääkekannabista koskevia lakiesityksiä. Sen sijaan he keskittyvät kannabiksen käyttäjien syyttämättäjättämisellä saataviin säästöihin ja rahaan joka voitaisiin kerätä viljelemällä teollisuushamppua.

Massachusettsin senaattori Patricia Jehlen, joka tukee esitystä alle unssin hallussapidosta saatavan rangaistuksen laskemiseksi 250 dollarin sakkoon, sanoo tutkimuksia kannabisveron tuotoista ”spekulatiivisiksi”. Hän kuitenkin myöntää, että dekriminalisointi säästäisi osavaltiolta 24 miljoonaa dollaria vuodessa.

Mironin tutkimus arvioi, että kannabiksen laillistaminen säästäisi vuosittain 7,7 miljardia dollaria, josta 2,4 miljardia jäisi osavaltioille. Gettmanin raportissa vuodelta 2007 todetaan ”kannabikseen liittyvien pidätysten maksavan veronmaksajille vuosittain 10,7 miljardia dollaria”.

NORML:n johtaja Allen St. Pierre kertoo olleensa viime vuonna Teksasissa lobbaamassa esitystä, joka antaisi paikallisten kaupunginhallitusten dekriminalisoida kannabiksen hallussapidon. Siellä eräs lainsäätäjä totesi kieltolain olevan ”ylellisyyttä, johon meillä ei enää ole varaa”. The Austinist -verkkojulkaisussa todetaan hallussapitorikoksen kattavan noin 7 prosenttia kaikista osavaltion pidätyksistä ja jokaisen niistä maksavan n. 2000 dollaria, joten lakiesitys olisi ”ennen kaikkea rahaa säästävä”. Näistä luvuista voidaan laskea kannabispidätyksistä aiheutuvien kulujen olevan ainakin 1,5 miljardia dollaria. Lisäksi täytyy huomioida menot, joita vankilassa istuvista kannabiksen käyttäjistä syntyy.


Valitettavasti kuitenkin toisenlainen linja vallitsee vielä

marijuana_arrests_chart500_short

FBI:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2007 Yhdysvalloissa pidätettiin 873 000 ihmistä kannabiksen takia. Määrä oli 5% suurempi kuin vuonna 2006 ja kyseessä oli uusi ennätys pidätysten määrässä. Kyseessä oli viides perättäinen vuosi kun kannabikseen liittyvät pidätykset lisääntyivät. Vuodesta 1990 kasvu on ollut 167 prosenttia. Vuonna 2007 kannabikseen liittyvät pidätykset muodostivat 47,5% kaikista huumepidätyksistä, edeltävänä vuonna luku oli 43,9%. Valtaosassa kannabispidätyksiä oli kyse pelkästä hallussapidosta. Lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä syytteenä ei siis ollut salakuljetus, kasvattaminen tai myyminen. Vertailun vuoksi, heroiinin ja kokaiinin vuoksi pidätetyistä 27%:ia syytettiin myynnistä. Nykytahdilla Yhdysvalloissa pidätetään ensimmäistä kertaa miljoona ihmistä kannabiksen hallussapidosta vuonna 2010.

Lähteet:

http://www.alternet.org/drugreporter/98 … age=entire

http://www.reason.com/blog/show/128793.html

http://www.csdp.org/news/news/marijuanastats9_17_08.htm