Hoitoon kannabiksen vuoksi mennään pääasiassa pidätysten johdosta

Lähes kuusi kymmenestä kannabiksen takia huumehoitoon hakeutuneesta henkilöstä ohjasi hoitoon rikosoikeusjärjestelmä, selviää tuoreesta Yhdysvaltain aineiden väärinkäytön ja mielenterveyspalvelujen hallinnon (SAMHSA) raportista.

”Vuonna 2007 rikosoikeusjärjestelmä oli suurin yksittäinen aineiden väärinkäytön hoitoonohjauksien lähde”, kertoo raportti. ”Valtaosa näistä hoitoonohjauksista tuli ehdonalais- ja koeaikavalvojilta.”

Kannabiksen vuoksi huumehoidoissa olleista 56 % oli siellä oikeuslaitoksen osoittamina. Vuonna 1992 luku oli 48 %. Kaikista huumeiden vuoksi hoitoon hakeutumisista 37 % perustui oikeuslaitoksen ohjaukseen.

NORML-järjestön johtaja Paul Armentano kommentoi tilastoja näin: ”Nämä luvut osoittavat selvästi, että syynä hoitoon hakeutumisiin ei ole kannabiksen käyttö sinänsä, vaan ennen kaikkea kannabiksen kieltolaki. Nämä ihmiset eivät suurimmaksi osaksi ole ”addikteja” sanan varsinaisessa merkityksessä. He ovat paremminkin tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat epäonnekseen joutuneet pidätetyksi kannabiksen takia ja jotka joutuvat tekemään valinnan huumevieroituksen ja vankilan välillä.”

Liittovaltion viime keväänä julkaisemien hoitotilastojen mukaan yli 37 prosenttia arviolta 288 000 ihmisestä, jotka olivat vuoden 2007 aikana huumehoidossa pilven takia, eivät olleet raportoineet käyttäneensä ainetta hoitoa edeltävän kuukauden aikana. Lisäksi 16 prosenttia hoidossa olleista kertoi käyttäneensä kannabista kolme kertaa tai vähemmän kuukauden aikana ennen hoidon alkamista.

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=7997

Uusi yhdysvaltalaistutkimus vahvistaa kannabiksen suojaavan syövältä myös poltettuna

Vuonna 1974 Virginian yliopiston tutkijat huomasivat jotain epätodennäköiseltä vaikuttavaa.

Kannabiksella, joka kiellettiin Yhdysvalloissa vuonna 1937 ja jota Nixonin hallitus demonisoi myöhemmin 1968, oli odottamaton ominaisuus: se rajoitti keuhkosyöpäsolujen kasvua.

Vieläkin yllättävämpää oli hallituksen reaktio: tahallinen tiedottomuus ja haluttomuus jatkotutkimuksiin. Tuloksista mainittiin aikoinaan lyhyesti uutisissa, mutta Carterin hallituksen käsissä kannabiksesta tuli lapsipuoli tieteellisen tutkimuksen osalta.

Kuten mitä tahansa rakkaudetonta lapsipuolta, kannabista kohdeltiin omilla säännöillä, ja siitä tehtiin yleinen syntipukki yhteiskunnan epäkohtiin.

Kannabista kuitenkin tutkittiin vielä, mutta rahoituksen tutkimukseen sai vain, jos tutkimuksen tarkoituksena oli todistaa haittoja. Cannabis sativan syöpää parantavat ominaisuudet tulivat julkisuuteen vasta tohtori Raphael Mechoulamin Israelissa, ja tohtori Manuel Guzmanin Espanjassa tekemän uraauurtavan työn ansiosta.

Vielä häiritsevämpää on, että Yhdysvaltain hallitus itse asiassa teki salaisen jatkotutkimuksen Virginian löydöksille 90-luvun puolivälissä. Kun se ainoastaan vahvisti vuoden 1974 tutkimuksen tuloksia ja osoitti, että THC (yksi kannabiksen keskeisimmistä vaikuttavimmista aineista – ja juuri se, jota hallitus rakastaa vihata), suojeli hiiriä syövältä, yritettiin tulokset haudata. Onneksi tutkimuksesta vuoti luonnos AIDS Treatment News -lehdelle, ja media pelasti jutun. Paul Armentanon, NORML:n apulaisjohtajan, erinomainen artikkeli kattaa tämän osan Yhdysvaltojen häpeällisestä historiasta.

Vuonna 2003 asia alkoi olla jo yleisempää tietoa ja nopea haku PubMed:sta löytää ainakin 262 tulosta hakusanoilla ”cannabis and cancer” (suom. ”kannabis ja syöpä”). Mutta vielä tänäkin vuonna, Yhdysvaltain hallitus rahoittaa edelleen vain tutkimuksia, joiden tarkoitus on todistaa kannabiksen aiheuttavan syöpää. Todella virheellinen tutkimus, joka pyrki linkittämään kannabiksen polttamisen kivessyöpään, kuuluu tähän kategoriaan.

Vuonna 2008, kaksi vuotta tohtori Donald Tashkinin tutkimuksen jälkeen joka osoitti, että kannabis ei ainoastaan ollut aiheuttamatta syöpää, vaan näytti jopa suojaavan siltä, kolme arvostettua tohtoria tutkimusryhmästä tunsi velvollisuudekseen kirjoittaa European Respiratory Journal -lehdelle kumotakseen uusiseelantilaisen tutkimuksen, joka väitti kannabiksen polttamisen nostavan keuhkosyöpäriskiä.

Nyt, tämän kuun Cancer Prevention Research Journal -julkaisusta voi lukea tutkimuksen, joka osoittaa, että krooninen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö itse asiassa pienentää pään ja kaulan syöpien esiintyvyyttä. Tarkemmin sanottuna: ”10–20 vuotta kannabiksen käyttöä liittyi huomattavasti pienentyneeseen riskiin sairastua pään ja kaulan alueen syöpiin.”

Oletko vihainen tietäessäsi tämän? Sinun pitäisi olla. Tiedät varmaankin jonkun, jolla on syöpä. Tai jonkun, joka on kuollut siihen. Luultavasti et ole myöskään kuullut aiheesta sanaakaan valtamediasta.

On jo aika heittää kieltolain politiikka sivuun ja alkaa antaa kovan tieteen soveltaa kannabista, joka vaikuttaa olevan poikkeuksellinen uusi aikakausi syövän hoidossa ja parantamisessa.

Ja me tarvitsemme kaikki mahdolliset ihmiset sanomaan yhdessä: Aika on nyt!

Lähde:

http://www.nowpublic.com/health/new-us-study-affirms-smoked-marijuana-protects-against-cancer

Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

– Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

– Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1

Yhdysvaltain huumevalvontavirasto DEA lopettaa lääkekannabisratsiat

Oikeusministeri Holder vahvistaa, että osavaltioilla on oltava viimeinen sana lääkkeessä, jota käytetään kivunhallintaan.

Lääkekannabista vaikeista sairauksista kärsiville tarjoavien ohjelmien kannattajat pääsivät juhlimaan uuden oikeusministeri Eric Holderin lausuntoa. Holder sanoi, että DEA lopettaa ratsiat osavaltioiden hyväksymiin lääkekannabisapteekkeihin.

Liittovaltion ratsiat lääkekannabiksen jakelijoita kohtaan jatkuivat ainakin vielä toisella viikolla Barack Obaman presidenttikautta. Silloin liittovaltion agentit sulkivat ainakin kaksi apteekkia Kaliforniassa 3. helmikuuta.

Holderilta kysyttiin ratsioista tiedotustilaisuudessa Santa Anassa Kaliforniassa. Tilaisuuden päätarkoitus oli ilmoittaa 755 ihmisen pidättämisestä maanlaajuisessa operaatiossa Meksikon huumekartelleja vastaan. Holderilta kysyttiin myös lääkekannabisratsioista ja hän sanoi, että sellaiset operaatiot eivät tule jatkumaan.

”Se mitä presidentti sanoi kampanjansa aikana… on yhtenevä sen mukaan, mitä me aiomme tehdä lainvalvonnan puolella”, Holder sanoi. ”Mitä Obama sanoi kampanjansa aikana… on nyt yhdysvaltalaista politiikkaa.”

Obama ilmaisi kampanjansa aikana, että hän kannatti kannabiksen kontrolloitua käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Hän sanoi, että ei näe eroa lääkekannabiksen ja muiden kipulääkkeiden välillä.

”Asenteeni on, että tiede ja lääkärit ehdottavat parhaan sopivan hoidon ja tavan helpottaa kipua ja kärsimystä. Jos se on lääkekannabis niin olen avoin sille,” Obama sanoi marraskuussa 2007 hänen kampanjansa pysähdyttyä Auduboon, Iowaan. ”Ei ole eroa sen ja morfiinin välillä, mitä tulee siihen, kun halutaan vain antaa ihmisille helpotusta kivusta.”

Valkoisen talon puhemies Nick Shapiro vihjasi politiikan muutoksesta pian Kalifornian ratsioiden jälkeen. Hän sanoi Washington Timesille, että lääkekannabisapteekit ovat laillisia Kaliforniassa, ja että Obaman hallinnon kanta on, että ”liittovaltion resursseja ei pidä käyttää osavaltion lakien kiertämiseen.”

Uusi politiikka on suuri muutos ja merkittävä käänne liittovaltion hallitukselle. Bushin hallinnon aikaan DEA sulki 30–40 lääkekannabisapteekkia.

Valkoisen talon Kansallisen huumekontrollipolitiikan (National Drug Control Policy) nettisivuilla oli vielä päivitettävää  poliitikan muutoksen vuoksi. Siellä oli vielä osio ”Lääkekannabiksen todellisuustarkistus” (Medical Marijuana Reality Check), joka julisti, että ”kannabista ei pidetä modernina lääkkeenä” ja väitti, että ”eläin- tai ihmiskokeet eivät tue poltetun kannabiksen turvallisuutta tai tehokkuutta yleiseen lääkinnälliseen käyttöön.”

Lääkekannabis Yhdysvalloissa

Kolmetoista osavaltiota sallii lääkekannabiksen myynnin, jakelun ja käytön rajoitettuihin lääkinnällisiin tarkoituksiin:

– Alaska

– Kalifornia

– Colorado

– Havaiji

– Maine

– Michigan

– Montana

– Nevada

– Uusi Meksiko

– Oregon

– Rhode Island

– Vermont

– Washington

Holderin kommentti sai vain vähän huomiota jääden huumekartellin pidätyksien varjoon. Laillistetun lääkekannabiksen puoltajat tarrasivat siihen kuitenkin tärkeänä merkkinä heidän kampanjansa etenemisestä.

”Holderin kommentti merkitsee dramaattista suunnan muutosta Yhdysvaltojen huumepolitiikassa ja on merkittävä voitto 72 miljoonalle amerikkalaiselle, jotka asuvat osavaltioissa, joissa kannabis on laillista”, sanoi Paul Armentano, NORML:n (National Organization for the Reform of Marijuana Laws) varajohtaja.

Armentano sanoi, että käänne lisää voimaa kampanjoihin osavaltioissa, jotka harkitsevat omia lääkekannabislakeja. New Jerseyn senaatti hyväksyi sellaisen esityksen hetki sitten, ja kuvernööri Jon Corzine sanoi, että hän allekirjoittaa sen, jos se selviää osavaltion kokouksesta.

Charles Lynch, joka piti osavaltion hyväksymää apteekkia Morro Bayssa, Kaliforniassa ennen vuoden 2007 ratsiaa sanoi myös toivottavansa uuden politiikan tervetulleeksi.

”Se on hyvä asia Kalifornialle. Se on hyvä asia myös muille 12 osavaltiolle, joilla on lääkekannabislakeja”, sanoi Lynch, joka tuomittiin elokuussa liittovaltion huumesyytteistä.

Lynch voisi saada viisi vuotta vankeutta, kun hänen tuomionsa julistetaan maaliskuun loppupuolella. Uuden politiikan valossa hän sanoi kuitenkin valittavansa tuomiosta ja anovansa presidentillistä armahdusta.

Lynch muistutti, että hänen apteekkinsa kaltaiset liikkeet ovat elintärkeitä potilaille heidän kivuliaiden sairauksiensa viimeisissä vaiheissa.

”Sellaisen oleminen yhteisössäsi, missä tahansa se onkaan, on hyvä asia, koska se auttaa näitä helpotusta tarvitsevia kärsiviä ihmisiä”, hän sanoi.

Lähde:

http://www.msnbc.msn.com/id/29433708/