Kannabis ja aivot

5 05 2009

Alkuperäinen teksti Paul Armentano

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto, joka osoittaa, että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua, on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudotieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain, mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: yrtti on hyväksi sinulle.

brain_on_drugs

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

”Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen”, kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutistoimitukset läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita – joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla, että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat, että lähes kaikki muut niin sanotut ”väärinkäytettävät päihteet”, mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille, jotka ovat kehdanneet väittää, että ”hamppu tuhoaa aivosoluja”.

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä, että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005

Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa – ironian havaitsee jokainen lukija – Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat, että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. ”Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana in vivo (elävässä elimistössä) …estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa maan tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden, että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998

Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja, johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että THC annettuna hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös, että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat, joilla on diagnosoitu glioblastooma-aivokasvain (GBM), kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioomasolujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC, CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003

Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös, että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi: ”On olemassa lukuisia todisteita – – jotka tukevat oletusta, että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja, jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja”. Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC- ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003

Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne.)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut ”tyhmistä polttelijoista” valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä — mukaan lukien pitkäaikainen ”raskas” käyttö — on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt ”merkittäviä eroja” kontrolliryhmän ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä, tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin ”pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu”. 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi ”epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin niillä, jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena”. 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että ”marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen”.

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät, jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi ”eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin, jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa”. Tutkijat lisäsivät vielä, ”entiset pitkäaikaiskäyttäjät, jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä”.

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6812





Kannabisreseptori on kasvainten kukistaja

2 01 2009

Tutkimus osoittaa, että kannabinoidireseptori CB1 esittää merkittävää roolia kasvainten kukistajana ihmisen paksusuolen ja peräsuolen alueen syövissä. Tutkimus esiteltiin Cancer Research -julkaisussa.

colon_resize

CB1 on tunnettu kivun- ja pahoinvoinninlievittäjänä, mielialansäätelijänä ja ruokahalunstimuloijana sen toimiessa telakkana viestittävälle kannabinoidien molekyyliryhmälle. Se voi nyt toimia uutena reittinä syöpien ehkäisyssä ja hoidossa.

”Havaitsimme, että CB1:n ilmentyminen on useimmissa paksusuolen- ja peräsuolenalueen syövissä menetetty ja kun se tapahtuu, syöpää edistävä proteiini on vapaa edistämään solukuolemaa”, sanoi vanhempi tutkijatohtori , lääkäri Raymond Dubois, Teksasin yliopiston M.D. Andersonin syöpäkeskuksen rehtori ja varajohtaja.

DuBois ja hänen avustajansa Vanderbilt-Ingramin syöpäkeskuksesta osoittivat myös, että CB1 ilmentymistä voidaan palauttaa jo olemassa olevalla lääkkeellä nimeltä decitabine. He havaitsivat, että hiiret jotka olivat alttiita suolistokasvaimille ja joilla oli myös toimivat CB1-reseptorit kehittivät vähemmän ja pienempiä kasvaimia kun niitä hoidettiin lääkkeellä joka matkii kannabinoidireseptorissa ligandin toimintaa. Ligandit ovat molekyylejä jotka toimivat sitoutumalla tiettyihin reseptoreihin. Agonistit ovat synteetisia molekyylejä jotka matkivat luonnollisia molekyylejä.

”Kannabinoidien potentiaalinen sovellus syöpälääkkeenä on hyvin mielenkiintoinen näkökulma, koska jo nyt kannabinoidien agonisteja kehitetään kemoterapian ja säteilyhoidon sivuvaikutuksen hoitoon”, DuBois sanoo.

”CB1:n saaminen toimimaan ja sen jälkeen kannabinoidiagonisteillä hoitaminen voisi tarjota uuden lähestymistavan suolistosyöpien hoitoon ja ehkäisyyn.”

Kannabinoidit ovat joukko ligandeja jotka palvelevat erilaisissa solujenviestintätehtävissä. Jotkut niistä ovat kehon sisäisesti tuottamia (endokannabinoidit). Ulkoiset kannabinoidit ovat ihmisen tekemiä versioita ja niitä joita esiintyy kasveissa. Näistä tunnetuin on hampun aktiivinen ainesosa THC.

Reseptorien sulkeutuminen metylaatiolla

Endokannabinoidien viestintä on tärkeää ruoansulatuksen normaalille toiminnalle ja sen on havaittu suojaavan suolistoa tulehduksia vastaan. Koska krooninen tulehdus on tunnettu riskitekijä suolistosyövissä, tutkijat päättivät katsoa tarkemmin kannabinoidireseptorien roolia hiirien suolistosyövissä.

”Ihmiset ovat tutkineet kannabinoidia syövän yhteydessä aiemminkin, yleensä koeputkikokeissa”, DuBois sanoo.

”Molekulaarista mekanismia reseptorien menettämiseen ja sen vaikutuksia syöpään ei ole aiemmin havainnollistettu.”

Aluksi ryhmä havaitsi, että CB1 puuttuu suurimmalta osin 18:ssa kaikkiaan 19:sta ihmiskasvainnäytteestä ja 9:ssä kaikkiaan 10:sta suolistosyöpien solulinjoista. Myöhemmin havaittiin, että geeni joka tuottaa CB1 proteiinia ei ollut vahingoittunut, vaan se oli sulkeutunut kemiallisesti metyyliryhmän kiinnittymisen seurauksena. Metyyli on hiiliatomi jota ympäröi kolme vetyatomia.

Solulinjojen hoitaminen decitabinella, metyylin vähentäjällä, auttoi joihinkin leukemian muotoihin, poisti metyyliryhmiä palauttaen geenin ilmentymiä 7:ssa 8:sta solulinjasta ja palautti CB1-proteiinin täysin kolmessa linjassa.

Seuraavaksi ryhmä havaitsi, että CB1-geenin poistaminen hiirillä jotka spontaanisti kehittävät syöpää ennakoivia polyyppeja johti 2,5 – 3,8 kertaiseen polyyppien määrään ja 10-kertaiseen määrään suurta kasvua joka todennäköisimmin kehittyy syöväksi.

Niiden hiirten joilla oli CB1-reseptoreja hoitaminen endokannabinoidien agonisteilla johti polyyppien vähenemiseen 16,7 – 50 prosentilla. Vähennys oli kaikkein suurinta suurilla polyypeilla.

CB1 vaikeuttaa syöpää suojelevan proteiinin selviämistä

Kannabinoidien on aiemmin osoitettu tappavan syöpäsoluja laboratoriakokeissa lisäämällä apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa. Ryhmä vahvisti CB1:n roolin apoptoosissa osoittaen, että syöpäsolut joissa on korkea CB1:n ilmentyminen olivat herkkiä apoptoosille kun niitä hoidettiin kannabinoidien agonisteilla. Solulinjat vaimennetuilla CB1-reseptoreilla vastustivat solukuolemaa.

Sarja kokeita osoitti, että CB1 vauhdittaa syöpäsolukuolemaa vaientamalla proteiinia joka tunnetaan nimellä survivin. Survivin on yliedustettuna lähes jokaisessa ihmiskasvaimessa, mutta normaalissa kudoksessa se on lähes huomaamaton, DuBois huomauttaa. Survivinin yliedustus on usein liitetty ikävään lopputulokseen ja vähentyneeseen apoptoosiin suolistosyöpäpotilailla. Tutkijat korostivat erityisesti solujen signalointiväylää jota aktivoimalla CB1 vähentää survivinin määrää.

”Pelkkä kannabinoidien määrän lisäämisen suolistosyövässä ei toimi, jos CB1-reseptorit eivät ole läsnä”, DuBois sanoo. Tämä viittaisi siihen, että hoitamalla ensin metyyliä vähentävillä aineilla, kuten decitabinella, CB1:n uudelleenaktivoimiseksi kasvaimessa ja tämän jälkeen hoitamalla kannabinoideilla voisi olla erittäin tehokas vaikutus suolistosyöpiin.

CB1-puutos on myös yhdistetty Huntingtonin tautiin, Alzheimerin tautiin ja MS-tautiin. Laajempi tutkimus on tarpeen jotta sen rooli noissa taudeissa ja erilaisissa syövissä saataisiin määriteltyä. Ryhmä analysoi myös toisen kannabinoidireseptorin nimeltä CB2, mutta ei havainnut sillä yhteyttä suolistosyöpiin tai niiden kehitykseen.

He myös hoitivat hiiriä CB1-antagonistilla, yhdistelmällä joka sitoo reseptorin, mutta ei aktivoi sitä. Hiiret joiden CB1-reseptori oli blokattu tällä tavoin osoittivat selvää lisäystä sekä polyyppien määrässä, että koossa. CB1- antagonisti nimeltä rimonabant on tällä hetkellä markkinoitu joillakin alueilla lääkkeeksi painonpudotukseen. Tutkijat huomauttavat, että potilaan riski suolistosyöpiin pitäisi näissä tapauksissa aina arvioida huolella ennen lääkkeen määräämistä.

Lähde:

http://cellnews-blog.blogspot.com/2008/08/cannabis-receptor-is-tumour-suppressor.html