”Huumeet voittivat sodan”

21 06 2009

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

NormStamper

”Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. ”Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

leap

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

”Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. ”Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: ”Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä ”sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

P1803

”En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

”Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion





Laillistaminen – eläkkeellä oleva poliisipäällikkö vaatii Obamaa kuuntelemaan äänestäjiä

1 01 2009

Ymmärrämme, että Obamalla on kädet täynnä töitä. Talouskriisimme ja terrorismin uhka ovat vain kaksi esimerkkiä. Kuitenkin tiedämme, että lopettamalla huumesodan saisimme apua molempiin uhkiin.


chiefphoto

Joulukuun alussa Barack Obama kutsui yhdysvaltalaisia osallistumaan virallisten kotisivujensa kautta ja laatimaan kysymyksiä ja äänestämään niistä tärkeimmät uudelle hallinnolle.

Yli tusina 50 suosituimmasta vaati uudistusta Yhdysvaltojen huumepolitiikkaan. Kysymykset vaihtelivat lääkärin suositteleman lääkekannabiksen saatavuudesta miljoonien huumeidenkäyttäjien pidättämisen ja vangitsemisen tuomiin vaikutuksiin taloudessa.

Eniten ääniä saanut kysymys oli:

”Harkitsetteko kannabiksen laillistamista niin, että hallitus valvoisi ja säännöstelisi sitä, verottaisi sitä, asettaisi ikärajoituksia sille ja loisi miljoonia uusia työpaikkoja sekä miljardien dollarien teollisuuden kotimaahamme?”

Vastaus tuli ja se oli lyhyt. Yksi lause presidentin ryhmältä:

”Presidentiksi valittu Obama ei kannata kannabiksen laillistamista.”

Toimin 34 vuotta poliisina, joista kuusi vuotta poliisipäällikkönä yhdessä Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista. Tiedän melko hyvin kuinka paljon rahaa tuhlataan huumesodassa. Luonnollisesti olen hyvin pettynyt ja hämmentynyt tästä vastauksesta.

Hänen hiljaisuutensa ei voi olla vain pelkoa poliittisesta takaiskusta. Hän ja hänen ryhmänsä ovat varmasti nähneet tuoreen Zogbyn kyselyn jonka mukaan kolme neljästä yhdysvaltalaisesta pitää huumesotaa epäonnistuneena. Samaan aikaan Timen/CNN:n kysely osoitti, että vain 19 prosenttia kansalaisista ajattelee, että meidän pitäisi jatkaa kannabiksen käyttäjien pidättämistä ja vangitsemista.

Laillinen ja valvottu huumekauppa tarkoittaisi vähemmän ihmisiä vankiloissa, ja se toisi uusia tuloja. Äskettäin julkaista tutkimus Harvardista ilmoitti, että voisimme tukea talouttamme vähintään 76,8 miljardilla dollarilla vuodessa lopettamalla huumeiden kieltolain ja se on vain konservatiivinen arvio.

Laillistamalla ja säännöstelemällä huumeita Obama voisi saavuttaa korkeamman turvallisuudentunteen kansalaisten keskuudessa. Se olisi todella raju isku järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, isku joka menee paljon katugangstereita syvemmälle. Kun vielä muistamme, että meidän huumeemme rikastuttavat sellaisten järjestöjen kuten Talibanin ja al-Qaedan lippaita, niin laillistamisella olisi raju vaikutus kansainväliseen rikollisuuteen ja terrorismiin.

Meksikossa presidentti Felipe Calderónin toimet poliisin ja armeijan paineen lisäämiseksi huumekauppaa kohtaan ei ole vähentänyt tarjontaa eikä kysyntää. Itse asiassa muutamat onnistuneet iskut ovat vain lisänneet ja sirpaloineet huumeiden tarjontaa sekä lisänneet väkivaltaisuuksia.

Tästä huolimatta Calderon pyysi yhdysvaltalaisilta veronmaksajilta 1,4 miljardia dollaria rahoittaakseen oman maansa version epäonnistuneesta politiikastamme. Uskomatonta, mutta me vielä annamme sen hänelle.

Presidentiksi valitun Barack Obaman pyynnöstä kansalaiset ovat aloittaneet keskustelun tuhoisan huumepolitiikkamme välittömistä ja kauaskantoisista seurauksista. Kunnioittavasti toivomme Obaman selittävän tämän asetelman kaikille ihmisille jotka ottivat osaa tähän innovatiiviseen demokraattiseen prosessiin.

Haluamme tietää milloin tämä asia on aidosti ”avoinna kysymyksille”.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Norm Stamper on entinen Seattlen poliisipäällikkö, hallituksen jäsen CopsSayLegalizeDrugs.com :ssa. Hän on kirjoittanut Breaking Rank: A Top Cop’s Exposé of the Dark Side of American Policing -kirjan

Voit lähettää hänelle sähköpostia osoitteeseen media@leap.cc. Viranomaiset kieltolakia vastaan (LEAP) on kansainvälinen voittoa tuottamaton koulutuksellinen järjestö, jonka tavoitteena on vähentää moninaisia haitallisia seuraamuksia joita tulee huumeita vastaan taisteltaessa sekä vähentää kuolemaan johtavia onnettomuuksia, tauteja, rikollisuutta ja riippuvuutta, lopettamalla lopulta huumeiden kieltolaki. Vieraile LEAP:in sivuilla osoitteessa http://www.leap.cc/cms/index.php

Lähde:

http://www.salem-news.com/articles/december302008/leap_opinion_12-30-08.php