Laittoman kannabiksen vahingollisuus: THC vs. CBD

7 02 2010

Kannabiksen vaikutus mielenterveyteen on herättänyt paljon mielenkiintoa vuosien varrella. Jo 1800-luvulla huomattiin, että kannabis saattaa aiheuttaa hetkellisen psykoosin, jonka oireet muistuttavat skitsofreniaa. Tästä huolimatta viime vuosikymmeneen saakka useimmat psykiatrit ovat pitäneet kannabista oleellisesti vähähaittaisena.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa tuoreen tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan psykoosille alttiissa vähemmistössä kannabiksen käyttö saattaa viedä aivoja kohti pidempiaikaista psykoosia, joka vaatii terveydenhuollollisia toimenpiteitä. Psykoosille alttiit nuoret, jotka käyttävät kannabista, lisäävät sillä riskiä kehittää krooninen mielenterveyden häiriö kuten skitsofrenia. Ja mitä enemmän kannabista he käyttävät, sitä korkeampi on riski.

Lisäksi, ihmiset joilla on skitsofrenia ja historiaa kannabiksen käytön osalta, kohtaavat taudin ensioireet jopa viisi vuotta aiemmin kuin he, jotka eivät käytä kyseistä päihdettä. Psykoottiset potilaat, jotka eivät lopeta käyttämistä kokevat enemmän oireita, takaiskuja paranemisprosessissa ja joutuvat sairaalaan useammin.

Nämä löydöt koskien yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä ovat laajalti raportoituja median toimesta. Uutisointiin on usein liitetty varoituksia, että katukannabiksen voimakkuus on noussut vuosien varrella ja siten se aiheuttaisi suurta terveysriskiä psykoosialttiille vähemmistölle.

Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista päättelyä, nimittäin käytetyn kannabiksen tyyppi on tärkeä tekijä. Katukannabis on todella muuttunut vuosien varrella. Niin sanottu ”skunk” sisältää tavanomaista suurempia määriä ensisijaista psykoaktiivista ainesosaa, molekyyliä nimeltä delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Vähemmän tiedetään toisesta ainesosasta, kannabidiolista (CBD), joka on eliminoitu skunkista valikoivalla lajinjalostuksella THC-pitoisuuden lisäämiseksi.

CBD:n poistaminen saattaa olla avainasemassa psykoosin kehittymisen suhteen. Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että puhdas ja synteettinen THC aiheuttaa tilapäistä psykoosia 40-50 prosentissa terveistä ihmisistä. Täysin toisessa laidassa THC:iin nähden on CBD, jolla vaikuttaisi olevan antipsykoottinen vaikutus, ainakin eläimiin. Vähälukuiset ihmisilllä tehdyt tutkimukset tosin ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Yhdessä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Neuropsychopharmacology-julkaisussa (DOI: 10.1038/npp.2009.184), Sagnik Bhattacharya ja kollegat Lontoon Psykiatrian instituutissa käyttivät toiminnallista aivojen magneettikuvausta (fMRI) tutkiakseen THC:n ja CBD:n vaikutusta terveiden vapaaehtoisten aivotoimintaan. He huomasivat, että THC ja CBD käyttäytyivät toisiaan vastaan; niissä aivolohkoissa, joissa THC lisäsi hermostollista toimintaa, CBD vähensi sitä – ja päinvastoin.

Tarkemmissa tutkimuksissa Beckley-säätiön kanssa tiedemiesryhmä vertaili synteettisen THC:n ja CBD:n yhdistelmän (perinteinen kannabis) vaikutuksia pelkkään THC:iin (”skunk”) nähden. Tarkoituksena oli selvittää, josko CBD tarjoaisi suojausta THC:n psykoottisia vaikutuksia vastaan.

Terveille koehenkilöille annettiin molekyylit suonensisäisesti kahdessa erässä. He saivat saman määrän THC:tä molemmilla kerroilla, ainoa ero oli siinä, annettiinko heille CBD:tä vai ei. Puoli tuntia injektion jälkeen konsultoiva psykiatri haastatteli koehenkilöitä ja luokitteli heidän tuntemuksensa. Kaiken kaikkiaan, koehenkilöt luokiteltiin huomattavasti vähemmän psykoottisiksi heidän saatuaan THC-CBD -yhdistelmää, verrattuna pelkkään THC:iin. Tämä viittaisi siihen, että CBD:n läsnäolo kannabiksessa hillitsee THC:n taipumusta laukaista tilapäisiä psykooseita.

Toisessa tutkimuksessa, jonka Psykiatrian instituutti teki Marta DiFortin ja hänen kollegoiden toimesta, päästiin samankaltaisiin johtopäätöksiin kroonisen psykoosin osalta. He vertailivat 280:n äskettäin diagnosoidun psykoosipotilaan kannabistottumuksia 174:n terveen koehenkilön suhteen, jotka olivat samanikäisiä, samaa sukupuolta ja koulutuksellista sekä sosioekonomista taustaa. Molemmat ryhmät olivat yhtä todennäköisesti kokeilleet kannabista, mutta huomattavaa oli se, että psykoosipotilaista seitsenkertainen määrä oli käyttänyt ”skunkia”. Kuten oikeassa elämässä, myös laboratoriossa, THC ilman CBD:a saattaa olla vaarallista mielenterveydelle (British Journal of Psychiatry, vol 195, p 488).

Tällä tutkimuksella antaa tärkeitä vihjeitä sekä katu- että lääkekannabiksen osalta. Jälkimmäisen suhteen kysymys on siitä, voisiko CBD olla hyödyllinen antipsykoottinen lääke jo itsessään.

Tämän löytämiseksi Beckley-säätiö on järjestämässä tutkimusprojektia yhteistyössä University College Londonin sekä Kalifornian johtavan lääkekannabisapteekin kanssa, joka palvelee yli 30 000:a potilasta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan eri kannabislajikkeiden THC- ja CBD-pitoisuuksia. Potilailta kysytään, mitä lajikkeita he pitävät tehokkaimpina ja kuinka ne vertautuvat tavanomaisiin lääkkeisiin. Lisäksi heiltä pyydetään lajikkeiden muiden vaikutusten luokittelua, mukaanlukien sekä hyödylliset että negatiiviset vaikutukset.

Katukannabiksen osalta Beckley-säätiö toivoo, että tämä tutkimus voisi auttaa tekemään siitä turvallisempaa. ”Skunk”, jonka tyypillinen THC-pitoisuus on 15-19 prosenttia ja CBD-pitoisuus olematon, on alkanut hallita katukauppaa. Ironisesti, useimmat pitävät ”skunkin” markkinaylivoimaa seurauksena kieltolaista, sillä laittomassa huumekaupassa usein pyritään kohti voimakkaampia aineita.

Beckley-säätiö näkee tämän uutena lisäargumenttina viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupanteon kontrolloimiseksi. Ainoastaan säännöstelty kannabiskauppa voi ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiin käyvät tiedot ja kehittää lajikkeita, jotka ovat käyttäjille vähemmän vaarallisia.

Todistusaineisto tukee ajatusta, että luonto tietää parhaiten, ja että CBD:n ottaminen takaisin kannabiksen ainesosiin olisi hyödyllistä. Kaksi molekyyliä on aina yhtä parempi.

Artikkelin toinen kirjoittaja Amanda Feilding on tietoisuuden ja sen muuttamisen tutkimusta edistävän Beckley-säätiön johtaja. Paul Morrison työskentelee Lontoon Psykiatrisessa instituutissa.

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20527446.100-its-lack-of-balance-that-makes-skunk-cannabis-do-harm.html





Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta

2 10 2009

Tuoreimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kannabis ei tuhoa aivojasi, eikä se aiheuta keuhkovaurioita tupakan tavoin – mutta näitä faktoja et kuule perinteisistä uutisista.

Tiedelehti Science julkaisi lähes neljä vuosikymmentä sitten New Yorkin yliopiston sosiologi Erich Gooden artikkelin, jossa kerrottiin median osallisuudesta kannabiksen kieltolain ylläpitämiseen.

Hänen mukaansa ”Testit ja kokeet, joissa keskitytään esittelemään kannabiksen käytön tuhoisaa vaikutusta, saavat valtaisan huomion mediassa ja niiden johtopäätökset hyväksytään valtaväestössä faktoina. Mutta sitten kun nämä tutkimukset kumotaan huolellisesti, tai jos myöhemmät löydökset ovat ristiriidassa alkuperäisväitteiden kanssa, sitä ei huomioida lainkaan.”

Katsaus nykypäivän valtavirtamediaan osoittaa, että vain vähän on muuttunut. Uutiskanavat antavat yhä vain vähän painoarvoa tieteellisille tutkimuksille, jotka horjuttavat Yhdysvaltain hallituksen pitkäaikaista huumepropagandaa. Pahimmissa tapauksissa ne jätetään täysin vaille huomiota.

Seuraavaksi esittelemme viisi viimeaikaista tarinaa, jota nykypäivän media ei halua sinun tietävän kannabiksesta:

schizophrenia_258785

1. Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis ”voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan ”skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

”Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. ”Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutama kansainvälinen uutistoimisto on raportoinut tutkimuksesta. Sen sijaan yksikään yhdysvaltalainen (tai suomalainen -toim.huom.) uutiskanava ei ole julkaissut tutkimusta.

keuhkot

2. Kannabiksen savu ei vaurioita keuhkoja kuten tupakka

Kaikki tietävät, että pilvenpoltto on ainakin yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaa keuhkoille kuin tupakointi. Vai mitä?

No ei ole, kertoo uusiseelantilainen tutkimus elokuulta European Respiratory Journalissa.

Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat vertasivat kannabiksen ja tupakan polttamisen vaikutuksia keuhkojen toimintaan yli 1000 aikuisella.

He raportoivat: ”Kumulatiivinen kannabiksen käyttö assosioitui suurempaan vitaalikapasiteettiin (se määrä ilmaa, joka voidaan voimakkaasti puhaltaa ulos täysistä keuhkoista), keuhkojen kokonaistilavuuteen, toiminnalliseen loppukapasiteettiin (keuhkoissa oleva ilmamäärä passiivisen uloshengityksen lopussa) sekä jäljelle jäävään tilavuuteen.”

”Kannabiksella todettiin yhteys myös suurempaan hengitysteiden vastustuskykyyn, mutta ei uloshengityksen tilavuuteen sekunnin mittauksella (maksimimäärä ilmaa, joka voidaan puhaltaa ulos ensimmäisen sekunnin aikana vitaalikapasiteettitestissä), nopeutetun uloshengityksen suhdelukuun tai siirtokertoimeen. Sitä vastoin tupakan käyttöön liitettiin alempi uloshengityksen tilavuus (sekunnin mittaus), alempi nopeutetun uloshengityksen suhdeluku, alempi siirtokerroin sekä suurempi staattinen keuhkotilavuus, mutta ei hengitysteiden vastustuskyky.”

Heidän loppupäätelmänsä oli, että ”Kannabiksella näyttäisi olevan tupakkaan verrattuna erilaiset vaikutukset keuhkoihin”.

Kuten ennustaa voi, tiedemiesten ”epämiellyttävä totuus” ei saanut palstatilaa yhdessäkään mediassa.

brains

3. Kannabiksen käyttö ei vahingoita, vaan voi jopa suojata aivoja

Tuhoaako pilvenpoltto aivosoluja? Alkoholi varmasti tuhoaa, ja monet kannabislainsäädännön muuttamista vastustavat tahot väittävät, että kannabiksen tuhoisat vaikutukset aivoihin olisivat jopa pahemmat. Ovatko he oikeassa?

Eivät, ainakaan tänä kesänä ilmestyneen Neurotoxicology and Teratology -julkaisun artikkelin mukaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa tutkivat valkoisen aineen eheyttä nuorilla, joilla on historiaa ylenpalttisen juopottelun tai kannabiksen käytön osalta. Raportin mukaan alkoholin suurkuluttajilla (pojat jotka joivat yli viisi annosta, tytöt jotka joivat yli neljä annosta kerralla) näkyi vaurioita valkoisessa aineessa kahdeksalla aivojen osa-alueella.

Sen sijaan alkoholin suurkuluttajilla, jotka käyttivät myös kannabista, näkyi vähemmän vaurioita seitsemällä alueella kahdeksasta.

”Juopottelijat, jotka käyttivät myös kannabista, eivät näyttäneet yhtä yhdenmukaisia poikkeamia verrattuna raittiisiin, kuten pelkkien juopottelijoiden ryhmässä oli”, tutkijat päättelivät. ”On mahdollista, että kannabiksella saattaa olla joitakin hermoja suojelevia ominaisuuksia, kun kyse on alkoholiin liittyvän hapettavan stressin tai glutamaatin tai vastaavien aineiden aiheuttamien hermosolukuolemien vähentämisistä”.

Tähän päivään mennessä, ainoastaan kourallinen Yhdysvaltojen uutiskanavista (eikä yksikään suomalainen -toim. huom.) on raportoinut tutkimuksesta.

gate

4. Kannabis on päätepysäkki, ei niinkään portti koviin huumeisiin

Hälyttävät väitteet siitä, että kannabiskokeilut väistämättä johtavat muiden laittomien huumeiden käyttöön jatkuvat yhä mediassa, vaikka tilastotiedot osoittavat, että valtaenemmistö kannabiksen kokeilijoista ei koskaan siirry esim. kokaiinin tai heroiinin käyttäjiksi.

Tämän lisäksi, on valmistumassa uusi tutkimus, jonka mukaan kannabis saattaa myös hillitä käyttäjän halua siirtyä ns. koviin huumausaineisiin.

Neuropsychopharmacologyn kesäkuun numerossa pariisilaiset tutkijat päättelivät, että suullisesti nautittu THC eläimillä hillitsi taipumusta opiaattiriippuvuuteen.

Lisäksi tänä kesänä, New Yorkin osavaltion Psykiatrisen instituutin tutkijat raportoivat American Journal on Addictions -julkaisussa, että vieroitushoitopotilaat, jotka käyttivät kannabista ajoittain, pysyivät todennäköisemmin mukana opiaattihoidossa loppuun saakka.

Vaikka lehdistötiedote ensinmainitusta tutkimuksesta julkaistiin physorg.comissa heinäkuun seitsemäntenä, kumpikaan näistä tutkimuksista ei saanut huomiota valtamediassa.

hasispiikki

5. Hallituksen kannabiksenvastaiset mainokset eivät hillitse, vaan ennemminkin kannustavat kannabiksen käyttöön

Tokihan monet meistä tietävät, että Yhdysvaltain hallituksen 2 miljardin dollarin mainoskampanja kannabista vastaan epäonnistui vakuuttamaan katsojat kannabiksen haitallisuudesta, mutta kukapa olisi arvannut, että tulokset olivat näinkin huonoja?

Health Communication -julkaisun verkkoartikkelin mukaan Pennsylvanian yliopiston Annenbergin tiedonvälityksen laitoksen kyselytutkimus osoittaa, että hallituksen yleisötiedotteet vain kannustivat kannabiksen käyttöön.

Tutkijat mittasivat yli kuudensadan 12–18-vuotiaan nuoren asenteita sen jälkeen, kun he olivat katsoneet 60 hallituksen rahoittamaa kannabisvastaista mainosta televisiosta.

He kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, oliko kannabisaiheisen kuvaston käyttäminen (marihuanasavukkeiden käsittely, kannabiksen polttamisen kuvaaminen) yhteydessä katsojien kannabiksen käytön rohkaisemiseen.

Viestit, joissa kuvattiin teinejä yhdistettynä kannabikseen, olivat ”selvästi vähemmän tehokkaita kuin muut”, tutkijat kertovat.

”Mainosten kannabiskohtausten negatiivinen vaikutus ei poistu, vaikka mukana olisikin voimakkaita kannabiksenvastaisia argumentteja, ja vaikutus koskee etenkin nuorisoryhmiä, jotka usein ovat tällaisten kannabisvastaisten mainosten kohderyhmää (varsinkin korkean riskin nuoret)”, tutkijat päättelivät. ”Näille nuorille kannabisvastaiset mainokset eivät välttämättä ole hyvä strategia”.

Lienee tarpeetonta sanoa, että yksikään valtamedian uutiskanava – varsinkaan ne, jotka lahjoittivat mainosaikaa useille näistä ahdistavista mainoksista – ei ole julkaissut tätä tutkimusta.

Lähde:

http://www.alternet.org/media/142815/5_things_the_corporate_media_don%27t_want_you_to_know_about_cannabis