Kannabis ja aivot

5 05 2009

Alkuperäinen teksti Paul Armentano

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto, joka osoittaa, että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua, on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudotieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain, mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: yrtti on hyväksi sinulle.

brain_on_drugs

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

”Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen”, kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutistoimitukset läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita – joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla, että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat, että lähes kaikki muut niin sanotut ”väärinkäytettävät päihteet”, mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille, jotka ovat kehdanneet väittää, että ”hamppu tuhoaa aivosoluja”.

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä, että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005

Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa – ironian havaitsee jokainen lukija – Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat, että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. ”Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana in vivo (elävässä elimistössä) …estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa maan tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden, että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998

Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja, johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että THC annettuna hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös, että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat, joilla on diagnosoitu glioblastooma-aivokasvain (GBM), kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioomasolujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC, CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003

Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös, että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi: ”On olemassa lukuisia todisteita – – jotka tukevat oletusta, että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja, jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja”. Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC- ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003

Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne.)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut ”tyhmistä polttelijoista” valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä — mukaan lukien pitkäaikainen ”raskas” käyttö — on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt ”merkittäviä eroja” kontrolliryhmän ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä, tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin ”pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu”. 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi ”epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin niillä, jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena”. 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että ”marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen”.

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät, jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi ”eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin, jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa”. Tutkijat lisäsivät vielä, ”entiset pitkäaikaiskäyttäjät, jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä”.

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6812





MRSA-sairaalabakteeri ja kannabis

24 02 2009

Yhdysvalloissa kohuttiin syksyllä lähes kaikissa suuremmissa medioissa siitä, että vaarallinen MRSA-sairaalabakteeri, joka on erittäin vastustuskykyinen antibiooteille ja lähes voittamaton heikkokuntoisissa potilaissa, on saattanut kohdata vahvempansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin kannabiksen kannabinoidit tuhoavat MRSA-bakteereja.

Suomalaiset mediat eivät ole paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta huomioineet tätä ollenkaan, ja näissäkin kannabiksen mahdollisuuksia vähätellään tai tyydytään odottamaan synteettisiä lääkkeitä. MRSA on vakava ongelma myös Suomessa, jossa sen esiintyvyys on noussut rajusti. Kaikkiaan tunnettuja MRSA-tapauksia Suomessa oli esimerkiksi vuonna 1995 89 tapausta, 1998 189 tapausta, 2001 340 tapausta ja 2003 jo peräti 859 tapausta.

Vuosittain Suomessa on Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamia haavatulehduksia kymmeniätuhansia ja vakavia verenmyrkytyksiä noin 900, joista noin yksi prosentti (tuhansia haavatulehduksia ja noin 10 verenmyrkytystä) on toistaiseksi ollut MRSA-kantojen aiheuttamia. Kun infektio kehittyy verenmyrkytykseksi, siihen liittyy keskimäärin noin 15–20 prosentin kuolleisuus, mutta MRSA-bakteerin aiheuttamissa verenmyrkytyksissä kuolleisuus on noin kaksinkertainen.

mrsa

On hälyyttävää, että valtamedia ei reagoi, vaikka kyseessä on ihmisten terveys ja jopa henki infektion ollessa voimakas ja potilaan heikko. Scientific Americanin mukaan MRSA-infektioiden uskotaan olleen syypäitä useampaan kuolemaan kuin AIDS:in. Ilmeisesti nyt löydetty hoito oli suomalaisen median mielestä vääränlainen ja voidaan olettaa, että esimerkiksi synteettinen laboratoriotuote, jota ei voida liittää luonnontuotteisiin, olisi saanut laajaa huomiota ja suitsutusta.

Tutkijat Italiassa ja Britanniassa testasivat viittä kannabiksen tunnetuinta kemikaalia eli kannabinoidia MRSA-bakteeriin (eli metisilliinille resistentti (vastustuskykyinen) Staphylococcus aureus) eri muotoihin.  Kaikki viisi osoittivat bakteereita tappavan vaikutuksen MRSA:n eri muotoihin laboratoriotesteissä. Myös jotkin synteettiset kannabinoidit osoittivat kykyä tappaa pöpöjä. Tutkijat huomauttavat, että kannabinoidit tappavat bakteereja eri tavalla kuin perinteiset antibiootit, tarkoittaen, että he voisivat tämän avulla ohittaa bakteerien nyt kehittyneen vastustuskyvyn.

Neljä viidestä testatusta kannabinoideista on sellaisia, että ne eivät vaikuta mielialaan, joten niitä voitaisiin käyttää ilman pilven kaltaista vaikutusta. Tiettävästi THC oli ainut psykoaktiivinen komponentti. Esimerkiksi toinen yleisimmistä kannabinoideista eli CBD taas on antipsykootti, joka estää tai vähentää psykoottisia oireita.

MRSA, kuten muutkin stafylokokki-infektiot, voivat levitä tavallisen fyysisen kosketuksen tai saastuneiden esineiden kautta. Yleisin tapa sen leviämiseen ovat kädet. Infektioita voidaan vähentää huolehtimalla perushygieniasta ja säännöllisillä puhdistuksilla. Onkin havaittu, että niillä osastoilla joissa on eniten potilaita ja sitä kautta huonoin hygienia, myös MRSA leviää tehokkaimmin.

MRSA on yleistynyt selvästi viime vuosina myös terveillä ihmisillä. Usein leviäminen tapahtuu läheisten fyysisten kontaktien kautta, esimerkiksi urheilujoukkueen sisällä. Oireisiin kuuluu iho-oireita kuten paiseita. MRSA voi olla erittäin vaarallinen, erityisesti ihmisille jotka ovat heikkoja tai sairaita.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of Natural Products -lehdessä, tutkijat vaativat lisätutkimuksia kannabiksen antibakteeristen ominaisuuksien tutkimukseksi.  ”Nykyisellään on huomattavia haasteita kliinisesti relevanttien bakteerien, jotka osoittavat vastustuskykyä monille lääkkeille, aiheuttamien infektioiden hoidossa”, tutkijat kirjoittavat. Uusia antibakteereja tarvitaan pian, mutta vain yksi uusi luokka niitä on esitelty viimeisen 30 vuoden aikana. ”Kasvit ovat edelleen lähes tutkimaton lähde pieneliöitä (bakteereja) tappaville tai niiden lisääntymistä estäville ainesosille”, tutkijat totesivat yhteenvedossaan.

Jo vuosikymmeniä on kannabiksella tiedetty olevan antibakteerisia ominaisuuksia. 1950-luvulla kannabista testattiin iho- ja muihin infektioihin onnistuneesti, mutta vaikutusmekanismi ei ollut tiedossa ja kannabis oli jo tuolloin julistettu pannaan.

Yksittäiset tutkimukset ovat kuitenkin aina yksittäisiä ja niistä ei voida vetää mitään johtopäätöksiä ilman lisätukea. Tässä tapauksessa tutkimuksia oli jo kaksi ja molemmat saivat yhtäläisiä tuloksia. Jotta epäselvyyttä ei jäisi, julkaistiin eri tekijöiden toimesta pian myös kolmas tutkimus samasta aiheesta. Siinä havaittiin useiden kannabiskasvin uusien ei-kannabinoidiainesosien omaavan antibakteerisia ominaisuuksia.

Missisippin yliopiston tutkijat ilmoittivat löytäneensä yksitoista uutta ei-kannabinoidiainesosaa kannabiksesta. Useilla näistä on ”antibakteerisia”, ”anti-malaarisia” ja ”anti-leishmaniaasiasia” (leishmania on yleinen loiseläin, joka voi aiheuttaa arpisia haavaumia iholle) ominaisuuksia.

Tutkijat raportoivat myös useiden ainesosien omaavan tulehduksenvastaisia ominaisuuksia ja toimivan kuten potentiaaliset antioksidantit (antioksidantit pyrkivät tasapainottamaan elimistön haitallisia reaktioita, tulehduksia ja ne ehkäisevät/hidastavat mm. Alzheimerin tautia).

Yhdysvaltain hallitus, terveyden ja ihmispalveluiden osasto (Department of Health and Human Services), itse asiassa pitää hallussaan patenttia useiden kannabinoidien käyttöön antioksidanttina ja neuroprotektanttina. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallitus kuitenkin on pitänyt kannabiksen luokan I huumeena ilman mitää lääkinnällistä käyttöä ja estänyt sen tutkimuksen mm. kieltämällä Massaschusettsin yliopistoa kasvattamasta lajikkeita tutkimuskäyttöön.

Patenttiin voit tutustua täällä: http://www.patentstorm.us/patents/6630507.html

Toisin sanoen, kun me puhumme kannabiskasvin parantavista ominaisuuksista, me puhumme itse asiassa koko kannabiskasvista. Emme puhu partikkeleiden eristämisestä tai niiden synteettistä versioista. Emme varsinkaan ehdota, että potilaita pitäisi pakottaa käyttämään oraalisesti synteettistä versiota vain yhdestä yksittäisestä ainesosasta, kuten esimerkiksi Marinolin tapauksessa.

Terapeuttinen kannabis tarkoittaa juuri sitä – sen terapeuttiset, parantavat ja sairauksia lieventävät kyvyt koskevat koko kasvia. Meidän ei pitäisi suositella, tai hyväksyä, mitään vähempää.

Lähteet:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18681481

http://blog.norml.org/2008/09/04/web-md-chemicals-in-marijuana-may-fight-mrsa/
http://www.nytimes.com/2008/09/09/science/09obdrug.html?_r=1
http://www.sciam.com/blog/60-second-science/post.cfm?id=whoa-the-stuff-in-pot-kills-germs-2008-08-27
http://blog.norml.org/2008/09/09/yet-another-study-reports-that-pot-may-halt-mrsa/

http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=8990233
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article139965.ece

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1996,2586





Kannabis voi pysäyttää dementian etenemisen

30 11 2008

Kannabis voi auttaa pitämään Alzheimerin taudin lähtökuopissa. Tutkimuksissa kannabikseen pohjautuva lääke laukaisi uusien aivosolujen muodostumista ja poisti dementiaan liittyvää tulehdusta.

Tutkijat uskovat, että tätä tietoa hyödyntämällä voitaisiin kehittää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin syntymistä.

dementia

Toistaiseksi Alzheimerin tautiin ei ole lääkettä ja siitä kärsii noin 400 000 brittiä ja 70 000 suomalaista. Päivittäin Suomessa diagnosoidaan yli 30 uutta tapausta ja tahti kiihtyy ihmisten ikääntyessä ja eliniän pidentyessä.

Jotkin lääkkeet voivat hidastaa tuhoisien oireiden syntyä, kuten muistin heikkenemistä ja kyvyttömyyttä suorittaa päivittäisiä rutiineja. Kuitenkaan nämä lääkkeet eivät toimi kaikille ja koska potilaiden arvellaan tuplaantuvan sukupolven aikana uusille lääkkeille olisi tilausta.

Yhdysvaltalaiset tutkijat tutkivat synteettiseen THC:hen perustuvaa lääkettä. THC on ainesosa, joka on vastuussa ”pilvestä”.

Kun vanhoille rotille annettiin lääkettä kolmen viikon ajan, niiden muisti parani selvästi ja vesisokkelon selvittämisestä tuli niille taas helpompaa. Tulokset julkistettiin Society of Neurosciencen vuosittaisessa konferenssissa.

Tutkija tohtori Yannick Marchalant sanoi: ”Vanhat rotat eivät suorituneet tehtävästä kovin hyvin. Kun annoimme niille lääkettä ne suoriuivat tehtävästä paremmin.”

Muut kokeet ovat osoittaneet lääkkeen toimiva aivojen osissa, jotka liittyvät muistiin, ruokahaluun, kipuun ja mielialaan.

Ohion yliopiston tutkimukset osoittivat myös, että lääke poistaa tulehdusta aivoissa ja voi laukaista uusien neuronien eli aivosolujen kehittymisen.

Tutkija professori Gary Wenk sanoo: ”Kun olemme nuoria, tuotamme neuroneita ja muistimme toimii mainiosti. Kun ikäännymme, tämä prosessi hidastuu, joten normaalin ikääntymisen myötä tuotamme vähemmän neuroneita. Tarvitsemme näitä soluja helpottamaan uusien muistojen luomista ja havaitsimme, että THC:n kaltainen ainesosa voi vaikuttaa näiden solujen kehittymiseen.”

Vaikka tutkimuksissa käytetty lääke ei sovellu ihmisille, se voi auttaa kehittämään uutta lääkettä Alzheimeriin. On todennäköistä, että sitä käytettäisiin estämään tautia sen hoitamisen sijaan.

Kun kysyimme kannattaisiko niiden, joiden suvussa on Alzheimerin tautia, polttaa kannabista taudin kehittymisen ehkäisemiseksi tohtori Wenk sanoi: ”Emme sano sitä, mutta se voi aivan hyvin toimia.”

”Sanomme, että vaikuttaa siltä, että turvallinen laillinen aine, joka matkii kannabiksen tärkeitä ominaisuuksia voi auttaa aivoja estämään muistin heikkenemistä ikääntyessä. Se herättää suuria toiveita.”

”Toivomme, että löydämme ainesosan, jonka kohteena ovat sekä tulehdukset että neurogeneesi (uusien aivosolujen syntyminen), joka olisi kaikkein tehokkain keino saada parhaita tuloksia”, tohtori Marchalant lisäsi.

Kannabiksen lääkinnällisiä ominaisuuksia on jo valjastettu MS-taudin hoitoon. Kannabispohjainen lääke nimeltä Sativex on todistetusti helpottanut MS-taudin oireita, mukaan lukien kipu, spasmit, tärinä, masennus ja ahdistuneisuus.

Britannian Alzheimer-yhdistys ei suosittele itsehoitoa kannabiksella.

Professori Clive Ballard sanoi: ”On erittäin rohkaisevia löydöksiä, että kannabiksen jotkin ainesosat voivat suojata aivojen hermosoluja. Siksi odotamme innolla kliinisiä kokeita, joissa selvitetään ei-psykoaktiivisten kannabiksen ainesosien hyödyllisiä vaikutuksia.”

”On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät eron näiden hoitojen ja viihdekäytön välillä. Viihdekäyttö voi olla myös haitallista.”

Lähde:

http://www.dailymail.co.uk/health/article-1087544/Cannabis-stop-dementia-tracks.html