Peitetehtävissä ollut poliisi pidätti peitetehtävissä olleen poliisin

28 07 2009

Peitetehtävissä toiminut Iredellin piirikunnan poliisi osti hiljattain kannabista toiselta peitetehtävissä olleelta Statesvillen poliisilta. Tapaus herätti paljon kysymyksiä liittyen edellä mainittujen tahojen väliseen kommunikointiin.

Statesvillen poliisipäällikkö Tom Anderson sanoi, että peitetehtävissä toimineet poliisit olivat hänen osastoltaan. He olivat tehneet jo viikon verran töitä tapaukseen liittyen, kunnes he olivat löytäneet jonkun, joka olisi kiinnostunut myymään heille pieniä määriä marijuanaa.

Anderson kertoo: ”Jotta kauppa onnistuisi, peitetehtävissä olleet poliisit olivat tavanneet myyjän paikallisen kaupan parkkialueella”. Mutta ko. poliisit olivat alkaneet epäillä, että myyjä olisikin itse myös peitetehtävissä. ”Statesvillen poliisit soittivat David Ramseylle, joka johtaa  huumeryhmää, ja heille kerrottiin että ko. myyjä ei ollut poliisi”, Anderson jatkaa.

Anderson kertoo, että tämän jälkeen he toimivat kuten normaalisti ja pidättivät tuon henkilön. Pidätyksen jälkeen rikostutkijat tulivat paikalle ja varmistivat, että kyseinen henkilö on peitetehtävissä oleva poliisi. Tämän jälkeen hänet vapautettiin.

coppidatys

Sheriffi Phil Redmond kertoo, että sekaannus alkoi jo tapahtuman alkumetreillä. ”Meillä oli useita suuren mittaluokan operaatioita työn alla yhtä aikaa ja tässä tapauksessa hommat menivät sekaisin.”

Huumeryhmän pomo Ramsey kertoo, että tämänkaltaiset virheet voivat olla yleisiä, kun monta eri laitosta tekee operaatioita yhtä aikaa. Hän jatkaa kertoen, että on olemassa tietyt toimintatavat huumeisiin liittyvissä peiteoperaatioissa. Alkaen luvan saamisesta yleiseltä syyttäjältä päätyen oikeuden päätökseen, jota koristaa tuomarin allekirjoitus.

Ramsey jatkaa: ”Teknisesti ajatellen, poliisi tekee rikoksen ja jotta häntä ei voitaisi syyttää rikoksesta, nämä edellä mainitut turvakeinot ovat välttämättömiä”.

Anderson sanoi, että kaikkia toimintaohjeita noudatettiin, mutta että hän on huolestunut viestinnän ongelmista. ”Paperitöistä huolimatta, tiedon pitää kulkea. Pelkät paperit eivät turvaa yksittäistä poliisia”, Ramsey jatkaa.

Ramsey kertoo, että joissakin tapauksissa sheriffin toimisto ottaa yhteyden kolmeen poliisipiiriin piirikunnassa. Joskus tapaukset sulautuvat yhteen ja poliisit huomaavat tutkivansa samoja ihmisiä, joten operaatioiden yhteenliittäminen olisi järkevää. Toisinaan taas poliisipiireille ei annettu informaatiota. ”Tämä kaikki riippuu olosuhteista”, sanoo Ramsey.

Anderson uskoo, että tämän kaltaiset tapahtumat auttavat häntä parantamaan sheriffin toimiston ja yksittäisten poliisipiirien välistä viestintää, erityisesti peitetehtäviä ajatellen. Huumekauppa peitetehtävänä on oletuksena vaarallista.

Edellä mainittu vaarallisuus on päätekijä siinä, että sheriffin toimisto ei tee huumekauppaa peitetehtävissä, paitsi suurissa operaatioissa. ”Ellei kysymyksessä ole isompikin diileri, ei se maksa vaivaa”, hän sanoo.

Anderson kertoo olevansa kiitollinen, että kukaan ei loukkaantunut tapauksessa, ja juuri siksi hän uskoo viestinnän parantamisen olevan elintärkeää. ”Meidän täytyy pitää yhteyttä ja kertoa, että meillä on tässä nyt operaatio ja poliisipiirien täytyy tehdä samoin. Vertaamalla ristiin yksittäisiä rikoksia me voimme onnistua tässä. Meidän täytyy tehdä töitä yhdessä. Se olisi ihannetilanne.”

Anderson kertoo, että viimeaikainen mielipide-ero Statesvillen poliisin ja ICSO:n (Imperial county sheriff’s office) välillä ei liittynyt tapaukseen.Tapaus liittyi toiminta-alueisiin, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä tämän sekamelskan kanssa.

”Sössiminen tapahtui kaupungin rajojen sisäpuolella, joten edellä mainitulla asialla ei ole mitään tekemistä asian kanssa”, hän jatkaa.

Lakiesitys meni taannoin läpi, jolloin Statesvillen poliisi sai toimivallan operoida koko piirikunnan alueella. Redmond tukee esitystä ja sanoo, että poliisien toimiminen Statesvillen ulkopuolella on ollut riskialtista. Andersonin mukaan turvallisuus on merkittävin tekijä tässä tapauksessa.

”Tästä opittiin ja onneksi kukaan ei loukkaantunut”, hän kertoo.

Aktivisti Peter Guither toteaa tapauksesta sarkastisesti: ”Hieno asia, että he saivat estettyä tuon pienen kannabismäärän päätymisen kaduille”. Vaarana voi kuitenkin olla, että sarkasmi jää joiltain huomaamatta, ja he pitävät tätä hienona asiana.

Lähteet:

http://www.shortnews.com/start.cfm?id=79818

http://stopthedrugwar.org/chronicle_blog/2009/jul/20/undercover_cop_arrested_for_sell

http://www2.statesville.com/content/2009/jul/15/arrest-mix–raises-questions/news-local/





Korkeat panokset: Hätähuuto kannabiksen laillistamiseksi!

16 07 2009

Kovien panoksien poliittinen taistelu on käynnissä talouskriisin runtelemassa Kalifornian osavaltiossa. Kyse on kapeasti määritellystä vapaudesta, joka ihmisillä on erään kasvin kasvatusta ja myyntiä koskien. Sekä joidenkin tahtotila saada osavaltion hallitus keräämään siitä verovaroja.

Oaklandissa, Kaliforniassa, Richard Lee on monialayrittäjä. Hänen esikaupunkia virkistävään toimialaansa kuuluu kaikenlaista. Coffee shopeista aina lasinpuhallukseen.

Mutta Leen yritysimperiumi on rakennettu epätavallisen perustuksen varaan: Kannabiksen myynnille.

Hänen Blue Sky Coffee Shopin takaosassa käy jatkuva virta käteisostajia, eikä kyse ole pelkästä kahvista. ”Etuosassa voi ostaa kahvia ja leivoksia, ja takaosassa myymme kannabista”, Lee sanoo. Myyntimies toteaa asiakkaille: ”Olette tervetulleita tutkimaan pusseja ja haistelemaan yrttejä vapaasti”.

080225-school-pot-hmed1p.hmedium

Se mitä täällä tapahtuu on laitonta valtion lakien mukaan, mutta sallittua Kalifornian säädöksissä, jotka ovat vuoden 1996 jälkeen hyväksyneet kannabiksen lääkekäyttöön.

Kymmenkunta muuta osavaltiota on säätänyt samanlaisia lakeja. Asiakas nimeltä Charles sanoo, että hänen lääkärinsä on nimenomaan määrännyt hänelle kannabista. ”Se lievittää ahdistusta ja antaa minulle mahdollisuuden jaksamiseen, sekä positiiviseen mielialaan”, hän kertoo.

Lee kutsuu hänen Oaklandin naapurustoaan ”Oaksterdamiksi”, joka viittaa Amsterdamin liberaaliin päihdelainsäädäntöön. Hänen tavoitteenaan on tehdä siitä turistikohde, kannabiksen ollessa pääasiallinen vetonaula.

”Eikö se huoleta ihmisiä jotka asuvat täällä”, haastattelija kysyy.

”Ei, ihmiset täällä rakastavat sitä koska he näkevät, kuinka paljon kehitämme naapurustoa”, Lee vastaa.

Leen kannabisputiikin naapurissa Gertha Hays myy vaatteita. Hänen mukaansa Leen putiikki tuo kaikenlaisia ihmisiä alueelle. ”Ei ole olemassa mitään tietynlaista käyttäjätyyppiä”, hän sanoo, ”joten kaikki tulevat tänne”.

”Kaikki eivät siis olekaan narkomaaneja täällä?” haastattelija jatkaa.

”Ei, ei lainkaan. Jos seuraat ihmisiä jotka liikkuvat täällä, huomaat että väki on todella monimuotoista”, Hays vastaa.

Osa Oaksterdamin naapurustoa toimii taimitarhana rahakasvin kasvatukseen: Lääkekannabiksen arvioidaan nykyisellään olevan 2–3 miljardin dollarin liiketoimintaa Kaliforniassa. ”Kyllä, moni ihminen tekee hyvää tienestiä tämän avulla”, Lee sanoo.

Kaliforniassa on nyt useita satoja lääkekannabisapteekkeja, ja paljon enemmän kannabista myydään kaduilla.

Lee jatkaa: ”Arviomme mukaan, Kalifornian kannabisteollisuus liikkuu kokonaisuudessaan 15 miljardin dollarin kokoluokassa”.

Kannabiskaupan oikeasta kokoluokasta käydään väittelyä.  Silti se on riittävän suurta saadakseen huomiota lainsäätäjiltä, jotka yrittävät täyttää ison aukon osavaltion budjetissa. Lakiasäätävän edustajakokouksen jäsen Tom Ammiano yrittää puskea lainsäädäntöä laillistamisen suuntaan, jotta osavaltio voisi nauttia uusista verotuloista.

”Ajattelin että olisi korkea aika, jos sanaleikki sallitaan, ottaa asia käsittelyyn”, Ammiano sanoo. ”Yritän ehtiä kaikkien edelle vitsien avulla, sillä niitä minulla riittää”, hän nauraa.

Monien mielestä ajatus on naurettava, mutta osavaltion verokomitean laskelmien mukaan Ammianon esitys 50 dollarin verolta unssia (28 grammaa) kohtaan voisi tuoda rahaa puolestatoista kahteen miljardiin dollariin vuodessa.

”Meistä se olisi erittäin epätodennäköistä”, sanoo Rosalie Pacula Randin huumepolitiikan tutkimuskeskuksesta (Rand Drug Policy Research Center). Hänen mukaansa Kalifornia tulee todennäköisesti pettymään tuloista, jotka veronalainen kannabis toisi. Unssin hinta on tällä hetkellä keskimäärin 150 dollaria.

”Jos aikomuksena on määrätä noin korkea vero, se tuskin tulee olemaan minkäänlainen kannustin mustan pörssin kaupan katoamiselle”, hän sanoo ja jatkaa: ”Sen pysymisen motiivina on silkka raha”.

Veroehdotus on tosin aloittanut epätavallisen poliittisen keskustelun. Erään kyselyn mukaan 56 prosenttia Kalifornian äänestäjistä on sitä mieltä, että kannabis tulisi laillistaa ja asettaa veronalaiseksi. Edes Kalifornian republikaanikuvernööri ei ole yrittänyt hiljentää laillistamispuheita.

arnold4xv1”Ei, en usko, että nyt on sen aika, mutta mielestäni nyt on hyvä aika keskustelulle”, kuvernööri Arnold Schwarzenegger sanoo. ”Kaikki ehdotukset lisätulojen saamiselle saavat minut avoimeen keskusteluun mukaan”.

Tottahan toki kuvernööri Schwarzeneggerillä on kokemusta aiheesta politiikkaa edeltäneessä  elämässään,  ja sama pätee itse Yhdysvaltain presidenttiin.

”Vedin henkosia, jatkuvasti”, Obama myönsi kampanjapuheessaan, viitaten presidentti Bill Clintonin aiempaan osittaiseen tunnustukseen, ja lisäsi: ”Sehän oli koko homman tarkoitus”.

Vaikka presidentti sanookin, että hän on laillistamista vastaan (”Ei, en usko että se olisi hyvä strategia taloustilanteen elvyttämiseksi.”), hänen hallintonsa on määrännyt DEA:n lopettamaan ratsiat niissä osavaltioissa, joiden lait sallivat kannabisapteekkien toiminnan.

Se on suuri muutos kun vertaa siihen, miten vuosikymmenet kannabista on kuvattu kiistämättömänä pahana, kuten vuoden 1936 elokuvassa ”Reefer Madness”. Mutta se vanha mielikuva on kadonnut savuna ilmaan vuosikymmenten saatossa.

Kannabis oli mukana matkalla vuoden 1969 elokuvassa ”Easy Rider”, ja Life Magazinen kannessa. Tämän päivän televisiossa se on vain osa lähiöelämää sarjassa ”Weeds”.

Kaiken lisäksi kannabis on saanut yhä vain enemmän tunnustusta lääketieteellisessä mielessä.

”Kannabista on käytetty lääkkeenä jo 5000 vuoden ajan”, kertoo tohtori Donald Abrams San Franciscon aluesairaalasta. ”Ainoastaan viimeiset 70 vuotta sitä ei ole käytetty lääkkeenä tässä maassa”.

Tohtori Abrams on tutkinut kannabista kahdentoista vuoden ajan, ja on vakuuttunut, että se on sekä tehokas että turvallinen lääke.

”Mielestäni kannabis on erittäin hyvä lääke”, hän sanoo. ”Olen syöpälääkäri. Joudun päivittäin tekemisiin potilaiden kanssa, joilla on ruokahaluttomuutta, pahoinvointisuutta, kipuja, univaikeuksia, sekä masennusta. Minulla on yksi lääke, jolla voidaan hoitaa kaikkia näitä oireita, sen sijaan että käyttäisimme viittä eri lääkettä joihin kaikkiin voi tulla riippuvaiseksi.”

”Se yksi lääke on kannabis, ja he eivät tule siitä riippuvaiseksi?” haastattelija kysyy.

”Pitää paikkansa”, Abrams vastaa.

Mutta he, jotka ovat taistelleet sotaa huumeita vastaan sanovat, että vaikka kannabis olisikin lääke, se ei tarkoita sitä, että sen tulisi olla laillista.

”Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö huumekartellit ja huumejärjestöt olisi erittäin paljon mukana kannabiksen tuotannossa ja myynnissä”, sanoo Roy Wasden. Hän on poliisipäällikkö Modestossa, Kalifornian alueella, jossa kasvatetaan paljon kannabista.

”Jos kävelet kansallispuiston läpi ja osut paikkaan, jossa kasvatetaan kannabista, olet suuressa vaarassa”, hän sanoo.

Poliisipäällikkö Wasden sanoo, että nyt ei ole aika antautua huumesodassa.

”Yhä harvempi nuori käyttää huumeita nykyään”, hän sanoo. ”Emme aio hävitä huumesotaa. Nuoret alkavat ymmärtää huumeiden käytön negatiivset seuraamukset. Täytyykö meidän esitellä yksi riippuvuutta aiheuttava aine lisää yhteiskuntaamme, kun me itse asiassa olemme edistyneet asiassa?”

Huumesoturit varoittavat vanhempaa väestöä, että kannabis ei enää ole sitä samaa harmitonta ruohoa, joka heidän nuoruudesta muistetaan. Nykypäivän kannabis on ihan eri asia.

”60-luvun ja Woodstockin marihuana ei ole sitä mitä Yhdysvaltain kaduilla myydään nykyään”, kertoo poliisipäällikkö Bernard Melekian, joka johtaa Kalifornian poliisipäällikköjen keskusjärjestöä. ”Päihdyttävän ainesosan THC:n osuus oli 60-luvulla parin prosentin tuntumassa. Nykyisin sitä on kannabiksessa lähes 30 prosenttia. Se on merkittävällä tavalla eri kasvi.”

pot

Tämän kasvin kasvattamisen opettaminen on myös yksi Richard Leen liiketoimintamuodoista. Hän vetää ”Oaksterdamin yliopistoa”, jossa opiskelijoille kerrotaan myös, kuinka pysytellä osavaltion lääkekannabislakien rajojen sisäpuolella.

”Eli et voi istuttaa siemeniä, ennen kuin tiedät mitä lakitekstissä sanotaan”, haastattelija kysyy.

”Aivan”, Lee vastaa. ”Äänestä tänään ja hankkiudu illaksi pilveen”.

Opiskelijat kuten Darnell Blackman ja Barbara Kramer näkevät tilaisuuden tehdä hyvää, ja tehdä hyvin, kasvattamalla kannabista.

”Aivan kuten aspiriini, ibuprofeeni tai mikä tahansa muu lääke, kannabis on vain yksi keino auttaa ihmisiä”, Blackman toteaa.

”Ajattelin, että ehkä olisi jokin keino päästä pohjakerrokseen ja vetää mutkat suoriksi siltä osin, mihin tämä teollisuus on menossa”, sanoo Kramer.

Edessä on silti useita esteitä ennen kuin kyseessä on laillinen teollisuudenala.

Mutta yhteisössä nimeltä Oaksterdam, huumesotureita ei näy missään – ja koko naapurusto on mukana kannabistoiminnassa.

Lähde:

http://www.wbbm780.com/High-stakes–A-call-to-legalize-marijuana/4808746