Äiti: lääkekannabis pelasti poikani hengen

14 01 2010

Lääkekannabiksen käyttö 10-vuotiaan pojan autismin hoitamiseen voi kuulostaa kuohuttavalta, mutta Kalifornian Orange Countyssa asuvan äidin mukaan kaikki muut mahdollisuudet oli käytetty.

Ennen lääkekannabiksen käyttöä lääkärit kuvailivat Joeyta ”vihamieliseksi, tuhoavaksi ja vaaralliseksi itselleen ja muille”. Joyen äidin mukaan hän on nyt aivan eri poika.

Neljä kuukautta sitten lääkärit sanoivat äidille että Joey tulee kuolemaan. Äiti uskoo vakaasti että lääkekannabis pelasti hänen poikansa hengen. ”Ellen olisi valinnut tätä reittiä, poikani ei olisi nyt täällä”, hän sanoi.

Joeylla diagnosoitiin autismi hänen ollessaan 16:n kuukauden ikäinen. Hänen oireensa olivat vakavia. ”Joeyn käytös oli täysin holtitonta”, äiti kertoi. ”Se todella otti koko perheen voimille”. Joey ei puhu eikä kävele. Hän ei tule koskaan elämään niin sanottua normaalia elämää. ”Hän ei nukkunut viikkoihin, enkä nukkunut minäkään”, Joeyn äiti kertoi.

Hän ja ryhmä lääkäreitä kokeilivat kaikkea mahdollista, kuten 13:a eri lääkitystä ja terapiaa. Eräässä vaiheessa Joey käytti kuutta eri lääkettä samaan aikaan. Mutta reseptilääkkeet verottivat Joeyn kehoa, aiheuttaen maksavaurioita, kipukohtauksia, unettomuutta ja huomattavaa laihtumista.

Joeyn todettiin kärsivän aliravitsemuksesta ja anoreksiasta ja hänen painonsa putosi 21 kiloon. ”10-vuotiaani painoi 21 kiloa”, kertoi Joeyn äiti. ”Hän oli erittäin heikossa kunnossa. Luut näkyivät hänen rinnassaan. Siinä vaiheessa tajusin, että ellen saisi häntä irti näistä kovan luokan lääkkeistä, poikani tulisi kuolemaan”. Epätoivoisena äiti kääntyi viimein lääkekannabiksen puoleen. Hän antaa sitä pojalleen erityisesti valmistetuissa pikkuleivissä ja kekseissä. Hänen mukaansa muutokset ovat olleet valtavia.

Joeyn lääkäri kertoi huomanneensa muutoksen muutaman viikon aikana. ”Lääkäri katsoi Joeytä ja sanoi Pojalla on ensimmäistä kertaa posket”, äiti muistelee. ”Nykyään hän syö kaikkea. Kaikkea! Hän syö mustekalaa ja sushia. Poikani saa viimeinkin ravinteita joita ilman hän ollut viimeiset seitsemän vuotta”.

Mutta paljon muutakin kuin pelkkä ruokahalu on muuttunut. Joey on nykyään rauhallisempi ja vähemmän ärtyisä. ”Hän on tyytyväinen, hän tuntee elävänsä. Ja on ollut mahtavaa kuulla hänen ääntelevän. Hän ei ennen ikinä päästellyt ääniä”, äiti kertoi. Joeyn itseään toistava käytös on myös vähentynyt.

”Minusta tämä vaikuttaa erittäin järkevältä lääkekannabiksen käytöltä”, sanoi riippuvuuksien asiantuntija tohtori Drew Pinksy. ”Ajatus, että kannabis on jotenkin paha lääke ja on olemassa hyviä lääkkeitä, on valtaisa erehdys. On lääkkeitä joihin liittyy vastuuvelvollisuuksia ja jotka asianmukaisesti käytettynä voivat todella auttaa ihmisiä. Tässä tapauksessa lääke selkeästi auttaa lasta. Miksi sitä ei käytettäisi?”, hän lisäsi.

Hän painotti että Joeyn lääkärien tulee tarkasti seurata hoitoa, mutta mahdollisen riippuvaisuuden ei pitäisi muodostua ongelmaksi. ”Kannabiksen pitkäaikaisen käytön seurauksena saattaa tulla vieroitusoireita, kuten levottomuutta ja mielialahäiriöitä, mutta tässä tapauksessa lapsi jolla ei ole minkäänlaista riippuvuushistoriaa, ei muutu addiktiksi”, sanoi Pinksy.

Sekä tohtori Pinksy että Joeyn äiti ovat yhtä mieltä siitä, että lisätutkimuksia tarvitaan. Mutta tällä hetkellä äiti uskoo että kannabis pelasti hänen poikansa. ”Ihmiset jotka ovat tavanneet Joeyn sanovat että hän on nyt aivan eri lapsi”, äiti sanoi. Hän ei halunnut nimeään julkisuuteen peläten ihmisten reaktioita, mutta suostui kertomaan perheensä tarinan toivoen että se voisi auttaa muita vanhempia, joiden lapsilla on erityistarpeita.

Lähde:

http://abclocal.go.com/kabc/story?section=news/health&id=6989085





Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella

23 01 2009

3_mikpicTohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

Ohessa on tohtori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

Genitaalialueen herpes 054.10

Herpesinfektio peniksessä 054.13

AIDS:iin liittyvät sairaudet 042

Aivotulehdus 062.1

Kemoterapiasta toipuminen V66.2

Vyöruusu 053.9

Säteilyterapia E929.9

Krooninen B-hepatiitti 070.52

Krooninen C-hepatiitti 070.54

Muu nivelluusairaus 088

Lymen tauti 088.81

Reiterin oireyhtymä 099.3

Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0

Pahalaatuinen melanooma 172.9

Muu ihosyöpä 173

Eturauhassyöpä 186

Kivessyöpä 186.9

Lisämunuaissyöpä 194.0

Pahanlaatuinen aivokasvain 191

Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9

Syöpä 199

Imukudos- ja verkkokasvain 200

Myeloidinen leukemia 205

Kohtusyöpä 236.0

Lymfooma 238.7

Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0

Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244

Kilpirauhastulehdus 245

Aikuisiän diabetes 250.0

Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1

Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2

Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4

Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5

Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6

Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7

Veren niukkasokerisuus 251

Lipomatoosi 272.8

Kihti 274.0

Mukopolysakkaridoosi 277

Porfyria 277.1

Amyloidoosi 277.3

Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00

Sairaalloinen liikalihavuus 278.01

Autoimmuunitauti 279.4

Hemofilia A 286.0

Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0

Dementia+ 290.0

Juoppohulluus+ 291.0

Skitsofrenia 295.x

Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7

Mania 296.0

Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2

Vakava masennus, uusiutuva 296.3

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6

Autismi/Asperger 299.0

Ahdistuneisuushäiriö+ 300.00

Paniikkihäiriö+ 300.01

Julkisten paikkojen pelko 300.22

Pakko-oireinen häiriö 300.3

Mielialahäiriö 300.4

Väsymysoireyhtymä 300.5

Kirjoituskouristus**** 300.89

Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72

Alkoholismi+ 303.0

Opiaattiriippuvuus+ 304.0

Rauhoittavien riippuvuus+ 304.1

Kokaiiniriippuvuus+ 304.2

Amfetamiiniriippuvuus 304.4

Alkoholin väärinkäyttö+ 305.0

Tupakkariippuvuus 305.1

Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3

Psyykkisten syiden aiheuttama  mahaportin kouristus** 306.4

Psyykkisten syiden aiheuttama  vaikeutunut virtsaaminen 306.53

Hampaiden narskutus 306.8

Änkytys* 307.0

Anoreksia 307.1

Nykimishäiriö 307.20

Touretten syndrooma 307.23

Pysyvä unettomuus 307.42

Painajaiset 307.47

Bulimia 307.51

Jännityspäänsärky 307.81

Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89

Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81

Elimellinen mielialahäiriö 310.1

Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2

Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8

Aivovamma 310.9

Toistuvat raivokohtaukset 312.34

Karvojenyppimishäiriö 312.39

Tarkkaavaisuushäiriö 314.00

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01

Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8

Parkinsonin tauti 332.0

Huntingtonin tauti+ 333.4

Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99

Friedreichin ataksia 334.0

Pikkuaivojen ataksia 334.4

Spinaalinen lihasatrofia 335.11

ALS-tauti 335.2

Muu elkäytimen sairaus 336

Syringomyelia 336.0

MS-tauti 340.0

Muu keskushermoston demyelinaatio 341

Toispuoleinen halvaus 342

Aivohalvaus+ 343.9

Neliraajahalvaus 344.0x

Alaraajahalvaus(s) 344.1x

Paralyysi 344.9

Epilepsia+ 345.x

Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1

Jacksonin epilepsia** 345.5

Migreeni+ 346.x

Migreeni, klassinen+ 346.0

Hortonin päänsärky 346.2

Aivopaine 348.4

Bellin pareesi 351.0

Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0

Rannekanavaoireyhtymä 354.0

Mononeuriitti 355

Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1

Neuropatia+ 357

Lihasdystrofia 359

Makularappeuma** 362.5

Glaukooma 365.23

Lukihäiriö** 368.0

Värisokeus* 368.55

Sidekalvontulehdus 372.9

Drusen-papilli 377.21

Näköhermon tulehdus 377.30

Karsastus 378

Silmävärve 379.5

Ménièren tauti 386.00

Tinnitys 388.30

Hypertensio+ 401.1

Iskeeminen sydänsairaus 411.X

Angiina 413

Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X

Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X

Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0

Raynaud’n oireyhtymä 443.0

Tukkotulehdus 443.1

Polyarteriitti 446.0

Akuutti sinuiitti 461.9

Krooninen sinuiitti 473.9

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90

Emfyseema 492.8

Astma 493.9

Ilmarinta 512.8

Pulmonaalinen fibroosi 516.3

Kystamainen fibroosi 518.89

Epänormaali hammaskipu 524

Leukanivelen tulehdus 524.60

Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81

Akuutti mahakatarri 535.0

Mahakatarri+ 535.5

Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8

Haavainen paksusuolitulehdus 536.9

Mahaportin kouristus537.81

Chrohnin tauti 555.9

Koliitti+ 558.9

Koolonin umpipussitulehdus 562.1

Ummetus 564.0

Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1

Dumping-oireyhtymä 564.2

Vatsakalvon kipu 568

Virukseton hepatiitti 571.4

Haimatulehdus 577.1

Munuaistulehdus 583.81

Virtsaputken tulehdus 595.3

Eturauhastulehdus 600.0

Lisäkivestulehdus** 604.xx

Lisäkiveksen kiertymä 608.2

Sisäsynnyttimien tulehdus 614

Kohdun limakalvosirottuma** 617.9

Kuukautisa edeltävä oireyhtymä+ 625.3

Vaginaalinen kipu 625.9

Vaihdevuosioireyhtymä 627.2

Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6

Ihottuma 692.9

Pemfigus 694.4

Epidermolyysi 694.9

Eryteema Multiforma 695.1

Ruusufinni 695.3

Nivelpsoriaasi 696.0

Psoriaasi 696.1

Kutina, syyhy+ 698.9

Atropia 701.3

Kaljuus 704.0x

Lupus 710.0

Ihonkovettumatauti 710.1

Iho- ja lihastulehdus 710.3

Eosinofilia. 710.5

Reumaattinen niveltulehdus+ 714.0

Feltyn oireyhtymä 714.1

Rappeuttava niveltulehdus 715.0

Vamman jälkeinen niveltulehdus+ 716.1

Rappeuttava nivelsairaus+ 716.9

Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7

Lonkkanivelen jäykistymä 718.5

Nivelkivut 719.49

Nikamavälilevyn tauti 722.x

Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71

Kaularankaoireyhtymä 722.91

Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x

Selkärangankanavan ahtauma 724.02

Alaselän kivut 724.5

Entesopatia 726

Jännetuppitulehdus 727.x

Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6

Lihasspasmit 728.85

Pehmytkudosreuma 729.1

Osgood-Schlatterin tauti 732.4

Tietzen oireyhtymä 733.6

Meloreostoosi 733.99

Nikamansiirtymä** 738.4

Aivojen valtimonpullistuma 747.81

Kieroselkäisyys 754.2

Selkärankahalkio 756.17

Rustoluutuminen 756.51

Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83

Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89

Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9

Mastosytoosi 757.33

Darierin tauti 757.39

Marfanin oireyhtymä 759.82

Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6

Unettomuus+ 780.52

Uniapnea 780.57

Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7

Vapina 781.0

Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0

Hyperventilaatio 786.01

Yskä+ 786.2

Nikotus+ 786.8

Oksentelu787.01

Pahoinvointi+ 787.02

Ripuli 787.91

Virtsanjohtimen kipu 788.0

Kakeksia 799.4

Nilkan siirtyminen 839.4

Piiskaniskuvamma 847.0

Selän revähdys 847.9

Olkapäävamma 959.2

Käsivamma 959.3

Lonkkavamma 959.6

Jalkavamma 959.7

Matkapahoinvointi 994.6

+ Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937

  • Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
  • * Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
  • ** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
  • *** Barry R. McCaffrey

Lähde:

http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm