Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115 000 kannabissavuketta

Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.

Kun ajattelee maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg, Cheech ja Chong ja Willie Nelson.

Entäs Irvin Rosenfeld?

56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessään maailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115 000:nnen jointtinsa 20. päivä marraskuuta.

Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista. ”Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämän”, Rosenfeld sanoo. ”He kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista”.

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas liittovaltion huumausaineviraston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississippin yliopistokampuksen viljelmillä kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa kivuliasta luiden liikakasvua ja jota hoidetaan reippaalla annoksella kannabista. Hän on saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden ajan. Hän polttaa 10 – 12 jointtia päivittäin.

”Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”, Rosenfeld sanoo. ”Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa samalla kun hän käyttää raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. ”Ei mässyjä, ei – ei mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. ”Monet potilaat eivät tule pilveen.”

Rosenfeld on liittovaltion tuottaman lääkekannabiksen puolestapuhuja, vaikkakin kyseinen käytäntö lopetettiin vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat reiluun kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta yhä elossa olevaa potilasta saavat yhä jatkaa liittovaltion ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole mahdollisuutta.

”Saan puheluita monilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. ”Se on surullista, ihmiset tarvitsevat sitä.” Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko maassa.

”Olisin vuoteen oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. ”Minun ei pitäisi olla hengissä ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen ansiosta. Pelkästään sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänen kaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat kannabista voidakseen paremmin. ”Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena pilvenpolttajana, työnimellä ”Onnekas pilvi”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä. Hän kertoo, että hänen mahdollisuutensa polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä roiston.

”On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. ”Monet ihmiset kommentoivat ilkeämielisesti, tai sitten he puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät, ’Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?'”.

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa. Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta. Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo,että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä, jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen myönteisistä terveysvaikutuksista. ”On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen tekosia, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. ”Jos tosiaan ajattelet, että kannabis on niin paha asia kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

Lähde:

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-70496022.html

Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115000 kannabissavuketta!Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.Kun ajattelet maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg,Cheech and Chong ja Willie Nelson.Entäs Irvin Rosenfeld?56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessäänmaailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115000:nen jointtinsa 20. päivämarraskuuta.Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista.

”Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämänkin”, Rosenfeld kertoi NBC:n paikallisuutisille Miamissa. ”He

kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista.”

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas

liittovaltion huumausaineosaston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississipin

yliopistokampuksen farmilla kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta

Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa

kivuliasta luiden liikakasvua, ja jota hoidetaan terveellisellä annoksella kannabista. Hän on

saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden aikana. Hän polttaa 10-12

jointtia päivittäin.

”Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”,

Rosenfeld sanoo. ”Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa

samalla kun hän operoi raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei

hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. ”Ei mässyjä, ei mässyjä – ei

mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. ”Monet potilaat eivät tule

pilveen”.

Rosenfeld tukee toiminnallaan liittovaltion lääkekannabista, jonka tuottaminen lopetettiin

vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat noin

kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta saavat yhä jatkaa liittovaltion

ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole

mahdollisuutta.

”Saan puheluita useilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. ”Se on surullista,

ihmiset tarvitsevat sitä.”

Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen

mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko

maassa.

”Olisin sängyn oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. ”Minun ei pitäisi edes olla

hengissä, ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen

ansiosta. Ihan vaan sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat

kannabista voidakseen paremmin. ”Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa

apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena

pilvenpolttajana, työnimellä ”Pilvionni”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä.

Hän kertoo, että hänen kykynsä polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä

roiston.

”On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. ”Monet ihmiset sanovat häijyjä

kommentteja, tai puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät,

’Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?'”

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa.

Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta.

Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin

poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen positiivisistä terveysvaikutuksista.

”On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen metkuja, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. ”Jos oikeasti ajattelet, että kannabis on niin pahaa kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-

70496022.html

Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

– Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

– Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1