George Shultzin ajatuksia huumesodasta

24 10 2009

Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri on jo kauan epäillyt kieltolain järkevyyttä.

Kun 1982 George P. Shultz aloitti Ronald Reaganin ulkoministerinä, hänen ensimmäinen matkansa suuntautui Kanadaan ja toinen Meksikoon.

”Ulkopolitiikka alkaa naapurustostamme”, hän kertoi haastattelussa Kanadan pääkaupungissa Ottawassa. ”Olen aina uskonut siihen ja Ronald Reagan uskoi siihen myös hyvin vahvasti. Monilla tavoin hänen mielessään oli jo 1993 tullut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA. Hän kiinnitti paljon huomiota Meksikoon ja Kanadaan, kuten minäkin.”

Shultz kiinnittää edelleen paljon huomiota Yhdysvaltojen naapurustoon. Nykyään hän toimii Pohjois-Amerikan foorumin apulaisjohtajana. Foorumin tarkoitus on kerätä yritysten ja hallitusten jäseniä yhteiseen vuosittaisiin kokoontumiseen.

Näinä päivinä on alettu ottaa vakavasti huumeiden salakuljettamisen tuomat väkivaltaisuudet Meksikon rajalla. ”Se on päässyt tilanteeseen, jossa – – täytyy olla huolestunut siitä, mitä tapahtuu Meksikolle, ja täytyy ymmärtää, että kaiken tuon rahoitus tulee Yhdysvalloista laittomien huumeiden voittojen muodossa. Ei ole tervettä meille, puhumattakaan Meksikosta, että tällainen väkivalta saa jalansijaa.”

Shultzilla on asiassa paljon painoarvoa. Osittain siksi, että hän on ajatellut asiaa kriittisesti vuosikymmeniä ja kuunnellut naapureiden näkökulmia. Hänellä on ollut kauan epäilyjä kieltolain toimivuutta kohtaa huumeiden väärinkäytön vähentämisessä Yhdysvalloissa. Ne epäilyt olivat kaukonäköisiä.

Vuonna 1988 Shultz matkusti Meksikoon presidentti Carlos Salinasin virkaanastujaisiin. Seremonian jälkeen heillä oli hetki yksityiseen keskusteluun. ”Hän sanoi minulle ymmärtävänsä, että on on tärkeää, että Meksiko tekee voitavansa pysäyttääkseen huumeiden virran Yhdysvaltoihin. Hän halusi minun tietävän, että kaikki salakuljetuksen mahdollistava raha tulee Yhdysvalloista Meksikoon.” Shultz sanoi kuulleensa samoihin aikoihin hyvin samanlaisen tarinan Kolumbian presidentiltä Virgilio Barcolta.

Salinas varoitti myös ulkoministeriä, että Yhdysvaltojen täytyy ymmärtää, että he eivät ole immuuneja. ”Tämä ongelma tulee leviämään. Huumejengejä on lopulta Yhdysvalloissa.”

shultz-george

Viime vuosina Shultzin mukaan ”On tullut lisää ja lisää ymmärrystä ongelman todelliseen luonteeseen. Mielestäni oli erittäin mielenkiintoista, kun kuusi tai kahdeksan kuukautta sitten kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä, presidentti Zedillo Meksikosta, presidentti Cardoso Brasiliasta ja presidentti Gaviria Kolumbiasta laativat raportin, joka periaatteessa sanoo, että meidän täytyy katsoa tätä ongelmaa kaikista mahdollisista näkökulmista, jos aiomme edetä sen kanssa minnekään. Ja meidän täytyy ymmärtää mitkä sen juuret ovat.” Lue myös uutisemme presidenttien julkitulosta.

On totta, että nämä presidentit puhuivat vasta luovuttuaan virastaan. Kysyin olisiko toivoa poliittisesta johtajuudesta niiltä, jotka ovat nyt virassa. ”On olemassa tietty määrä todisteita, että ihmiset ovat ymmärtämässä ongelman todellisen luonteen ja heillä on enemmän halua yrittää käsitellä sitä.”

Mutta emme ole vielä luoneet ”poliittista tilaa”, joka olisi tarpeen asian nostamisessa julkiseksi. ”Juuri nyt jos olet politiikassa, niin et voi keskustella ongelmasta. Se on myrkkyä. Tuloksena meillä on jättiläismäinen ongelma, joka repii Meksikoa hajalle – – ja meillä on runsaasti ongelmia täälläkin, emmekä keskustele niistä juurikaan”. Suomessa tilanne keskustelun suhteen on vielä kärjistyneempi. Poliittinen johto pyrkii estämään asioista keskustelun vedoten, että asiantuntijaryhmälle pitää taata työrauha. Hiljaisia ja salaisia päätöksiä, joita kansalaiset eivät pääse sotkemaan.

Shultz kannattaa valistusta kysynnän vähentämisessä. ”Jos haluamme olla vakavia tämän asian kanssa, meidän pitäisi aloittaa jättiläismäinen kampanja vakuuttaaksemme, että huumeet ovat pahaksi heille. Ja sen on perustuttava varmaan tutkittuun materiaaliin. Emme voi valehdella ihmisille.” Nykyisessä valistuksessa ongelma usein on hyvin demonisoiva materiaali, joka kääntyy itseään vastaan. Nykyään tieto leviää ja yhden valheen tunnistettuaan ihmiset eivät usko enää muuhunkaan valistukseen. Valitettavasti valheiden levittämistä tuetaan valtion ja ministeriöiden tasolta saakka.

Totuuden esiin tuominen on ollut todella vaikeaa, koska huumeet ovat tabu. Shultz muistaa, mitä tapahtui jonkin aikaa sen jälkeen, kun hän oli jättänyt hallituksen ja puhui Stanfordin yliopistolla esittäen mielipiteensä, että kieltolaki ei ole oikea ratkaisu.

Silloin – kuten nytkin – hän uskoi, että meidän täytyy katsoa ongelmaa taloudellisesta näkökulmasta ja ymmärtää mitä tapahtuu, kun on kova kysyntä kielletylle aineelle. Kun hänen kommenttinsa päätyivät lehtiin hän ”hukkui kirjeisiin”. 98 prosenttia niistä oli kanssani samaa mieltä ja yli puolet ihmisistä sanoivat olevansa iloisia kun sanoin sen, mutta että itse eivät uskaltaisi sanoa sitä. Liikuttavin kommentti tuli entiseltä kongressin edustajalta, joka kirjoitti ja sanoi olevansa iloinen kun näki lausuntoni. Lisäksi hän sanoi sanoneensa samaa muutama vuosi sitten ja siksi hän ei ole enää kongressin edustaja!”

Shultzilta kysyttiin uskooko hän, että järkevämpi suhtautuminen voisi lähteä osavaltioista. Hän sanoi: ”Ihmiset voivat ilmaista itseään hiukan paremmin osavaltioiden tasolla”. Hän lisäsi kunnioituksella huumelakien pieneen höllentymiseen joissakin osavaltioissa: ”Ajattelen näitä kehityksiä erehtymättömänä lausuntona ihmisiltä siitä, että nykyinen järjestelmä ei toimi kovin hyvin ja he haluavat muuttaa sitä.”

Lähde:

http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703298004574459421700711960.html





Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena

18 09 2009

Kolumbian korkein oikeus jatkaa Portugalin, Argentiinan ja Meksikon tiellä ja sallii huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon ja käytön.

Bogotássa toimiva Kolumbian korkein oikeus linjasi päätöksessään, että laittomien huumeiden hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ei ole rikos. Oikeus siteerasi maan perustuslaillisen tuomioistuimen vuoden 1994 päätöstä.

Huumeiden käyttö ”kehittyy henkilökohtaisiksi ongelmiksi, kuten riippuvuudeksi ja orjuudeksi, jotka tekevät yksilön sairaaksi. Pakonomaisesti toimiva yksilö ansaitsee terapeuttista lääkinnällistä hoitoa rankaisemisen sijaan”, tuomarit sanoivat.

Päätös tuli seurauksena tapauksesta, jossa mies oli pitänyt hallussaan 1,3 grammaa kokaiinia. Oikeus kumosi hänen tuomionsa ja määräsi hänet välittömästi vapautettavaksi.

”Toteuttaessaan henkilökohtaisia ja yksityisiä oikeuksiaan hän ei ei aiheuttanut harmia muille.” Täten hänen käytöksensä ”ei voi mitenkään vaatia minkäänlaista tuomiota”, korkein oikeus totesi.

Kolumbia

Kolumbian perustuslaillinen oikeus sanoi vuonna 1994, että laittomien huumeiden hallussapito tietyissä rajoissa ei ole syyttämisen arvoinen asia, mutta presidentti Alvaro Uriben kovalinjainen hallitus yrittää kumota tämän päätöksen perustuslain muutoksella.

Hallituksen ehdotus hyväksyttiin kesäkuussa kongressin alemmassa huoneessa ja on nyt senaatin komitean arvioitavana.

Bogotá saa Yhdysvalloilta vuosittain noin 500 miljoonaa dollaria avustuksia, joista suurin osa tulee aseellisena apuna tai aseina. Tuki on osa Yhdysvaltojen operaatiota ”Plan Colombia” (Kolumbian suunnitelma), jossa tähdätään huumekauppaan ja aseistautuneisiin joukkoihin. Yhdysvalloilla on useita sotilastukikohtia Kolumbiassa, ja se on suunnitellut niiden lisärakentamista. Tämä on ärsyttänyt esimerkiksi Venezuelan presidentti Hugo Chavezia.

Meksikon esimerkki ei tosin lupaa hyvää aseiden käytöstä. Väkivalta lietsoo usein vain väkivaltaa, eikä paikallisia auta, jos Yhdysvaltain erikoisjoukot käyvät iskemässä siellä sun täällä. Huumeille on jatkuva kysyntä ja se luo tarjontaa. Monissa maissa on dekriminalisoitu käyttö ja hallussapito, mutta jätetty tuotanto ja jakelu laittomaksi. Juuri siinä liikkuu raha, joka houkuttaa rikollisia niin pitkään kuin se on kriminalisoitu.

Agrentiinan korkein oikeus astui viime kuussa päätöksessään kohti huumeiden hallussapidon dekriminalisointia. Tätä päätöstä tervehti ilolla presidentti Cristina Fernandezin hallitus, jonka mukaan taistelu laittomia huumeita vastaan pitäisi keskittää korkean tason salakuljettajiin eikä tavallisiin käyttäjiin.

Argentiinan tapauksessa tuomarit mitätöivät tuomion kannabiksen hallussapidosta, mutta eivät kuitenkaan julistaneet kannabiksen – tai minkään muunkaan huumeen – laillistamista.

Lähde:

http://www.laht.com/article.asp?ArticleId=343393&CategoryId=12393





Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta

8 09 2009

Brittiläinen The Observer -lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi dekriminalisoimiseksi.

Tämän vuoden alussa hän sekä joukko Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi samansisältöisen vetoomuksen YK:n huumekokoukselle (Latin American Commission on Drugs and Democracy). Bolivia, Meksiko, Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.

USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten 1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.

Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.

e-amerikka

Latinalaisessa Amerikassa sodan ”ei-aiotut” seuraukset ovat olleet tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja demokratioita.

Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden, myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia. Siellä kehitetään myös mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä huumeita.

Jatkamalla huumesotaa periaatteella ”yhä lisää samaa vanhaa” on naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen maailman huumeongelman käsittelemiseksi.

Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee tuhansia ihmisiä vuodessa.

Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuanasavukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa määrästä.

”Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion sekaantumista”, perusteli oikeus päätöstään.

”Yksityinen käytös tulee sallia, jos siitä ei aiheudu todellista vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten oikeuksia.”

Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.

Lähteet:

http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america





Argentiina dekriminalisoi kannabiksen omaan käyttöön

27 08 2009

Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi pienimuotoisen kannabiksen käytön tiistaina.

Tämä avaa tien muutokselle maan huumeidenvastaisessa taistelussa sen keskittyessä salakuljettajiin käyttäjien sijasta.

Korkein oikeus totesi kannabiksen yksityiskäytöstä langetettujen tuomioiden olevan perustuslain vastaisia.

Toisaalla Latinalaisen Amerikan Kolumbiassa ja Meksikossa pienten huumausainemäärien hallussapito on jo laillistettu. Brasiliassa ja Ecuadorissa valmistellaan myös aloitteita huumausaineiden käytön laillistamiseksi.

argentina

”Jokainen täysi-ikäinen on vapaa tekemään valintoja elämäntyylinsä osalta ilman, että valtiolla on syytä puuttua asiaan”, oikeuden päätöksessä todetaan. Siinä ei aseteta määrällisiä rajoituksia sen suhteen, mikä katsotaan pienimuotoiseksi. Oikeus myös totesi, että se ei dekriminalisoi kaikkea huumeiden käyttämistä.

Päätös jyräsi alioikeuden vuonna 2006 langettaman tuomion, jossa kahdeksalle ihmiselle langetettiin vankeutta marihuanasavukkeiden hallussapidosta.

”Yksityiskäyttö on laillista niin kauan, kun siitä ei aiheudu suoranaista vaaraa”, korkeimman oikeuden presidentti Ricardo Lorenzetti sanoi. ”Valtion ei tule yrittää luoda moraalia”.

Elias Neuman, kriminologian professori Buenos Airesin yliopistosta totesi, että tiistainen päätös ”voi olla askel eteenpäin” huumeiden laillistamisessa yksityiskäyttöön.

”On tehty aika selväksi, että huumekauppiaat myyvät ihmisiä huumeille, eikä toisinpäin”, hän sanoi.

Argentiinan hallitus oli kiirehtinyt korkeinta oikeutta uudistamaan huumeiden hallussapitoa koskevia lakeja. Tarkoituksena oli saada valtio kohdistamaan voimavarat huumekauppiaiden jahtaamiseen ja vieroitushoitoon, sen sijaan että rahoja hukattaisiin tuhansien pienempien oikeustapausten ratkomiseen.

Päätös sai kritiikkiä roomalaiskatolisen kirkon viranomaisilta Argentiinassa, sekä huumeidenkäyttäjien perheiltä, joiden pelkona on kasvava huumekauppa.

Ovensuukyselyn mukaan kannabiksen käyttö on kasvanut Argentiinassa. Kulutus 12–64-vuotiaiden keskuudessa nousi kuuteen prosenttiin vuonna 2006, kun se oli 1,9 prosenttia vuonna 2004. Tällöin aiemmin laskusuunnassa ollut käyttö nousi uuteen kasvuun.

Kannabiksen käyttö Argentiinassa on tällä hetkellä suurin piirtein samalla tasolla kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Näin kertoo uusin YK:n huumausaineraportti.

Raportin mukaan Argentiinassa, jonka väkiluku on vähemmän kuin neljäsosa Brasilian väestöstä, on eniten kokaiinin käyttäjiä koko Latinalaisessa Amerikassa.

Useat korkean profiilin poliisiratsiat sekä huumejengeihin liittyvät murhat ovat paljastaneet maan statuksen kuljetuskeskuksena Andien kokaiinille, jota kuljetetaan Eurooppaan. Maa on myös tärkeä lähde kemikaaleille, joita käytetään synteettisten huumeiden, kuten metamfetamiinin, valmistuksessa.

Katso myös uutisemme Meksiko dekriminalisoi kaikki huumeet.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/newsMaps/idUSTRE57O62M20090825





Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis

24 03 2009

Kuvittele, että sinulla olisi todella älykäs pommi, joka voisi räjäyttää jokaisen huumekartellin johtajan Meksikossa. (Suomalaiset voivat kuvitella kartellin tilalle mafian ja Meksikon tilalle Venäjän, Marokon tai Afganistanin. -toim.huom)

Kun savu hälvenisi, uusi henkilö istuisi jokaisen kartellin isoimmassa tuolissa ja jakeluverkostot jatkaisivat kysynnän tyydyttämistä jokaiselle narkomaanille ja huumeiden viihdekäyttäjälle Yhdysvalloissa.

Meksikon huumekartellit ovat edelleen, yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2009 kansallisen huumevaarojen arvioinnin (National Drug Threat Assessment) mukaan ”suurin huumeiden salakuljetusuhka Yhdysvalloille”.

Kuvittele nyt erilainen ase.

Mieti vaikutusta, minkä kaikkein tuottoisimman tuotteen pois saaminen kartelleilta aiheuttaisi.

Meidän täytyy vain laillistaa kannabis.

”Kannabis on (Meksikon kartellien, mafian, jne) rahasato, lypsylehmä”, sanoi Brittany Brown DEA:n Washingtonin toimistolta, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis on helppo kasvattaa eikä se vaadi erillistä käsittelyä tai prosessointia. Ramona Sanchezin, DEA:n Phoenixin toimistolta, tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa kiloa kannabista takavarikoitiin Arizonassa molempina edellisinä vuosina. Nuo takavarikot olivat kuitenkin vain hinta, minkä saa maksaa, kun tekee töitä miljardeja pyörittäville huumeparoneille. Kannabista oli takavarikoista huolimatta helposti saatavilla – eikä ainoastaan aikuisille.

Teinien mukaan kannabiksen ostaminen on helpompaa kuin tupakan tai alkoholin, sanoo Bill Piper kansallisesta huumepolitiikka-allianssista, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis vastaan alkoholi

Jotkut väittävät, että kannabiksen laillistamisen jälkeenkin olisi edelleen olemassa musta pörssi. He sanovat, että koska sitä on niin halpa tuottaa, musta pörssi voisi alihinnoitella tuotteensa lailliseen verrattuna ja myydä lapsille. Mietitäänpä kuitenkin, mitä me tiedämme alkoholista.

– Ensinnäkin, kieltolaki ei toiminut.

– Toiseksi, vaikkakin alkoholin myynti on valvottua, sivukujien tai koulun pihojen pontikan myynti ei ole miljardien dollarien ongelma.

– Kolmanneksi, alkoholi, kuten myös sen addiktiivinen tappajaserkku tupakka, on verotettua, mikä auttaa maksamaan sen haittoja yhteiskunnalle.

Näin ei ole kannabiksen kanssa.

Vuosikymmenten kannabiksen vastaisten kampanjoiden, aina ruohohulluudesta nollatoleranssiin, jälkeen niin monet amerikkalaiset ovat päättäneet polttaa kannabista, että Meksikon kartelleista on tullut kansainvälinen uhka laille ja järjestykselle.

Sen sijaan, että kannabiksen polttajat maksaisivat paheestaan veroja, he rikastuttavat nyt ryöstäjiä ja murhaajia.

”Ihmiset, jotka polttavat kannabista Yhdysvalloissa eivät ajattele olevansa yhteydessä kartelleihin”, Brown sanoo. ”Itse asiassa he ovat tiukasti yhteydessä.”

Amerikkalaiset huumeidenkäyttäjät auttavat kartellien kätyreitä teroittamaan veitsensä, joilla mestataan viholliset ja terrorisoidaan Meksikon rajakaupunkeja.

Jopa Yhdysvalloissa kasvatettu kannabis on usein kytkeytynyt Meksikon kartelleihin. Yhä useammin kansallispuistoja ja muuta julkista maata käytetään kannabiksen kasvattamisen, Brown sanoo.

Oikeusministeriön vuoden 2009 arvion mukaan kartellit ovat ”luoneet erilaisia kuljetusreittejä, kehittyneitä kommunikointiyhteyksiä ja voimakkaita suhteita Yhdysvaltalaisten jengien kanssa” ja ”säilyttäneet huumeiden jakeluverkostot tai toimittavat huumeita jakelijoille ainakin 230 yhdysvaltalaisessa kaupungissa”. Mukaan lukien Phoenix ja Tucson.

DEA:n mukaan kartellit ovat useiden huumeiden organisaatioita, jotka rutiininomaisesti salakuljettavat kokaiinia, metamfetamiinia, heroiinia ja erilaisia kemikaaleja läpi osavaltioiden.

”(Mutta) kannabis tuottaa eniten voittoa”, Sanchez sanoo.

Lypsylehmän poistaminen

Kannabiksen laillistaminen ei pysäyttäisi diilereitä myymästä muita vaarallisempia myrkkyjä. Ottamalla pois heidän tuottoisimman tuotteensa vahingoittaisimme rikollisjärjestöjä. Niin sanotun huumesodan aikana ne ovat kasvaneet rikkaammiksi, voimakkaammiksi ja paremmin aseistautuneiksi kuin koskaan. Sodan julisti ensimmäisenä eräs vihatuimmista Yhdysvaltain presidenteistä, Richard Nixon.

Tänään Meksikon kartellit ”ovat yhtä armottomia ja brutaaleja kuin terroristijärjestöt”, sanoo senaattori John McCain (R-Ariz.), joka vastustaa kannabiksen laillistamista.

Heidän brutaaliutensa uhkaa Meksikon vakautta. Useita vuosia sen jälkeen, kun Meksikon presidentti Felipe Calderon päätti ryhtyä sotaan kartelleja vastaan, Meksiko on listattu Pakistanin kanssa ”heikoksi ja epäonnistuneeksi valtioksi” tuoreen Yhdysvaltojen armeijan raportin mukaan. Miksi? Koska Meksikon ”hallitus, sen politiikot, poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat rikollisjärjestöjen ja huumekartellien jatkuvan painostuksen ja hyökkäyksen kohteena”, raportti sanoo.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät rikastuttavat kartelleja, Yhdysvaltain hallitus kaataa huimia summia rahaa heidän voittamiseensa.

Bushin hallinto möi kongressille ”Meksikon suunnitelman” (Merida Initiative/Plan Mexico), joka on useiden vuosien ja 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti suunniteltu tarjoamaan koulutusta ja huipputekniikkaa Meksikon hallituksen avuksi taistelussa huumekartelleja vastaan.

Jopa tällaisina aikoina, kun laaditaan valtavan kokoisia tukipaketteja, tuo summa on huima.

Mutta miettikääpä tätä: hallituksen viime syksyisen raportin mukaan Yhdysvallat on tarjonnut yli kuusi miljardia dollaria tukea ”Kolumbian suunnitelmalle” sen alettua 2000. Tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden (ensisijaisesti kokaiinin) tuotantoa ja jakelua 50 prosentilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, eikä hanke ole ilmeisesti onnistunut vähentämään tuotantoa ollenkaan. Tuotanto on ainoastaan hajautunut pienempiin yksiköihin laajemmalla alueella ja yhä köyhemmille ihmisille.

GAO:n (Government Accountability Office) heinäkuun 15. 2008 julkaistun raportin mukaan vuodesta 2003 lähtien Yhdysvallat on tarjonnut yli 950 miljoonaa dollaria huumeidenvastaiseen taisteluun 6 miljoonan neliömailin ”kuljetusalueella” johon kuuluu Keski-Amerikka, Karibia, Meksikon lahti ja itäinen Tyyni valtameri.

Mitä tällä ostettiin?

”Huolimatta kansainvälisen yhteistyön edistymisestä, useat tekijät, mukaan lukien resurssien rajallisuus ja poliittisen tahdon puute ovat haitanneet Yhdysvaltojen edistystä auttaa hallituksia tulemaan täysinäisiksi ja itsensä ylläpitäviksi kumppaneiksi huumesotaan, joka oli Yhdysvaltojen asettama tavoite”, raportti sanoo.

Väsynyt huumesotaan

Eteläiset naapurimme alkavat väsyä taistelemaan meidän huumesotaamme.

Alkuvuodesta Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komissio vaati muutosta ”kieltolain politiikkaan, joka perustuu tuhoamiseen, kieltämiseen ja kriminalisointiin”.

Katso uutisemme aiheesta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/02/16/entiset-presidentit-dekriminalisoikaa-kannabis/

Komission jäseninä olevat entiset Latinalaisen Amerikan presidentit Ernesto Zedillo (Meksiko), Cesar Gaviria (Kolumbia) ja Fernando Henrique Cardoso (Brasilia) sanoivat huumesodan epäonnistuneen.

Se oli traagisen kallis epäonnistuminen

Kesäkuussa 2008 Marylandin yliopiston julkisen politiikan ja kriminologian osaston edustaja Peter Reuter todisti kongressin edessä: ”On todennäköistä, että kaikki huumevalvonnan kulut, kaikilla hallituksen eri tasoilla, olivat vuonna 2007 lähes 40 miljardia dollaria.”

Hän sanoi, että noin 500 000 ihmistä on Yhdysvalloissa vankilassa huumerikoksesta jokainen päivä. Piperin mukaan vuosittain pidätetään 800 000 ihmistä kannabiksen takia, selvästi suurin osa pelkän hallussapidon vuoksi.

Nyt, kuvittele uuden lähestymistavan mahdollisuuksia

Vuonna 2005 ekonomisti Jeffrey A. Miron koosti raportin, joka ehdotti, että jos kannabis olisi verotettua samalla tavoin kuin alkoholi ja tupakka, laillinen myynti nousisi 6,2 miljardiin dollariin vuodessa. Kalifornian alahuoneen jäsen Tom Ammiano, demokraatti San Franciscosta, yrittää saada osavaltiotaan laillistamaan kannabiksen aikuisten käyttöön, perustamaan osavaltion lupajärjestelmän ja perimään veroa, joka voisi nousta yli miljardiin dollariin vuodessa.

Puhutaan vakavasti: Kannabis voi aiheuttaa psykologista riippuvuutta. Se voi heikentää aloitekykyä ja energisyyttä. Poltettuna se on epäterveellistä ja hajuisaa. En käytä sitä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät sen vaikutuksista, ja he uskovat voivansa kontrolloida sen addiktoivia ominaisuuksia. Tämä on juuri sama syy, miksi ihmiset juovat margaritoja happy hourin aikana tai käyvät oluella työpäivän päätteeksi.

Tässä on myös syy, miksi sota huumeita vastaan ei ole voitettavissa

Luulisi, että kapitalismin varaan rakentunut maa ymmärtäisi kysynnän ja tarjonnan perussääntöjä. Sen sijaan epäonnistunut ja järjetön kansallinen politiikka kompuroi eteenpäin maksaen (kymmeniä) miljardeja, vangiten valtavia määriä ihmisiä ja rikastuttaen armottomia rikollisjärjestöjä.

Kartellit eivät ole lamaantuneita. Ne kasvattavat voimaansa ja vaikutusvaltaansa koko ajan. Phoenixissa meksikolaisia kartelleja syytetään kidnappausten ja muun väkivallan dramaattisesta lisääntymisestä.

Arizonan pääsyyttäjä Terry Goddard sanoo, että voi olla vain ajan kysymys, ennen kuin Meksikossa tavalliset katutaistelut alkavat vainota salakuljetusväyliä Arizonassa. Goddard, joka ei tue laillistamista, sanoo: ”Minä tuen älykästä keskustelua (laillistamisesta).”

Urhea mutta toivoton taistelu

Lainvalvojilla on älykäs pommi pahojen poikien eliminoimiseen.

Alkuvuodesta DEA kertoi operaatio Xcelleratorista, 21 kuukautta kestäneestä useiden viranomaisten yhteistyöstä Sinaloan kartellia vastaan. Se huipentui 750 pidätykseen ja 23 tonnin huumeiden takavarikkoon, jonka arvoksi arvioitiin 59,1 miljoonaa dollaria.

Poliisin toimet olivat älykkäitä ja rohkeita. On kuitenkin syytä muistaa, että kartellit kiduttavat ja tappavat poliiseja.

Mutta samaan aikaan, kun poliisit asettivat henkensä vaaraan huumesodan vuoksi, Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät auttoivat kartelleja pääsemään eroon kaikista taloudellisista tappioistaan.

On aika iskeä pahoja poikia sinne, missä se todella tuntuu.

Otetaan pois heidän rahan lypsylehmänsä.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Linda Valdez on työskennellyt toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on voittanut useita osavaltion ja kansallisen tason palkintoja ja vuonna 2003 hän oli Pulitzer-ehdokkaana.

Tavoita Linda sähköpostilla: linda.valdez@arizonarepublic.com tai lue hänen blogiaan osoitteessa: http://azcentral.com/members/Blog/Valdez.

Lähde:

http://www.azcentral.com/arizonarepublic/viewpoints/articles/2009/03/14/20090314Valdez15-vip.html