Kannabis: hyvä, paha ja ruma.

2 11 2012

Ihmiskehon tuottamilla kannabiksen kaltaisilla substansseilla on hyvin tunnetun päihdyttävän vaikutuksensa lisäksi sekä terapeuttiset että haitalliset puolensa, ja ihmiskehon kannabinoidijärjestelmä voi olla uudenlaisten syövänhoitostrategioiden kohteena. Näin toteaa Sofia Gustafsson väitöskirjassaan Umeån yliopistosta Ruotsista.

Kannabiksen sekä synteettisten (kannabinoidien) kannabiksenkaltaisten substanssien käyttö on yleistynyt kautta Euroopan. Samaan aikaan kannabispohjaisia lääkkeitä on hyväksytty käytettäviksi tiettyihin lääketieteellisiin tarkoitukseen, sekä vastikään Ruotsissa hyväksyttiin kannabisvalmiste Sativex MS-taudin oireiden helpottamiseksi. Sativexia ollaan hyväksymässä myös Suomessa. Käynnissä olevalla intensiivisellä tutkimisella pyritään selvittämään onko uusista, kehon omiin kannabinoidijärjestelmiin vaikuttavista substansseista hyötyä lääketieteellisissä käyttötarkoituksissa, esimerkiksi kivunlievitykseen tai syöpäkasvainten kasvun hillitsemiseen. Nämä ovat syitä joiden takia Sofia Gustafsson tutki kannabinoidien vaikutuksia sekä hermostojärjestelmään että kasvaimiin.

Kehon omat kannabinoidit, ns. endokannabinoidit, toimivat välittäjinä lukuisissa prosesseissa keskushermostojärjestelmässä ja immuunijärjestelmässä, sekä liittyvät motoriseen liikkumiseen, palkitsemisjärjestelmään, ja oppimis- sekä muistiprosesseihin. Kasvikunnan kannabinoidit ja synteettisesti tuotetut kannabinoidit molemmat vaikuttavat näihin toimintoihin, joiden välittäjänä kannabinoidireseptorit toimivat.

Kannabinoidien on todettu vaikuttavan solujen kohtaloon. Kannabinoidit suojaavat tiettyjä aivosoluja, kun taas tietyntyyppisiä kasvaimia, kuten glioomia (keskushermoston kasvain), ne stimuloivat suorittamaan kontrolloidun soluitsemurhan (apoptoosi). Suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt aikuiseen, täysin kehittyneeseen hermostojärjestelmään, kun käytössä on verrattaen vähän tietoa sen vaikutuksista kehittyvään hermostojärjestelmään.

Sofia Gustafssonin tutkimukset näyttävät, että kannabinoidit voivat olla myrkyllisiä syöpäsoluille sekä hermosoluille, mutta kannabinoidit tuottavat myös sytotoksia vaikutuksia ja niillä voi olla haitallisia vaikutuksia hermosolujen erilaistumisessa, ja tämä saattaa vähentää sikiöiden selviytymistä. Nämä löydökset ovat tärkeitä tiedon lisääjiä sekä kannabinoidijärjestelmän potentiaalista uudenlaisten syöpähoitojen kohteena että myös uusien huumeiden, kuten Spicen, kehittyvään hermostojärjestelmään aiheuttamien haittojen kannalta. Lisätietoa Sofia Gustafssonin väitöskirjasta saa Umeån yliopiston sivuilta.

Lähde:

Science Daily





Kannabisuutteesta apua MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen

1 11 2012

Journal of Neurology Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä julkaistuissa kolmannen vaiheen kliinisen tutkimuksen tuloksissa saatiin viitteitä kannabiksen helpottavasta vaikutuksesta MS-taudille tyypilliseen lihasjäykkyyteen.

Jopa 90% MS-potilaista kärsii lihasjäykkyydestä jossain vaiheessa sairauden etenemistä. Seurauksena on liikekyvyn heikkeneminen ja häiriöt päivittäisissä rutiiniaktiviteeteissa ja unen laadussa. Tämänhetkiset hoidot eivät kykene poistamaan oireita kokonaan, puhumattakaan niiden mahdollisesta haitallisuudesta, ja tämän seurauksena monet MS-potilaista ovat kokeilleet vaihtoehtoisia hoitoja, mukaanlukien kannabista.

John Peter Zajicekin johtamaan MUSEC-tutkimukseen (Multiple Sclerosis and Extract of Cannabis) valittiin 22 eri erikoiskeskukselta ympäri Yhdistyneitä Kuningaskuntia aikuisia MS-potilaita joiden sairaus oli stabiilissa vaiheessa, ja heidät määrättiin satunnaisperiaatteella joko kannabisuutelääkitykselle (144) tai placebolääkitykselle (135) 12 viikon ajaksi.

Hoidot annettiin asteittaisesti kasvavilla annostuksilla 2,5 milligrammasta 25 milligrammaan ensimmäisten kahden viikon aikana, jonka jälkeen lääkkeet annettiin ylläpitoannoksina jäljelläolevien kymmenen viikon ajan. Tavoitteena oli 11 pisteen arvostelutaulukkoa käyttäen selvittää helpottiko tai paransiko kannabisuute lihasjäykkyyttä, siihen liittyviä kipuja, lihasspasmeja ja unenlaatua.

Kahden ensimmäisen viikon hoitojakson jälkeen 87% placebolääkityistä oli maksimipäiväannoksella verrattuna alle puoleen (47%) niistä jotka ottivat kannabisuutetta.

12 viikon jälkeen, yksi neljästä kannabisuutelääkityksellä olevista otti maksimipäiväannoksen verrattuna yli kahteen kolmasosaan (69,6%) placebolääkityksen ottajista.

Tutkimusjakson lopulla, helpotusaste lihasjäykkyydestä oli kaksi kertaa korkeampi nillä potilailla jotka olivat kannabisuutelääkityksellä, kuin placebolääkityksellä olijoilla. Lihasjäykkyys lieventyi 30% kannabisuutteen saajista, verrattuna helpotusta koki vain 16% placebolääkityksen saajista.

Ero oli ilmeinen neljän ja kahdeksan hoitoviikon jälkeen, ja ulottui myös kipuun, lihasspasmeihin sekä unenlaatuun; tulokset olivat näkyvillä jokaisella aikarajalla.

Ero oli selkein potilailla jotka eivät käyttäneet antispasmodista lääkitystä, heistä melkein 40% kannabisuutelääkistystä käyttäneistä saivat helpotusta oireisiinsa verrattuna placeboryhmän 16%:iin.

Sivuvaikutusten määrä oli suurempi niiden potilaiden keskuudessa jotka käyttivät kannabisuutetta, ja oli suurimmillaan ensimmäisten kahden viikon aikana hoidon aloittamisesta. Hermostojärjestelmän häiriöt ja suolisto-ongelmat olivat yleisimmin raportoituja sivuvaikutuksia, joskaan mikään sivuvaikutuksista ei ollut vakavaa.

Tutkimuksen tekijät ovat päätelleet heidän kokeidensa tuloksien indikoivan kannabiksen sopivan käytettäväksi hoitona MS-taudille tyypillisiin lihasongelmiin, ja voivan auttaa myös tehokkaasti kivunhelpotukseen, erityisesti voimakkaasta kivusta kärsiville.

Lähde:

Science Daily





Kannabis voi helpottaa kroonista hermokipua

9 11 2010

Tutkimuksessa havaittiin kannabiksen polttamisen piipulla voivan vähentää huomattavasti kroonisia kipuja hermovauriopotilailla.

23 koehenkilöä käsittänyt tutkimus osoitti lisäksi parannusta unen laadussa ja vähennystä ahdistuneisuudessa. Tutkijat sanoivat Canadian Medical Association Journal -julkaisussa, että  tarvitaan lisää tutkimuksia  välineistä joilla kannabista käytetään.

Brittiläiset asiantuntijat sanoivat nähdyn kivunlievityksen olevan pientä, mutta potentiaalista sekä tärkeää potilaille,  ja että lisää tutkimuksia tarvitaan. Noin 1-2 %:lla ihmisistä on neuropaattista hermokipua.  Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu johtuu siitä, että kipua välittävässä hermojärjestelmässä on vaurio tai toimintahäiriö.  Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot ovat puutteellisia.

Jotkut neuropaattisesta kivusta kärsivät potilaat sanovat  kannabiksen polttamisen helpottavan heidän oireitaan. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää voisiko kannabinoidien (kannabiksessa olevien, mm. kipuun vaikuttavien yhdisteiden) ottamisella pillerien muodossa olla samoja vaikutuksia. Tutkimusryhmä McGillin yliopistosta Montrealista sanoi, että kliiniset tutkimukset poltetusta kannabiksesta puuttuvat.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri vahvuista kannabista, jotka sisälsivät 2,5 %, 6 % tai 9,4 % aktiivista ainesosaa tetrahydrokannabinolia (THC). Luonnollisesti mukana oli myös lumeversiota lääkekannabiksesta.

Hoitajan valvonnan alaisena potilaat nauttivat yksittäisen 25 mg annoksen piipulla kolme kertaa päivässä yhteensä viiden päivän ajan. Tämän jälkeen  he olivat yhdeksän päivää ilman lääkekannabista. Tämä tapahtui yhteensä neljässä syklissä.

Vahvinta kannabista saaneilla potilailla kivunlievitys oli merkittävintä verrattuna lumelääkkeeseen. Tällä ryhmällä oli myös vähiten ahdistuneisuutta ja masennusta sekä heidän unenlaatunsa oli vertailuryhmien paras.

Tutkimuksen johtaja tohtori Mark Ware sanoi: ”Meidän tietojemme mukaan tämä on ensimmäinen raportoitu avohoitopotilaille tehtävä kliininen tutkimus koskien poltettua kannabista.”

Hän sanoi laajempien ja pitkäkestoisempien tutkimuksien voimakkaammalla kannabiksella olevan tarpeen. Tutkimuksen löytöjä olisi päästävä toistamaan ja lisäksi arvioitava paremmin lääkkeen turvallisuutta. Tohtori Waren mukaan tarvitaan kliinisiä tutkimuksia käyttäen tarkkaan mitattuja annoksia annostelevaa sisäänhengityslaitetta.

University College Londonin kipulääketieteen erikoisasiantuntija professori Tony Dickenson sanoi useiden vastaavan tyyppisestä kivusta kärsivien ihmisten hyötyvän kannabiksesta. Hän muistutti, että  tämän tyyppiseen itselääkitykseen liittyy myös huomioitavia terveysseikkoja.Dickenson kertoi kivunlievityksen olleen pientä, mutta sillä voi silti olla erittäin merkittävä ero potilaille jotka kärsivät kipunsa vuoksi myös unettomuudesta, masennuksesta ja ahdistuksesta. Hän sanoi, että on tutkimuksen arvoista selvittää onko lääkekannabiksen saaminen elimistöön tehokkaampaa sisäänhengityksen kautta kuin oraalisesti nautittuna.

Tulevaisuudessa lääkettä hyödynnettäessä voi olla tärkeää löytää ne potilaat joille tämä hoito sopii erityisen hyvin. Kaikilla ryhmillä vaste ei välttämättä ole paras mahdollinen, Dickenson kertoi. ”Tutkijat eivät saaneet tutkimukseen niin montaa potilasta kuin olisivat halunneet ja näyttää siltä,  että tämän kaltaiset tutkimukset voivat olla vaikeita toteuttaa.”

Bartsissa neurotieteiden ja Lontoon lääke- ja hammaslääketieteellisessä vanhempana luennoitsijana toimiva tohtori Peter Shortland sanoi tärkeimmän havainnon olleen se, ettei kannabiksen polttaminen tuottanut psykoaktiivisia vaikutuksia, jotka yleisesti liitetään vahvuudeltaan lääkinnälliseen käyttöön soveltuvaan kannabikseen. Hän lisäsi tutkimusten olleen rohkaiseva askel eteenpäin, mutta kaipasi lisää laajoja kliinisiä tutkimuksia aiheesta.

Vastaavia tutkimuksia on tehty lukuisia ympäri maailmaa ja useimpien tulokset ovat hyvin samankaltaisia; kannabis auttaa kipuun.

Tutkimukset osoittavat: Lääkekannabis vähentää neuropaattista kipua

Kannabisuute helpottaa vaikeita syöpäkipuja paremmin kuin pelkkä THC

Amerikan lääkäriliitto lopettaa 72-vuotisen käytännön ja sanoo että kannabiksesta on lääkinnällistä hyötyä

https://kannabisuutiset.wordpress.com/?s=kipu

Lähde:

http://www.bbc.co.uk/news/health-11110798





Lääkekannabiksen historiaa lyhyesti

1 11 2009

Kuluvan kuun 19. päivänä Yhdysvaltojen oikeusministeriö ilmoitti, että tästedes liittovaltion syyttäjät eivät tule käymään lääkekannabiksen käyttäjien ja levittäjien kimppuun, mikäli nämä noudattavat voimassaolevia osavaltion lakeja, vahvistaen näin Obaman hallinnon aiemmin tänä vuonna vihjaaman käytännön.

Tällä hetkellä 13 osavaltiota sallii lääkärien suosittavan lääkekannabista potilailleen, jotka kärsivät vaivoista AIDSista glaukoomaan, ja lisäksi Marylandin osavaltiossa lääkärin suositus pienentää rangaistusta, mikäli potilas joutuu syytetyksi. Tähän saakka nämä lait eivät kuitenkaan ole tuoneet turvaa liittovaltiolta.

Mikäli pilvipääprofessorit joskus alkaisivat luennoida lempiaiheensa lääkinnällisestä historiasta, kurssimateriaalista muodostuisi yllättävän laaja. Niinkin varhaisessa vaiheessa kuin vuonna 2737 eaa. salaperäinen Kiinan keisari Shen Neng suositti kannabisteetä kihdin, reumatismin, malarian sekä – ihme ja kumma – huonomuistisuuden hoitoon. Kasvin suosio lääkkeenä levisi ympäri Aasian ja Lähi-Idän aina Afrikan itärannikolle asti, myös eräät Intian hindulaisuuden lahkot käyttivät kannabista uskonnollisiin tarkoituksiin ja vähentämään stressiä. Muinaiset tietäjälääkärit määräsivät kannabista moninaisiin syihin, kivunlievityksestä korvasärkyyn ja synnytyksen helpottamiseen. Nämä lääkärit varoittivat lisäksi kannabiksen liikakäytöstä, uskoen että liian suuri kulutus aiheutti impotenssia, sokeutta ja ”paholaisten näkemistä”.

1700-luvun lopulle tultaessa varhainen yhdysvaltalainen lääketieteen kirjallisuus suositteli hampunsiemeniä ja -juuria tulehtuneen ihon hoitoon, pidätyskyvyttömyyteen ja sukupuolitauteihin. Irlantilainen lääkäri William O’Shaughnessy oli ensimmäinen, joka popularisoi kannabiksen lääkekäytön Englannissa ja Amerikassa. Toimiessaan Englannin Itä-Intian kauppakomppanian lääkärinä, hän huomasi että kannabis helpotti reumatismin aiheuttamia kipuja ja oli käytännöllinen vesikauhun, koleran ja jäykkäkouristuksen aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun hoitamisessa.

02

Suuri muutos amerikkalaisten asenteissa pilveä kohtaan tuli 1800-luvun lopulla, jolloin 2-5 % Yhdysvaltain kansalaisista oli tietämättään riippuvainen morfiinista, suositusta ja salaisesta patentoitujen lääkevalmisteiden ainesosasta, jotka tunnettiin värikkäillä nimillä kuten ”Koko kansan hoitolinimentti ihmiselle tahi eläimelle” ja ”Tohtori Fennerin kultainen helpotus”. Estääkseen suuremman osan valtiosta ajautumisen morfiinin aikaansaamaan kultaiseen helpotukseen, hallitus esitteli Puhtaan ruoan ja lääkkeiden asetuksen vuonna 1906, luoden näin FDA:n, ruoka-aineista ja lääkkeistä vastaavaan hallintoelimen. Vaikka se ei koskenutkaan kannabista, tuoden ainoastaan oopiumin ja morfiinin levityksen lääkärien kontrolliin, kemikaalien säännöstely oli joka tapauksessa suuri muutos amerikkalaisessa lääke- ja huumepolitiikassa.

Kesti vuoteen 1914 asti, kunnes huumeiden käyttö luokiteltiin rikolliseksi toiminnaksi Harrisonin asetuksen nojalla. Kiertääkseen osavaltioiden oikeuksia sääteleviä lakeja, tämä asetus sääti veron unikosta ja kokapensaasta saataville huumeille: aineiden ei-lääkinnälliselle käytölle asetettiin vero, joka oli huomattavasti korkeampi kuin itse nämä aineet, ja jokaista veroa maksamatonta aineita käyttänyttä rangaistiin. Vuoteen 1937 mennessä 23 osavaltiota oli tehnyt myös kannabiksesta laitonta; osa estääkseen entisiä morfiiniaddikteja siirtymästä tämän aineen käyttäjiksi, osa vastaiskuna meksikolaisia maahanmuuttajia vastaan, joista osa toi kannabiksen käytön mukanaan. Samana vuonna 1937 liittovaltion hallinto ajoi läpi Marihuanan verolain, joka teki kannabiksen ei-lääkinnällisestä käytöstä rikollista. Ainostaan linnunsiementeollisuus, joka esitti hampunsiementen antavan lintujen höyhenpeitteelle erityisen kiillon, sai erivapauden, ja yhä tänäkin päivänä linnunsiementen tuottajien sallitaan tuovan maahan steriloituja hampunsiemeniä.

Kannabiksen rikolliseksi tekemisen jälkeen yhä ankarampia lakeja säädettiin, ainoana poikkeuksena toisen maailmansodan aika, jolloin USA:n hallinto istutti valtavia hamppusatoja turvatakseen laivaston köysistön saannin, korvaten Aasian hampputarjonnan, jota hallitsi Japani. 1950-luvulla kongressi hyväksyi Boggsin asetuksen ja Narkoottisten aineiden kontrolliasetuksen, jotka esittelivät vähimmäisrangaistukset huumerikollisille, mukaan lukien kannabiksen hallussapitäjät ja levittäjät.

1970-luvulla tapahtuneesta pilvilakien höllentämisestä välittämättä seuraavan vuosikymmenen Reaganin hallinnon ankarat huumelait koskivat myös kannabista. Kaikesta huolimatta pitkän aikavälin suuntaus on ollut kohti lievempää. Kaliforniasta tuli ensimmäinen lääkekannabiksen sallinut osavaltio vuonna 1996, ja tusinan verran osavaltioita on seurannut perässä. Arvostelijoiden mukaan lääkekannabiksen laillistaminen on saanut aikaan pilvialakulttuurin kasvun lääkekäytön hyväksyneissä osavaltioissa. Los Angelesin piirisyyttäjä Steve Cooley on arvioinut, että pelkästään kaupungin alueella on noin tuhat laitonta kannabiskauppaa. Ja vaikka oikeusministeriön äskettäin esittelemä käytäntö estää iskemästä laillisen kannabisreseptin omaavien kimppuun, kaikki muut polttelijat riskeeraavat yhä syytetyksi joutumisen.

Lähde:

http://www.time.com/time/health/article/0,8599,1931247,00.html





Uusia todisteita lääkekannabiksen turvallisuudesta ja tehokkuudesta

14 10 2009

Kansainvälinen kannabislääkeyhdistys IACM sai äskettäin Kölnissä päätökseen viidennen Kannabinoidit lääketieteessä -konferenssinsa, jossa esitettiin merkityksellisiä uusia todisteita sille, että kannabis on turvallinen ja tehokas lääke joihinkin tiloihin.

Verkossa saatavilla olevista konferenssiabstrakteista löytyy lisätietoa.

Kanadalainen tutkija Mark Ware esitteli kokouksessa vuoden kestäneen turvallisuustutkimuksen tuloksia. Kyseessä oli COMPASS-niminen tutkimus, jossa vertailtiin 215 kannabista kroonisen kivun hoitoon käyttänyttä potilasta vastaavankokoiseen ainetta käyttämättömään vertailuryhmään.

Ware kollegoineen raportoi että ryhmien välillä ”ei ollut eroa vakavissa epäsuotuisissa oireissa” ja päätyi siihen lopputulokseen, että ”kannabiksen käyttöön kroonisen kivun hoidossa yhden vuoden ajan ei liity keuhkojen, umpieritysjärjestelmän tai kognitiivisten toimintojen merkittäviä muutoksia, eikä myöskään vakavia epäsuotuisia tapahtumia.”

bagsofweed

Kauan odotetussa tutkimuksessa Kalifornian yliopistosta San Franciscosta, Donald Abrams kollegoineen testasi kannabiksen lisäämistä kroonisesta kivusta kärsivien pitkäaikaisten morfiinin ja oksikodonin käyttäjien hoito-ohjelmaan. Tutkimusabstrakti ei sisältänyt kovin paljoa yksityiskohtia, koska tutkijat ynnäilivät numeroita vielä aivan konferenssin alla.

Tutkimus kuitenkin näyttää, että kannabis sai aikaan merkittävän kivunlievityksen narkoottisten opioidikipulääkkeiden jo tuoman helpotuksen lisäksi. Tutkijat päättelivät, että ”kannabinoidit voivat lisätä opioidien kipualievittäviä vaikutuksia, mahdollistaen näin pidemmän hoitoajan pienemmillä annoksilla ja vähemmillä sivuvaikutuksilla.”

Lisäksi brittiläinen tutkijaryhmä lisäsi suurta todistusaineistomäärää, joka osoittaa kannabiksen voivan auttaa MS-taudin hoidossa. Heidän tutkimuksessaan 279 potilaalle annettiin oraalisesti joko standardisoitua kannabisuutetta tai lumevalmistetta. Uutetta saaneet potilaat kokivat kaksi kertaa vertailuryhmää todennäköisemmin lihasjännityksen vähentymistä ja kertoivat lisäksi kipujen, kouristuskohtausten ja univaikeuksien helpottamisesta.

Lähde:

http://www.enewspf.com/index.php?option=com_content&view=article&id=10629:new-evidence-that-marijuana-is-safe-effective&catid=88888904&Itemid=88890249





Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

26 08 2009

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

mari

Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

purn

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.medical_marijuana_cartoon

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1





Liikuntarajoitteinen brittimies kasvatti kannabista kivunlievitykseen

1 01 2009

Pyörätuolia käyttävä sandsfieldsiläinen mies kasvatti 17 kannabiskasvia kotonaan lievittääkseen kroonista selkäkipuaan.

wheelchair Desmond Humphrey, 43, myönsi Port Talbotin oikeusistuimelle kasvattaneensa kasvit. Noin viikkoa aiemmin poliisit olivat tehneet kotietsinnän hänen kotiinsa Sandpiper Courtissa.

Poliisien saapuessa Humphrey näytti missä kasvit olivat ohjaten heidät vaatekaapilleen, josta kasvit löytyivät. Yhteensä kasveja oli 17 ja ne kasvoivat vesiviljelyjärjestelmässä keinovalaistuksen alla.

Desmond kertoi heti poliisien saavuttua kasvattavansa kannabista vain omaan käyttöönsä. Hänen puolustusasianajajansa Chris White sanoi, että Desmond ansaitsee täyden tunnustuksen myönnettyään syyllisyytensä heti, kun se oli mahdollista.

White kertoi, että vielä kolme vuotta sitten Humphrey oli hyvä työntekijä ja oli aiemmin ollut armeijassa. Hänen selkärankansa kuitenkin vaurioitui onnettomuudessa Australian matkalla ja hän joutui luopumaan työstään.

Lääkärit olivat määränneet Desmondille kannabissuihketta nimeltään Sativex. Sativexia suihkutetaan suuhun ja se sisältää kannabiksen aktiivisia ainesosia tetrahydrokannabinolia (THC) ja kannabidiolia (CBD) ja sitä voidaan määrätä Britanniassa joillekin potilaille kivunlievitykseen.

”Lääkitys auttoi häntä, mutta hän sai suurempaa helpotusta polttaessaan kannabista”, kertoi White. ”Hän ei jakanut kannabista kenenkään kanssa ja käytti sitä vain hoitaakseen vammaansa. Hän pystyy ottamaan vain pari satunnaista askelta, ei muuta, ja hänen on pakko käyttää pyörätuolia.”

Tapauksen käsittely on lykätty 8.1.2009 saakka, mutta Humphreyta on varoitettu, että hän voi saada minkä tahansa tuomion yhdyskuntapalvelusta vuoden vankeusrangaistukseen. Hän pääsi  vapaaksi takuita vastaan odottamaan tuomiota.

Lähde:

http://www.walesonline.co.uk/news/south-wales-news/port-talbot/2009/01/01/disabled-man-grew-cannabis-for-pain-relief-91466-22568976/