Seattlen kaupunki dekriminalisoi kannabiksen

24 01 2010

Seattlessa kannabiksen käyttö ja hallussapito on siirtynyt alhaisen prioriteetin asiaksi.

Hiljattain valittu Seattlen kaupungin syyttäjä Peter Holmes ei aio enää nostaa syytteitä vähäisissä kannabiksen hallussapitorikkeissä, kertoo The Seattle Times -lehdessä julkaistu raportti. Käytännössä tämä tarkoittaa kannabiksen dekriminalisointia Seattlessa.

”Seattlen kaupunki ei enää aio nostaa syytteitä kannabiksen hallussapitoon liittyvissä tapauksissa”, Holmes sanoo. Lehden mukaan Holmes on jo alkanut hylkäämään syytteitä, jotka oli pantu alulle hänen edeltäjänsä Tom Carrin toimesta. Holmes päihitti Carrin viime vuoden marraskuun äänestyksessä.

Vuonna 2003, Seattlen äänestäjät hyväksyivät aloitteen numero 75, joka edellyttää että ”Seattlen poliisilaitoksen sekä kaupungin lakimiehen toimiston tulee asettaa aikuisten käyttämään kannabikseen liittyvän tutkinnan, pidätykset sekä syytteet tärkeysjärjestyksessä alhaisimmaksi lainvalvonnan prioriteetiksi”.

Vuoden 2008 kaupunginlaajuisen katsauksen perusteella kävi ilmi, että ”mikään todistusaineisto ei tue olettamusta, että aloitteen numero 75 toimeenpano olisi aiheuttanut ikäviä vaikutuksia: 1. Kannabiksen käyttö nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa ei kasvanut, 2. Rikollisuus ei kasvanut, ja 3. Haittavaikutuksia ei seurannut terveyssektorilla”.

Osavaltion lainsäätäjät pohtivat lakiesityksiä kannabiksen dekriminalisoimiseksi tai laillistamiseksi Washingtonissa. Liittovaltion lain mukaan kannabis on vielä laitonta, mutta Obaman hallinto ei jahtaa käyttäjiä osavaltioissa, jotka sallivat kannabiksen käytön.

Lähteet:

http://www.king5.com/news/local/Seattles-New-City-Attorney-Drops-Marijuana-Charges-82122097.html

http://blog.norml.org/2010/01/19/city-of-seattle-will-no-longer-prosecute-marijuana-possession-offenses/





Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena

18 09 2009

Kolumbian korkein oikeus jatkaa Portugalin, Argentiinan ja Meksikon tiellä ja sallii huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon ja käytön.

Bogotássa toimiva Kolumbian korkein oikeus linjasi päätöksessään, että laittomien huumeiden hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ei ole rikos. Oikeus siteerasi maan perustuslaillisen tuomioistuimen vuoden 1994 päätöstä.

Huumeiden käyttö ”kehittyy henkilökohtaisiksi ongelmiksi, kuten riippuvuudeksi ja orjuudeksi, jotka tekevät yksilön sairaaksi. Pakonomaisesti toimiva yksilö ansaitsee terapeuttista lääkinnällistä hoitoa rankaisemisen sijaan”, tuomarit sanoivat.

Päätös tuli seurauksena tapauksesta, jossa mies oli pitänyt hallussaan 1,3 grammaa kokaiinia. Oikeus kumosi hänen tuomionsa ja määräsi hänet välittömästi vapautettavaksi.

”Toteuttaessaan henkilökohtaisia ja yksityisiä oikeuksiaan hän ei ei aiheuttanut harmia muille.” Täten hänen käytöksensä ”ei voi mitenkään vaatia minkäänlaista tuomiota”, korkein oikeus totesi.

Kolumbia

Kolumbian perustuslaillinen oikeus sanoi vuonna 1994, että laittomien huumeiden hallussapito tietyissä rajoissa ei ole syyttämisen arvoinen asia, mutta presidentti Alvaro Uriben kovalinjainen hallitus yrittää kumota tämän päätöksen perustuslain muutoksella.

Hallituksen ehdotus hyväksyttiin kesäkuussa kongressin alemmassa huoneessa ja on nyt senaatin komitean arvioitavana.

Bogotá saa Yhdysvalloilta vuosittain noin 500 miljoonaa dollaria avustuksia, joista suurin osa tulee aseellisena apuna tai aseina. Tuki on osa Yhdysvaltojen operaatiota ”Plan Colombia” (Kolumbian suunnitelma), jossa tähdätään huumekauppaan ja aseistautuneisiin joukkoihin. Yhdysvalloilla on useita sotilastukikohtia Kolumbiassa, ja se on suunnitellut niiden lisärakentamista. Tämä on ärsyttänyt esimerkiksi Venezuelan presidentti Hugo Chavezia.

Meksikon esimerkki ei tosin lupaa hyvää aseiden käytöstä. Väkivalta lietsoo usein vain väkivaltaa, eikä paikallisia auta, jos Yhdysvaltain erikoisjoukot käyvät iskemässä siellä sun täällä. Huumeille on jatkuva kysyntä ja se luo tarjontaa. Monissa maissa on dekriminalisoitu käyttö ja hallussapito, mutta jätetty tuotanto ja jakelu laittomaksi. Juuri siinä liikkuu raha, joka houkuttaa rikollisia niin pitkään kuin se on kriminalisoitu.

Agrentiinan korkein oikeus astui viime kuussa päätöksessään kohti huumeiden hallussapidon dekriminalisointia. Tätä päätöstä tervehti ilolla presidentti Cristina Fernandezin hallitus, jonka mukaan taistelu laittomia huumeita vastaan pitäisi keskittää korkean tason salakuljettajiin eikä tavallisiin käyttäjiin.

Argentiinan tapauksessa tuomarit mitätöivät tuomion kannabiksen hallussapidosta, mutta eivät kuitenkaan julistaneet kannabiksen – tai minkään muunkaan huumeen – laillistamista.

Lähde:

http://www.laht.com/article.asp?ArticleId=343393&CategoryId=12393





Tutkimus: Kannabiksen vaikutus aivotoimintaan lähes olematon

12 08 2009

Psychological Medicine -tiedeaikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa pitkäikäisellä kannabiksen käytöllä on lähes olematon vaikutus aivotoimintaan. Tutkimuksessa käytiin läpi kymmeniä aiemmin tehtyjä tutkimuksia, joiden pohjalta analyysi suoritettiin.

Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuului tutkijoita Englannista, Espanjasta, Brasiliasta, Australiasta ja Sveitsistä, suoritti mittavan järjestelmällisen ja analyyttisen selonteon kannabiksen vaikutuksesta aivojen rakenteeseen ja toimintaan.

brain_witelson

Tutkijat kirjoittivat: ”Teimme selonteon tutkimalla tammikuuhun 2009 mennessä julkaistuja neurologiatutkimuksia, joita oli suoritettu kannabiksen kroonisille ja akuuteille käyttäjille. Kuudestakymmenestäkuudesta tutkimuksesta neljäkymmentäyksi otettiin mukaan selontekoon. Näistä kolmekymmentäkolme olivat aivojen toimintaa tutkivia (SPECT/PET/fMRI) ja kahdeksan aivojen rakenteita tutkivia (volumetrisiä/DTI). Vain kolmessa aivorakennetutkimuksessa löydettiin eroja käyttäjien ja vertailuryhmän välillä.

Tutkijat päätyivät seuraavaan tulokseen: ”Todisteita kannabiksen käytön huomattavista vaikutuksista aivojen rakenteeseen on löydetty erittäin vähän.” Selvisi myös, että ”kannabiksen käyttäjät ja vertailuryhmä suoriutuivat kognitiivisista tehtävistä yhtäläisesti”.

Archives of General Psychiatry -tiedeaikakausilehdessä vuonna 2001 julkaistun tutkimuksen mukaan viikon kannabiksesta pidättäytyneiden pitkäaikaiskäyttäjien ja vertailuryhmän jäsenien (vähemmän kuin 50 kertaa elämänsä aikana kannabista käyttäneet) välillä ei näkynyt huomattavaa eroa 10 neurologista koetta sisältäneessä testissä. Tutkijat sanoivat myös: ”Entiset kannabiksen suurkäyttäjät, jotka olivat käyttäneet vain vähän tai eivät ollenkaan kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät eronneet merkittävästi vertailuryhmästä yhtenäkään koepäivänä.”

Lähteet:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19627647

http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/content/abstract/58/10/909

http://blog.norml.org/2009/07/28/marijuana%E2%80%99s-impact-on-brain-function-%E2%80%9Cminimal%E2%80%9D-new-study-says/