Kannabinoidit HIV:n etenemisen hidastamisessa

Olemme hyvin tietoisia kannabinoidireseptorien stimulaation vaikutuksesta kehoon. Rentoutuminen, kivunlievitys ja lisääntynyt ruokahalu tulevat luultavasti ensimmäisinä mieleen. Nämä psykoaktiiviset vaikutukset ovat tulosta tetrahydrokannabinolin (THC) löytämien CB1-reseptorien aktivaatiosta aivosoluissa. Mutta on olemassa myös toinen reseptori, nimeltään CB2, joka sitoo THC:tä ja muita luonnollisia ligandeja kannabinoidireseptorille. CB2-reseptori löytyy immuunisysteemiin liittyvistä soluista ja sillä on suuri määrä tulehdusta ehkäiseviä sekä immuunivastetta heikentäviä aktivaatioon liittyviä vaikutuksia. Yleisimmin immuunivastetta heikentävät vaikutukset eivät ole haluttuja, mutta joskus niistä voi olla hyötyä.

Tohtori Guy Cabralin Virginia Commonwealth Universityssä suorittamassa tutkimuksessa huomattiin CB2-reseptorin stimulaation makrofageilla (syöjäsoluja) hillitsevän terveiden immuunisolujen matkaamista kohti HIV Tat-proteiinia. Tat on tärkeä säätelijäproteiini jota HIV käyttää säätelemään tulehduksia estäviä vastineita aiheuttaakseen tuhoa kehossa. Tat-proteiini näyttää epäilyttävästi ihmiskehon omilta proteiineilta ja voi sitoutua useanlaisiin immuunisolujen reseptoreihin käynnistäen tapahtumasarjoja jotka johtavat terveiden makrofagien matkaamiseen kohti HIV-sairastuneita soluja.

Tammikuussa 2010 Journal of Pharmacology and Experimental Therapeuticsissä julkaistun artikkelin Cannabinoid Inhibition of Macrophage Migration to the Tat Protein of HIV-1 is Linked to the CB2 Cannabinoid Receptor (Kannabinoidien ehkäisevä vaikutus makrofagien vaellukseen HIV-1:n Tat-proteiiniin liittyy CB2-kannabinoidireseptoriin) tekijöinä ovat Erinn D. Raborn ja Guy A. Cabral. Tekijät käyttivät makrofagisolulinjaa migraatiomallinnuksessa demonstroidakseen yksityiskohtaisesti, kuinka CB2-reseptoria stimuloitaessa makrofagit eivät enää vastaa Tat-proteiinille. Kemotaksiset vaikutukset kumoutuivat, eivätkä makrofagit enää kulkeutuneet kohti Tat-proteiinia.

Makrofagit ovat HIV-infektion pääkohteena, ja kerran tartunnan saatuaan solut alkavat tuottaa virusperäistä Tat (trans-activator of transcription) proteiinia sekä GP120-proteiinia, solusytokiini- ja kemokiinituotannon stimuloinnin lisäksi. Tämä aiheuttaa muutoksia isännän immuunisäätelyssä. HIV Tat-proteiinilla on lisäksi rooli monosyyttien vahvana kemoattraktanttina, ja näinollen se tuo oman panostuksensa saastuneiden solujen leviämiseen sen alkaessa houkuttaa terveitä soluja itseään kohti.

Suurimmalla osalla väärinkäytettävistä huumeista (opiaatit, kokaiini, amfetamiinit ja kannabinoidit) on haitallinen, tulehdusherkkyyttä lisäävä vaikutus. Erityisesti kannabinoidit ovat osoittaneet tulehduksia estäviä vaikutuksia, hilliten makrofagien stimulointiin liittyvien kemokiinien ja sytokiinien vaellusta tulehduksiin ja estäen makrofagien toiminnan. Kannabinoidien on myös todettu hillitsevän kemokiinireseptorien ilmentymistä, erityisesti reseptorilla CCR5, joka liittyy HIV:n pääsemiseen solujen sisälle. Näin huomataan CB2-kannabinoidireseptorin mahdolliset HIV:n vastaiset vaikutukset. Mikäli terveiden solujen matkaaminen HIV:n saastuttamiin soluihin estyy, taudin eteneminen hiljenee.

Kannabinoideihin perustuva hoitomuoto olisi nykyisiin HIV:n etenemiseen hidastavasti vaikuttaviin lääkkeisiin verrattuna vähemmän myrkyllistä. Kun otetaan huomioon kaikki muodot, jotka HIV on löytänyt käyttääkseen omaa immuunisysteemiämme itseämme vastaan uhaten selviytymistämme, voisi vastahyökkäykseen ja immuunisysteemin kontrollin palauttamiseen perustuva lähestymistapa olla paljon tehokkaampi kuin kehitteillä olevat lääkkeet jotka kohdistuvat suoraan HIV:hen tai käyttävät sytokiineja aktivoidakseen valmiiksi väsyneen immuunisysteemin.

Lähde:

BitesizeBio

Kannabis: hyvä, paha ja ruma.

Ihmiskehon tuottamilla kannabiksen kaltaisilla substansseilla on hyvin tunnetun päihdyttävän vaikutuksensa lisäksi sekä terapeuttiset että haitalliset puolensa, ja ihmiskehon kannabinoidijärjestelmä voi olla uudenlaisten syövänhoitostrategioiden kohteena. Näin toteaa Sofia Gustafsson väitöskirjassaan Umeån yliopistosta Ruotsista.

Kannabiksen sekä synteettisten (kannabinoidien) kannabiksenkaltaisten substanssien käyttö on yleistynyt kautta Euroopan. Samaan aikaan kannabispohjaisia lääkkeitä on hyväksytty käytettäviksi tiettyihin lääketieteellisiin tarkoitukseen, sekä vastikään Ruotsissa hyväksyttiin kannabisvalmiste Sativex MS-taudin oireiden helpottamiseksi. Sativexia ollaan hyväksymässä myös Suomessa. Käynnissä olevalla intensiivisellä tutkimisella pyritään selvittämään onko uusista, kehon omiin kannabinoidijärjestelmiin vaikuttavista substansseista hyötyä lääketieteellisissä käyttötarkoituksissa, esimerkiksi kivunlievitykseen tai syöpäkasvainten kasvun hillitsemiseen. Nämä ovat syitä joiden takia Sofia Gustafsson tutki kannabinoidien vaikutuksia sekä hermostojärjestelmään että kasvaimiin.

Kehon omat kannabinoidit, ns. endokannabinoidit, toimivat välittäjinä lukuisissa prosesseissa keskushermostojärjestelmässä ja immuunijärjestelmässä, sekä liittyvät motoriseen liikkumiseen, palkitsemisjärjestelmään, ja oppimis- sekä muistiprosesseihin. Kasvikunnan kannabinoidit ja synteettisesti tuotetut kannabinoidit molemmat vaikuttavat näihin toimintoihin, joiden välittäjänä kannabinoidireseptorit toimivat.

Kannabinoidien on todettu vaikuttavan solujen kohtaloon. Kannabinoidit suojaavat tiettyjä aivosoluja, kun taas tietyntyyppisiä kasvaimia, kuten glioomia (keskushermoston kasvain), ne stimuloivat suorittamaan kontrolloidun soluitsemurhan (apoptoosi). Suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt aikuiseen, täysin kehittyneeseen hermostojärjestelmään, kun käytössä on verrattaen vähän tietoa sen vaikutuksista kehittyvään hermostojärjestelmään.

Sofia Gustafssonin tutkimukset näyttävät, että kannabinoidit voivat olla myrkyllisiä syöpäsoluille sekä hermosoluille, mutta kannabinoidit tuottavat myös sytotoksia vaikutuksia ja niillä voi olla haitallisia vaikutuksia hermosolujen erilaistumisessa, ja tämä saattaa vähentää sikiöiden selviytymistä. Nämä löydökset ovat tärkeitä tiedon lisääjiä sekä kannabinoidijärjestelmän potentiaalista uudenlaisten syöpähoitojen kohteena että myös uusien huumeiden, kuten Spicen, kehittyvään hermostojärjestelmään aiheuttamien haittojen kannalta. Lisätietoa Sofia Gustafssonin väitöskirjasta saa Umeån yliopiston sivuilta.

Lähde:

Science Daily

Kannabis ja kivekset – uhkaako syöpä todella?

Lukijamme pyynnöstä tartumme aiheeseen, josta oli jo uutisoitu myös Suomessa. Kuitenkin uutisointi täällä pohjolassa oli ollut hyvin yksinkertaistavaa ja jopa yksisilmäistä. Kyseessä on tietenkin hyvin raflaava uutinen kannabiksen mahdollisesta yhteydestä kivessyöpään. Tässäpä hiukan pohdintaamme tutkimuksesta, sen uutisoinnista ja kannabiksen yhteydestä syöpään yleensä.

HS tarttui aiheeseen kivessyövästä hanakasti ja teki omat johtopäätöksensä:

”Säännöllinen kannabiksen käyttö teini-iässä voi kaksinkertaistaa riskin sairastua kivessyöpään”

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kannabiksen+käyttö+kaksinkertaistaa+nuorten+miesten+kivessyöpäriskin/1135243387293

Otsikointi ja uutisointi on päässyt laskemaan iltapäivälehtien ja lähes Seiskan tasolle. Sinänsä mielenkiintoista, että tutkimus on kesken ja tutkijat korostavat sen puutteita. Ehkä toimituksessa onkin syöpäasiantuntija?

Itse tutkimuksen väliraporttia pääsee lukemaan täältä: http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/121685776/HTMLSTART

Heti alkuun pari huomionarvoista seikkaa itse tutkimuksesta. Suurimpia perusteluja syöpäyhteydelle oli se, että niin kannabiksen käyttö kuin kivessyöpäkin ovat yleistyneet 1950-luvulta lähtien. Mitä muuta onkaan yleistynyt sitten 50-luvun? Pikaruoka, autot, elektroniikkalaitteet, liikkumattomuus, ylipaino, jne. Lista on lähes loputon.

Lisäksi olisi huomioitavaa, että kontrolliryhmän kannabiksen käyttöä ei testattu, vaan tässä luotettiin heidän vastauksiinsa. On myös syytä muistaa, että tutkijat itse eivät luokitelleet syöpätapauksia, vaan luottivat muiden patologien löydöksiin.

Väliraportti ei myöskään tuo ilmi, mitä muuta kannabiksen käyttäjät olivat käyttäneet: huomioitiinko esimerkiksi tupakan ja alkoholin käyttö? Surullisen moni on eksynyt kannabikseen tupakan kautta ja tupakka on myös jäänyt säännölliseksi paheeksi. On selvää, että tupakan ollessa mukana se sivuuttaa tuloksissa kannabiksen ollen haitallisempi ja täysin todistetusti myös syöpää aiheuttava aine.

Epävarmuustekijöitä riittää ja siksi tutkijat itse pitivät löydöksiä vasta alustavina. Tutkimus ei ollut edes vielä valmis, vaan kyseessä oli väliraportti. Tutkijat korostavat, että nyt havaittu yhteys on havaittu ensimmäistä kertaa, sille ei ole tukea muualta. Tutkijoiden mukaan syvällisempää ja myös molekyylitason tutkimusta vaaditaan. Tutkijat itse eivät ole vetämässä mitään johtopäätöksiä, vaan haluavat todistettua ja toistettua tietoa. Tätä eivät valitettavasti lehtiemme toimittajat voi näemmä ymmärtää, vaan menevät samaan ansaan jokaisen tutkimuksen kanssa.

Otetaanpa poimintaa Euroopan länsilaidalta. Britannian yleisradion BBC:n  versio aiheesta lähestyy hieman rauhallisemmin:

Henry Scowcroft Britannian syöpätutkimuskeskuksesta sanoi: ”Kuten tutkijat itsekin tuovat esiin, tämä on ensimmäinen viite siihen, että kroonisen kannabiksen käytön ja kivessyövän välillä olisi yhteys.”

”Tutkijat haastattelivat vain pientä ryhmää. Joten ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä mahdollisen syy- ja seuraussuhteen olemassaolosta (tilastollisen oikun sijaan), tuloksia on voitava toistaa paljon laajemmassa tutkimuksessa.”

http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7869709.stm

Maltillista, kuten laadukkaalta journalismilta luonnontieteisiin liittyen sopii odottaa.

Poimitaanpas huomioita myös rapakon takaa tutkimuksen synnyinmaasta:

”70-luvulta kannabiksen käyttö on lisääntynyt rajusti. Samaan aikaan kivessyöpä on yleistynyt vain hiukan.”

http://blog.norml.org/2009/02/10/media-hysterics-about-supposed-cancer-link-nothing-new/

Jos yhteys olisi selvä, niin missä on se valtava lauma kiveksensä menettäneitä pilvipäitä? Yhdysvaltojen kannabiksen käyttö on tosiaan suoraan sanottuna räjähtänyt tasolle, jossa jopa yli 40 % yli 15-vuotiaista on käyttänyt joskus kannabista ja kroonisten käyttäjien osuus on luonnollisesti kasvanut myös rajusti. Kuitenkaan kivessyöpä ei ole yleistynyt muita sairauksia nopeammin.

Syövästä ja kannabiksesta riittää kyllä paljon tutkimuksia. Luonnontieteissä tapana on odottaa vähintään toinen laajempi tutkimus vahvistamaan ensimmäistä ennen kuin voi tehdä todellisia johtopäätöksiä. Välillä toki tutkijatkin syyllistyvät myyviin otsikointeihin. Onhan heidän rahoituksensa vaakalaudalla. Keskitytäänpä hetkeksi kivesten sijaan syöpään ja kannabikseen yleisemmällä tasolla.

Ote syöpää ja kannabista käsittelevästä laajasta tutkimuksesta, joka on julkaistu 2005 Medicinal Chemistry -lehdessä:

”Kannabinoideilla on – – syöpää hidastavaa/ehkäisevää vaikutusta ja ne voivat olla tuomassa uudenlaisia syöpälääkkeitä, jotka hidastavat syövän etenemistä, estävät angiogeneesiä (uusien verisuonten muodostumista kasvaimille, joka mahdollistaa niiden leviämisen ja etäpesäkkeet) ja estävät syöpäsolujen leviämistä.”

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6814

Maalaisjärjellä ajateltuna keuhkosyöpä on jotain, mitä tulee mitä tahansa poltettaessa ja eihän kannabis sen osalta tekisi poikkeusta? Mitäpä havaitsikaan Donald Tashkin laajimmassa koskaan tehdyssä tutkimuksessa kannabiksen ja syövän yhteydestä vuonna 2006.

Laajin kaltaisensa tutkimus on yllättäen päätynyt tulokseen, että kannabiksen polttaminen, edes säännöllinen ja runsas, ei johda keuhkosyöpään.

Uudet löydökset ”olivat vastoin odotuksiamme”, sanoo Kalifornian yliopiston keuhkosairauksien asiantuntija Donald Tashkin, joka on tutkinut kannabista 30 vuotta.

”Odotimme, että keuhkosyövän ja kannabiksen välillä olisi positiivinen yhteys, ja että yhteys olisi vahvempi kroonisten käyttäjien kanssa”, hän sanoi. ”Sen sijaan havaitsimme, että yhteyttä ei ollut, ja itse asiassa tulokset viittavaat suojaaviin ominaisuuksiin.”

http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/05/25/AR2006052501729_pf.html

Kyseinen tutkimus siis löysikin negatiivisin yhteyden kannabiksen ja keuhkosyövän väliltä. Kannabiksen käyttäjillä oli vähemmän syöpää kuin kontrolliryhmällä. Ei liene kovin yllättävää, että tästä tutkimuksesta uutisoi harva ja herra Tashkin menetti valtion rahoituksensa, vaikka olisi halunnut jatkaa tutkimuksia.

Vuodelta 2006 kannabis ja leukemia:

Tutkijat, jotka tutkivat kannabiksen osuutta syöpäterapiaan, paljastavat, että sillä on potentiaalia tuhota leukemiasoluja, kertoo vuonna 2006 Letters in Drug Design & Discovery -lehdessä julkistettu tutkimus. Lontoon Kuningatar Maryn lääketieteellisen koulun tutkijan tohtori Wai Manin johtama ryhmä jatkoi vuoden 2005 löydöksiensä seuraamista. Silloin he havaitsivat, että kannabiksen pääainesosa tetrahydrokannabinoli, THC, on potentiaalinen käytettäväksi joitakin syövän muotoja vastaan.

http://www.qmul.ac.uk/news/newsrelease.php?news_id=175

Monet asiantuntija uskovat, että kannabinoidit ”voivat tuoda aivan uuden luokan syöpälääkkeitä”, ja ovat suositelleet ainakin yhden kannabinoidin, kannabidiolin, CBD:n, nopeaa käyttöä syöpäterapiassa

http://www.norml.org//index.cfm?Group_ID=7008

Youtubesta löytyy tarinaa kanadalaisesta Rick Simpsonista, joka paransi kannabisöljyllä itseltään ihosyövän ja sen jälkeen alkoi levittää tietoa ja keinoja. Hän on onnistunut parantamaan jopa terminaalivaiheessa olleen syöpäpotilaan. Tekstitys suomeksi.

http://www.youtube.com/watch?v=I0JcBo9iINs&feature=PlayList&p=6D2E58C1A7181E90&index=0&playnext=1

Koostetta englanniksi syövästä ja kannabiksesta. Mukana mm. pää-, kaula- ja keuhkosyöpä. Lisäksi paljon linkkejä itse tutkimuksiin.

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6891

Mitä tästä voisimme päätellä? Ainakin sen, että kivessyöpätutkimuksesta ei kannattaisi vetää vielä mitään johtopäätöksiä. Odotetaan maltilla lopullisia tuloksia ja erityisesti sitä, toistaako joku ne lopulta. Kannabista on esitetty syöpälääkkeeksi monien tutkijoiden ja lääkärien toimesta. Rick Simpsonin tarina osoittaa, että se voi olla jo nyt sellainen.

Jos meillä on esittää kymmeniä luotettavia tutkimuksia kannabiksen toimivuudesta syöpälääkkeenä, niin miksei näistä ole kuultu? Miksei HS uutisoinut Tashkinin tutkimusta tai niitä lukuisia, joissa syöpäsoluja on tuhottu kannabinoidien avulla? Ilmeisesti kyseessä on tabu ja sen pelätään lähettävän vääriä signaaleja ihmisille. Uutisten tehtävä olisi kuitenkin kertoa neutraalisti ja avoimesti kaikista tapahtumista ilman politikointia. Tämä taitaa kuitenkin olla vielä turha haave.

Tutkimukset ovat onneksi julkisia ja tieto niistä leviää valtamedian avulla tai ilman. Lääketieteen ammattilaiset ja tutkijat tietävät kannabiksen potentiaalin. Toivottavasti myös yhä useampi tavallinen kansalainen.

Tietoa on, levittäkää te sitä!