Sveitsissä neljän kannabiskasvin kotikasvatus lailliseksi vuonna 2012

18 11 2011

Vuodesta 2012 eteenpäin ainakin neljässä Sveitsin kantonissa voi laillisesti kasvattaa neljää kannabiskasvia omaan käyttöönsä. Oikeusministeriö ja poliisi ovat ilmaisseet tukensa lakimuutoksille ja toivovat sillä olevan ennaltaehkäisevä rooli. Kasveja voi kasvattaa vaikka omalla parvekkeellaan, kunhan niitä hoitaa itse. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2012.

Vaudin, Neuchâtelin, Geneven ja Fribourgin kantonit haluavat säännellä kannabiksen markkinoita ja aikoivat sallia neljän kannabiskasvin kasvattamisen omaan käyttöönsä ilman ilmoitusmenettelyä viranomaisille. Kasveja tai niistä saatavia lopputuotteita ei ole lupa kaupata. Mikäli kasveja on enemmän kuin neljä ja tarkoituksena on käydä lopputuotteilla kauppaa, on kasvattaja  velvollinen tekemään ilmoituksen viranomaisille. Juran, Valaisin ja Ticinon kantonit eivät ole vielä tehneet päätöstä asiassa.

Lakimuutosten tarkoituksena on yhdentää kantonien suhtautumista kannabikseen, sen tuotantoon ja käyttöön sekä pyrkiä vähentämään kannabiksen perässä tapahtuvaa matkustamista kantonien välillä sekä kannabiksen katukauppaa. ”Tämä asetus estää kantonien välisen matkailun ja anarkian”, kertoi Neuchâtelin kantonin oikeus-, turvallisuus ja talousjaoston puheenjohtaja sekä Sveitsin pankin johtokunnan jäsen Jean Studer. Lakimuutoksen myötä viranomaiset saavat myös suuremmat valtuudet kontrolloida esimerkiksi teknisen valvonnan avulla yksityistiloissa tapahtuvaa kannabiksen kasvattamista josta aiheutuu haittaa muille.

Vaudin kantoni on kieltänyt pistokkaiden ja siementen myynnin, mutta aikoo olla etulinjassa sallimassa neljän kasvin kasvattamisen omaan käyttöön. Tämä tulee asettamaan kantonin asukkaat mielenkiintoiseen asemaan kasvatusharrastuksensa kanssa. Vaudin kantonin asukkaalla saa siis olla neljä kannabiskasvia, mutta siemeniä tai pistokkaita hän ei saa ostaa. Siellä kasvattajan on siis syytä tuntea muita kasvattajia välttääkseen syyllistymästä rikokseen esimerksi ostamalla siemeniä.

Uusi laki tulee sallimaan myös useamman kannabiskasvin kasvattamisen samassa tilassa ilman ilmoitusmenettelyä mikäli nämä kuuluvat useammalle henkilölle, kasveja on enintään neljä kasvattajaa kohden ja jokainen hoitaa omat kasvinsa. Enintään kasveja saa olla samassa tilassa 16 eli yhteiskasvatus onnistuu neljältä henkilöltä maksimimäärällä kasveja. Vaihtoehtoisesti 16 henkilöä voisi kasvattaa jokainen yhtä omaa kasvia yhteistilassa. Se kuinka viranomaiset valvovat, että jokainen todella kasvattaa itse omat kasvinsa on epäselvää ja todennäköistä onkin, että tässä asiassa tullaan luottamaan pitkälle kansalaisiin ja jättämään ratsiat vähiin. Sveitsissä on vahva luottamus omiin kansalaisiin, olipa kyseessä aseiden säilytys kotona tai rajojen noudattaminen kannabiksen kasvattamisessa.

 Lähteet:

24 Heures

Le Matin





Pilven viholliset; kannattajan katsaus Michiganin kannabislakeihin

16 06 2009

Lynn Allen on sairastanut syntymästään saakka vakavaa verenvuototautia. Vuonna 1978 Allenille selvisi, että hän on saanut sekä HIV- että hepatiitti C- tartunnat saastuneen verensiirron kautta.

Nyt entinen kuntoutusneuvoja ja sosiaalityöntekijä joutuu käyttämään kroonisten kipujen takia pyörätuolia liikkumiseen.

Allen on valinnut lääkkeekseen kannabiksen, joka on myös stimuloinut hänen ruokahaluaan, ja auttaa ylläpitämään painoa.

20090611-140256-pic-187058252_r350x200

Hän kuuluu siihen jatkuvasti kasvavaan michiganilaisten joukkoon, jotka ovat saaneet osavaltion myöntämän luvan kasvattaa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti. Laki lääkekannabiksen sallimisesta hyväksyttiin Michiganissa marraskuussa äänestyksen jälkeen.

Allen toivoo, ettei häntä kutsuttaisi pilviveikoksi. Hän poltti ruohoa collegessa, mutta ei ole sen jälkeen käyttänyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Nyt hän näkee itsensä tiedostavana kuluttajana, joka on löytänyt toimivan tuotteen.

”Perheessänikin on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet sitä mieltä, ettei tämä ole soveliasta. Kun he ovat saaneet lisää tietoa asiasta ajatukset ovat muuttuneet. Uskoisin, että tämä [lääkekannabis] on mahdollisuus monille kunhan ihmiset vain saavat lisää tietoa asiasta”, Allen kertoo.

”Luulen, että tästä lääkkeestä on paljon ennakkoluuloja, koska se ei ole säännöstelty reseptilääke”, Allen lisää. ”Minun tapauksessani kokeiltiin muitakin lääkkeitä, mutta tämä osoittautui tehokkaimmaksi. Uskon, että tämä herättää myötätuntoa niiden keskuudessa, jotka yrittävät saada järjestelmän toimimaan siten, että minunlaiseni ihmiset voisivat hyötyä tästä lääkkeestä.”

Kun Michigan selvittää uuden lain ongelmia – joka hyväksyttiin 63 prosentin äänienemmistöllä – sen tulevaisuuden menestys toimii hyvänä sanansaattajana muille osavaltioille ajatellen samanlaista lainsäädäntöä.

Tähän mennessä 13 osavaltiota on hyväksynyt lääkekannabislain. Reilu 10 osavaltiota harkitsee esitystä, joka sallisi vakavista sairauksista, kuten syövästä, MS-taudista tai AIDSista, kärsivien käyttää marihuanaa esimerkiksi pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden lieventämiseksi.

”Uskomme, että Michigan on suunnannäyttäjä muille keskilännen osavaltioille”, kertoo Michiganin Lääkekannabisjärjestön toiminnanjohtaja Greg Francisco, joka kokoaa yhteen uusia käyttäjiä, auttaa kouluttamaan heitä, ja rohkaisee eettiseen käyttöön.

”Uskomme, että muut osavaltiot ovat aivan kannoillamme, ja tämä on vain ajan kysymys”, hän kertoo. ”Sillä välin olemme kuulleet ihmisten muuttaneen tänne – he haluavat asua inhimillisessä osavaltiossa. Uskomme, että tämä on tuonut myös jonkin verran paluumuuttajia takaisin Michiganiin.”

Tähän mennessä osavaltion terveysministeriö on ottanut vastaan 2377 hakemusta. Hyväksytty hakemus oikeuttaa lääkekannabiskorttiin. Näistä hakemuksista on hyväksytty 1903; 1412 potilaskorttia ja 496 ns. avunantajan lisenssiä, jotka oikeuttavat kasvattamaan ja jakelemaan lääkekannabista ohjesääntöjen puitteissa. Vain 320 hakemusta on evätty. Pääsääntöisesti nämä hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä, tai lupamaksu on maksamatta, kertoo terveysministeriön edustaja James McCurtis Jr.

michigan2

Michiganin ensimmäinen lääkekannabisklinikka avattiin Detroitissa, Southfieldin kaupunginosassa 4. joulukuuta 2008. Klinikalla lääkärit määrittävät potilaan tarpeen ja kirjoittavat suosituskaavakkeen lääkekannabista varten. Valtion klinikat eivät kuitenkaan myy lääkekannabista, mutta ne ovat ilmaisseet ärtymyksensä paikallisia päättäjiä kohtaan, jotka pelkäävät tällaisen toiminnan avaavan ovet rikollisuudelle ja hyväksikäytölle.

Lain mukaan lääkärin suosituksella voi rekisteröityä lääkekannabiksen käyttäjäksi koko osavaltion alueella. Luvan haltija saa pitää hallussaan 2,5 unssia, eli noin 70 grammaa kannabista, ja kasvattaa maksimissaan 12 kasvia suljetussa ja lukitussa tilassa. He voivat myös määrittää itselleen avunantajan. Avunantaja saa kasvattaa 12 kasvia kerrallaan, ja hänellä saa olla yhtä aikaa 5 potilasta.

Vastustajat kertovat pelkäävänsä, että kasvatetut ylijäämäsadot päätyisivät pimeille markkinoille. Kaksi Michiganin kuntaa, Fenton ja Clio, ovatkin harkinneet asetusta, joka kieltäisi kannabisapteekit.

Detroitin lähiö Royal Oak taas harkitsee lääkekannabiksen myyjille lupaa kasvattaa ja myydä tuotteet samoissa tiloissa. Tämä tarjoaisi helpomman keinon valvoa asetuksia, ja rinnastaisi toiminnan muuhun ”tavalliseen” liiketoimintaan. Tämä salliva kaupunkisuunnitteluasetus vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän.

Francisco kertoo, että yhteiset ja yhtenevät ohjesäännöt ovat tarpeen, jotta sekä paikallisten, että lainsäätäjien, syyttäjien ja muiden asianomaisten on helpompi sopeutua, kun tällaisia asetuksia pannaan käytäntöön. ”Me emme pahastu ymmärrettävistä säännöistä ja valvonnasta. Haluamme vain yhteiset ohjesäännöt joiden mukaan toimia”, hän sanoo.

Jotkut paikallisista poliisijohtajista ovat vastustaneet äänekkäästi Michiganin lääkekannabisasetusta. Gene Basar, Howellin poliisipäällikkö ja Michiganin poliisipäälliköiden yhdistyksen johtaja, kutsuu uutta lakia ”kamalaksi laiksi” ja pelkää sen aiheuttavan ryöpyn kalliita oikeudenkäyntejä.

”Tämä on jalka oven välissä laillistamista ajatellen”, Basar sanoi.

Lääkekannabislaki on herättänyt huolta mahdollisten oikeustapausten vuoksi. Pääaiheita ovat olleet kasvatettavien kasvien lukumäärän noudattaminen, ja ylijäämäsadon jakelu ja myynti viihdekäyttöön. Huolta on myös herättänyt kysymys voidaanko kannabisreseptin myöntänyttä lääkäriä pitää vastuussa, jos potilas joutuu onnettomuuteen ollessaan lääkkeen vaikutuksen alaisena.

Kansallisen poliisijärjestön toiminnanjohtaja William J. Johnson taas kertoo, etteivät rivipoliisit ole huomanneet todellista huolenaihetta tai kauhistusta, kun näitä osavaltiolakeja on hyväksytty. ”Meidän väkemme tulevat tekemään parhaansa valvoakseen asetettuja lakeja, riippumatta siitä millaisia ne ovat. Kun hyväksyy, että lääkekannabis on laillista, ja että terveydenhuoltohenkilöstö on myöntänyt siihen reseptin, en usko että kansalaisilla tulee olemaan sen kanssa enempää ongelmia kuin mitä tahansa muuta reseptilääkettä käytettäessä. En vähättele lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä, mutta meillä on paljon muitakin haasteita kohdattavana”, Johnson sanoo. ”Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja irtisanomiset, pienenevät budjetit ja kasvavat vastuut WTC-turman jälkeisessä ilmapiirissä. Paljon on tehtävää lainvalvonnan saralla.”

Viime kuussa Minnesotan lainsäädäntöelin teki esityksen, jonka mukaan parantumattomasti sairailla olisi oikeus käyttää lääkekannabista, mutta ei kasvattaa sitä itse. Esitys sai molempien puolueiden tuen, mutta rebublikaanien kuvernööri Tim Pawlenty käytti veto-oikeutta. Hän ilmaisi sympatiansa parantumattomasti sairaita kohtaan, mutta totesi, että lääkekannabiksen laillistaminen tulisi aiheuttamaan ”vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä”.

Chris DeLaForest, entinen osavaltion lainlaatija, kertoo olevansa optimistinen, ja uskoo, että lääkekannabiksen salliminen palaa asialistalle, vaikka kuvernööri pääsikin nyt väliin. Hän sanoo, että minnesotalaisten keskuudessa on levinnyt vahva myönteinen suhtautuminen lääkekannabikseen. Hän uskoo, että jossain vaiheessa lääkekannabis tullaan laillistamaan koko Yhdysvalloissa.

”Ennen Michigania, ihmiset puhuivat asiasta länsirannikon ilmiönä, olihan se saanut alkunsa Kaliforniasta. Sitten perässä seurasivat Oregon, Hawaiji ja Washington”, DeLaForest, nykyinen Minnesotalaiset lempeän hoidon puolesta -järjestön edunvalvoja, kertoo. ”Mutta kun Michigan ensimmäisenä keskilännen osavaltiona teki päätöksen vieläpä ylivoimaisella äänestystuloksella, kuvastaa se, että ihmiset halki Yhdysvaltojen ovat valmiita ottamaan lääkekannabiksen vastaan.”

Entinen Ohion lainsäätäjä Ed Orlet, joka edusti köyhien asuinaluetta Daytonissa 13 vuoden ajan, uskoo, että jonain päivänä Ohiokin hyväksyy oman lääkekannabislain. Vuonna 2008 Ohiossa esitelty aloite sai vain yhden kuulemisen, mutta se tullaan todennäköisesti esittämään uudestaan tämän vuoden aikana, sanoo Orlet. Tällä hetkellä hän työskentelee Kansallisessa lääkepolitiikkayhdistyksessä lääkekannabiksen ja lääkeuudistusten parissa.

20090611-140256-pic-912368724_r350x200

Orlet on seurannut Michiganin tilannetta, ja mainitsee Cincinnatin yliopiston Ohiossa tekemästä kyselystä, jonka perusteella 73 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lääkärien tulisi voida määrätä kannabista sitä tarvitseville potilaille. Kuitenkin samassa kyselyssä enemmistö – 60 prosenttia – ei ollut kannabiksen laillistamisen kannalla. Muut keskilännen osavaltiot kuten Illinois ja Wisconsin ovat myös harkinneet lainsäädännön muuttamista, mutta ovat edelleen kauempana uusien asetusten hyväksymisestä.

Marihuanan puolestapuhujat pitävät jatkuvasti pinnalla liikettä lakimuutosten suuntaan, ja muistuttavat, että jo nyt lähes neljännes kansasta asuu osavaltioissa, jotka ovat hyväksyneet aloitteita.

Lähteet:

http://washingtontimes.com/news/2009/jun/14/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/

http://www.cannabisnews.org/united-states-cannabis-news/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/





Hampun kasvattaja sai elinkautisen tuomion

9 04 2009

Kannabista liittovaltion metsässä kasvattanut tuomittiin elinkautiseen Gainesvillessä, Georgiassa.

Andrew N. Cox, 45, Blairsvillestä sai liittovaltion tuomioiden ohjeistuksen mukaan elinkautisen rangaistuksen, koska hänellä oli kaksi aikaisempaa tuomiota huumeiden salakuljetusrikoksista, oikeusministeriön edustaja Patrick Crosby sanoi.

Liittovaltion vankilajärjestelmä ei tunne ehdonalaista.

Kuultujen todisteiden mukaan Cox käytti maisemointiyritystä peitetoimintana kasvattaakseen kannabista georgialaisessa Chattahoocheen kansallispuistossa keväällä 2004.

Kolme Coxin työntekijää, Jose Quezadas-Fuerros, Mayola Vargas-Villenueva ja Paciano Vargas-Hernandez, auttoivat siirtämään taimet metsään. Yhdysvaltain metsäpalveluiden agentit löysivät 594 kasvia metsästä  ja 724 taimea Coxin isän pihalta.

Cox havaittiin tammikuussa 2005, mutta pakeni alueelta pysytellen tien päällä kunnes jäi kiinni Casa Grandessa Arizonassa helmikuussa 2008.

Cox oli tuomittu huumeiden salakuljettamisesta Floridassa 1991 ja sai samankaltaisen tuomion 2000 Georgiassa.

”Syytetty on kahteen kertaan tuomittu huumeiden salakuljettaja, joka nyt teki kolmannen ja lopullisen virheensä”, syyttäjä David Nahmias sanoi lausunnossaan. ”Hänen elinkautinen tuomionsa on vain rangaistus laittomien huumeiden jakelijan urasta, joka johti hänet kansallismetsän hyväksikäyttöön ja heikentämiseen.”

Vanhempi liittovaltion tuomari William C. O’Kelley asetti tuomioksi elinkautisen.

Kolme muuta syytettyä myönsivät syyllisyytensä ja saivat kahden, kolmen ja viiden vuoden tuomiot.

Jos Coxilla ei olisi ollut aiempia tuomioita, hän olisi saanut vähintään 10 vuoden vankilatuomion.

Lähde:

http://www.gainesvilletimes.com/news/archive/1604





Laillinen kannabiksen kasvatus muuttui laittomaksi La Pinessa

1 04 2009

60-vuotias Anita Ryan pyörittää kodissaan hoitokotia ja hän myös emännöi häitä pihamaallaan. Liiketoimintansa lisäksi Anita on myös rekisteröitynyt ja laillinen lääkekannabiksen kasvattaja. Hänen naapurinsa olivat yllättyneitä.

”En edes tiennyt, että tuota tavaraa voisi kasvattaa täällä”, sanoi naapuri Dave Rickels.

Oregonin DEA:n yksikkö kuitenkin tutki talon helmikuun lopussa ja pidätti Ryanin ja takavarikoi 67 kannabiskasvia, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna osavaltion potilaiden lupaan. Ryan kieltäytyi tulemasta kameran eteen, mutta kertoi, että ei tiennyt tehneensä mitään väärää. Hän sanoi, että hänelle ei opetettu kunnolla kasvatuksen ja jakelun sääntöjä.

Lääkekannabiskortti oikeuttaa pitämään hallussaan kuusi sukukypsää kasvia ja 18 kasvia, jotka saavat olla enintään 12 tuumaa korkeita. Yhteensä kasveja saisi siis olla 24.  Ryanilla kasveja oli 67. Potilailla on myös oikeus pitää hallussaan 24 unssia (680 grammaa) käyttökelpoista kannabista. He voivat myös ottaa vastaan lahjoituksia lamppujen ja mullan maksamiseksi, mutta eivät saa myydä lääkettään.

DEA:n tutkijoiden mukaan Ryan myi kannabista jollekulle, jolla ei ollut lääkekannabiskorttia. Syytös, jonka Ryan kiistää.

”Tämä järkyttää minua. Kuulla jotain tuollaista. En koskaan olisi uskonut, että hän tekee mitään sellaista”, sanoi naapuri Don Aamodt.

DEA:n tutkijat pidättivät Ryanin syytettynä mm. laittomasta jakelusta ja kannabiksen valmistuksesta ja hallussapidosta.

”Meillä on ollut ongelmia joissain paikoissa täällä naapurustossa. Tiedän ihmisiä, jotka myivät aineita ja muuta sellaista, mutta ei koskaan Anita. Hän on vain jalat maassa oleva rouva”, sanoi Aamodt.

Ryania ei viety vankilaan. Hänen oikeudenkäyntinsä on lähiaikoina.

Tämä tapaus sattui hiukan ennen uuden oikeusministeriön lausuntoa, joka lopettaa ratsiat lääkekannabisapteekkeihin ja lääkekannabispotilaita kohtaan. -toim.huom.

Lähde ja video tapahtumista (englanniksi):

http://kohd.com/news/local/95105