Kannabisterapian käyttö voi vähentää reseptikipulääkkeistä johtuvia kuolemia

Neuropaattista kipua opioideilla hoitavien lääkäreiden tulisi arvioida potilaiden sopivuutta kannabislääkitykselle ja tarvittaessa määrätä sitä ennemmin kuin opioideja. Näin voitaisiin vähentää perinteisiin, vahvoihin kipulääkityksiin liittyviä sairastuvuutta sekä kuolleisuutta. Lääkekannabiksen tehokkuudesta hermosäryn hoidossa ja turvallisuudesta opioideihin verrattuna on jo saatu tarpeeksi näyttöä.

Opioideja hermosärkyjen hoitoon määräävien lääkäreiden tulisi pohtia vakavasti kannabiksen suosittelemista vaihtoehtoisena hoitomuotona, suosittelee Harm Reduction Journalissa julkaistu vertaisarvioitu tutkimus. ”On olemassa tarpeeksi näyttöä kannabiksen ja kannabinoidien käytön turvallisuudesta ja tehosta opioideihin verrattuna”, selonteossa todetaan. ”Niissä valtioissa, joissa lääkekannabis on laillista, tulee neuropaattisiin kipuihin opioideja määräävien lääkäreiden ensin arvioida potilaidensa soveltuvuutta kannabislääkitykselle, ja ensisijaisesti suosia tätä hoitomuotoa. Kannabiksen määrääminen opioidien sijasta voi vähentää reseptikipulääkkeiden käyttöön liittyviä sairastuvuutta sekä kuolleisuutta, ja näin ollen toimia tehokkaana haittojen vähentämisen strategiana”.

Artikkelissa todetaan, että vuosien 1999 ja 2006 välisenä aikana ”noin 65 000 ihmistä kuoli opioidikipulääkkeiden yliannostukseen”. Sen lisäksi todetaan ”ettei kukaan ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen”. Useissa kliinisissä kokeissa on todettu inhaloidun kannabiksen johdonmukaisesti vähentävän erilaisista syistä johtuvia neuropaattisia kipuja henkilöillä, joilla tavanomaiset kipulääkityskeinot eivät ole toimineet.

Marraskuussa kliiniset tutkijat Kalifornian yliopistosta San Fransiscosta ilmoittivat höyrystetyn kannabiksen lisäävän opioidien analgeettisia vaikutuksia henkilöillä joille oli määrätty morfiinia tai oksikodonia. Tutkimuksen tekijät arvelivat kannabislääkityksellisten tukitoimien mahdollisesti sallivan opioidilääkityksen annostuksen pienentämistä sekä näin ollen vähemmän sivuvaikutuksia potilaalle.

5-10 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä kärsii neuropaattisista kivuista. Kivusta kärsivät eivät usein löydä apua perinteisistä lääkkeistä, kuten opioideista tai ei-steroidipohjaisista kipulääkkeistä.

Lähde:

NORML

Kannabis ei poltettunakaan vahingoita keuhkoja

Maltillinen kannabiksen käyttäminen edes poltettuna ei vaikuttaisi vahingoittavan keuhkoja, toteaa yksi laajimpia asiaa selvittäneitä tutkimuksia. Yli 20 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa harhaluuloja kannabiksen haittavaikutuksista.

Jointti viikossa tai hiukan useammin ei ilmeisesti vahingoita keuhkoja. Tähän tulokseen päätyi 20 vuotta kestänyt laaja tutkimus, joka tukee todisteita, että kannabis ei tee keuhkoille samanlaista vahinkoa kuin tupakka tekee. Runsaasti polttamalla käyttäville tulokset ovat hiukan usvaisemmat.

Yksi laajimpia ja pisimpään kestäneitä kannabiksen terveysvaikutuksia selvittäneitä tutkimuksia osoittaa, että kahden tai useamman jointin polttaminen päivittäin usean vuoden ajan voi aiheuttaa heikkenemistä keuhkojen toimintaan. Valitettavasti reilun 5000 tutkimukseen osallistuneen nuoren aikuisen joukossa ei ollut riittävästi näin paljon käyttäviä jotta asiasta voitaisiin tehdä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä.

Tutkijat suosittelevat kuitenkin ”malttia ja varovaisuutta kun harkitaan kannabiksen käyttämistä”. Kannabis on laiton huume Yhdysvaltojen liittovaltion lakien mukaan, mutta monet osavaltiot sallivat sen lääkinnällisen käytön. Myös Suomessa kannabis luokitellaan laittomaksi huumausaineeksi, mutta sen lääkekäyttö on mahdollista erikoisluvalla, joita on tällä hetkellä myönnetty 42.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden San Franciscosta ja Birminghamissa sijaitsevan Alabaman yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus julkaistiin tiistaina Journal of the American Medical Association -julkaisussa. Tutkimuksen havainnot tukevat aikaisemmin suoritettujen pienempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan palavan kannabiksen savu sisältää samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin tupakassa, se ei kuitenkaan lisää samalla tavalla keuhkosairauksien riskiä. Höyrystettynä tai syötynä myrkyllisiä kemikaaleja ei synny lainkaan ja polttamista on vaikea suositella kenellekään.

Ei ole selvää miksi kannabis ei aiheuta samankaltaista riskiä, mutta on mahdollista, että kannabiksen tunnetuin ainesosa tetrahydrokannabinoli, THC, on ratkaiseva tekijä. THC on kannabiksen ainoa tunnettu psykoaktiivinen ainesosa ja se aiheuttaa käyttäjien tunteman ”pilven” muiden ainesosien ollessa antipsykootteja. Se myös auttaa taistelemaan tulehduksia vastaan ja voi torjua kannabiksen polttamisessa syntyneiden kemikaalien haitallisia vaikutuksia, sanoo kannabista tutkinut lääketieteen professori tohtori Donald Tashkin Kalifornian yliopistosta Los Angelesista. Tashkin ei ollut osallisena uudessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen toinen kirjoittaja tohtori Stefan Kertesz sanoi, että kannabiksessa on muitakin puolia, jotka voivat auttaa selittämään tuloksia. Toisin kuin tupakan polttajat, kannabiksen käyttäjillä on tapana hengittää syvään sisäänhengittäessään ja tämä voi joidenkin tutkijoiden mielestä vahvistaa keuhkojen kudoksia. Tutkimuksessa käytetyssä yleisessä keuhkojen toimintakokeessa vaaditaan kuitenkin samankaltaista pitkää ja syvää hengittämistä mihin kannabiksen käyttäjät ovat jo tottuneet, joten heidän hyvät tuloksensa voivat osittain heijastaa harjoituksen määrää, sanoi huumeiden väärinkäytön tutkija ja ennaltaehkäisevän lääketieteen asiantuntija Kertesz Alabaman yliopistosta.

Tutkimuksen tekijät analysoivat tutkimukseen osallistuneiden nuorten aikuisten tietoja 20 vuotta kestäneestä liittovaltion rahoittamasta tutkimuksesta, joka alkoi vuonna 1985. Tutkimusaineiston analyysin rahoitti kansallinen huumeiden väärinkäytön instituutti NIDA.

Tutkimukseen otettiin satunnaisotannalla 5115 iältään 18-30 vuotiasta miestä ja naista neljästä kaupungista, jotka olivat Birmingham, Chicago, Kalifornian Oakland ja Minneapolis. Mustia ja valkoisia osallistui suunnilleen saman verran, mutta muita vähemmistöjä ei ollut mukana. Osallistujilta kysyttiin säännöllisesti kannabiksen tai tupakan viime aikaisesta käytöstä ja heille tehtiin tutkimuksen aikana useita keuhkojen toimintaa mittaavia kokeita.

Kaikkiaan noin 37 prosenttia ilmoitti vähintään satunnaisesta kannabiksen käytöstä ja suurin osa ilmoitti myös polttavansa tupakkaa. 17 prosenttia osallistuneista sanoi polttavansa tupakkaa, mutta ei kannabista. Tulokset ovat samankaltaisia kansallisten arvioiden kanssa. Keskimäärin tupakoitsijat polttivat yhdeksän tupakkaa päivässä. Kannabista käytettiin keskimäärin jointti tai kaksi muutaman kerran kuukaudessa, joka kuvastaa Kerteszin mukaan hyvin tyypillistä yhdysvaltalaista käyttäjää.

Tutkimuksen tekijät laskivat tupakan ja kannabiksen vaikutukset erillään, molemmat ihmisillä, jotka käyttivät vain tupakkaa tai kannabista, sekä ihmisillä, jotka käyttivät molempia. He ottivat huomioon myös muita keuhkojen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten kaupunkien tutkitut ilmansaasteet. Analyysit osoittivat, että kannabis ei vaikuttanut vahingoittavan keuhkojen toimintaa, mutta tupakka vahingoitti.

Tupakoitsijoiden tulokset heikkenivät tasaisesti tutkimuksen edetessä. Kannabiksen käyttäminen niinkin usein kuin jointti päivittäin seitsemän vuoden ajan, tai jointti viikottain 20 vuoden ajan, ei vaikuttanut heikentävästi tuloksiin. Vain hyvin harvat tutkimukseen osallistuneet polttivat tätä enemmän. Kannabiksen polttajille voi syntyä kurkun ärsytystä ja yskää aivan samalla tapaa kuin tupakoitsijoille, mutta tutkimus ei keskittynyt niihin. Se ei myöskään tutkinut keuhkosyöpää, mutta muissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään merkittävää yhteyttä kannabiksen ja keuhkosyövän välillä. Esimerkiksi Donald Tashkinin laaja tutkimus aiheesta ei havainnut yhteyttä kannabiksen polttamisen ja keuhkösyövän välille vaan päinvastoin tulokset viittasivat suojaaviin ominaisuuksiin.

JAMA – The Journal of the American Medical Association: http://jama.ama-assn.org

NIDA – National Institute on Drug Abuse: http://www.nida.nih.gov

Lähde:

AP

Uusia todisteita lääkekannabiksen turvallisuudesta ja tehokkuudesta

Kansainvälinen kannabislääkeyhdistys IACM sai äskettäin Kölnissä päätökseen viidennen Kannabinoidit lääketieteessä -konferenssinsa, jossa esitettiin merkityksellisiä uusia todisteita sille, että kannabis on turvallinen ja tehokas lääke joihinkin tiloihin.

Verkossa saatavilla olevista konferenssiabstrakteista löytyy lisätietoa.

Kanadalainen tutkija Mark Ware esitteli kokouksessa vuoden kestäneen turvallisuustutkimuksen tuloksia. Kyseessä oli COMPASS-niminen tutkimus, jossa vertailtiin 215 kannabista kroonisen kivun hoitoon käyttänyttä potilasta vastaavankokoiseen ainetta käyttämättömään vertailuryhmään.

Ware kollegoineen raportoi että ryhmien välillä ”ei ollut eroa vakavissa epäsuotuisissa oireissa” ja päätyi siihen lopputulokseen, että ”kannabiksen käyttöön kroonisen kivun hoidossa yhden vuoden ajan ei liity keuhkojen, umpieritysjärjestelmän tai kognitiivisten toimintojen merkittäviä muutoksia, eikä myöskään vakavia epäsuotuisia tapahtumia.”

Kauan odotetussa tutkimuksessa Kalifornian yliopistosta San Franciscosta, Donald Abrams kollegoineen testasi kannabiksen lisäämistä kroonisesta kivusta kärsivien pitkäaikaisten morfiinin ja oksikodonin käyttäjien hoito-ohjelmaan. Tutkimusabstrakti ei sisältänyt kovin paljoa yksityiskohtia, koska tutkijat ynnäilivät numeroita vielä aivan konferenssin alla.

Tutkimus kuitenkin näyttää, että kannabis sai aikaan merkittävän kivunlievityksen narkoottisten opioidikipulääkkeiden jo tuoman helpotuksen lisäksi. Tutkijat päättelivät, että ”kannabinoidit voivat lisätä opioidien kipualievittäviä vaikutuksia, mahdollistaen näin pidemmän hoitoajan pienemmillä annoksilla ja vähemmillä sivuvaikutuksilla.”

Lisäksi brittiläinen tutkijaryhmä lisäsi suurta todistusaineistomäärää, joka osoittaa kannabiksen voivan auttaa MS-taudin hoidossa. Heidän tutkimuksessaan 279 potilaalle annettiin oraalisesti joko standardisoitua kannabisuutetta tai lumevalmistetta. Uutetta saaneet potilaat kokivat kaksi kertaa vertailuryhmää todennäköisemmin lihasjännityksen vähentymistä ja kertoivat lisäksi kipujen, kouristuskohtausten ja univaikeuksien helpottamisesta.

Lähde:

http://www.enewspf.com/index.php?option=com_content&view=article&id=10629:new-evidence-that-marijuana-is-safe-effective&catid=88888904&Itemid=88890249

Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta

Tuoreimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kannabis ei tuhoa aivojasi, eikä se aiheuta keuhkovaurioita tupakan tavoin – mutta näitä faktoja et kuule perinteisistä uutisista.

Tiedelehti Science julkaisi lähes neljä vuosikymmentä sitten New Yorkin yliopiston sosiologi Erich Gooden artikkelin, jossa kerrottiin median osallisuudesta kannabiksen kieltolain ylläpitämiseen.

Hänen mukaansa ”Testit ja kokeet, joissa keskitytään esittelemään kannabiksen käytön tuhoisaa vaikutusta, saavat valtaisan huomion mediassa ja niiden johtopäätökset hyväksytään valtaväestössä faktoina. Mutta sitten kun nämä tutkimukset kumotaan huolellisesti, tai jos myöhemmät löydökset ovat ristiriidassa alkuperäisväitteiden kanssa, sitä ei huomioida lainkaan.”

Katsaus nykypäivän valtavirtamediaan osoittaa, että vain vähän on muuttunut. Uutiskanavat antavat yhä vain vähän painoarvoa tieteellisille tutkimuksille, jotka horjuttavat Yhdysvaltain hallituksen pitkäaikaista huumepropagandaa. Pahimmissa tapauksissa ne jätetään täysin vaille huomiota.

Seuraavaksi esittelemme viisi viimeaikaista tarinaa, jota nykypäivän media ei halua sinun tietävän kannabiksesta:

1. Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis ”voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan ”skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

”Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. ”Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutama kansainvälinen uutistoimisto on raportoinut tutkimuksesta. Sen sijaan yksikään yhdysvaltalainen (tai suomalainen -toim.huom.) uutiskanava ei ole julkaissut tutkimusta.

2. Kannabiksen savu ei vaurioita keuhkoja kuten tupakka

Kaikki tietävät, että pilvenpoltto on ainakin yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaa keuhkoille kuin tupakointi. Vai mitä?

No ei ole, kertoo uusiseelantilainen tutkimus elokuulta European Respiratory Journalissa.

Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat vertasivat kannabiksen ja tupakan polttamisen vaikutuksia keuhkojen toimintaan yli 1000 aikuisella.

He raportoivat: ”Kumulatiivinen kannabiksen käyttö assosioitui suurempaan vitaalikapasiteettiin (se määrä ilmaa, joka voidaan voimakkaasti puhaltaa ulos täysistä keuhkoista), keuhkojen kokonaistilavuuteen, toiminnalliseen loppukapasiteettiin (keuhkoissa oleva ilmamäärä passiivisen uloshengityksen lopussa) sekä jäljelle jäävään tilavuuteen.”

”Kannabiksella todettiin yhteys myös suurempaan hengitysteiden vastustuskykyyn, mutta ei uloshengityksen tilavuuteen sekunnin mittauksella (maksimimäärä ilmaa, joka voidaan puhaltaa ulos ensimmäisen sekunnin aikana vitaalikapasiteettitestissä), nopeutetun uloshengityksen suhdelukuun tai siirtokertoimeen. Sitä vastoin tupakan käyttöön liitettiin alempi uloshengityksen tilavuus (sekunnin mittaus), alempi nopeutetun uloshengityksen suhdeluku, alempi siirtokerroin sekä suurempi staattinen keuhkotilavuus, mutta ei hengitysteiden vastustuskyky.”

Heidän loppupäätelmänsä oli, että ”Kannabiksella näyttäisi olevan tupakkaan verrattuna erilaiset vaikutukset keuhkoihin”.

Kuten ennustaa voi, tiedemiesten ”epämiellyttävä totuus” ei saanut palstatilaa yhdessäkään mediassa.

3. Kannabiksen käyttö ei vahingoita, vaan voi jopa suojata aivoja

Tuhoaako pilvenpoltto aivosoluja? Alkoholi varmasti tuhoaa, ja monet kannabislainsäädännön muuttamista vastustavat tahot väittävät, että kannabiksen tuhoisat vaikutukset aivoihin olisivat jopa pahemmat. Ovatko he oikeassa?

Eivät, ainakaan tänä kesänä ilmestyneen Neurotoxicology and Teratology -julkaisun artikkelin mukaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa tutkivat valkoisen aineen eheyttä nuorilla, joilla on historiaa ylenpalttisen juopottelun tai kannabiksen käytön osalta. Raportin mukaan alkoholin suurkuluttajilla (pojat jotka joivat yli viisi annosta, tytöt jotka joivat yli neljä annosta kerralla) näkyi vaurioita valkoisessa aineessa kahdeksalla aivojen osa-alueella.

Sen sijaan alkoholin suurkuluttajilla, jotka käyttivät myös kannabista, näkyi vähemmän vaurioita seitsemällä alueella kahdeksasta.

”Juopottelijat, jotka käyttivät myös kannabista, eivät näyttäneet yhtä yhdenmukaisia poikkeamia verrattuna raittiisiin, kuten pelkkien juopottelijoiden ryhmässä oli”, tutkijat päättelivät. ”On mahdollista, että kannabiksella saattaa olla joitakin hermoja suojelevia ominaisuuksia, kun kyse on alkoholiin liittyvän hapettavan stressin tai glutamaatin tai vastaavien aineiden aiheuttamien hermosolukuolemien vähentämisistä”.

Tähän päivään mennessä, ainoastaan kourallinen Yhdysvaltojen uutiskanavista (eikä yksikään suomalainen -toim. huom.) on raportoinut tutkimuksesta.

4. Kannabis on päätepysäkki, ei niinkään portti koviin huumeisiin

Hälyttävät väitteet siitä, että kannabiskokeilut väistämättä johtavat muiden laittomien huumeiden käyttöön jatkuvat yhä mediassa, vaikka tilastotiedot osoittavat, että valtaenemmistö kannabiksen kokeilijoista ei koskaan siirry esim. kokaiinin tai heroiinin käyttäjiksi.

Tämän lisäksi, on valmistumassa uusi tutkimus, jonka mukaan kannabis saattaa myös hillitä käyttäjän halua siirtyä ns. koviin huumausaineisiin.

Neuropsychopharmacologyn kesäkuun numerossa pariisilaiset tutkijat päättelivät, että suullisesti nautittu THC eläimillä hillitsi taipumusta opiaattiriippuvuuteen.

Lisäksi tänä kesänä, New Yorkin osavaltion Psykiatrisen instituutin tutkijat raportoivat American Journal on Addictions -julkaisussa, että vieroitushoitopotilaat, jotka käyttivät kannabista ajoittain, pysyivät todennäköisemmin mukana opiaattihoidossa loppuun saakka.

Vaikka lehdistötiedote ensinmainitusta tutkimuksesta julkaistiin physorg.comissa heinäkuun seitsemäntenä, kumpikaan näistä tutkimuksista ei saanut huomiota valtamediassa.

5. Hallituksen kannabiksenvastaiset mainokset eivät hillitse, vaan ennemminkin kannustavat kannabiksen käyttöön

Tokihan monet meistä tietävät, että Yhdysvaltain hallituksen 2 miljardin dollarin mainoskampanja kannabista vastaan epäonnistui vakuuttamaan katsojat kannabiksen haitallisuudesta, mutta kukapa olisi arvannut, että tulokset olivat näinkin huonoja?

Health Communication -julkaisun verkkoartikkelin mukaan Pennsylvanian yliopiston Annenbergin tiedonvälityksen laitoksen kyselytutkimus osoittaa, että hallituksen yleisötiedotteet vain kannustivat kannabiksen käyttöön.

Tutkijat mittasivat yli kuudensadan 12–18-vuotiaan nuoren asenteita sen jälkeen, kun he olivat katsoneet 60 hallituksen rahoittamaa kannabisvastaista mainosta televisiosta.

He kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, oliko kannabisaiheisen kuvaston käyttäminen (marihuanasavukkeiden käsittely, kannabiksen polttamisen kuvaaminen) yhteydessä katsojien kannabiksen käytön rohkaisemiseen.

Viestit, joissa kuvattiin teinejä yhdistettynä kannabikseen, olivat ”selvästi vähemmän tehokkaita kuin muut”, tutkijat kertovat.

”Mainosten kannabiskohtausten negatiivinen vaikutus ei poistu, vaikka mukana olisikin voimakkaita kannabiksenvastaisia argumentteja, ja vaikutus koskee etenkin nuorisoryhmiä, jotka usein ovat tällaisten kannabisvastaisten mainosten kohderyhmää (varsinkin korkean riskin nuoret)”, tutkijat päättelivät. ”Näille nuorille kannabisvastaiset mainokset eivät välttämättä ole hyvä strategia”.

Lienee tarpeetonta sanoa, että yksikään valtamedian uutiskanava – varsinkaan ne, jotka lahjoittivat mainosaikaa useille näistä ahdistavista mainoksista – ei ole julkaissut tätä tutkimusta.

Lähde:

http://www.alternet.org/media/142815/5_things_the_corporate_media_don%27t_want_you_to_know_about_cannabis

Tutkimus: Kannabis saattaa suojata aivoja ryyppäämiseltä

Tuore tutkimus esittää, että kannabis voi puskuroida aivoja humalahakuisen juomisen aiheuttamia vaurioita vastaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegosta käyttivät uusinta tekniikkaa olevia skannauksia vertaillakseen mikroskooppisia muutoksia aivojen valkoisessa aineessa 16–19-vuotiailla teineillä, jotka jaettiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään: humalahakuiset juojat (vähintään viisi juomaa yhdellä istumalla juoneet pojat ja vähintään neljä juomaa juoneet tytöt); humalahakuiset juojat, jotka polttivat myös kannabista; sekä kontrolliryhmään, jossa oli vähän tai ei ollenkaan kokemusta alkoholista tai huumeista.

Odotetusti humalahakuisilla juojilla oli merkkejä valkoisen aineen vaurioitumisesta kaikissa kahdeksassa tutkijoiden vertailemassa aivojen alueessa. Niillä humalahakuisilla juojilla, jotka käyttivät kannabista, oli vähemmän vaurioita seitsemässä aivojen kahdeksasta alueesta kuin pelkillä humalahakuisilla juojilla. Verrattuna kontrolliryhmään humalahakuisilla juojilla, jotka käyttivät kannabista, oli enemmän valkoisen aineen vaurioita vain kolmella alueella.

Tutkijat kirjoittivat, että aivojen valkoisen aineen radat olivat ”yhtenäisemmät teineillä, jotka joivat humalahakuisesti ja käyttivät kannabista, kuin alaikäisillä, jotka raportoivat vain humalahakuisesta juomisesta”. Heidän mukaansa ”on mahdollista, että kannabiksella voi olla joitain neuroprotektiivisia (aivoja suojaavia) vaikutuksia vähentäen alkoholiin liittyvää hapetusstressiä ja eksitotoksista solukuolemaa (tiettyjen aminohappojohdannaisten aiheuttama aivokudosvaurio)”.

Tutkimus julkaistiin Neurotoxicology and Teratology -julkaisun tuoreessa numerossa.

Suojaavaa vaikutusta tukee myös tieto, että Yhdysvaltain hallituksella on hallussaan patentti nimeltä kannabinoidit antioksidantteina ja neuroprotektiiveina.

”Tämä tutkimus esittää, että kannabis ei ole vain alkoholia turvallisempaa, vaan se voi myös suojata joiltain alkoholin aiheuttamilta vaurioilta”, Marijuana Policy Project:n osavaltion kampanjoiden päällikkö Steve Fox sanoi järjestön uutisjulkaisussa.

”Teineille on parasta olla juomatta alkoholia ja polttamatta kannabista, mutta kansakuntamme johtajat lähettävät vaarallisen viestin puolustellessaan lakeja, jotka rohkaisevat käyttämään ennemmin alkoholia kuin kannabista”, Fox lisäsi.

Lähde:

http://www.healthday.com/Article.asp?AID=630296

Yrittääkö lääketeollisuus poistaa kaiken hauskan pilvestä?

Lääkeaineiden tutkijat yrittävät kopioida kannabiksen hoidollisia vaikutuksia, mutta ilman ”sivuvaikutusta” jota kutsutaan pilveksi.

Hintavat lääkkeiden markkinointiesitteet ovat ylistäneet kannabiksesta johdettuja lääkkeitä teollisuudenalan seuraavaksi jymymenestykseksi, mutta suurimmat yhtiöt tutkivat ensisijaisesti lääkkeitä, joiden vaikutukset ovat päinvastaisia kuin yrttimuotoisella kannabiksella.

Lukuisat tutkijat yrittävät kehittää lääkkeitä, jotka matkivat yrtin terapeuttisia vaikutuksia ilman savun hengittämisestä koituvia haittoja, ja ilman sivuvaikutusta, joka saa ihmiset pilveen.

Toiset tutkijat työskentelevät kannabinoidiagonistien parissa, aineiden kanssa jotka tehostavat kehon luonnollista kannabinoidijärjestelmää – tai kannabinoidiantagonistien parissa, jotka hillitsevät tätä järjestelmää, ja jotka ovat lääkejättien keskeisin mielenkiinnon kohde. Huolimatta miljoonista lääkekannabiksen käyttäjistä, sekä USA:n hallituksen asettamat rajoitukset että lääkeyhtiöiden tarve yksinomaiselle omistusoikeudelle ovat vaikeuttaneet kasvimuotoisen kannabiksen tutkimusta.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että kestää vielä hyvän tovin ennen kuin lukuisat kannabispohjaiset lääkkeet saapuvat lähiapteekkiisi.

”Kiinnostusta on olemassa paljon, mutta ensi viikolla ei tosiaan olla julkaisemassa vielä mitään”, sanoi pitkäaikainen lääkekannabistutkija, joka halusi pysytellä nimettömänä.

Toistaiseksi vain kolme kannabispohjaista lääkettä on markkinoilla:

– Valeant Pharmaceuticalsin valmistama Cesamet, jota käytetään kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa, tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 2006. Tuote sisältää nabilonea, kannabiksen tärkeimmän psykoaktiivisen ainesosan THC:n synteettistä muotoa.

– Marinol on synteettistä THC:tä kapseleissa, ja on ollut markkinoilla vuodesta 1986. Nykyisin lääkettä valmistaa belgialainen Solvay Pharmaceuticals, ja geneerisiä valmisteita ollaan tuomassa markkinoille.

– Sativex, kokokannabisuutelääke, jota tuottaa brittiläinen GW Pharmaceuticals, on saatavilla Kanadassa. Kyseessä on suuonteloon annosteltava suihke, joka imeytyy limakalvoilta kielen alta ja poskien sisäpinnoilta. Sativex sisältää jotakuinkin samassa suhteessa THC:tä ja kannabidiolia (CBD). Kannabidiolin uskotaan vähentävän sekä kipuja että kannabispilven hermojaraastavimpia puolia. Suihke on tällä hetkellä kolmannen vaiheen kokeissa – laajoissa ihmiskokeissa, joissa tutkitaan lääkkeen tehokkuutta – MS-tautiin Euroopassa ja syöpäkipuihin USA:ssa.

Ainakin viisi maailman kymmenestä johtavasta lääkeyhtiöstä on tutkinut tätä aluetta. Vuonna 2006 noin 18 kannabiksensukuista yhdistettä oli aktiivisen lääketieteellisen kehityksen alaisena, kertoo tri George Kunos, Kansallisen terveysinstituutin alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin keskuksen tieteellinen johtaja. Kyseessä olivat lähinnä kannabinoidiantagonistit.

Monet näistä yhdisteistä eivät kuitenkaan koskaan päädy markkinoille. Uusien lääkkeiden tulee todistetusti olla turvallisia ja tehokkaita, lääkeyhtiöt haluavat niiden olevan tuottavia, ja hyväksymisprosessi voi viedä jopa kymmenen vuotta.

Tämän vuoden tammikuussa Novartis ilmoitti, että oli saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kokeet kannabinoidiagonistilla nimeltä CRA13, jota voidaan ehkä käyttää kroonisen kivun hoidossa. Ensimmäisen vaiheen kokeet ovat yleensä pienimuotoisia aineen turvallisuutta testaavia kokeita, joissa tutkitaan myös kuinka hyvin koehenkilöt sietävät sitä, sekä aineen farmakokinetiikkaa, eli kuinka nopeasti aine kulkeutuu elimistöön, mihin se kulkeutuu, ja kuinka kauan pysyy siellä.

Lääkejättien ensimmäisen siirtymä kannabinoidilääkkeisiin päättyi kuitenkin epäonnistumiseen. Vuonna 2006 ranskalainen Sanofi-Aventis alkoi markkinoida Euroopassa kannabinoidiantagonisti rimonabantia kauppanimellä Acomplia.

Estämällä luonnollisen kannabinoidien toimintaa aivojen CB1-kannabinoidireseptoreissa, Acomplia sai aikaan ”mässyjen” vastakohdan. (Erään lääkeyrityksen mukaan CB1-reseptorien aktivaatio ”näyttää saavan aikaan ruoan nauttimista jopa kylläisyyden vallitessa.”) Tri Kunosin mukaan lääke vaikutti lupaavalta myös diabeteksen hoidossa, koska se lisäsi kehon insuliiniherkkyyttä. Brittiläinen lääketeollisuuden julkaisu ennusti Acomplian muodostuvan ”ensimmäiseksi kannabinoidisuurmenestykseksi.”

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkehallinto päätti kuitenkin hylätä Acomplian vuonna 2007, koska sen sivuvaikutuksien joukossa oli itsetuhoiset ajatukset. Vuoden 2008 syksyllä Euroopan lääkevirasto suositti lääkkeen vetämistä markkinoilta, koska se lisäsi masennuksen riskiä. Saman vuoden marraskuussa Sanofi-Aventis ilmoitti luopuvansa kaikesta lääkkeeseen liittyvästä tutkimuksesta.

Lääkeyhtiöt Pfizer ja Merck Sharp & Dohme, joilla oli samankaltaisia lääkkeitä kolmannen vaiheen testauksessa, lopettivat nekin oman kehityksensä. Myös Solvay, jolla oli markkinointisopimus Bristol-Myers Squibbin kanssa SLV319-nimellä kutsutusta kannabinoidiantagonistista, keskeytti omat tutkimuksensa. Kolmannen vaiheen kokeet olivat todenneet yhdisteen tehokkaaksi ylipainolääkeeksi, mutta yhtiön tutkimusjohtaja viittasi ”korkeisiin sääntelyesteisiin.”

Riskit nähtiin kenties ennakolta. Koska endokannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 90-luvun alkupuolella, ymmärrys sen roolista tunteiden säätelyssä ja sen käpälöinnin vaikutuksista ovat vielä lapsenkengissä.

Vuonna 2003 neurokemisti Dale Deutsch, entinen kansainvälisen kannabinoiditutkimusyhdistyksen johtaja, ennusti että kannabinoidiantagonisteista tulisi tehokkaita ruokahalun vähentäjiä, mutta että niitä käyttävät henkilöt ”voivat olla erittäin ärtyisiä”.

Lääkkeiden tutkijat yrittävät nyt löytää kannabinoidiantagonisteja ilman psykologisia sivuvaikutuksia. Sillä välin ”nettiapteekit” mainostavat yhä rimonabantia ”huomaamattomassa pakkauksessa” ja ”ilman lähettäjän nimeä.”

Johnson & Johnson sanoo, että yritys ei tee kannabinoidilääketutkimusta, eikä yhtiössä olla sen puhemiehen mukaan ”tietoisia yhdestäkään muusta” yhtiöstä, joka tutkimusta suorittaisi. Toisaalta, lääkeyhtiöt eivät kovinkaan todennäköisesti kerro kilpailijoille tutkimuksista, joita suorittavat.

”Se on kaikki yksityistä tietoa”, sanoo Paul Armentano kannabislakien muutosta ajavasta NORML-järjestöstä. ”On syytä uskoa, että kannabinoidilääkkeiden tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, mutta suuri yleisö ei saa tietää siitä ennen kuin nämä lääkkeet ovat lähellä markkinoille pääsyä.”

Viidentyyppisiä kannabislääkkeitä

Tutkijat tarkastelevat viittä eri aluetta kannabislääkkeissä. Kaksi ensimmäistä ovat kasviuutteet ja THC:n puhdistetut muodot. Kolme muuta lääketyyppiä vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmään.

GW Pharmaceuticalsin Sativex on lähimpänä hyväksyntää USA:ssa oleva kokokasviuute. Lääkettä on kehitetty useita vuosia. Sativex suunniteltiin suihkemuotoiseksi, jotta se imeytyisi ja toimisi lähes yhtä nopeasti kuin poltettu kannabis. Tällä vältettiin yleisimmät valitukset, joita potilailla on oraalisesti annostellun THC:n kanssa; vaikutuksen alkamiseen voi mennä jopa tunti, annoskoon määrittely on vaikeaa ja suun kautta otetut lääkkeet ovat hyödyttömiä, jos on liian huonovointinen, jotta ne pysyisivät sisällä.

GW on myös aloittanut tutkimukset, joissa CBD yhdistetään toiseen kannabinoidiin THCV:een II-tyypin diabeteksen hoidossa. Pitkäaikaiset lääkekannabiksen puolestapuhujat tohtori Robert Melamede, Coloradon yliopiston biologi ja kalifornialainen aktivisti Steve Kubby, perustivat yhteistuumin Cannabis Science Inc. -yrityksen. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä kasvipohjaisia lääkkeitä ja niiden ottotapoja. Yritys aikoo esitellä tuotteensa ensimmäisenä Kanadan markkinoille. Heinäkuun alussa yhtiö erotti Kubbyn keskellä riitoja ja taloudellisia sotkuja.

Eräs suurimmista esteistä yhdysvaltalaisille tutkijoille, jotka yrittävät kehittää kasvipohjaisia kannabislääkkeitä, on liittovaltion rajoitukset kasvin saatavuudelle. Ainoa laillinen lähde on tri Mahmoud ElSohlyn laboratorio Mississippin yliopistolla. ElSohlylla on ollut erityinen sopimus Kansallisen huumeidenkäytön instituutin (NIDA), jonka on hyväksyttävä tutkijoiden hakemukset kannabiksen saamiseksi, kanssa jo lähes 40 vuotta.

NIDA:lla on ollut voimakas ennakkoasenne, joka on suosinut kannabiksen väärinkäyttöön liittyviä tutkimuksia. Instituutti on evännyt kannabiksen toimituksen useille tunnetuille tutkijoille, jotka ovat suunnitelleet lääkekannabiskokeita.

Huumausainevirasto DEA on kieltäytynyt myöntämästä millekään muille tahoille lisenssiä kasvattaa kannabista tutkimuskäyttöön. Tämän vuoden alussa se kielsi luvan Lyle Crakerilta, Massachusettsin yliopiston professorilta, joka jätti hakemuksen jo vuonna 2001 ja päätyi lopulta haastamaan DEA:n oikeuteen, koska se ei reagoinut hakemukseen. DEA jyräsi oman hallinnollisen lakimiehensä, joka vuonna 2007 oli vaatinut liittohallinnon monopolin lopettamista.

”Lupaa edes kannabiksen lähelle pääsemiseksi on mahdoton saada”, sanoo Armentano.

Euroopassa esteitä on vähemmän. Mutta kun saksalainen yrttilääke- ja kosmetiikkayritys Weleda AG rahoitti brittiläistä tutkimusta THC-CBD -uutteen käytöstä MS-taudin kouristuksien hoidossa, tutkimus jouduttiin keskeyttämään vapaaehtoisten koehenkilöiden puutteessa.

Marinolin geneeriset muodot, THC:tä nimellä dronabinoli, alkavat saapua Yhdysvaltain markkinoille. Kaksi johtavaa geneeristen lääkevalmisteiden tuottajaa, Par Pharmaceutical ja Watson Pharmaceuticals alkoivat markkinoida sitä viime vuonna, Watsonin ollessa Solvayn autorisoitu lisenssinhaltija.

Saksalainen yrttilääkeyritys Bionorica AG hakee Yhdysvaltojen liittovaltion hyväksyntää dronabinolilääkkeelleen, joka sisältää kasveista eristettyä THC:tä. Bionorican USA:n edustajan Gary Kleinin mukaan yhtiö on myynyt tuotetta Saksan ja Itävallan apteekeissa viimeisen 10–12 vuoden ajan. Yhtiö kehittää myös THC-tippoja, jotka imeytyisivät kielen alta.

ElSohly, jolla on hallussaan hallinnon monopoli tutkimuskannabikseen, työskentelee Mallinckrodtin kanssa kehittäen kasviuutemuotoista Marinolia. Lääkekannabisaktivistit ovat kritisoineet häntä terävästi tästä johtuen. Americans for Safe Access -järjestö syyttää ElSohlya siitä, että hän ”hyötyy monopolista tekemällä taloudellista voittoa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimuksesta ja myynnistä.”

ElSohly on myös patentoinut peräpuikon, joka sisältää THC-hemisukkinaattia, joka hajoaa elimistössä muuntuen THC:ksi. ”Kyseessä ei ole suosittu lääkkeenottotapa”, huomioi nimettömänä pysyvä lääkekannabistutkija.

Kanadalainen Cannasat Therapeutics on jättänyt patenttihakemuksen THC-pilleristä nimeltä Relivar, jota käytettäisiin neuropaattisen kivun hoidossa. Kuten eräät migreenilääkkeet, pilleri sulaisi suussa sen sijaan että se tarvitsisi niellä. Yhtiön mukaan tämä saa lääkkeen toimimaan nopeammin kuin nieltävät THC-pillerit. Lisäksi hyötysuhde olisi suurempi ja pillerit olisivat vähemmän päihdyttäviä kuin olemassaolevat. Cannasat työskentelee myös kannabidiolipohjaisen skitsofreniahoidon parissa.

Kannabinoidiagonistilääkkeiden, jotka lisäävät kannabinoidien sitoutumista reseptoreihin aivoissa ja elimistössä, tutkimus on ollut lähinnä ”esikliinistä”, eli niitä on testattu eläimillä ihmisten sijaan, kertoo Kunos. Hänen mukaansa lääkeyhtiöistä löytyy voimakasta vastustusta näitä tuotteita kohtaan, koska ne ovat psykoaktiivisia, matkien marihuanan vaikutuksia aivoissa.

Israelilainen lääkeyhtiö Pharmos oli asettanut paljon toiveita ei-psykoaktiiviseen synteettiseen kannabinoidiin HU-211. Alustavat kokeet osoittivat, että yhdiste saattaisi suojata aivoja neurokemialliselta myrskyltä, jonka aivoinfarkti tai trauma saa aikaan. Vuonna 2004 suoritetut kolmannen vaiheen kokeet todistivat kuitenkin, että yhdiste ei eronnut tehokkuudessa ratkaisevasti plasebosta.

Neljäs kannabinoidilääkkeiden alue ovat yhdisteet, jotka estävät FAAH:n, aivoissa olevan entsyymin, joka hajottaa endokannabinoideja anandamidia ja 2AG:ta, eritystä. Nämä tuotteet toimivat tavalla, joka on karkeasti verrattavissa Prozacin kaltaisiin antidepressantteihin, jotka estävät serotoniinin takaisinottoa. Danielle Piomelli Kalifornian yliopistosta on patentoinut useita mahdollisia FAAH-estäjälääkityksiä, mukaanlukien ahdistuneisuuden helpottaja, yskänlääke ja kivunlievittäjä.

Viimeiseksi, kannabinoidiantagonistien tutkimus jatkuu. Kunosin mukaan tavoitteena on nyt löytää sellainen yhdiste joka ”ei tunkeudu aivoihin”, lääke joka vaikuttaisi ainoastaan aivojen ulkopuolella oleviin kannabinoidireseptoreihin, ja jolla ei näin ollen olisi psykologisia sivuvaikutuksia jotka saivat rimonabantin raiteiltaan. Kunosin mukaan eläinkokeet osoittavat lupaavuutta.

Tanskalainen 7TM Pharma, joka on erikoistunut aineenvaihduntasairauksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, suunnittelee aloittavansa vielä tänä vuonna kokeet kannabinoidiantagonistilla liikalihavuuden ja II-tyypin diabeteksen hoitoon. Yhtiön mukaan lääke ”on erityisesti suunniteltu saamaan aikaan hoidolliset vaikutuksensa perifeerisissä kudoksissa sijaitsevissa CB1-reseptoreissa”, aivoissa sijaitsevien sijaan.

Kannabiksen lääketieteelliset mahdollisuudet

Sillä välin, lukuisat akateemiset tutkijat löytävät suunnattomia määriä kannabiksen ja kannabinoidien lääketieteellisiä mahdollisuuksia. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Madridin Complutensen yliopiston tutkijat saivat selville, että THC sai aivosyöpäsolut tuhoamaan itseään.

Erlangenin yliopistossa Saksassa CB2-reseptorin agonisti vähensi ihon paksuuntumista ja fibroosia, joita havaitaan MS-taudin varhaisvaiheessa. Yhdiste myös vähensi supistuneen verensaannin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa, kun sitä tutkittiin aivoinfarktieläinkokeilla.

Kanadalainen asevoimien psykiatri kertoi nabilonen vähentäneen tai poistaneen painajaisunia 34:llä 47:stä posttraumaattinen stressioireyhtymä -potilaasta, joita hän tutki.

Kalifornian yliopistossa San Diagossa tutkitaan parhaillaan, auttaako höyrystetty kannabis diabeetikoiden neuropaattisen kivun hoidossa.

Lääkekannabiksen puolestapuhujat ovat vankasti sitä mieltä, että kokokasvilääkkeet tulevat olemaan kaikkein tehokkaimpia. Tutkimus on osoittanut, että useiden kannabinoidien synergia toimii paremmin kuin yksikään yksittäinen kasvin molekyyli, sanoo Americans for Safe Access -järjestön Caren Woodson.

”Voimakkain lääke ei ole välttämättä paras”, lisää nimettömänä pysyttelevä tutkija. Hänen mukaansa kehon järjestelmät ovat hienovaraisia ja tarvitsevat ”pehmeän työnnön eikä voimakasta tönäisyä.” Hän jatkaa, että voimakkaat synteettiset molekyylit ovat todennäköisesti toksisempia kuin substanssit, joita ihmiskunta on käyttänyt tuhansia vuosia. Hänen mukaansa ”maksalla on kova työ prosessoida iso karvainen molekyyli, jossa on paljon fluoria ja sivuketjuja”.

Hyötymisjärjestelmä saa luonnollisen kannabisyrtin heikkoon asemaan. Lääkeyhtiöt eivät tule käyttämään aikaa ja rahaa aineeseen, jota ne eivät pysty patentoimaan, huomauttaa Woodson. Toisaalta, ne voivat patentoida tinktuuroita, eristämismenetelmiä ja höyrystimiä, jotka lämmittävät THC:n sisäänhengitettäväksi höyryksi sen sijaan, että yrtti poltettaisiin toksiseksi savuksi.

Tuollaiset lääkkeen käyttötavat tyydyttävät todennäköisesti lääketiedeyhteisöä pannaan julistetun polttamisen sijaan, lisäksi ne tyydyttävät yhteisön halun tarkkaan standardoidulle annostelulle.

Woodson epäilee, että keskittyminen synteettisiin kannabinoideihin saattaa olla ”takaovireitti” lääkekannabiksen hyväksynnän estämiseksi. Toisaalta, hänen mukaansa liittohallinto on hyväksynyt neljä Kalifornian osavaltion rahoittamaa I-vaiheen tutkimusta poltetun kannabiksen käytöstä HIV-potilaiden kivunhoidossa. Woodson sanoo, että tässä vaiheessa ”mikä tahansa, mikä saa hallinnon askeleen lähemmäksi lääkekannabiksen hyväksymistä” on hyvä asia.

”Kyseessä saattaa olla 21. vuosisadan aspiriini”, sanoo hän, mutta se ei tule tapahtumaan ennen kuin ”lääketeollisuuden yritykset tutkivat sitä samalla tavoin kuin ne tutkivat mitä tahansa muuta lääkettä”.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/141522/is_big_pharma_trying_to_take_all_the_fun_out_of_pot_/?page=1