Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis

24 03 2009

Kuvittele, että sinulla olisi todella älykäs pommi, joka voisi räjäyttää jokaisen huumekartellin johtajan Meksikossa. (Suomalaiset voivat kuvitella kartellin tilalle mafian ja Meksikon tilalle Venäjän, Marokon tai Afganistanin. -toim.huom)

Kun savu hälvenisi, uusi henkilö istuisi jokaisen kartellin isoimmassa tuolissa ja jakeluverkostot jatkaisivat kysynnän tyydyttämistä jokaiselle narkomaanille ja huumeiden viihdekäyttäjälle Yhdysvalloissa.

Meksikon huumekartellit ovat edelleen, yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2009 kansallisen huumevaarojen arvioinnin (National Drug Threat Assessment) mukaan ”suurin huumeiden salakuljetusuhka Yhdysvalloille”.

Kuvittele nyt erilainen ase.

Mieti vaikutusta, minkä kaikkein tuottoisimman tuotteen pois saaminen kartelleilta aiheuttaisi.

Meidän täytyy vain laillistaa kannabis.

”Kannabis on (Meksikon kartellien, mafian, jne) rahasato, lypsylehmä”, sanoi Brittany Brown DEA:n Washingtonin toimistolta, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis on helppo kasvattaa eikä se vaadi erillistä käsittelyä tai prosessointia. Ramona Sanchezin, DEA:n Phoenixin toimistolta, tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa kiloa kannabista takavarikoitiin Arizonassa molempina edellisinä vuosina. Nuo takavarikot olivat kuitenkin vain hinta, minkä saa maksaa, kun tekee töitä miljardeja pyörittäville huumeparoneille. Kannabista oli takavarikoista huolimatta helposti saatavilla – eikä ainoastaan aikuisille.

Teinien mukaan kannabiksen ostaminen on helpompaa kuin tupakan tai alkoholin, sanoo Bill Piper kansallisesta huumepolitiikka-allianssista, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis vastaan alkoholi

Jotkut väittävät, että kannabiksen laillistamisen jälkeenkin olisi edelleen olemassa musta pörssi. He sanovat, että koska sitä on niin halpa tuottaa, musta pörssi voisi alihinnoitella tuotteensa lailliseen verrattuna ja myydä lapsille. Mietitäänpä kuitenkin, mitä me tiedämme alkoholista.

– Ensinnäkin, kieltolaki ei toiminut.

– Toiseksi, vaikkakin alkoholin myynti on valvottua, sivukujien tai koulun pihojen pontikan myynti ei ole miljardien dollarien ongelma.

– Kolmanneksi, alkoholi, kuten myös sen addiktiivinen tappajaserkku tupakka, on verotettua, mikä auttaa maksamaan sen haittoja yhteiskunnalle.

Näin ei ole kannabiksen kanssa.

Vuosikymmenten kannabiksen vastaisten kampanjoiden, aina ruohohulluudesta nollatoleranssiin, jälkeen niin monet amerikkalaiset ovat päättäneet polttaa kannabista, että Meksikon kartelleista on tullut kansainvälinen uhka laille ja järjestykselle.

Sen sijaan, että kannabiksen polttajat maksaisivat paheestaan veroja, he rikastuttavat nyt ryöstäjiä ja murhaajia.

”Ihmiset, jotka polttavat kannabista Yhdysvalloissa eivät ajattele olevansa yhteydessä kartelleihin”, Brown sanoo. ”Itse asiassa he ovat tiukasti yhteydessä.”

Amerikkalaiset huumeidenkäyttäjät auttavat kartellien kätyreitä teroittamaan veitsensä, joilla mestataan viholliset ja terrorisoidaan Meksikon rajakaupunkeja.

Jopa Yhdysvalloissa kasvatettu kannabis on usein kytkeytynyt Meksikon kartelleihin. Yhä useammin kansallispuistoja ja muuta julkista maata käytetään kannabiksen kasvattamisen, Brown sanoo.

Oikeusministeriön vuoden 2009 arvion mukaan kartellit ovat ”luoneet erilaisia kuljetusreittejä, kehittyneitä kommunikointiyhteyksiä ja voimakkaita suhteita Yhdysvaltalaisten jengien kanssa” ja ”säilyttäneet huumeiden jakeluverkostot tai toimittavat huumeita jakelijoille ainakin 230 yhdysvaltalaisessa kaupungissa”. Mukaan lukien Phoenix ja Tucson.

DEA:n mukaan kartellit ovat useiden huumeiden organisaatioita, jotka rutiininomaisesti salakuljettavat kokaiinia, metamfetamiinia, heroiinia ja erilaisia kemikaaleja läpi osavaltioiden.

”(Mutta) kannabis tuottaa eniten voittoa”, Sanchez sanoo.

Lypsylehmän poistaminen

Kannabiksen laillistaminen ei pysäyttäisi diilereitä myymästä muita vaarallisempia myrkkyjä. Ottamalla pois heidän tuottoisimman tuotteensa vahingoittaisimme rikollisjärjestöjä. Niin sanotun huumesodan aikana ne ovat kasvaneet rikkaammiksi, voimakkaammiksi ja paremmin aseistautuneiksi kuin koskaan. Sodan julisti ensimmäisenä eräs vihatuimmista Yhdysvaltain presidenteistä, Richard Nixon.

Tänään Meksikon kartellit ”ovat yhtä armottomia ja brutaaleja kuin terroristijärjestöt”, sanoo senaattori John McCain (R-Ariz.), joka vastustaa kannabiksen laillistamista.

Heidän brutaaliutensa uhkaa Meksikon vakautta. Useita vuosia sen jälkeen, kun Meksikon presidentti Felipe Calderon päätti ryhtyä sotaan kartelleja vastaan, Meksiko on listattu Pakistanin kanssa ”heikoksi ja epäonnistuneeksi valtioksi” tuoreen Yhdysvaltojen armeijan raportin mukaan. Miksi? Koska Meksikon ”hallitus, sen politiikot, poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat rikollisjärjestöjen ja huumekartellien jatkuvan painostuksen ja hyökkäyksen kohteena”, raportti sanoo.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät rikastuttavat kartelleja, Yhdysvaltain hallitus kaataa huimia summia rahaa heidän voittamiseensa.

Bushin hallinto möi kongressille ”Meksikon suunnitelman” (Merida Initiative/Plan Mexico), joka on useiden vuosien ja 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti suunniteltu tarjoamaan koulutusta ja huipputekniikkaa Meksikon hallituksen avuksi taistelussa huumekartelleja vastaan.

Jopa tällaisina aikoina, kun laaditaan valtavan kokoisia tukipaketteja, tuo summa on huima.

Mutta miettikääpä tätä: hallituksen viime syksyisen raportin mukaan Yhdysvallat on tarjonnut yli kuusi miljardia dollaria tukea ”Kolumbian suunnitelmalle” sen alettua 2000. Tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden (ensisijaisesti kokaiinin) tuotantoa ja jakelua 50 prosentilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, eikä hanke ole ilmeisesti onnistunut vähentämään tuotantoa ollenkaan. Tuotanto on ainoastaan hajautunut pienempiin yksiköihin laajemmalla alueella ja yhä köyhemmille ihmisille.

GAO:n (Government Accountability Office) heinäkuun 15. 2008 julkaistun raportin mukaan vuodesta 2003 lähtien Yhdysvallat on tarjonnut yli 950 miljoonaa dollaria huumeidenvastaiseen taisteluun 6 miljoonan neliömailin ”kuljetusalueella” johon kuuluu Keski-Amerikka, Karibia, Meksikon lahti ja itäinen Tyyni valtameri.

Mitä tällä ostettiin?

”Huolimatta kansainvälisen yhteistyön edistymisestä, useat tekijät, mukaan lukien resurssien rajallisuus ja poliittisen tahdon puute ovat haitanneet Yhdysvaltojen edistystä auttaa hallituksia tulemaan täysinäisiksi ja itsensä ylläpitäviksi kumppaneiksi huumesotaan, joka oli Yhdysvaltojen asettama tavoite”, raportti sanoo.

Väsynyt huumesotaan

Eteläiset naapurimme alkavat väsyä taistelemaan meidän huumesotaamme.

Alkuvuodesta Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komissio vaati muutosta ”kieltolain politiikkaan, joka perustuu tuhoamiseen, kieltämiseen ja kriminalisointiin”.

Katso uutisemme aiheesta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/02/16/entiset-presidentit-dekriminalisoikaa-kannabis/

Komission jäseninä olevat entiset Latinalaisen Amerikan presidentit Ernesto Zedillo (Meksiko), Cesar Gaviria (Kolumbia) ja Fernando Henrique Cardoso (Brasilia) sanoivat huumesodan epäonnistuneen.

Se oli traagisen kallis epäonnistuminen

Kesäkuussa 2008 Marylandin yliopiston julkisen politiikan ja kriminologian osaston edustaja Peter Reuter todisti kongressin edessä: ”On todennäköistä, että kaikki huumevalvonnan kulut, kaikilla hallituksen eri tasoilla, olivat vuonna 2007 lähes 40 miljardia dollaria.”

Hän sanoi, että noin 500 000 ihmistä on Yhdysvalloissa vankilassa huumerikoksesta jokainen päivä. Piperin mukaan vuosittain pidätetään 800 000 ihmistä kannabiksen takia, selvästi suurin osa pelkän hallussapidon vuoksi.

Nyt, kuvittele uuden lähestymistavan mahdollisuuksia

Vuonna 2005 ekonomisti Jeffrey A. Miron koosti raportin, joka ehdotti, että jos kannabis olisi verotettua samalla tavoin kuin alkoholi ja tupakka, laillinen myynti nousisi 6,2 miljardiin dollariin vuodessa. Kalifornian alahuoneen jäsen Tom Ammiano, demokraatti San Franciscosta, yrittää saada osavaltiotaan laillistamaan kannabiksen aikuisten käyttöön, perustamaan osavaltion lupajärjestelmän ja perimään veroa, joka voisi nousta yli miljardiin dollariin vuodessa.

Puhutaan vakavasti: Kannabis voi aiheuttaa psykologista riippuvuutta. Se voi heikentää aloitekykyä ja energisyyttä. Poltettuna se on epäterveellistä ja hajuisaa. En käytä sitä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät sen vaikutuksista, ja he uskovat voivansa kontrolloida sen addiktoivia ominaisuuksia. Tämä on juuri sama syy, miksi ihmiset juovat margaritoja happy hourin aikana tai käyvät oluella työpäivän päätteeksi.

Tässä on myös syy, miksi sota huumeita vastaan ei ole voitettavissa

Luulisi, että kapitalismin varaan rakentunut maa ymmärtäisi kysynnän ja tarjonnan perussääntöjä. Sen sijaan epäonnistunut ja järjetön kansallinen politiikka kompuroi eteenpäin maksaen (kymmeniä) miljardeja, vangiten valtavia määriä ihmisiä ja rikastuttaen armottomia rikollisjärjestöjä.

Kartellit eivät ole lamaantuneita. Ne kasvattavat voimaansa ja vaikutusvaltaansa koko ajan. Phoenixissa meksikolaisia kartelleja syytetään kidnappausten ja muun väkivallan dramaattisesta lisääntymisestä.

Arizonan pääsyyttäjä Terry Goddard sanoo, että voi olla vain ajan kysymys, ennen kuin Meksikossa tavalliset katutaistelut alkavat vainota salakuljetusväyliä Arizonassa. Goddard, joka ei tue laillistamista, sanoo: ”Minä tuen älykästä keskustelua (laillistamisesta).”

Urhea mutta toivoton taistelu

Lainvalvojilla on älykäs pommi pahojen poikien eliminoimiseen.

Alkuvuodesta DEA kertoi operaatio Xcelleratorista, 21 kuukautta kestäneestä useiden viranomaisten yhteistyöstä Sinaloan kartellia vastaan. Se huipentui 750 pidätykseen ja 23 tonnin huumeiden takavarikkoon, jonka arvoksi arvioitiin 59,1 miljoonaa dollaria.

Poliisin toimet olivat älykkäitä ja rohkeita. On kuitenkin syytä muistaa, että kartellit kiduttavat ja tappavat poliiseja.

Mutta samaan aikaan, kun poliisit asettivat henkensä vaaraan huumesodan vuoksi, Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät auttoivat kartelleja pääsemään eroon kaikista taloudellisista tappioistaan.

On aika iskeä pahoja poikia sinne, missä se todella tuntuu.

Otetaan pois heidän rahan lypsylehmänsä.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Linda Valdez on työskennellyt toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on voittanut useita osavaltion ja kansallisen tason palkintoja ja vuonna 2003 hän oli Pulitzer-ehdokkaana.

Tavoita Linda sähköpostilla: linda.valdez@arizonarepublic.com tai lue hänen blogiaan osoitteessa: http://azcentral.com/members/Blog/Valdez.

Lähde:

http://www.azcentral.com/arizonarepublic/viewpoints/articles/2009/03/14/20090314Valdez15-vip.html





Kannabiksesta helpotusta osavaltioiden alijäämään?

22 10 2008

Kannabiksen laillistamisen ja verottamisen tuotot valtiolle saattaisivat olla huikeat Yhdysvalloissa

Tutkimuksessa vuodelta 2006 todettiin maan kannabissadon arvon olevan suurempi kuin maissin ja vehnän yhteensä. Se piti kärkipaikkaa 12 osavaltiossa, ylittäen arvossa Kalifornian rypäleet ja Pohjois-Carolinan tupakkaviljelmät. Voisivatko kannabistulot auttaa alijäämästä kärsiviä osavaltioita?

Vastaus ei ole selkeä, mutta se voisi olla tuottoisaa, etenkin kun huomioidaan kieltolain lopettamisesta saatavat säästöt. Koska kannabiksen myynti on Yhdysvalloissakin laitonta, tarkkoja myyntilukuja ei luonnollisestikaan ole. Kolmessa ekonomistien ja poliittisten analyytikkojen tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että kannabisveron tuotto olisi 2,4:n ja 31,1:n miljardin dollarin välillä. (Suomen valtion budjetti n. 56 miljardia dollaria)

Professori Jeffrey A. Mironin ”The Budgetary Implications of Marijuana Prohibition” -tutkimuksen mukaan kannabisveron tuotto voisi olla 2,4 miljardia dollaria. Siinä oletetaan hintojen laskevan laillistamisen seurauksena noin 25%, kannabisveron olevan 30% ja liittovaltion 10,5 miljardin dollarin arvio kotimaisista kannabismarkkinoista pitävän paikkansa. Jos kannabista verotettaisiin raskaammin, kuten alkoholia ja tupakkaa, voisivat verotulot olla jopa 9,5 miljardia dollaria. Tosin liian korkean ”syntiveron” uskotaan aiheuttavan kotikasvatuksen lisääntymistä.

Kentällä uskotaan hallituksen arvion olevan liian alhainen. Pohjois-Carolinan entinen kongressiedustaja Dan Hamburg sanoo kannabiksen tuotannon olevan arvoltaan yli miljardi dollaria pelkästään Mendocinossa. Siis enemmän kuin puutavaran ja rypäleiden yhteensä. Kalifornian lääkekannabismyymälöiden omistajat sanovat maksavansa vuosittain yli 100 miljoonaa dollaria myyntiveroja osavaltiolle.

Jon Gettman, Virginialainen analyytikko, arvioi Yhdysvaltain kannabismarkkinoiden arvoksi n. 113 miljardia dollaria. Hän lainaa YK:n tilastoa, jossa arvioidaan Yhdysvaltain kannabistuotannon olleen 10-14 miljoonaa kiloa useana vuonna peräkkäin. Hallitus on laskenut arviota kotimaisesta tuotannosta 10 miljoonasta kilosta 2,8-6,6 miljoonaan kiloon, mutta Gettmanin mukaan kyseiset luvut ovat ”pelkkää politiikkaa”. Niissä oletetaan viranomaisten takavarikoivan 30-50 prosenttia maan kaikista kannabiskasveista ja yhden kasvin tuottavan noin paunan (450 g). Gettmanin tutkimus ”Marijuana Production in the United States” vuodelta 2006 arvioi kotimaisen sadon olevan 10 miljoonaa kiloa, arvoltaan 35,8 miljardia dollaria.

2003 Kalifornian NORML (National Organization for the Reform of Marijuana Laws) arvioi 600 000-700 000 henkilön polttavan osavaltiossa kaksi jointtia päivässä ja miljoonan polttavan jointin joka kymmenes päivä. Tällöin kokonaismarkkinat osavaltiossa olisivat 3-5 miljardia dollaria, olettaen hintojen laskevan laillistamisen myötä Alankomaiden tasolle. Osavaltion myyntivero toisi 240-400 miljoonaa ja valmistevero voisi tuoda miljardin lisää. Jos kannabisveroksi määrättäisiin 50% kuten tupakalla, kokonaisverot voisivat olla 1,5-2,5 miljardia. Koko maassa NORML:n arvion mukaan 56 dollarin valmistevero unssilta toisi verotuloja 6-13 miljardia dollaria.

Miron ei pidä ”syntiveroa” oikeana ratkaisuna. Hän sanoo olevan huono ajatus verottaa jotain, joka on ”poliittisesti epäsuosittua”. Jos vero on liian korkea, ihmiset kasvattavat itse välttyäkseen siltä. Mironin mielestä tämä ei kuitenkaan olisi merkittävää. ”Jotkut ostavat tomaattinsa kaupasta, toiset kasvattavat ne itse”, hän sanoo. ”Useimmat ihmiset valitsevat helpoimman ratkaisun”.

Toisaalta kotikasvatuksesta on tullut laajalti levinnyttä ja syvälle juurtunutta viimeisen 30 vuoden aikana. Pilviveikot arvostavat lajikkeita kuten White Widow ja Bubbleberry. Yrtti myös maksaa huomattavasti enemmän kuin tomaatit, joten on hyvin todennäköistä monen kasvattavan tarvitsemansa itse, jos vankilan uhka poistetaan.

Kannabiksen laillistamista ajavat eivät ole juurikaan tutkineet verotuottojen mahdollisuuksia. ”En usko pystyväni antamaan mitään lukuja, koska muuttujia on niin paljon”, sanoo Richard Gottfried New Yorkista. Hän on tukenut useita epäonnistuneita lääkekannabista koskevia lakiesityksiä. Sen sijaan he keskittyvät kannabiksen käyttäjien syyttämättäjättämisellä saataviin säästöihin ja rahaan joka voitaisiin kerätä viljelemällä teollisuushamppua.

Massachusettsin senaattori Patricia Jehlen, joka tukee esitystä alle unssin hallussapidosta saatavan rangaistuksen laskemiseksi 250 dollarin sakkoon, sanoo tutkimuksia kannabisveron tuotoista ”spekulatiivisiksi”. Hän kuitenkin myöntää, että dekriminalisointi säästäisi osavaltiolta 24 miljoonaa dollaria vuodessa.

Mironin tutkimus arvioi, että kannabiksen laillistaminen säästäisi vuosittain 7,7 miljardia dollaria, josta 2,4 miljardia jäisi osavaltioille. Gettmanin raportissa vuodelta 2007 todetaan ”kannabikseen liittyvien pidätysten maksavan veronmaksajille vuosittain 10,7 miljardia dollaria”.

NORML:n johtaja Allen St. Pierre kertoo olleensa viime vuonna Teksasissa lobbaamassa esitystä, joka antaisi paikallisten kaupunginhallitusten dekriminalisoida kannabiksen hallussapidon. Siellä eräs lainsäätäjä totesi kieltolain olevan ”ylellisyyttä, johon meillä ei enää ole varaa”. The Austinist -verkkojulkaisussa todetaan hallussapitorikoksen kattavan noin 7 prosenttia kaikista osavaltion pidätyksistä ja jokaisen niistä maksavan n. 2000 dollaria, joten lakiesitys olisi ”ennen kaikkea rahaa säästävä”. Näistä luvuista voidaan laskea kannabispidätyksistä aiheutuvien kulujen olevan ainakin 1,5 miljardia dollaria. Lisäksi täytyy huomioida menot, joita vankilassa istuvista kannabiksen käyttäjistä syntyy.


Valitettavasti kuitenkin toisenlainen linja vallitsee vielä

marijuana_arrests_chart500_short

FBI:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2007 Yhdysvalloissa pidätettiin 873 000 ihmistä kannabiksen takia. Määrä oli 5% suurempi kuin vuonna 2006 ja kyseessä oli uusi ennätys pidätysten määrässä. Kyseessä oli viides perättäinen vuosi kun kannabikseen liittyvät pidätykset lisääntyivät. Vuodesta 1990 kasvu on ollut 167 prosenttia. Vuonna 2007 kannabikseen liittyvät pidätykset muodostivat 47,5% kaikista huumepidätyksistä, edeltävänä vuonna luku oli 43,9%. Valtaosassa kannabispidätyksiä oli kyse pelkästä hallussapidosta. Lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä syytteenä ei siis ollut salakuljetus, kasvattaminen tai myyminen. Vertailun vuoksi, heroiinin ja kokaiinin vuoksi pidätetyistä 27%:ia syytettiin myynnistä. Nykytahdilla Yhdysvalloissa pidätetään ensimmäistä kertaa miljoona ihmistä kannabiksen hallussapidosta vuonna 2010.

Lähteet:

http://www.alternet.org/drugreporter/98 … age=entire

http://www.reason.com/blog/show/128793.html

http://www.csdp.org/news/news/marijuanastats9_17_08.htm