10 argumenttia kieltolakia vastaan

8 04 2010

ENCOD julkaisi taannoin kymmenen argumenttia, tarkoituksena kritisoida nykyistä globaalia kieltolakijärjestelmää:

1. Huumausaineiden kieltolaki tulisi nähdä ihmisoikeusrikkomuksena. Huumeiden käyttöön liittyy terveysriskejä, mutta nämä riskit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka vaativat ”kevyen isällistä” laillisen sääntelyn lähestymistapaa. Kieltolaki on epäoikeudenmukainen ja tarpeettoman tiukka holhoava tapa lähestyä ongelmaa, ja se jättää huumeiden säännöstelyn järjestäytyneelle rikollisuudelle.

2. Kansainvälisillä huumekäytännöillä ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Niiden keskeinen oletus on, että kieltolaki tulisi merkittävästi vähentämään huumeiden käyttöä sekä ”kontrolloitujen” aineiden kauppaa.

3. On käynyt riittävässä määrin ilmi, että yllämainittu oletus ei pidä paikkaansa. Huumausaineiden käytön sekä addiktioiden yleisyys ei ole riippuvainen hallituksien harjoittaman politiikan ankaruuteen tai alistamisen määrään nähden. Euroopan komission julkaisema ”Raportti globaaleista laittomien huumeiden markkinoista 1998-2007” (englanniksi, myös lyhyt versio) tukee tätä väittämää.

4. Tästä voimme vetää tärkeän johtopäätöksen: ei ole tarvetta pelätä huumeiden käytön räjähdysmäistä kasvua, vaikka markkinoita ryhdyttäisiinkin kontrolloimaan valtion toimesta. Kokemukset Hollannista (kannabiksen dekriminalisointi) sekä Portugalista (yleinen dekriminalisointi omaan käyttöön) ovat vahvistaneet tämän.

5. Toisaalta, huumeiden kieltolaki on aiheuttanut, ja aiheuttaa yhä edelleenkin valtavia haittoja maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Siitä huolimatta kieltolain ansiosta ei ole saavutettu yhtään positiivisia tuloksia.

6. Yritykset muuttaa kansallisia huumausainelakeja on systemaattisesti ammuttu alas viitaten kansainvälisiin huumausainekäytäntöihin. Kansainvälisen huumekieltolain olemassaolo on yleensä oikeutettu vetoamalla oletettuun maailmanlaajuiseen yksimielisyyteen. Kuitenkin viime vuosikymmenien aikana CND:n (The Commission on Narcotic Drugs, YK:n huumausainetoimikunta) perustavanlaatuiset ja selvästikin ratkaisemattomat sisäiset riidat ovat tuoneet esiin huumepolitiikan suunnan ja luonteen.

7. Tilanne estää yksittäisten maiden sekä niiden liittoutumien mahdollisuudet kehittää itsenäistä huumausainepolitiikkaa.

8. Johtopäätöksenä seuraa, että kansainväliset huumausainesopimukset ovat tulleet tiensä päähän. Ne ovat yhdentekeviä, ja mikä pahinta: edistyksen tiellä.

9. Kansainväliset huumekäytännöt eivät enää palvele tarkoitustaan kansallisten, ja vielä vähemmän kansainvälisten toimintaperiaatteiden pohjana. Maailmanlaajuinen ”huumausaineiden kontrollointijärjestelmä” tulisi korvata kansallisilla huumelinjauksilla. On turvallista olettaa, että niitä tultaisiin kehittämään läheisessä yhteistyössä naapurimaiden kesken.

10. SÄÄNNÖSTELY tulisi saattaa tärkeäksi osaksi poliittista agendaa.

Fredrick Polak,

Lähde:

http://www.encod.org/info/ENCOD-BULLETIN-62.html





Alankomaiden hallitus käy kannabisturismin kimppuun

24 09 2009

Alankomaiden hallitus harkitsee kannabispasseja coffee shoppien käyttäjille, tarkoituksena pitää ulkomaiset turistit ulkopuolella.

Tietojen mukaan ministerit suunnittelevat jatkavansa 30 vuotta kestänyttä mietojen huumeiden politiikkaa, joka sallii käyttäjien pitää hallussaan 5 grammaa kannabista ilman syytettä. Hallinto on kuitenkin huolissaan joidenkin kannabista myyvien, coffee shoppeina tunnettujen, kahviloiden koosta, sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta aineen tuottamiseen ja myymiseen.

Kannabiksen tuotanto paria kasvia lukuun ottamatta on rikos. Kannabista saa siis myydä pieninä erinä, pitää hallussaan ja käyttää, mutta sen pitäisi ilmestyä tyhjästä. Onkin ehdotettu, että kasvatus otettaisiin julkisten tahojen haltuun. Tällöin koko ketjusta siemenestä keuhkoon tai vatsaan tulisi tunnettu, kontrolloitu ja verotettu.

Nykyisen hallituksen ministerit haluavat nähdä pienten, paikallisia markkinoita palvelevien coffee shoppien paluun. Kannabispassien esitteleminen tekisi ulkomaisten turistien coffee shoppien käytön vaikeammaksi.

Hallinnon tukeman coffee shoppien jäsenyysjärjestelmän kokeilu on määrä alkaa piakkoin Maastrichtissa, jossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia kannabista ostamaan pyrkiviä matkailijoita Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta.

Nl-map

Uusi lainsäädäntö

Tietojen mukaan uusi laki esiteltäisiin ensi keväänä.

Tämän vuoden heinäkuussa hallituksen komissio päätyi tulokseen, että nykyinen ”katseen kääntämisen” käytäntö mietojen huumeiden tapauksessa on johtanut järjestäytyneen rikollisuuden osallistumisen lisääntymiseen. Komission suositti paluuta pienempiin coffee shoppeihin.

Viime vuonna hallituksessa esiintyi erimielisyyttä suhtautumisessa mietoihin huumeisiin. Kristillisdemokraatit ja toinen kristillispainotteinen hallituspuolue, ChristenUnie, kertoivat haluavansa lopettaa nykyisen sormien läpi katsomisen politiikan. Työväenpuolue oli sitä mieltä, että kannabiskahviloiden sulkeminen johtaisi rikollisuuden lisääntymiseen ja huumeisiin liittyvien ongelmien kasvamiseen.

Coffee shoppien omistajat eivät olleet vakuuttuneita, että ainoastaan Hollannin kansalaisille myönnettävien kannabispassien käyttöönotto olisi täysin lainmukaista, ja lisäksi he varoittivat, että turistien pitäminen poissa kannabiskahviloista lisäisi katukauppaa.

Alankomaissa on noin 700 kannabiskahvilaa, mutta useaa kymmentä niistä uhkaa sulkeminen vuoteen 2011 mennessä, koska ne sijaitsevat nykysäädösten mukaan  liian lähellä kouluja.

Paikallishallinoilla on jo nyt oikeus päättää sallivatko ne lainkaan coffee shoppeja alueellaan.

Lähde:

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2009/09/cabinet_to_get_tough_on_cannab.php





Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis

24 03 2009

Kuvittele, että sinulla olisi todella älykäs pommi, joka voisi räjäyttää jokaisen huumekartellin johtajan Meksikossa. (Suomalaiset voivat kuvitella kartellin tilalle mafian ja Meksikon tilalle Venäjän, Marokon tai Afganistanin. -toim.huom)

Kun savu hälvenisi, uusi henkilö istuisi jokaisen kartellin isoimmassa tuolissa ja jakeluverkostot jatkaisivat kysynnän tyydyttämistä jokaiselle narkomaanille ja huumeiden viihdekäyttäjälle Yhdysvalloissa.

Meksikon huumekartellit ovat edelleen, yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2009 kansallisen huumevaarojen arvioinnin (National Drug Threat Assessment) mukaan ”suurin huumeiden salakuljetusuhka Yhdysvalloille”.

Kuvittele nyt erilainen ase.

Mieti vaikutusta, minkä kaikkein tuottoisimman tuotteen pois saaminen kartelleilta aiheuttaisi.

Meidän täytyy vain laillistaa kannabis.

”Kannabis on (Meksikon kartellien, mafian, jne) rahasato, lypsylehmä”, sanoi Brittany Brown DEA:n Washingtonin toimistolta, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis on helppo kasvattaa eikä se vaadi erillistä käsittelyä tai prosessointia. Ramona Sanchezin, DEA:n Phoenixin toimistolta, tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa kiloa kannabista takavarikoitiin Arizonassa molempina edellisinä vuosina. Nuo takavarikot olivat kuitenkin vain hinta, minkä saa maksaa, kun tekee töitä miljardeja pyörittäville huumeparoneille. Kannabista oli takavarikoista huolimatta helposti saatavilla – eikä ainoastaan aikuisille.

Teinien mukaan kannabiksen ostaminen on helpompaa kuin tupakan tai alkoholin, sanoo Bill Piper kansallisesta huumepolitiikka-allianssista, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis vastaan alkoholi

Jotkut väittävät, että kannabiksen laillistamisen jälkeenkin olisi edelleen olemassa musta pörssi. He sanovat, että koska sitä on niin halpa tuottaa, musta pörssi voisi alihinnoitella tuotteensa lailliseen verrattuna ja myydä lapsille. Mietitäänpä kuitenkin, mitä me tiedämme alkoholista.

– Ensinnäkin, kieltolaki ei toiminut.

– Toiseksi, vaikkakin alkoholin myynti on valvottua, sivukujien tai koulun pihojen pontikan myynti ei ole miljardien dollarien ongelma.

– Kolmanneksi, alkoholi, kuten myös sen addiktiivinen tappajaserkku tupakka, on verotettua, mikä auttaa maksamaan sen haittoja yhteiskunnalle.

Näin ei ole kannabiksen kanssa.

Vuosikymmenten kannabiksen vastaisten kampanjoiden, aina ruohohulluudesta nollatoleranssiin, jälkeen niin monet amerikkalaiset ovat päättäneet polttaa kannabista, että Meksikon kartelleista on tullut kansainvälinen uhka laille ja järjestykselle.

Sen sijaan, että kannabiksen polttajat maksaisivat paheestaan veroja, he rikastuttavat nyt ryöstäjiä ja murhaajia.

”Ihmiset, jotka polttavat kannabista Yhdysvalloissa eivät ajattele olevansa yhteydessä kartelleihin”, Brown sanoo. ”Itse asiassa he ovat tiukasti yhteydessä.”

Amerikkalaiset huumeidenkäyttäjät auttavat kartellien kätyreitä teroittamaan veitsensä, joilla mestataan viholliset ja terrorisoidaan Meksikon rajakaupunkeja.

Jopa Yhdysvalloissa kasvatettu kannabis on usein kytkeytynyt Meksikon kartelleihin. Yhä useammin kansallispuistoja ja muuta julkista maata käytetään kannabiksen kasvattamisen, Brown sanoo.

Oikeusministeriön vuoden 2009 arvion mukaan kartellit ovat ”luoneet erilaisia kuljetusreittejä, kehittyneitä kommunikointiyhteyksiä ja voimakkaita suhteita Yhdysvaltalaisten jengien kanssa” ja ”säilyttäneet huumeiden jakeluverkostot tai toimittavat huumeita jakelijoille ainakin 230 yhdysvaltalaisessa kaupungissa”. Mukaan lukien Phoenix ja Tucson.

DEA:n mukaan kartellit ovat useiden huumeiden organisaatioita, jotka rutiininomaisesti salakuljettavat kokaiinia, metamfetamiinia, heroiinia ja erilaisia kemikaaleja läpi osavaltioiden.

”(Mutta) kannabis tuottaa eniten voittoa”, Sanchez sanoo.

Lypsylehmän poistaminen

Kannabiksen laillistaminen ei pysäyttäisi diilereitä myymästä muita vaarallisempia myrkkyjä. Ottamalla pois heidän tuottoisimman tuotteensa vahingoittaisimme rikollisjärjestöjä. Niin sanotun huumesodan aikana ne ovat kasvaneet rikkaammiksi, voimakkaammiksi ja paremmin aseistautuneiksi kuin koskaan. Sodan julisti ensimmäisenä eräs vihatuimmista Yhdysvaltain presidenteistä, Richard Nixon.

Tänään Meksikon kartellit ”ovat yhtä armottomia ja brutaaleja kuin terroristijärjestöt”, sanoo senaattori John McCain (R-Ariz.), joka vastustaa kannabiksen laillistamista.

Heidän brutaaliutensa uhkaa Meksikon vakautta. Useita vuosia sen jälkeen, kun Meksikon presidentti Felipe Calderon päätti ryhtyä sotaan kartelleja vastaan, Meksiko on listattu Pakistanin kanssa ”heikoksi ja epäonnistuneeksi valtioksi” tuoreen Yhdysvaltojen armeijan raportin mukaan. Miksi? Koska Meksikon ”hallitus, sen politiikot, poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat rikollisjärjestöjen ja huumekartellien jatkuvan painostuksen ja hyökkäyksen kohteena”, raportti sanoo.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät rikastuttavat kartelleja, Yhdysvaltain hallitus kaataa huimia summia rahaa heidän voittamiseensa.

Bushin hallinto möi kongressille ”Meksikon suunnitelman” (Merida Initiative/Plan Mexico), joka on useiden vuosien ja 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti suunniteltu tarjoamaan koulutusta ja huipputekniikkaa Meksikon hallituksen avuksi taistelussa huumekartelleja vastaan.

Jopa tällaisina aikoina, kun laaditaan valtavan kokoisia tukipaketteja, tuo summa on huima.

Mutta miettikääpä tätä: hallituksen viime syksyisen raportin mukaan Yhdysvallat on tarjonnut yli kuusi miljardia dollaria tukea ”Kolumbian suunnitelmalle” sen alettua 2000. Tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden (ensisijaisesti kokaiinin) tuotantoa ja jakelua 50 prosentilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, eikä hanke ole ilmeisesti onnistunut vähentämään tuotantoa ollenkaan. Tuotanto on ainoastaan hajautunut pienempiin yksiköihin laajemmalla alueella ja yhä köyhemmille ihmisille.

GAO:n (Government Accountability Office) heinäkuun 15. 2008 julkaistun raportin mukaan vuodesta 2003 lähtien Yhdysvallat on tarjonnut yli 950 miljoonaa dollaria huumeidenvastaiseen taisteluun 6 miljoonan neliömailin ”kuljetusalueella” johon kuuluu Keski-Amerikka, Karibia, Meksikon lahti ja itäinen Tyyni valtameri.

Mitä tällä ostettiin?

”Huolimatta kansainvälisen yhteistyön edistymisestä, useat tekijät, mukaan lukien resurssien rajallisuus ja poliittisen tahdon puute ovat haitanneet Yhdysvaltojen edistystä auttaa hallituksia tulemaan täysinäisiksi ja itsensä ylläpitäviksi kumppaneiksi huumesotaan, joka oli Yhdysvaltojen asettama tavoite”, raportti sanoo.

Väsynyt huumesotaan

Eteläiset naapurimme alkavat väsyä taistelemaan meidän huumesotaamme.

Alkuvuodesta Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komissio vaati muutosta ”kieltolain politiikkaan, joka perustuu tuhoamiseen, kieltämiseen ja kriminalisointiin”.

Katso uutisemme aiheesta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/02/16/entiset-presidentit-dekriminalisoikaa-kannabis/

Komission jäseninä olevat entiset Latinalaisen Amerikan presidentit Ernesto Zedillo (Meksiko), Cesar Gaviria (Kolumbia) ja Fernando Henrique Cardoso (Brasilia) sanoivat huumesodan epäonnistuneen.

Se oli traagisen kallis epäonnistuminen

Kesäkuussa 2008 Marylandin yliopiston julkisen politiikan ja kriminologian osaston edustaja Peter Reuter todisti kongressin edessä: ”On todennäköistä, että kaikki huumevalvonnan kulut, kaikilla hallituksen eri tasoilla, olivat vuonna 2007 lähes 40 miljardia dollaria.”

Hän sanoi, että noin 500 000 ihmistä on Yhdysvalloissa vankilassa huumerikoksesta jokainen päivä. Piperin mukaan vuosittain pidätetään 800 000 ihmistä kannabiksen takia, selvästi suurin osa pelkän hallussapidon vuoksi.

Nyt, kuvittele uuden lähestymistavan mahdollisuuksia

Vuonna 2005 ekonomisti Jeffrey A. Miron koosti raportin, joka ehdotti, että jos kannabis olisi verotettua samalla tavoin kuin alkoholi ja tupakka, laillinen myynti nousisi 6,2 miljardiin dollariin vuodessa. Kalifornian alahuoneen jäsen Tom Ammiano, demokraatti San Franciscosta, yrittää saada osavaltiotaan laillistamaan kannabiksen aikuisten käyttöön, perustamaan osavaltion lupajärjestelmän ja perimään veroa, joka voisi nousta yli miljardiin dollariin vuodessa.

Puhutaan vakavasti: Kannabis voi aiheuttaa psykologista riippuvuutta. Se voi heikentää aloitekykyä ja energisyyttä. Poltettuna se on epäterveellistä ja hajuisaa. En käytä sitä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät sen vaikutuksista, ja he uskovat voivansa kontrolloida sen addiktoivia ominaisuuksia. Tämä on juuri sama syy, miksi ihmiset juovat margaritoja happy hourin aikana tai käyvät oluella työpäivän päätteeksi.

Tässä on myös syy, miksi sota huumeita vastaan ei ole voitettavissa

Luulisi, että kapitalismin varaan rakentunut maa ymmärtäisi kysynnän ja tarjonnan perussääntöjä. Sen sijaan epäonnistunut ja järjetön kansallinen politiikka kompuroi eteenpäin maksaen (kymmeniä) miljardeja, vangiten valtavia määriä ihmisiä ja rikastuttaen armottomia rikollisjärjestöjä.

Kartellit eivät ole lamaantuneita. Ne kasvattavat voimaansa ja vaikutusvaltaansa koko ajan. Phoenixissa meksikolaisia kartelleja syytetään kidnappausten ja muun väkivallan dramaattisesta lisääntymisestä.

Arizonan pääsyyttäjä Terry Goddard sanoo, että voi olla vain ajan kysymys, ennen kuin Meksikossa tavalliset katutaistelut alkavat vainota salakuljetusväyliä Arizonassa. Goddard, joka ei tue laillistamista, sanoo: ”Minä tuen älykästä keskustelua (laillistamisesta).”

Urhea mutta toivoton taistelu

Lainvalvojilla on älykäs pommi pahojen poikien eliminoimiseen.

Alkuvuodesta DEA kertoi operaatio Xcelleratorista, 21 kuukautta kestäneestä useiden viranomaisten yhteistyöstä Sinaloan kartellia vastaan. Se huipentui 750 pidätykseen ja 23 tonnin huumeiden takavarikkoon, jonka arvoksi arvioitiin 59,1 miljoonaa dollaria.

Poliisin toimet olivat älykkäitä ja rohkeita. On kuitenkin syytä muistaa, että kartellit kiduttavat ja tappavat poliiseja.

Mutta samaan aikaan, kun poliisit asettivat henkensä vaaraan huumesodan vuoksi, Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät auttoivat kartelleja pääsemään eroon kaikista taloudellisista tappioistaan.

On aika iskeä pahoja poikia sinne, missä se todella tuntuu.

Otetaan pois heidän rahan lypsylehmänsä.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Linda Valdez on työskennellyt toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on voittanut useita osavaltion ja kansallisen tason palkintoja ja vuonna 2003 hän oli Pulitzer-ehdokkaana.

Tavoita Linda sähköpostilla: linda.valdez@arizonarepublic.com tai lue hänen blogiaan osoitteessa: http://azcentral.com/members/Blog/Valdez.

Lähde:

http://www.azcentral.com/arizonarepublic/viewpoints/articles/2009/03/14/20090314Valdez15-vip.html





Nykyiset kannabislait ovat tekopyhiä ja ne pitää korjata

14 02 2009

Yksi suuria ongelmia Yhdysvalloissa on ihmisten tapa sotkea oma moraali ja valtion lait. Esimerkkejä löytyy tonneittain maan historiasta. Yksi edustavimpia on tuhoisa alkoholin kieltolaki 1900-luvun alussa, joka loi aivan uudella tapaa kasvupohjaa järjestäytyneelle rikollisuudella. Tämäkin on esimerkki kyvyttömyydestä jättää tunteet sivuun ja keskittyä ylitsepääsemättömiin loogisiin todisteisiin sääntöjä ja lakeja sorvattaessa. Viimeisin esimerkki tästä on suoraan sanottuna naurettava suhtautuminen kannabiksen lailliseen asemaan.

Alkuperäistekstin kirjoittajan huomautus: En ole koskaan polttanut kannabista, eikä siihen ole oikeastaan ollut kiinnostusta. Minulla ei siis ole omaa lehmää ojassa. Minuun ei vaikuttaisi mitenkään, jos kannabis nyt laillistettaisiin tai se pysyisi ikuisesti kiellettynä. Minusta on vain erittäin tekopyhää valtion hyväksyä ja suorastaan ylistää (urheilukilpailujen shampanjasuihkut, juhlien alkumaljat jne) aineita, jotka ovat kannabista paljon vaarallisempia, kuten alkoholi ja tupakka.

http://drugwarfacts.org -sivusto siteeraa New York Timesissäkin julkaistua tutkimusta, jossa nikotiini ja alkoholi todetaan paljon, paljon vaarallisemmiksi päihteiksi kuin kannabis. Niillä on pahemmat vieroitusoireet, niihin kehittyy voimakkaampi riippuvuus ja korkeampi toleranssi. Saman tutkimuksen mukaan kannabis on luokiteltu vähemmän vaaralliseksi kuin kofeiini vieroitusoireiden, voimistumisen ja toleranssin osalta.

WHO:n raportti vuodelta 1999 ja EU:n tuore tutkimus vuodelta 2008 toteavat täysin samaa ja nostavat kannabiksen vaarattomuudessa muiden päihteiden edelle. Samoilla linjoilla on myös brittiläinen hallituksen asettama asiantuntijapaneeli ACMD viime vuonna antamassaan raportissa. Suomessa media ei ole halunnut tai uskaltanut juuri näistä uutisoida. Vain MTV3 kertoi EU:n tutkimuksesta ja muut raportit on vaiettu täysin.

Kannabis siis aiheuttaa vähemmän riippuvuutta kuin alkoholi ja tupakka, mutta sen lisäksi se ei myöskään aiheuta kuolemia käyttäjilleen. Yhdysvaltain Tautikontrollikeskuksen raportin mukaan alkoholin suurkulutus oli syynä 75 000 kuolemaan vuodessa. 2001 maassa oli 331 alkoholin yliannostuksen aiheuttamaan kuolemaa. Samana vuonna kannabiksen aiheuttamia kuolemia oli 0. Itse asiassa keskuksella ei ole tiedossa yhtään tunnettua tapausta, jossa kannabis olisi aiheuttanut kuoleman. Toki löytyy tapauksia, joissa kuolemat voidaan yhdistää kannabiksen käyttöön – onnettomuudet, itsemurhat, jne – mutta kannabis ei ole ollut näissä ”tappaja”. Suomessa alkoholi on työikäisten ykköstappaja tappaen kuusi ihmistä päivässä ja tupakan aiheuttamiin ongelmiin kuolee päivittäin noin 12 ihmistä. Kannabis ei ole tappanut Suomessakaan koskaan ketään.

Tämä ei ole vain pilvipäisten opiskelijoiden tai vuotavasydämisten liberaalihippien mielipide vaan näkemystä tukevat lukuiset tiedemiehet. Lehdistökonferenssissa entinen Yhdysvaltain huumetsaari Barry McCaffrey kertoi: ”Amerikan vaarallisin huume tänään on edelleen alkoholi.”

Vuonna 2007 tohtori Aaron M. White Duken lääketieteenkeskuksesta kertoi Newsweekin haastattelussa seuraavaa: ”Tiede on täysin kiistaton sen suhteen, että alkoholi on vaarallisempaa kuin kannabis”. Brittiläiset asiantuntijat yhtyvät tähän sanomaan.

Britannian hallituksen asettama huumeiden väärinkäytön neuvoa-antava neuvosto, joka koostui tiedemiehistä ja huumeiden asiantuntijoista totesi seuraavaa: ”Kannabis eroaa alkoholista yhdessä tärkeässä osiossa. Se ei näytä lisäävän  riskien ottamista”. Mielenterveysongelmat ovat olleet esillä kannabiksen yhteydessä erityisesti Briteissä. Neuvoston puheenjohtaja David Nutt on BBC:n haastattelussa todennut seuraavaa: ”Kun katsomme tätä todistusaineistoa, olemme nähneet valtavan lisäyksen kannabiksen käytössä, mutta vähennyksen skitsofrenian osalta.”

Vaikka jättäisimme kaikki tieteelliset faktat sivuun niin kannabiksen laillistaminen edustaa potentiaalista lisätuloa taloudelle. Aluksi kannabiksen laillistaminen vapauttaisi valtavasti liittovaltion ja veronmaksajien varoja kannabikseen liittyvien pidätysten, syytösten, oikeudenkäyntien ja vankilatuomioiden vähenemisenä. Lisäksi kannabiksen laillistaminen toisi lisätuloja apteekeille ja lääkeyhtiöille, mikä lisäisi myös näiden maksamia veroja. Myös uusia työpaikkoja syntyisi ja samalla verotulot kertyisivät entisestään.

Katso myös laskelmia kannabiksen laillistamisen vaikutuksesta Yhdysvaltain budjettiin ja laskelmiin Washingtonin osavaltion osalta.  Kokonaisvaikutus maalle voisi olla kymmeniä miljardeja lisätuloja peruspalveluihin ja lamasta nousemiseen. Suomen osalta vastaavia laskelmia ei ole tehty, mutta kyse olisi vähintään sadoista miljoonista euroista.

Loogisesti ajateltuna kannabiksen laittomuuteen ei ole mitään syytä. Se on turvallisempaa kuin alkoholi ja tupakka ja tarjoaa loistavan lisätulon mahdollisuuden sekä hallitukselle, että yrityksille. Nykyiset kannabislait perustuvat vanhentuneisiin moraalisiin kuvitelmiin, eivät logiikkaan, järkeen, eivätkä varsinkaan tieteeseen ja tämäkään kieltolaki ei tee maalle mitään hyvää.

Lähde:

http://www.universityregister.org/index.php?option=com_content&task=view&id=941&Itemid=30





Paineet huumelakien muuttamiseksi kasvavat Hollannissa jengiväkivallan lisääntyessä

1 01 2009

Ampumisvälikohtauksen päätyttyä A73-tie Nijmeganin kaupungista etelään oli täynnä hylsyjä. Yksi mies makasi kuolleena autossaan ja toinen lojui pahasti loukkaantuneena hänen vieressään matkustajan paikalla.

Henkiinjäänyt kieltäytyi puhumasta poliisille, vaikka palkkatappaja oli ajanut takaa hänen autoaan useita kilometrejä ampuen samalla ohi, kunnes lopulta saavutti kulkuneuvon ja käynnisti automaattitulen.

Tielläkulkijat olivat kauhuissaan, mutta syyskuinen murha oli jo tyyliltään tuttu etsiville, jotka ovat käsitelleet 25 rikollisjengityyppistä tappoa Etelä-Hollannin lähiöissä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kuten yleensä, tapauksella oli yhteys kannabikseen. Murhaaja oli palkattu bulgarialainen ja hänen parikymppiset uhrinsa olivat olleet mukana kannabiksen kasvatuksessa yhdessä tuhansista taimitarhoista, jotka ovat kätkeytyneet pikkukaupunkien ullakoille, vajoihin ja varastohuoneisiin – ja joissa hyödynnetään vuosikausien tomaattien ja tulppaanien kasvattamisesta kertynyttä puutarhaosaamista.

Hollannin nykyaikainen kannabisteollisuus tuottaa miljardien eurojen arvosta kannabista vientiin, suuren osan päätyessä Britanniaan. Historiaa ovat pennittömien hippien asuntolaivakasvattamot ja ensimmäiset kannabiskahvilat, joissa pilvenkäyttäjät saivat onnellisesti poltella savun, rauhan ja rakkauden ilmapiirissä.

Nykyään bisnekseen liittyy niin paljon rahaa ja väkivaltaa, että kannabiksesta vastaava poliisijohtaja kutsuu sitä vaaraksi Hollannin yhteiskunnalle.

Aloitettuaan työnsä vuosi sitten Max Daniel otti tehtäväkseen muuttaa Hollannin rentoa suhtautumista aineeseen, ja kun poliitikkojen ja kansalaisten vaatimukset ”rasittavien” coffee shopien sulkemiseksi lisääntyvät, hän uskoo viestinsä alkaneen mennä perille.

Daniel sanoi: ”Vuosien ajan tämä nähtiin viattomana liiketoimena ja suvaitseva hollantilainen lähestymistapa oli epäilemättä tehokas haittojen vähentämisen keino – se piti käyttäjät erossa kovista huumeista.

Mutta nyt sillä voi tehdä niin paljon rahaa, että se imee rikollisliigoja ulkomailta tänne ja korruptoi laillisia liikealan ihmisiä – erityisesti lakimiehiä, kiinteistöalaa ja pankkiireja. Rahanpesu on valtava hanke, ja se tuo yhteen valkokaulusammattilaisia ja sellaisia ammattirikollisia, jotka ovat sekaantuneet heroiiniin, prostituutioon ja ihmiskauppaan.

”Kannabis on uhka demokratiallemme.”

Daniel kertoi poliisin huomanneen alan muutoksen alkaneen noin 15 vuotta sitten kun rikolliset tajusivat, että kasvattamalla kannabista Hollannissa saa suuremmat voitot kuin salakuljettamalla sitä Marokosta. Väkivalta on lisääntynyt huomattavasti viimeisen muutaman vuoden ajan.

Hollannin poliisi uskoo, että maanalainen kannabisteollisuus on eräs maan suurimmista ulkomaisen valuutan tuottajista, arvoltaan arviolta 2,7 miljardia euroa – puolet Hollannin laillisesta puutarhataloudesta.

Julkinen näkemys ei ole muuttunut pahenevan rikollisuuden mukana: suurin osa hollantilaisista pitää yhä kannabista harmittomana, joskaan ei arvostettavana. Maanlaajuinen marraskuinen kysely paljasti, että 80 % kansalaisista vastustaa coffee shopien sulkemisia.

Maan 730 coffee shopia, jossa asiakkaat voivat ostaa kannabista ilman pelkoa pidätyksestä, houkuttelevat turisteja ja maksavat yli 300 miljoona euroa veroja vuosittain.

Arviolta 40 % Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta myydään coffee shopeissa. Poliisi uskoo osan coffee shopeista olevan kulisseja järjestäytyneelle rikollisuudelle, mutta pahin väkivalta tapahtuu kasvatuspuolella, kun väkivaltaiset jengit metsästävät aloittelijoita jotka luulevat voivansa ansaita helppoa rahaa kasvattamalla kannabista.

Kaiken tarvittavan voi ostaa kasvastuskaupasta – siemenet, ravinteet, tehokkaat  valaisimet ja kastelujärjestelmät. Poliisin mukaan jotkut kasvatuskaupat myyvät aloittelijoiden osoitteita rikollisjengeille, jotka murtautuvat kuukausien kuluttua huoneistoon ja varastavat sadon tai rahat.

Kannabiksenkasvattajat eivät voi kääntyä lain puoleen suojelua saadakseen, joten he aseistavat itsensä, sähköistävät ovia tai hankkivat suuria koiria turvakseen. Yhdessä tapauksessa poliisi löysi tunkeutujia varten viritetyn ansan, ovimaton alle kaivetun kuopan täynnä teroitettuja seipäitä. Hollannin lähiöt eivät ole koskaan nähneet mitään vastaavaa.

Julkinen ärtymys suvaitsevia kannabislakeja kohtaan kasvaa Ranskan ja Belgian vastaisilla rajoilla, joissa lukuisat kannabiskahvilat palvelevat tuhansia huumeturisteja joka viikko. Niitä syytetään rauhallisten pikkukaupunkien turmelemisesta.

Tässä kuussa Amsterdamin vallanpitäjät päättivät sulkea 43 kaupungin 228 kannabiskahvilasta, koska ne sijaitsivat liian lähellä kouluja – eräs merkki kasvavasta levottomuudesta kaupungin rentoja huumelakeja kohtaan.

Tähän asti coffee shopien omistajat ovat olleet merkillepantavan rentoja heitä vastaan kohdistuvan ja yhä kasvavan hankkeen edessä.

”Aina muutaman vuoden välein saamme kuulla kuinka he aikovat lopettaa meidän toimintamme ja minkälainen uhka olemme kansakunnan moraalille” sanoi Michael Veling, istuen vahvan kannabissavun keskellä 420-kahvilassaan Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueen laidalla.

Hän väheksyi voimistuvia poliisin varoituksia järjestäytyneestä rikollisuudesta nimittäen niitä ”pelonkylvämiseksi” ja syytti poliitikkoja pienen, nyt hallitusvastuussa olevan Kristillisdemokraattisen puolueen paapomisesta.

Veling, siisti 53-vuotias joka johtaa kannabiksen jälleenmyyjien liittoa, ei vaikuta aivan huumekauppiaalta.

Hän kuvaili itseään porvarilliseksi ja huomautti maksavansa Hollannin korkeinta 52 prosentin tuloveroa. Hän vakuutti tarjoavansa arvostettua palvelua, ei vähiten sankoille nuorten brittien laumoille, jotka piristävät Amsterdamin taloutta virratessaan kaupunkiin joka viikonloppu.

Velingin kahvilassa asiakkaille on tarjolla paljon erilaisia kannabistuotteita. Niihin ei kuitenkaan ole voitu sekoittaa tupakkaa viime vuonna säädetyn, julkisilla paikoilla tupakoinnin kieltävän lain jälkeen.

Paikan vakinainen asiantuntija Steven Pratt, pitkähiuksinen 32-vuotias stourbridgeläinen, neuvoo asiakkaita viinitarjoilijan tapaan kertoessaan, että tietty lajike antaa euforisen olotilan, kun taas toisen polttaminen takaa perinteisemmän ”jumitusvaikutuksen”.

Asiakkaina on muun muassa yksin poltteleva surullisen näköinen hollantilainen vanhus nahkatakissaan ja joukko äänekkäitä nuoria italialaisia, jotka eivät voineet lopettaa kikattamista.

Poliisi pistäytyy usein kannabiskahviloissa tarkistaakseen kannabiksen punnitsemiseen käytetyt vaa’at ja varmistaakseen, että kukaan ei myy kovia huumeita.

Viime vuonna Amsterdamin poliiseja kehotettiin johdon toimesta olemaan polttamatta pilveä coffee shopeissa vapaa-ajallaan.

Michelle Martin, 36-vuotias IT-työntekijä Liverpoolista, nauttii jointtia eteläafrikkalaisen ystävänsä Lee Jonesin, 33 kanssa 420-baarissa.

”Ei täällä ole rähjäistä, nämä ovat vain hyviä paikkoja rentoutumiseen ja ihmisten tapaamiseen”, Martin sanoi. ”Minulla on turvallisempi olo kävellessäni täällä kuin Liverpoolissa, enkä ole koskaan nähnyt mitään merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta Amsterdamissa. Eikö coffee shopien sulkeminen ja kannabiksen pakottaminen maan alle juuri auttaisi rikollisia ottamaan haltuunsa tämän bisneksen?”

Lähde:

http://www.telegraph.co.uk/news/3997943/Pressure-to-reform-Dutch-drug-laws-as-gang-violence-grows.html





Alkoholin kieltolaki päättyi yli 70 vuotta sitten – mitä me olemme oppineet?

21 12 2008

On aika tuoda kannabis vastuulliseen kontrolliin ja lopettaa monopoli jonka olemme tarjonneet järjestäytyneelle rikollisuudelle.

norml_remember_prohibition_

Kun lähestymme Yhdysvaltain alkoholin kieltolain päättymisen 75. vuosijuhlaa (Suomessa kieltolaki päättyi 5.4.1932 -toim.huom.) on huomionarvoista kuinka vähän katumusta tämän hyvää tarkoittaneen, mutta pahaa tehneen kokemuksen lopettaminen aiheuttaa. Jopa kongressi on jälkikäteen ylistänyt tätä päätöstä useasti.

Kieltolain aiheuttamien ”dramaattisen laittomien toimien lisääntymisen, vaarallisen mustan pörssin alkoholin tuotannon, järjestäytyneen rikollisuuden ja laille alistumattomuuden” jälkeen kongressi totesi, että kieltolain kumoaminen antoi mahdollisuuden ”läpinäkyvän ja vastuunalaisen järjestelmän luomisen myynnille ja jakelulle” joka loi ”miljardeja dollareita liittovaltion- ja myyntiveroina ja miljardeja lisää talouteen vuosittain.”

Tästä huolimatta kannabislait osoittavat, että emme todellakaan ymmärrä miksi kieltolaki epäonnistui.

Useimmat amerikkalaiset tietävät miksi alkoholin kieltolaki epäonnistui 1920-1933, mutta jotkut ovat sen jo unohtaneet. Tässä siis kertausta asiaan.

Se alkoi yrityksenä parantaa kansakunnan terveyttä ja tuottavuutta, vähentää alkoholin väärinkäytön sosiaalisia kustannuksia ja leikata rikollisuuden määrää, mutta sillä oli täysin päinvastainen vaikutus. Kieltolain ensimmäisinä vuosina tuli kulutukseen pudotusta, mutta pian käyttömäärät räjähtivät takaisin ja jopa yli aiempien määrien.

Koko alkoholiteollisuus oli luvanvaraisten valvottujen liikemiesten sijaan väkivaltaisten rikollisten käsissä. Nämä olivat valmiita ottamaan riskit joita laittomien tuotteiden salakuljettamiseen liittyi. Tähän oltiin valmiita erittäin suurten tuottojen ansiosta, tuottojen joiden räjähdysmäisen kasvun alkoholin laittomuus mahdollisti.

Tämä uusi maanalainen toimintaympäristö muokkasi alkoholista tuotteen. Laittomat kauppiaat havaitsivat pian, että oli mahdollista tehdä entistä enemmän rahaa voimakkaammilla tuotteilla, joita oli helpompi salakuljettaa ja piilottaa. Näkymätön ja kuljetettava tuote tuli elintärkeäksi toiminnalle. Tämä tarkoitti pienempiä määriä voimakkaampia tuotteita kuten pontikkaa ja pirtua.

Rikollisuuden vähentämisen sijaan alkoholin kieltolaki teki useimmista rikollisia, luoden aivan uudella laajuudella olevan rikollisten jengiväkivallan ja poliisin korruption.

1933 nämä tekijät sekä suuri lama ja kova tarve uusille verotuloille, joita laillinen alkoholin myynti toisi, oli saanut kansalaiset vaatimaan kieltolain päättämistä. Kumoaminen tapahtui nopeasti, eikä ollut kovinkaan kiistanalainen päätös. (Suomessa lain kumoamista kannatti 71 % vuoden 1931 kieltolakikansanäänestyksessä äänestäneistä.)

Nyt 75 vuotta myöhemmin me luulemme edelleen, että voimme kieltää suositun ja laajalti sosiaalisesti hyväksytyn päihteen – kannabiksen, joka on turvallisempi ja vähemmän addiktoiva päihde kuin alkoholi (Tätä tukevat mm. EU:n raportti vuodelta 2008 ja WHO:n raportti vuodelta 1999). Todisteet kieltolain epäonnistumisesta ovat kuitenkin yhtä kiistattomat kuin olivat 1933.

Tietenkin joitain erojakin löytyy. Alkoholin kieltolaki oli suunnattu erityisesti joitakin siirtolaisryhmiä kohtaan, erityisesti irlantilaisia, joiden ajateltiin olevan eniten kieltolain tarpeessa. Kannabiksen kieltolaki meni kuitenkin vielä pidemmälle vihanlietsonnassaan vähemmistöjä kohtaan – erityisesti mustia ja latinoja kohtaan, jotka edelleen kärsivät kohtuuttoman suuresta osuudesta kannabikseen liittyvistä pidätyksistä.

Toisin kuin alkoholi, joka oli jo ennestään suosittu ja laajalti hyväksytty kieltämisen aikaan, vain kaksi prosenttia kansasta oli käyttänyt kannabista päihteenä kun se kiellettiin marijuanan nimellä 1937. Useimmat ihmiset eivät olleet kuulleetkaan marijuanasta, vaan heille oli tuttuja vain nimet kannabis ja hamppu, jotka olivat tuohon aikaan eräitä käytetyimpiä lääkkeiden ainesosia. Mm. kansallinen lääkäriliitto AMA vastusti kieltolakia peläten sen vievän heiltä yhden tärkeimmistä parannuskeinoista.

Kieltolain kauhistuttavat seuraukset säilyivät kuitenkin sitkeästi. Kannabiksen käyttö on yleistynyt noin 4000 prosenttia siitä hetkestä kun siitä tehtiin kiellettyä. Yli 100 miljoonaa amerikkalaista, kaikki teknisesti rikollisia, ovat kokeilleet kannabista. Se on noin 40 prosenttia yli 12-vuotiaista.

George Masonin yliopiston julkisen politiikan asiantuntijan Jon Gettmanin vuoden 2006 raportin mukaan kannabis on USA:ssa nykyään eniten rahaa tuottava kasvi sadoltaan. Arviolta 36 miljardilla dollarilla vuodessa se ohittaa vehnän ja maissin yhteenlaskettuna.

Koska me kieltäydymme hyväksymästä järkevää säätelyä ja kontrollia kannabiksen valmistukseen ja myyntiin, lähes jokainen sentti menee rikollisille ja väkivaltaisille jengeille. He eivät maksa veroja tai vastaa kenellekään esimerkiksi lapsille myymisestä vaan toimivat vastuuttomin ja vaarallisin keinoin, aivan kuten toimivat alkoholin kieltolain aikaan salakuljettajat.

Tämän lisäksi FBI:n tuoreimman rikosraportin mukaan Yhdysvalloissa pidätettiin 873 000 kansalaista vuoden aikana kannabiksen takia ja tämä luku on noussut joka vuosi viimeisen viiden vuoden aikana. Se tarkoittaa kannabikseen liittyvää pidätystä joka 36. sekunti. Lähes 90 % näistä pidätyksistä on pelkkiä pienien määrien hallussapitorikoksia joihin ei liity välittämistä tai tuotantoa.

Nykyään me voimme myöntää, että alkoholin käytön ja väärinkäytön välillä on ero. Me keskitymme vähentämään oikeita kouriintuntuvia ongelmia joita alkoholi aiheuttaa, kuten alkoholismia, alaikäisenä juomista, rattijuoppoutta ja väkivaltaisuutta (Suomessa noin 80% väkivaltarikoksista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholi on työikäisten yleisin kuolinsyy). Me kuitenkin jätämme vastuulliset aikuiset juojat rauhaan.

On aika oppia virheistämme ja käsitellä vastuullisia aikuisia kannabiksen käyttäjiä samalla tavalla. Tällä tavoin voimme tuoda kannabiksen vastuullisen kontrollin alle ja lopettaa monopolin jonka olemme ojentaneet hopealautasella gangstereille.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/110318/