Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115 000 kannabissavuketta

3 12 2009

Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.

Kun ajattelee maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg, Cheech ja Chong ja Willie Nelson.

Entäs Irvin Rosenfeld?

56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessään maailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115 000:nnen jointtinsa 20. päivä marraskuuta.

Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista. ”Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämän”, Rosenfeld sanoo. ”He kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista”.

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas liittovaltion huumausaineviraston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississippin yliopistokampuksen viljelmillä kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa kivuliasta luiden liikakasvua ja jota hoidetaan reippaalla annoksella kannabista. Hän on saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden ajan. Hän polttaa 10 – 12 jointtia päivittäin.

”Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”, Rosenfeld sanoo. ”Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa samalla kun hän käyttää raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. ”Ei mässyjä, ei – ei mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. ”Monet potilaat eivät tule pilveen.”

Rosenfeld on liittovaltion tuottaman lääkekannabiksen puolestapuhuja, vaikkakin kyseinen käytäntö lopetettiin vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat reiluun kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta yhä elossa olevaa potilasta saavat yhä jatkaa liittovaltion ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole mahdollisuutta.

”Saan puheluita monilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. ”Se on surullista, ihmiset tarvitsevat sitä.” Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko maassa.

”Olisin vuoteen oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. ”Minun ei pitäisi olla hengissä ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen ansiosta. Pelkästään sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänen kaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat kannabista voidakseen paremmin. ”Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena pilvenpolttajana, työnimellä ”Onnekas pilvi”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä. Hän kertoo, että hänen mahdollisuutensa polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä roiston.

”On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. ”Monet ihmiset kommentoivat ilkeämielisesti, tai sitten he puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät, ’Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?'”.

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa. Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta. Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo,että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä, jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen myönteisistä terveysvaikutuksista. ”On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen tekosia, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. ”Jos tosiaan ajattelet, että kannabis on niin paha asia kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

Lähde:

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-70496022.html

Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115000 kannabissavuketta!Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.Kun ajattelet maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg,Cheech and Chong ja Willie Nelson.Entäs Irvin Rosenfeld?56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessäänmaailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115000:nen jointtinsa 20. päivämarraskuuta.Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista.

”Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämänkin”, Rosenfeld kertoi NBC:n paikallisuutisille Miamissa. ”He

kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista.”

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas

liittovaltion huumausaineosaston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississipin

yliopistokampuksen farmilla kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta

Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa

kivuliasta luiden liikakasvua, ja jota hoidetaan terveellisellä annoksella kannabista. Hän on

saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden aikana. Hän polttaa 10-12

jointtia päivittäin.

”Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”,

Rosenfeld sanoo. ”Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa

samalla kun hän operoi raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei

hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. ”Ei mässyjä, ei mässyjä – ei

mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. ”Monet potilaat eivät tule

pilveen”.

Rosenfeld tukee toiminnallaan liittovaltion lääkekannabista, jonka tuottaminen lopetettiin

vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat noin

kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta saavat yhä jatkaa liittovaltion

ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole

mahdollisuutta.

”Saan puheluita useilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. ”Se on surullista,

ihmiset tarvitsevat sitä.”

Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen

mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko

maassa.

”Olisin sängyn oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. ”Minun ei pitäisi edes olla

hengissä, ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen

ansiosta. Ihan vaan sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat

kannabista voidakseen paremmin. ”Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa

apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena

pilvenpolttajana, työnimellä ”Pilvionni”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä.

Hän kertoo, että hänen kykynsä polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä

roiston.

”On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. ”Monet ihmiset sanovat häijyjä

kommentteja, tai puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät,

’Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?'”

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa.

Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta.

Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin

poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen positiivisistä terveysvaikutuksista.

”On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen metkuja, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. ”Jos oikeasti ajattelet, että kannabis on niin pahaa kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-

70496022.html





Kannabisaktivisti saa lääkkeensä Yhdysvaltain hallitukselta

3 04 2009

Elvy Musikka on yksi jäljellä olevista muutamasta potilaasta, jotka pääsivät mukaan hallituksen lääkekannabisohjelmaan 70- ja 80-luvulla.

Vuonna 2007 yli 775 000 ihmistä pidätettiin Yhdysvalloissa kannabiksen hallussapidon vuoksi. Samana vuonna neljä ihmistä sai lääkekannabista Yhdysvaltain hallitukselta.

Elvy Musikka on yksi heistä.

Musikka, 66-vuotias aiemmin Floridassa, nyttemmin Eugenessa Oregonissa asuva lääkekannabispotilas, saa vuosittain useita isoja metalliastioita, joista jokainen sisältää 300 kannabissavuketta. Näiden savukkeiden kannabis on kasvatettu liittovaltion hallituksen toimesta Missisippin yliopistolla.

Hän oli kolmas henkilö ja ensimmäinen nainen, joka sai hallituksen tuottamaa kannabista.

Hän sai luvan seurauksena pidätyksestä, jossa häntä syytettiin kannabiksen kasvattamisesta, ja sitä seuranneessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen lääkärinsä todisti, että ilman kannabista Musikka sokeutuisi.

”Halusin mennä oikeuteen, koska en uskonut, että on yhtäkään hallitusta, jolla on oikeus vaatia sokeutumista ja kärsimystä potilailta”, Musikka sanoi. ”Potilaita heidän kuuluisi suojella.”

Muutettuaan Oregoniin 2005, Musikka on osallistunut julkiseen keskusteluun Oregonin lääkekannabislaista. Tämän vuoden lainsäätävässä istunnossa odottaa 14 esitystä edustajainhuoneen ja senaatin harkintaa.

Musikka havaitsi kannabiksen lääkinnälliset ominaisuudet 1975, jolloin hänellä diagnosoitiin glaukooma (silmänpainetauti). Lääkäri suositteli Musikkaa, jolla oli synnynnäinen kaihi, kokeilemaan kannabista hänen reagoituaan huonosti muihin saatavilla olleisiin hoitomuotoihin.

Ajatus kannabiksen käyttämisestä lääkkeenä pelotti Musikkaa. Hän ei ollut koskaan käyttänyt sitä aiemmin, koska piti sitä vaarallisena. Kuitenkin pian kokeiltuaan sitä hän havaitsi, että se helpottaa hänen kipuaan paremmin kuin mikään muu hoito.

Hän jatkoi sen polttamista, mutta varojen vähyys teki varaston pitämisestä vaikeaa.

Niinpä hän päätti alkaa kasvattaa.

Säännöllisessä käytössä Musikka havaitsi silmän sisäisen paineen – nesteen määrä, joka ravitsee silmän sarveiskalvoa, iiristä ja linssiä – laskevan riittävän alas, jotta hän pystyi menemään sarveiskalvon siirtoleikkaukseen. Hän jatkoi kannabiken käyttämistä helpottaakseen glaukooman tuomaa kipua.

Ärsyttävä naapuri häiritsi hänen toipumistaan.

”Ainoastaan yksi ihminen on ahdistellut minua. Hän asui aivan naapurissani, hyppäsi aidan yli ja varasti kasvini aina kun kasvatin jotain”, hän sanoo viitaten aikaan, jolloin hän asui Floridassa. ”Hän tiesi, että jos kutsuisin poliisit, minä olisin se, joka menee vankilaan.”

Poltettuaan kannabista laittomasti 12 vuotta Musikka meni 1987 yhteen monista silmäleikkauksistaan. Tämä osoittautui kauheaksi virheeksi. Hän menetti näön vasemmasta, paremmasta, silmästään.

Seuraavana vuonna hänet pidätettiin kannabiksen kasvattamisesta. Pidätys tuli samoihin aikoihin kun hän haki lääkehallinnon ylläpitämään myötätuntoiseen uusien lääkkeiden tutkimusohjelmaan (Compassionate Investigative New Drug Program).

Siihen aikaan vain kaksi potilasta oli päässyt hyötymään ohjelmasta. Robert Randall voitti syytökset kannabiksen kasvattamisesta sen jälkeen kun hänen lakimiehensä sanoivat, että kannabis oli lääkinnällinen välttämättömyys hänen glaukoomansa hoidossa. Onnistuneen puolustuksen jälkeen 1976 Randall haastoi Yhdysvaltain hallituksen, joka lopulta johti tutkimusohjelman luomiseen.

Irvin Rosenfeld pääsi ohjelmaan 1983 taistellakseen harvinaista synnynnäistä tautia vastaan.

Oikeudenkäyntinsä jälkeen Musikasta tuli 1988 ensimmäinen nainen, joka pääsi mukaan ohjelmaan. Kansallinen lääkkeiden väärinkäytön instituutti (NIDA) johti Missisippillä pyöritettävää ohjelmaa.

Instituutti ”on jatkanut kannabiksen kasvattamista tarjotakseen kontaminaatioista vapaata kannabismateriaalin lähdettä, joka on yhtenäistä ja ennalta arvattavaa vaikutuksiltaan biolääketieteen tutkimuksessa”, puhenainen Stephanie Older sanoi sähköpostissaan. ”NIDA on säilyttänyt ainoan laillisen lähteensä.”

Neljä vuotta Musikan ohjelmaan liittymisen jälkeen se lopetettiin vanhemman Bushin hallinnon toimesta. Osallistujat kuitenkin saivat edelleen lääkkeensä hallitukselta.

Musikka sanoi, että hänen tyytymättömyytensä hallituksen tarjoaman lääkkeen laatuun yhdessä Oregonin liberaalien lääkekannabislakien kanssa toi hänet länteen. Hän vieraili Oregonissa ensimmäistä kertaa 1998 kun lakiesitys 67, joka sallii tietyistä lääkinnällisistä tiloista kärsivien potilaiden kasvattaa ja käyttää kannabista, pääsi äänestykseen. Se meni läpi 56 prosentin kannatuksella ja tänään se tarjoaa 21 500 oregonilaiselle laillisen pääsyn kannabikseen helpottamaan kipuja tai heikentäviä sairauksia.

Nyt käsittelyn alle tulevat esitykset vaihtelevat niistä, jotka tiukentaisivat lääkekannabiksen ehtoja niihin, jotka löysäisivät niitä edelleen.

Lääkekannabislait voivat muuttua rajusti tänä vuonna Oregonissa, sanoi Don Bishoff, joka toimii Springfieldin senaattorin Bill Morrisetten avustajana. ”Asiat ovat valtavassa vuossa”, hän sanoi. Morrisette on senaatin ihmispalveluiden komitean puheenjohtaja ja sponsoroi senaatin esitystä 388, joka tiukentaisi säännöksiä lääkekannabispotilaiden hoitajien ja lääkekannabispotilaiden osalta ja muuttaisi kannabiskasvien sekä kannabistuotteiden määrää, jota potilaat voivat pitää hallussaan.

Musikka, joka on kiertänyt ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa puhumassa lääkekannabislaista, on huolestunut kahdesta esityksestä, jotka määräisivät ketkä osavaltiossa saavat kasvattaa lääkekannabista potilaille. Hän vastustaa osavaltion kasvatusoperaatiota, kuten edustajainhuoneen esitys 3247 ehdottaisi, koska hän sai liittovaltiolta niin huonolaatuista kannabista aiemmin.

Hän sanoi, että hallitukselta saadut tuotteet ovat vanhentuneita. Hänen nykyisessä metallirasiassaan on etiketissä merkitty kannabiksen tuotanvuodeksi 1996.

Musikka kannattaa apteekkeja, jotka möisivät rekisteröityjen kasvattajien tuotteita. Äänestäjien voima (Voter Power), organisaatio, joka lobbaa kannabispolitiikan puolesta, ehdottaa samankaltaista apteekkijärjestelmää senaatin esityksessä 812. Riippumatta äänestysten tuloksista ja lakimuutoksista, Musikka sanoi jatkavansa puhumista niiden ihmisten oikeuksien puolesta, jotka kärsivät sairauksista, mitä voitaisiin hoitaa lääkekannabiksella.

”Koko taisteluni merkitys on taata potilaille oikeus arvokkuuteen, ja ennen kaikkea mahdollistaa heille lääkkeiden turvallinen saanti. Heidän ei pitäisi madella kaikkien edessä saadakseen vähän kannabista, koska muutakaan ei voi”, Musikka sanoi.

Elvy Musikka

Lempikirja: “The Benefits of Marijuana: Physical, Psychological and Spiritual” tekijänä Joan Bello.

Suosikkileffa: “Super High Me”.

Harrastukset: Kävely ja laulujen kirjoittaminen. Hän on julkaissut levyn nimeltä ”Truth and Love Are One” (Totuus ja rakkaus ovat yhtä).

Lähde:

http://www.registerguard.com/csp/cms/sites/web/updates/9679285-55/story.csp

Suomalaisia sukujuuria omaava Elvy Musikka on vieraillut maassamme vuonna 2002. Helsingin Sanomien artikkeli vierailusta, jossa Musikka mm. kehuu Suomen Turussa kasvatettua pilveä, löytyy hakemalla hakukoneella jutun otsikkoa ”Pilvessä lääkärin määräyksestä” -toim.huom.