5 yleisintä kieltolakiargumenttia – ja niiden kumoutuminen

28 05 2010

Huumesodassa on toisteltu vuosikymmeniä samoja argumentteja. Pitävätkö ne paikkansa?

Kaliforniassa äänestetään huumesotaan liittyen tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvallat tulevat seuraamaan osavaltionsa päätöksentekoa, kohdistuupa valinta sitten verotukseen ja säännöstelyyn tai aikuisten ihmisten pidättämisien jatkamiseen.

Äänestys tulee vaikuttamaan moniin asioihin. Kalifornialaiset saavat määritellä, kuinka he haluavat poliisien voimavaroja kohdistaa: pitäisikö kannabista käyttävistä aikuisista tehdä rikollisia? Mikä olisi paras tapa vaikuttaa huumeväkivaltaan Meksikossa? Kuinka asettaa tärkeysjärjestyksiä talousasioissa näinä vaikeina lama-aikoina? Ei mikään ihme, että viime aikoina tämä aihe on luonut tuhansia uutisartikkeleita ympäri maailmaa.

Päihdelainsäädännön uudistamista vastustavat tahot ovat sulautuneet osaksi huumesotaa, ja samoin on käynyt heidän argumenteilleen. Seuraa viisi yleisintä väittämää, sekä totuus niiden takana:

Huumesoturien väittämä #1: miksi toisimme uusia, haitallisia päihteitä yhteiskuntaamme?

Todellisuudessa kannabis on jo laajalti saatavilla yhteiskunnassamme. Oli asiasta mitä mieltä tahansa, niin kyse on (etenkin Yhdysvalloissa, toim. huom.) valtavirran päihteestä, jota käyttää vuosittain miljoonat ihmiset, mukaanlukien kymmenen prosenttia kalifornialaisista. Kalifornian aloitteessa vain todetaan se tosiasia, että kannabis on jo täällä – ja että on järkevämpää kontrolloida tätä massiivista kaupankäyntiä. Samalla tavoin kuin teemme haitallisimmillekin päihteille, kuten tupakalle ja alkoholille. Suosittujen päihteiden kieltolaki ei koskaan voi toimia, mutta se tuottaa paljon oheisvahinkoja. Alkoholin kieltolaki ei estänyt ihmisiä juomasta, mutta toi seurauksena Al Caponen ja tulitaistelut kaduille. Ketään ei tapeta keskioluen myynnin vuoksi nykypäivänä.

Huumesoturien väittämä #2: säännöstely tulee aiheuttamaan kannabiksen kulutuksen räjähdysmäistä nousua, lisäten myös addiktien määrää.

Kannabiksen käyttöä ei oikeasti määrittele sitä vastaan asetetut rangaistukset. Jos näin olisi, niin Yhdysvalloissa – jossa pidätetään ällistyttävät 750 000 ihmistä hallussapidosta vuosittain – ei olisi tuplasti käyttäjiä Hollantiin verrattuna, jossa kannabiksen myyntiä on suvaittu jo vuosikymmenten ajan. Edellämainittu epäsuhta pitää paikkansa myös Yhdysvaltain sisällä, jossa kannabiksen hallussapitoon liittyviä rangaistuksia madaltaneet osavaltiot ovat myös niitä, joissa käyttäjiäkin on vähiten. Samalla tiukkaa lainsäädäntöä ylläpitävissä osavaltioissa käyttäjien määrä on korkeimmillaan.

Mitä addiktioon tulee, kannabisriippuvuuden riski on mieto verrattuna muihin päihteisiin, mukaanlukien alkoholi ja tupakka. Itse asiassa, useimmat kannabisriippuvuudesta hoitoon hakeutuvat ihmiset Yhdysvalloissa pääsevät vain helpommalla oikeuslaitoksen edessä – kahta kolmasosaa heistä ei voi edes luokitella riippuvaisiksi.


Huumesoturien väittämä #3: säännöstely tukisi huumekartellien toimintaa.

Olisi käytännössä orwellilaista väittää, että valtion kontrolli kannabiksen myynnin suhteen hyödyttäisi rikollisjärjestöjä. Yli 20 000 meksikolaista on kuollut kolmen viime vuoden aikana kieltolain vuoksi. Kasveilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat aiheuttaa nämä brutaalit murhat. Kannabiksen kieltäminen tekee siitä kullanarvoista kauppatavaraa – niin arvokasta, että ihmiset ovat valmiita tappamaan toisiaan sen myyntioikeuksien vuoksi. Jos valtio kontrolloisi kannabiksen myyntiä, tuotantoa sekä jakelua, kartellien nykyiset monopolit väistyisivät ja huumeista saatavat voitot tyrehtyisivät. Kartellit olisivat tämän vallankumouksen suurimmat häviäjät.

Huumesoturien väittämä #4: kannabiksen kontrollointi maksaisi yhteiskunnalle enemmän kuin verotulot, joita se tuottaisi.

Kannabiksen verottaminen alkoholin tapaan maanlaajuisesti toisi pelkästään Kalifornialle 1,4 miljardia dollaria vuosittain, arvioivat paikalliset veroviranomaiset. Kalifornia säästäisi myös satoja miljoonia vähäisistä viranomaisresursseistaan, joita nykyisin käytetään turhien huumausainelakien valvontaan. Silti vastustajat sanovat että huumeissa ajaminen, lisääntyneet terveydenhuoltokustannukset ja vähentynyt teollisuustuotanto maksaisi enemmän kuin verot tulisivat tuottamaan. Samalla logiikalla 100 000 vuosittaista kuolemaa Yhdysvalloissa aiheuttavan alkoholin tulisi olla laitonta ja sen käytöstä tulisi määrätä elinkautisrangaistuksia ilman armahdusmahdollisuutta.

Oleellisinta on se, että kannabis on Kalifornian suurin maanviljelystuote, jota käyttää tällä hetkellä vapaasti miljoonat ihmiset, ilman minkäänlaisia rajoituksia tai suojelua. Valtio ei saa sen käytöstä nykyisellään minkäänlaista taloudellista hyötyä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa meillä ei kirjaimellisesti ole varaa väistellä tätä tosiasiaa yhtään kauemmin.

Huumesoturien väittämä #5: millaisen viestin kannabiksen säännöstely antaisi lapsille?

Ironista tässä on se, että kannabiksen kieltolaki ei tee mitään suojellakseen lapsia. Vaikka Yhdysvalloissa on ”sanottu huumeille ei” jo kolmekymmentä vuotta, puolet valmistuvista lukiolaisista ovat myöntäneet kokeilleensa kannabista. Opiskelijat polttavat todennäköisesti tupakan sijaan enemmän kannabista, ja sitä on helpompaa ostaa kuin alkoholia, koska huumediilerit eivät kysy henkilöllisyystodistusta. Vieläkin hyytävämpää on se, että niistä 78 000 ihmisestä jotka pidätettiin kannabikseen liittyen Kaliforniassa vuonna 2008, yksi viidestä oli alle 18-vuotias ja puolet heistä alle 30-vuotiaita.

Hallitsematon saatavuus ja joukkopidätykset ovat kieltolain todellinen vaikutus nuorisoon. Valtion kontrollointi vähentäisi tätä saatavuutta ja erottaisi kannabiksen kovista huumausaineista. Samalla voisimme kiinnittää huomion tehokkaisiin nuorisolle suunnattuihin huumevalistusohjelmiin.

Tulemme näkemään näitä väittämiä tiuhaan viljeltynä seuraavan puolen vuoden aikana, kun Kalifornian äänestys lähestyy. Loppujen lopuksi, Kalifornia saa kaksi vaihtoehtoa kuinka suhtautua tulevaisuudessa kannabikseen yhteiskunnallisella tasolla.

Katso myös uutisemme Kalifornian äänestyksestä: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2010/03/27/kannabiksen-laillistamisesta-aanestetaan-kaliforniassa/

Lähde:

http://www.alternet.org/drugs/146594/dismantling_the_5_big_talking_points_of_marijuana_prohibitionists?page=entire





Entinen Meksikon ulkoministeri vaatii kannabiksen laillistamista

9 02 2010

Yhdysvaltojen ja Meksikon tulisi molempien laillistaa kannabis huumekartellien vallan vähentämiseksi ja rajan tuntumassa lisääntyvän väkivallan lopettamiseksi, sanoo entinen Meksikon ulkoministeri.

Jorge Castanedan mukaan ”kannabis pitäisi laillistaa molemmissa maissa”. Hänen mukaansa on naurettavaa, että Meksiko yrittää estää kannabiksen kuljetusta Yhdysvaltoihin, samalla kun ainetta myydään laillisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin Kaliforniassa. ”Yhdysvaltojen huumeviraston mukaan 60 prosenttia meksikolaisten huumekartellien rahallisista voitoista tulee kannabiksesta. Jos aloitamme siitä, saamme lohkaistua suuren palan”, hän lisäsi. ”Sitä ei voi tehdä yhdessä yössä – emmekä pysty siihen jolleivät molemmat valtiot toteuta sitä samaan aikaan”.

Castaneda arvosteli voimakkaasti Meksikon presidentti Felipe Calderonia sodan julistamisesta huumekartelleja vastaan, joka on vaatinut jopa 17 000 ihmisen hengen sen jälkeen kun hän astui virkaansa joulukuussa 2006.

Pelkästään viimeisen kuukauden aikana on kuollut 900 ihmistä, mikä on Castanedan mukaan uusi ennätys. Äskettäin 16 opiskelijaa kuoli huumesotaan liittyvässä verilöylyssä viikonlopun aikana Juarezin rajakaupungissa.

”Rehellisesti puhuen minun – ja luullakseni monien meksikolaisten – on vaikea hyväksyä ajatusta, että mitä enemmän kuolemia tulee, sitä menestyksellisempi strategia on”, sanoi Castaneda. ”Mielestäni presidentti Calderon lähti tähän hätiköiden, ja me maksamme nyt sen seurauksista”.

Ruben Beltran, Meksikon konsuli New Yorkissa, joka on palvellut myös rajaosavaltioissa Kaliforniassa ja Arizonassa, on vahvasti eri mieltä Castanedan kanssa.

”Nostaisimmeko valkoisen lipun? Olemmeko me aikeissa antautua? Aiommeko luopua hallituksen mahdollisuudesta valvoa lain kirjainta ja turvata lakeja?”, hän kysyi. ”En usko että on olemassa vaihtoehtoja. Voimankäytön monopoli koskee vain valtiota, ja valtion on käytettävä voimaa maan vakauden turvaamiseksi”, sanoi Beltran.

Presidentti Calderon on lähettänyt 45 000 sotilaan joukot auttamaan ylityöllistettyjä poliisivoimia taistelussa kartelleja vastaan.

”Olemme kenties juuri nyt todistamassa väkivallan huippupistettä”, sanoi Beltran. ”Voin vakuuttaa, että Meksikon hallitus ei aio luopua velvollisuudestaan kohdata järjestäytynyt rikollisuus, ja juuri se on nyt käynnissä”.

Castanedan mukaan Meksiko maksaa kuitenkin äärimmäisen kovaa hintaa Calderonin hallituksen aggressiivisen lähestysmistavan vuoksi. Hänen mielestään hallinnon tulisi pyrkiä eristämään kartellit, eikä tuhoamaan niitä. ”Se ei eroa siitä, mitä 100 000 amerikkalaista sotilasta tekee Afganistanissa. Nuo joukot eivät taistele heroiinikauppaa vastaan, ne eristävät sitä koska niillä on muita prioriteetteja”, hän sanoi.

Beltranin mielestä huumekartellien päihittämiseen vaaditaan enemmän kuin yksi hallinto Mexico Cityssä. Hän pyysi myös Yhdysvalloilta enemmän apua: ”Jotta Meksiko onnistuisi tässä sodassa, tarvitsemme lisääntyvää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa pysäyttääksemme rahan, aseiden ja ammusten virran Yhdysvalloista Meksikoon”.

Castaneda kertoi kuitenkin, että hänen matkustaessaan äskettäin rajan yli San Diegosta Kaliforniasta Tijuanan kaupunkiin Baja Californiaan, Meksikon pohjoisimpaan osavaltioon, rajan kummallakaan puolella ainuttakaan autoa ei tutkittu millään tavalla. ”Sitä ei voida tehdä, se on liian kallista. Paikalliset yhteisöt eivät halua sitä. Se saisi aikaan kymmenien kilometrien jonot rajan molemmilla puolilla, siihen ei ryhdytä”, hän sanoi.

Castanedan havainto asettaa kyseenalaiseksi Yhdysvaltojen kotimaan turvallisuuden ministerin Janet Napolitanon viime vuoden maaliskuussa antaman lupauksen, hänen sanoessaan: ”Me lähetämme rajalle teknologiaa joka mahdollistaa autojen skannaamisen röntgensäteillä, jotta pystytään tutkimaan kuljettavatko ne aseita, joita tulvii Meksikoon huumekartellien käyttöön”.

Lähde:

http://edition.cnn.com/2010/WORLD/americas/02/02/us.mexico.marijuana/





Kannabiksen laillistaminen USA:ssa voisi tuoda miljardeja hallitukselle

26 10 2009

Nykyisellään huumekartelleille menevät rahat voisi kannabiksen laillistamisen jälkeen kerätä valtiolle ja käyttää yhteiseen hyvään.

Maailman ensimmäinen kannabisoppilaitos on avannut ovensa Yhdysvalloissa. Lääkekannabista kasvatetaan laillisesti oppilaitoksen laboratoriossa Kalifornian Oaklandissa. Siellä kaupunginvaltuusto verottaa jo kyseisen lääkkeen myynnistä.

Kannabiksen puolesta kampanjoivat ovat sanoneet, että lopunkin velkojen pahasti repimästä Kaliforniasta pitäisi seurata heidän esimerkkiään ja laillistaa kannabis.

US_RichardLee_Oaksterdam

Oppilaitoksen johtajan Richard Leen mukaan ala on jo pelkästään Kaliforniassa arviolta 15 miljardin dollarin kokoinen. Tällöin pelkät myyntiverot voisivat tuoda vuosittain 1,5 miljardia dollaria.

Suomikin aikoo ottaa valtionvarainministeri Kataisen johdolla velkaa 13 miljardia pitääkseen budjettinsa kunnossa. Ehkä täälläkin pitäisi pohtia vakavasti kannabiksen laillistamisen tuomia tuloja. Kannabista käytetään jo laajalti, mutta kaikki siitä saatavat tulot valuvat pois valtiolta.

”Opimme alkoholin kieltolaista 1920-luvulla, että jostain asiasta laittoman tekeminen ei estä ihmisiä käyttämästä sitä. Se vain luo lisää rikollisuutta ja väkivaltaa sekä vähentää kunnioitusta lakeja ja niiden valvojia kohtaan.”

Lähde:

http://www.belfasttelegraph.co.uk/breaking-news/world/north-america/campaigners-in-us-say-legalising-cannabis-would-be-worth-billions-to-govt-14528115.html





Käytännön etiikkaa: Miksi huumeet tulisi laillistaa

8 10 2009

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja on Oxfordin yliopiston professori Julian Savulescu.

Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso on väittänyt, että sota huumeita vastaan on hävitty ja kannabis tulisi dekriminalisoida. Hän on sanonut, että kovan linjan suhtautuminen on tuonut ”katastrofaalisia” seuraamuksia Latinalaiseen Amerikkaan.

Vastikään Rio de Janeirosta palanneena en kykene olemaan eri mieltä. Asuin siellä erään filosofian professorin luona. Olimme menossa hänen talolleen hänen 11-vuotiaan tyttärensä kanssa, kun konekiväärein aseistautuneet poliisit pysäyttivät meidät. He olivat metsästämässä paikallista huumelordia, ja kyseinen tie oli ainoa pakoreitti. Poliisi valmistautui vastarintaan.

brazil-cardosoCardoso korostaa käytännön epäonnistumista, kun ongelmaa lähestytään nollatoleranssin keinoin. Kun kyse on huumeiden käyttämisen kaltaisesta rikollisuudesta, ei nollatoleranssi koskaan onnistu. Samalla tavalla se epäonnistuu alkoholin, prostituution ja dopingin kanssa. Pahin huumelordeille tehtävissä oleva asia ei olekaan sodankäynti heitä vastaan, vaan kokaiinin ja kannabiksen dekriminalisointi. Heiltä loppuisi rahantulo välittömästi. Tarjontaa voisi valvoa, kontrolloida ja säädellä. Samalla haitat sekä käyttäjille että ulkopuolisille vähenisivät huomattavasti.

Huumausaineiden laillistaminen on tuotu usein esiin, viimeisimpänä ja merkittävimpänä Cardoson toimesta. Haitat vähenisivät. Olisimme lähempänä sivistynyttä yhteiskuntaa, kuten Hollantia. Mutta harvoin kuulee moraalista argumenttia huumausainelakien liberalisoinnin puolesta. Tässä tulee yksi sellainen.

Pääsyy siihen, että huumeet kuten alkoholi ja kofeiini ovat laillisia, mutta kokaiini ja kannabis eivät, on se, että viimeksi mainittuja pidetään ”riippuvuutta aiheuttavina”. (Yritä olla ajattelematta hetki sitä faktaa, että alkoholi ja kofeiini aiheuttavat riippuvuutta.) Kuten John Stuart Mill tunnetusti on sanonut, ainoa peruste vapauden rajoittamiselle on silloin, kun henkilö on vaarassa vahingoittaa muita. Itselle aiheutettu haitta ei vielä riitä. Mutta ne ovat nimenomaan muut ihmiset, joita nollatoleranssi vahingoittaa. He, jotka tulevat ryöstetyksi, hakatuksi tai tapetuksi huumeisiin liittyvän alamaailman toimesta. Syy miksi riippuvuudet oikeuttavat valtion väliintulon on se, että ne muuttavat addiktin epäpäteväksi ja voimattomaksi tekemään itsenäisiä päätöksiä. Narkomaani muuttuu lapseksi, joka tarvitsee vanhempien suojelua. Tässä tapauksessa valtion suojelua.

Olen väittänyt useissa artikkeleissa*, että tällainen näkemys riippuvuuteen on väärä. Huumeita käyttävät ihmiset eivät kärsi mistään sairaudesta tai jostakin sairaalloisesta kyvyttömyydestä itsehillintään. He saattavat olla harkitsemattomia tai järjenvastaisia käyttäessään huumeita. Toisaalta niin me kaikki olemme, lähes joka päivä. Olemme sitä silloin, kun syömme epäterveellisesti, harrastamme vaarallisia urheilulajeja, tupakoimme, juomme alkoholia tai pelaamme uhkapelejä. Huumeiden käyttäjät voivat arvostaa nautintoa enemmän, mutta heidän riippuvuutensa eivät eroa tyypiltään muista nautintoa aiheuttavista harrastuksista. Ihmiset tulevat riippuvaisiksi uhkapeleistä, seksistä, porkkanoista, sokerista ja vedestä. Nämä substanssit tai harrastukset eivät ”kaappaa” aivoja. Ne tuovat nautintoa käyttäen samoja polkuja aivoissa kuin huumeet.

”Addiktoivuus” eli kyky aiheuttaa riippuvuutta on ainoastaan mielihyvän miellyttävyyttä.

Huumeisiin suhtautuminen nollatoleranssin kautta on silkkaa tolkuttoman ja harkitsemattoman hedonismin kriminalisointia. Jos väitämme, että huumeriippuvuus on tauti, tarkoittaa se sosiaalisesti paheksutun käytöksen lääketieteellistämistä. Aivan kuten drapetomania, joka oli psykiatrinen tauti, jolla kuvattiin 1800-luvulla orjien riippuvuutta pakoon juoksemiseen.

nun_smoking_a_bongAinoat perusteet sille, että ihmisiä estetään käyttämästä kannabista, kokaiinia tai heroiinia täytyisi olla siinä, että he vahingoittavat muita ihmisiä. Ei siinä, että he vahingoittavat itseään. Päätös ottaa huumeita tai jatkaa niiden käyttöä on yhtä itsenäinen kuin mikä tahansa muu päätös. Aivan kuten alkoholin juonnin, suojaamattoman seksin tai vaarallisten urheilulajien osalta. Huumeiden vapauttamiseen on olemassa vahvat moraaliset perustelut.

Jäljelle jää yksi mahdollinen perustelu vapauden rajoittamiselle ja huumeiden kieltolain säilyttämiselle. Se perustelu on yleinen etu. Jos yhteiskunta rampautuisi pahasti huumelakien vapauttamisen myötä, se voisi olla ääriesimerkki, joka oikeuttaisi kieltolain. Mutta kokemuksista voidaan päätellä päinvastaista. Hollanti vaikuttaisi toimivan jopa paremmin vapaamielisten huumelakien alaisuudessa. Ja kuten Cardoso väittää, täyskielto vaikuttaisi olevan pahasti yleistä etua vastaan. Se pitää huumelordit bisneksessä kiinni, ja käyttäjän sekä muut pahasti haavoittuvassa tilassa.

Tulevaisuudessa voimme unohtaa yliherkkyytemme huumeita kohtaan, jotka tuottavat nautintoa. Yksi vaihtoehto on, että käytämme tiedettä tuottaaksemme järkiperäisesti sellaisia huumeita, jotka aiheuttavat etsimiämme kokemuksia tai mielihyvää. Mutta turvallisesti, tehokkaasti ja sellaisilla tavoilla, jotka voidaan yhdistää hyvään elämään. Nykyisyydessä olemme vankeina sen suhteen, mitä luonto on antanut meille. Jotkut yhteiskunnat jopa suosivat huumetta, joka on myrkyllistä maksalle ja aivoille, ja joka aiheuttaa väkivaltaa, onnettomuuksia ja miljoonia ennenaikaisia kuolemia. Suomessa kahdeksan kuolemaa päivässä. Sitä kutsutaan alkoholiksi.

On tullut aika ottaa järkiperäinen lähestymistapa huumeita kohtaan.

*) Foddy, B., and Savulescu, J., (forthcoming). ‘A Liberal Account of Addiction’. Philosophy, Psychiatry, and Psychology; Savulescu, J., Foddy, B., (2007). ‘Addiction Is Not an Affliction: Addictive Desires Are Merely Pleasure‐Oriented Desires’, American Journal of Bioethics. January, 7 (1):29‐32, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17366161

Foddy, B., Savulescu, J.. (2006). ‘Addiction and Autonomy: Can Addicted People Consent to the Prescription of Their Drug of Addiction?’, Bioethics. 20 (1): 1-15 (Feb), http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16680876

Savulescu, J., Foddy, B. (2006). ‘Autonomy, Addiction and the Drive to Pleasure: Designing Drugs and our Biology: A Reply to Neil Levy’ (http://www.practicalethics.ox.ac.uk/Pubs/Savulescu/addiction.pdf). Bioethics 20 (1): 21‐23

Lähde:

http://www.practicalethicsnews.com/practicalethics/2009/09/why-drugs-should-be-legalised-1.html





Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta

22 04 2009

Meksikon lainsäätäjät ja asiantuntijat aloittivat ensimmäisen keskustelun kannabiksen laillistamisesta osana strategiaa, jolla heikennettäisiin maan vahvoja huumekartelleja.

Viisi päivää kestävä foorumi tekee pohdintoja tilanteen keskellä, jossa presidentti Felipe Calderonin viime vuonna aloittamat armeijan hyökkäykset kartelleja vastaan ovat räjäyttäneet huumeisiin (ts. niiden laittomuuteen) liittyvän väkivallan ja se on vaatinut jo ennätykselliset yli 7000 uhria viime vuoden alusta lähtien.

Keskustelut keskittyvät kannabiksen laillistaminen tuomiin vaikutuksiin väkivaltaisuuksiin, julkiseen terveyteen ja huumeiden käyttömääriin, oppositiossa oleva dekriminalisaatiota kannattava sosiaalidemokraattinenpuolue totesi lausunnossaan.

Keskustelu alkaa kaksi kuukautta ennen lainsäädännöllisiä vaaleja ja kolme päivää ennen Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vierailua Meksikoon. Meksikon huumekartellien odotetaan olevan vierailun asialistan kärkipäässä.

Meksikon kongressi hyväksyi kolme vuotta sitten lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltojen painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään vetoa ja estämään lakimuutoksen.

Calderonin hallitus on viestittänyt, että se haluaisi dekriminalisoida huumeiden pienten määrien hallussapidon.

Lähde:

http://www.ottawacitizen.com/news/Mexico+begins+legal+debate+cannabis+legalization/1492101/story.html





Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis

24 03 2009

Kuvittele, että sinulla olisi todella älykäs pommi, joka voisi räjäyttää jokaisen huumekartellin johtajan Meksikossa. (Suomalaiset voivat kuvitella kartellin tilalle mafian ja Meksikon tilalle Venäjän, Marokon tai Afganistanin. -toim.huom)

Kun savu hälvenisi, uusi henkilö istuisi jokaisen kartellin isoimmassa tuolissa ja jakeluverkostot jatkaisivat kysynnän tyydyttämistä jokaiselle narkomaanille ja huumeiden viihdekäyttäjälle Yhdysvalloissa.

Meksikon huumekartellit ovat edelleen, yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2009 kansallisen huumevaarojen arvioinnin (National Drug Threat Assessment) mukaan ”suurin huumeiden salakuljetusuhka Yhdysvalloille”.

Kuvittele nyt erilainen ase.

Mieti vaikutusta, minkä kaikkein tuottoisimman tuotteen pois saaminen kartelleilta aiheuttaisi.

Meidän täytyy vain laillistaa kannabis.

”Kannabis on (Meksikon kartellien, mafian, jne) rahasato, lypsylehmä”, sanoi Brittany Brown DEA:n Washingtonin toimistolta, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis on helppo kasvattaa eikä se vaadi erillistä käsittelyä tai prosessointia. Ramona Sanchezin, DEA:n Phoenixin toimistolta, tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa kiloa kannabista takavarikoitiin Arizonassa molempina edellisinä vuosina. Nuo takavarikot olivat kuitenkin vain hinta, minkä saa maksaa, kun tekee töitä miljardeja pyörittäville huumeparoneille. Kannabista oli takavarikoista huolimatta helposti saatavilla – eikä ainoastaan aikuisille.

Teinien mukaan kannabiksen ostaminen on helpompaa kuin tupakan tai alkoholin, sanoo Bill Piper kansallisesta huumepolitiikka-allianssista, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis vastaan alkoholi

Jotkut väittävät, että kannabiksen laillistamisen jälkeenkin olisi edelleen olemassa musta pörssi. He sanovat, että koska sitä on niin halpa tuottaa, musta pörssi voisi alihinnoitella tuotteensa lailliseen verrattuna ja myydä lapsille. Mietitäänpä kuitenkin, mitä me tiedämme alkoholista.

– Ensinnäkin, kieltolaki ei toiminut.

– Toiseksi, vaikkakin alkoholin myynti on valvottua, sivukujien tai koulun pihojen pontikan myynti ei ole miljardien dollarien ongelma.

– Kolmanneksi, alkoholi, kuten myös sen addiktiivinen tappajaserkku tupakka, on verotettua, mikä auttaa maksamaan sen haittoja yhteiskunnalle.

Näin ei ole kannabiksen kanssa.

Vuosikymmenten kannabiksen vastaisten kampanjoiden, aina ruohohulluudesta nollatoleranssiin, jälkeen niin monet amerikkalaiset ovat päättäneet polttaa kannabista, että Meksikon kartelleista on tullut kansainvälinen uhka laille ja järjestykselle.

Sen sijaan, että kannabiksen polttajat maksaisivat paheestaan veroja, he rikastuttavat nyt ryöstäjiä ja murhaajia.

”Ihmiset, jotka polttavat kannabista Yhdysvalloissa eivät ajattele olevansa yhteydessä kartelleihin”, Brown sanoo. ”Itse asiassa he ovat tiukasti yhteydessä.”

Amerikkalaiset huumeidenkäyttäjät auttavat kartellien kätyreitä teroittamaan veitsensä, joilla mestataan viholliset ja terrorisoidaan Meksikon rajakaupunkeja.

Jopa Yhdysvalloissa kasvatettu kannabis on usein kytkeytynyt Meksikon kartelleihin. Yhä useammin kansallispuistoja ja muuta julkista maata käytetään kannabiksen kasvattamisen, Brown sanoo.

Oikeusministeriön vuoden 2009 arvion mukaan kartellit ovat ”luoneet erilaisia kuljetusreittejä, kehittyneitä kommunikointiyhteyksiä ja voimakkaita suhteita Yhdysvaltalaisten jengien kanssa” ja ”säilyttäneet huumeiden jakeluverkostot tai toimittavat huumeita jakelijoille ainakin 230 yhdysvaltalaisessa kaupungissa”. Mukaan lukien Phoenix ja Tucson.

DEA:n mukaan kartellit ovat useiden huumeiden organisaatioita, jotka rutiininomaisesti salakuljettavat kokaiinia, metamfetamiinia, heroiinia ja erilaisia kemikaaleja läpi osavaltioiden.

”(Mutta) kannabis tuottaa eniten voittoa”, Sanchez sanoo.

Lypsylehmän poistaminen

Kannabiksen laillistaminen ei pysäyttäisi diilereitä myymästä muita vaarallisempia myrkkyjä. Ottamalla pois heidän tuottoisimman tuotteensa vahingoittaisimme rikollisjärjestöjä. Niin sanotun huumesodan aikana ne ovat kasvaneet rikkaammiksi, voimakkaammiksi ja paremmin aseistautuneiksi kuin koskaan. Sodan julisti ensimmäisenä eräs vihatuimmista Yhdysvaltain presidenteistä, Richard Nixon.

Tänään Meksikon kartellit ”ovat yhtä armottomia ja brutaaleja kuin terroristijärjestöt”, sanoo senaattori John McCain (R-Ariz.), joka vastustaa kannabiksen laillistamista.

Heidän brutaaliutensa uhkaa Meksikon vakautta. Useita vuosia sen jälkeen, kun Meksikon presidentti Felipe Calderon päätti ryhtyä sotaan kartelleja vastaan, Meksiko on listattu Pakistanin kanssa ”heikoksi ja epäonnistuneeksi valtioksi” tuoreen Yhdysvaltojen armeijan raportin mukaan. Miksi? Koska Meksikon ”hallitus, sen politiikot, poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat rikollisjärjestöjen ja huumekartellien jatkuvan painostuksen ja hyökkäyksen kohteena”, raportti sanoo.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät rikastuttavat kartelleja, Yhdysvaltain hallitus kaataa huimia summia rahaa heidän voittamiseensa.

Bushin hallinto möi kongressille ”Meksikon suunnitelman” (Merida Initiative/Plan Mexico), joka on useiden vuosien ja 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti suunniteltu tarjoamaan koulutusta ja huipputekniikkaa Meksikon hallituksen avuksi taistelussa huumekartelleja vastaan.

Jopa tällaisina aikoina, kun laaditaan valtavan kokoisia tukipaketteja, tuo summa on huima.

Mutta miettikääpä tätä: hallituksen viime syksyisen raportin mukaan Yhdysvallat on tarjonnut yli kuusi miljardia dollaria tukea ”Kolumbian suunnitelmalle” sen alettua 2000. Tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden (ensisijaisesti kokaiinin) tuotantoa ja jakelua 50 prosentilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, eikä hanke ole ilmeisesti onnistunut vähentämään tuotantoa ollenkaan. Tuotanto on ainoastaan hajautunut pienempiin yksiköihin laajemmalla alueella ja yhä köyhemmille ihmisille.

GAO:n (Government Accountability Office) heinäkuun 15. 2008 julkaistun raportin mukaan vuodesta 2003 lähtien Yhdysvallat on tarjonnut yli 950 miljoonaa dollaria huumeidenvastaiseen taisteluun 6 miljoonan neliömailin ”kuljetusalueella” johon kuuluu Keski-Amerikka, Karibia, Meksikon lahti ja itäinen Tyyni valtameri.

Mitä tällä ostettiin?

”Huolimatta kansainvälisen yhteistyön edistymisestä, useat tekijät, mukaan lukien resurssien rajallisuus ja poliittisen tahdon puute ovat haitanneet Yhdysvaltojen edistystä auttaa hallituksia tulemaan täysinäisiksi ja itsensä ylläpitäviksi kumppaneiksi huumesotaan, joka oli Yhdysvaltojen asettama tavoite”, raportti sanoo.

Väsynyt huumesotaan

Eteläiset naapurimme alkavat väsyä taistelemaan meidän huumesotaamme.

Alkuvuodesta Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komissio vaati muutosta ”kieltolain politiikkaan, joka perustuu tuhoamiseen, kieltämiseen ja kriminalisointiin”.

Katso uutisemme aiheesta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/02/16/entiset-presidentit-dekriminalisoikaa-kannabis/

Komission jäseninä olevat entiset Latinalaisen Amerikan presidentit Ernesto Zedillo (Meksiko), Cesar Gaviria (Kolumbia) ja Fernando Henrique Cardoso (Brasilia) sanoivat huumesodan epäonnistuneen.

Se oli traagisen kallis epäonnistuminen

Kesäkuussa 2008 Marylandin yliopiston julkisen politiikan ja kriminologian osaston edustaja Peter Reuter todisti kongressin edessä: ”On todennäköistä, että kaikki huumevalvonnan kulut, kaikilla hallituksen eri tasoilla, olivat vuonna 2007 lähes 40 miljardia dollaria.”

Hän sanoi, että noin 500 000 ihmistä on Yhdysvalloissa vankilassa huumerikoksesta jokainen päivä. Piperin mukaan vuosittain pidätetään 800 000 ihmistä kannabiksen takia, selvästi suurin osa pelkän hallussapidon vuoksi.

Nyt, kuvittele uuden lähestymistavan mahdollisuuksia

Vuonna 2005 ekonomisti Jeffrey A. Miron koosti raportin, joka ehdotti, että jos kannabis olisi verotettua samalla tavoin kuin alkoholi ja tupakka, laillinen myynti nousisi 6,2 miljardiin dollariin vuodessa. Kalifornian alahuoneen jäsen Tom Ammiano, demokraatti San Franciscosta, yrittää saada osavaltiotaan laillistamaan kannabiksen aikuisten käyttöön, perustamaan osavaltion lupajärjestelmän ja perimään veroa, joka voisi nousta yli miljardiin dollariin vuodessa.

Puhutaan vakavasti: Kannabis voi aiheuttaa psykologista riippuvuutta. Se voi heikentää aloitekykyä ja energisyyttä. Poltettuna se on epäterveellistä ja hajuisaa. En käytä sitä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät sen vaikutuksista, ja he uskovat voivansa kontrolloida sen addiktoivia ominaisuuksia. Tämä on juuri sama syy, miksi ihmiset juovat margaritoja happy hourin aikana tai käyvät oluella työpäivän päätteeksi.

Tässä on myös syy, miksi sota huumeita vastaan ei ole voitettavissa

Luulisi, että kapitalismin varaan rakentunut maa ymmärtäisi kysynnän ja tarjonnan perussääntöjä. Sen sijaan epäonnistunut ja järjetön kansallinen politiikka kompuroi eteenpäin maksaen (kymmeniä) miljardeja, vangiten valtavia määriä ihmisiä ja rikastuttaen armottomia rikollisjärjestöjä.

Kartellit eivät ole lamaantuneita. Ne kasvattavat voimaansa ja vaikutusvaltaansa koko ajan. Phoenixissa meksikolaisia kartelleja syytetään kidnappausten ja muun väkivallan dramaattisesta lisääntymisestä.

Arizonan pääsyyttäjä Terry Goddard sanoo, että voi olla vain ajan kysymys, ennen kuin Meksikossa tavalliset katutaistelut alkavat vainota salakuljetusväyliä Arizonassa. Goddard, joka ei tue laillistamista, sanoo: ”Minä tuen älykästä keskustelua (laillistamisesta).”

Urhea mutta toivoton taistelu

Lainvalvojilla on älykäs pommi pahojen poikien eliminoimiseen.

Alkuvuodesta DEA kertoi operaatio Xcelleratorista, 21 kuukautta kestäneestä useiden viranomaisten yhteistyöstä Sinaloan kartellia vastaan. Se huipentui 750 pidätykseen ja 23 tonnin huumeiden takavarikkoon, jonka arvoksi arvioitiin 59,1 miljoonaa dollaria.

Poliisin toimet olivat älykkäitä ja rohkeita. On kuitenkin syytä muistaa, että kartellit kiduttavat ja tappavat poliiseja.

Mutta samaan aikaan, kun poliisit asettivat henkensä vaaraan huumesodan vuoksi, Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät auttoivat kartelleja pääsemään eroon kaikista taloudellisista tappioistaan.

On aika iskeä pahoja poikia sinne, missä se todella tuntuu.

Otetaan pois heidän rahan lypsylehmänsä.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Linda Valdez on työskennellyt toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on voittanut useita osavaltion ja kansallisen tason palkintoja ja vuonna 2003 hän oli Pulitzer-ehdokkaana.

Tavoita Linda sähköpostilla: linda.valdez@arizonarepublic.com tai lue hänen blogiaan osoitteessa: http://azcentral.com/members/Blog/Valdez.

Lähde:

http://www.azcentral.com/arizonarepublic/viewpoints/articles/2009/03/14/20090314Valdez15-vip.html





Ron Paul: Kongressissa ’juodaan paljon alkoholia’, mutta ei laillisteta kannabista

17 03 2009

Kongressin jäsenet tykkäävät ryypätä alkoholia, mutta kun tulee kysymys laittomista päihteistä ja osavaltioiden oikeuksista niin älä odota heidän suhtautuvan hyvin.

Tämä oli näkyvin viesti republikaanipuolueen teksasilaiselta kongressiedustaja Ron Paulilta hänen esiintyessään Stephen Baldwinin kanssa CNN:n Larry King livessä.

Paul, joka tuli esiintymään ohjelmaan Baldwinin kanssa hyvin lyhyellä varoitusajalla, ei ilmeisesti ollut aivan valmistautunut aiheeseen. Vierailevana juontajana ollut Joy Behar, joka oli esittänyt videon olympiavoittaja Michael Phelpsin julkisesta anteeksipyynnöstä koskien kuuluisaa kuvaa, jossa hän pitelee vesipiippua, kysyi kongressiedustajan ajatuksia.

”Anteeksi, minkä suhteen?” Paul kysyi.

”Kuvan, Michael Phelpsin kuvan suhteen. Mikä oli sinun reaktiosi siihen kaikkeen mitä tapahtui hänelle? Tarkoitan, että hän menetti monta tukijaansa…”

”Ahaa!” Paul huudahti. ”Koko tapaus on sotkua. Mielestäni se on käsittämätöntä. Me innostumme liikaa sodasta huumeita vastaan. Niin hulluksi koko tapaus kehittyy.”

Stephen Baldwin lähestyi kysymystä itsemäärittelemällään ”uskoon pohjautuvalla konservatiivisella näkemyksellä”. Baldwinin valinta on hiukan outo huomioiden hänen esiintymisensä ”pilvielokuvissa” aiemmin. Tällaisia olivat mm. Half Baked, jossa hän esitti MacGyver-polttelijaa, ja komediaksi tarkoitettu Bio Dome, jossa hän esiintyi yhdessä samalla tapaa kuuluisan näyttelijän Pauly Shoren kanssa.

Puhuessaan osuudestaan ”kahteen hyvin suosittuun kannabiselokuvaan” Baldwin jopa mainitsi elokuvansa osana uskottavuuttaan ja tukena väitteelleen, että ”kannabis johtaa vääriin asioihin.”

”Se on fakta”, väitti Baldwin. ”En välitä mitä kukaan sanoo, en koko väittelystä. Jos polttaa kannabista nuorella iällä, se yleensä johtaa alkoholin väärinkäyttöön ja vahvempiin huumeisiin.”

Paul sivuutti Baldwinin huolet ”yksinkertaisina”.

”Kaikkein addiktoivin huume tässä maassa, maailmassa, on nikotiini”, hän sanoi. ”Kukaan ei puhu nikotiinista porttihuumeena, joten siinä ei ole järkeä. Lisäksi kannabis ei ole lähellekään yhtä addiktoiva kuin alkoholi. Jos olet johdonmukainen ja ajattelet, että hallituksen pitäisi valvoa henkilökohtaista käytöstä, sinun pitäisi myös kannattaa alkoholin kieltolakia.”

Viitaten aiempaan kieltolakiin ja ”Al Caponien” luomiseen, Paul loi selvän yhteyden nykyisen kieltopolitiikan ja Yhdysvaltoihin ulottuvien Meksikon kartellisotien välille.

”Tiedätkö ketkä hyötyvät eniten näistä laeista?” Paul kysyi. ”Huumekartellit. Ne lobbaavat pitääkseen lait voimassa, koska ne eivät pärjäisi ilman niitä.”

Seuraavana aiheena oli lääkekannabis. Baldwin esitti vaihtoehtoja kuten ”monia kipua lievittäviä menetelmiä, joita ihmiset voivat tutkia”. Hän vaikutti kuitenkin sietävän lääkärin määräämän kannabiksen terminaalivaiheen potilaille.

Baldwin kuitenkin jatkoi ja väitti, että kannabiksen laillistaminen lisäisi päihtyneiden kuskien määrää teillä, mikä johtaisi kasvaneisiin kuolinlukuihin ”pelkästään, jotta me voisimme verottaa sitä”.

”Ymmärrän, että jo nyt on jokunen ihminen, joka polttaa kannabista”, sanoi Paul naurahtaen. ”Ja kuinka monta kertaa olet nähnyt, että joku pidätetään hänen ajaessaan kannabiksen vaikutuksen alaisena? Tarkoitan, että en ole koskaan kuullut sellaisesta! Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena… Se on vaarallista.”

Paulin mielestä nykyiset lait ovat seurausta laajasta pelosta, että lakia muuttaville kostettaisiin poliittisesti. (Suomessa vastaava tilanne näkyy hyvin selkeänä. Muistelkaapa kuinka esim. Rosa Meriläinen lähes ristiinnaulittiin median ja kollegoiden toimesta hänen puhuttuaan kannabiksesta. -toim.huom) Tämä pitäisi paikkansa myös monien ”paljon alkoholia juovien” edustajien keskuudessa.

”Sanotko, että kongressissa on paljon alkoholisteja?” kysyi juontaja Joy Behar.

”Sanoin, että kongressissa on paljon ihmisiä, jotka juovat paljon alkoholia.”

”He eivät äänestä laillistamisen puolesta”, hän lisäsi naurahtaen.

CNN on julkaissut myös tekstiversion haastattelusta ja voit lukea sen englanniksi täältä: http://transcripts.cnn.com/TRANSCRIPTS/0903/13/lkl.01.html

Video haastattelusta: http://www.youtube.com/watch?v=KSDYLnL_H6M

Lähde:

http://rawstory.com/news/2008/Ron_Paul_Stephen_Baldwin_debate_marijuana_0314.html