Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella

Tohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

Ohessa on tohtori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

Genitaalialueen herpes 054.10

Herpesinfektio peniksessä 054.13

AIDS:iin liittyvät sairaudet 042

Aivotulehdus 062.1

Kemoterapiasta toipuminen V66.2

Vyöruusu 053.9

Säteilyterapia E929.9

Krooninen B-hepatiitti 070.52

Krooninen C-hepatiitti 070.54

Muu nivelluusairaus 088

Lymen tauti 088.81

Reiterin oireyhtymä 099.3

Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0

Pahalaatuinen melanooma 172.9

Muu ihosyöpä 173

Eturauhassyöpä 186

Kivessyöpä 186.9

Lisämunuaissyöpä 194.0

Pahanlaatuinen aivokasvain 191

Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9

Syöpä 199

Imukudos- ja verkkokasvain 200

Myeloidinen leukemia 205

Kohtusyöpä 236.0

Lymfooma 238.7

Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0

Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244

Kilpirauhastulehdus 245

Aikuisiän diabetes 250.0

Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1

Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2

Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4

Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5

Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6

Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7

Veren niukkasokerisuus 251

Lipomatoosi 272.8

Kihti 274.0

Mukopolysakkaridoosi 277

Porfyria 277.1

Amyloidoosi 277.3

Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00

Sairaalloinen liikalihavuus 278.01

Autoimmuunitauti 279.4

Hemofilia A 286.0

Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0

Dementia+ 290.0

Juoppohulluus+ 291.0

Skitsofrenia 295.x

Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7

Mania 296.0

Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2

Vakava masennus, uusiutuva 296.3

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6

Autismi/Asperger 299.0

Ahdistuneisuushäiriö+ 300.00

Paniikkihäiriö+ 300.01

Julkisten paikkojen pelko 300.22

Pakko-oireinen häiriö 300.3

Mielialahäiriö 300.4

Väsymysoireyhtymä 300.5

Kirjoituskouristus**** 300.89

Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72

Alkoholismi+ 303.0

Opiaattiriippuvuus+ 304.0

Rauhoittavien riippuvuus+ 304.1

Kokaiiniriippuvuus+ 304.2

Amfetamiiniriippuvuus 304.4

Alkoholin väärinkäyttö+ 305.0

Tupakkariippuvuus 305.1

Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3

Psyykkisten syiden aiheuttama  mahaportin kouristus** 306.4

Psyykkisten syiden aiheuttama  vaikeutunut virtsaaminen 306.53

Hampaiden narskutus 306.8

Änkytys* 307.0

Anoreksia 307.1

Nykimishäiriö 307.20

Touretten syndrooma 307.23

Pysyvä unettomuus 307.42

Painajaiset 307.47

Bulimia 307.51

Jännityspäänsärky 307.81

Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89

Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81

Elimellinen mielialahäiriö 310.1

Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2

Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8

Aivovamma 310.9

Toistuvat raivokohtaukset 312.34

Karvojenyppimishäiriö 312.39

Tarkkaavaisuushäiriö 314.00

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01

Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8

Parkinsonin tauti 332.0

Huntingtonin tauti+ 333.4

Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99

Friedreichin ataksia 334.0

Pikkuaivojen ataksia 334.4

Spinaalinen lihasatrofia 335.11

ALS-tauti 335.2

Muu elkäytimen sairaus 336

Syringomyelia 336.0

MS-tauti 340.0

Muu keskushermoston demyelinaatio 341

Toispuoleinen halvaus 342

Aivohalvaus+ 343.9

Neliraajahalvaus 344.0x

Alaraajahalvaus(s) 344.1x

Paralyysi 344.9

Epilepsia+ 345.x

Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1

Jacksonin epilepsia** 345.5

Migreeni+ 346.x

Migreeni, klassinen+ 346.0

Hortonin päänsärky 346.2

Aivopaine 348.4

Bellin pareesi 351.0

Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0

Rannekanavaoireyhtymä 354.0

Mononeuriitti 355

Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1

Neuropatia+ 357

Lihasdystrofia 359

Makularappeuma** 362.5

Glaukooma 365.23

Lukihäiriö** 368.0

Värisokeus* 368.55

Sidekalvontulehdus 372.9

Drusen-papilli 377.21

Näköhermon tulehdus 377.30

Karsastus 378

Silmävärve 379.5

Ménièren tauti 386.00

Tinnitys 388.30

Hypertensio+ 401.1

Iskeeminen sydänsairaus 411.X

Angiina 413

Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X

Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X

Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0

Raynaud’n oireyhtymä 443.0

Tukkotulehdus 443.1

Polyarteriitti 446.0

Akuutti sinuiitti 461.9

Krooninen sinuiitti 473.9

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90

Emfyseema 492.8

Astma 493.9

Ilmarinta 512.8

Pulmonaalinen fibroosi 516.3

Kystamainen fibroosi 518.89

Epänormaali hammaskipu 524

Leukanivelen tulehdus 524.60

Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81

Akuutti mahakatarri 535.0

Mahakatarri+ 535.5

Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8

Haavainen paksusuolitulehdus 536.9

Mahaportin kouristus537.81

Chrohnin tauti 555.9

Koliitti+ 558.9

Koolonin umpipussitulehdus 562.1

Ummetus 564.0

Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1

Dumping-oireyhtymä 564.2

Vatsakalvon kipu 568

Virukseton hepatiitti 571.4

Haimatulehdus 577.1

Munuaistulehdus 583.81

Virtsaputken tulehdus 595.3

Eturauhastulehdus 600.0

Lisäkivestulehdus** 604.xx

Lisäkiveksen kiertymä 608.2

Sisäsynnyttimien tulehdus 614

Kohdun limakalvosirottuma** 617.9

Kuukautisa edeltävä oireyhtymä+ 625.3

Vaginaalinen kipu 625.9

Vaihdevuosioireyhtymä 627.2

Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6

Ihottuma 692.9

Pemfigus 694.4

Epidermolyysi 694.9

Eryteema Multiforma 695.1

Ruusufinni 695.3

Nivelpsoriaasi 696.0

Psoriaasi 696.1

Kutina, syyhy+ 698.9

Atropia 701.3

Kaljuus 704.0x

Lupus 710.0

Ihonkovettumatauti 710.1

Iho- ja lihastulehdus 710.3

Eosinofilia. 710.5

Reumaattinen niveltulehdus+ 714.0

Feltyn oireyhtymä 714.1

Rappeuttava niveltulehdus 715.0

Vamman jälkeinen niveltulehdus+ 716.1

Rappeuttava nivelsairaus+ 716.9

Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7

Lonkkanivelen jäykistymä 718.5

Nivelkivut 719.49

Nikamavälilevyn tauti 722.x

Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71

Kaularankaoireyhtymä 722.91

Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x

Selkärangankanavan ahtauma 724.02

Alaselän kivut 724.5

Entesopatia 726

Jännetuppitulehdus 727.x

Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6

Lihasspasmit 728.85

Pehmytkudosreuma 729.1

Osgood-Schlatterin tauti 732.4

Tietzen oireyhtymä 733.6

Meloreostoosi 733.99

Nikamansiirtymä** 738.4

Aivojen valtimonpullistuma 747.81

Kieroselkäisyys 754.2

Selkärankahalkio 756.17

Rustoluutuminen 756.51

Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83

Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89

Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9

Mastosytoosi 757.33

Darierin tauti 757.39

Marfanin oireyhtymä 759.82

Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6

Unettomuus+ 780.52

Uniapnea 780.57

Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7

Vapina 781.0

Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0

Hyperventilaatio 786.01

Yskä+ 786.2

Nikotus+ 786.8

Oksentelu787.01

Pahoinvointi+ 787.02

Ripuli 787.91

Virtsanjohtimen kipu 788.0

Kakeksia 799.4

Nilkan siirtyminen 839.4

Piiskaniskuvamma 847.0

Selän revähdys 847.9

Olkapäävamma 959.2

Käsivamma 959.3

Lonkkavamma 959.6

Jalkavamma 959.7

Matkapahoinvointi 994.6

+ Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937

• Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
• * Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
• ** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
• *** Barry R. McCaffrey

Lähde:

http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm

Kannabis on turvallisempaa kuin aspiriini

Kun Bayer esitteli aspiriinin 1899, kannabis oli Amerikan käytetyin kipulääke. Ennen kannabiksen kieltolakia 1937 kannabis oli luokiteltu USA:n lääkeaineluettelossa parhaaksi lääkkeeksi yli sataan tautiin. Kannabis oli niin tehokas kipulääke, että American Medical Association (AMA), joka on Yhdysvaltain suurin lääkäreiden ammattijärjestö, vastusti kieltolakia lääketieteen kehityksen puolesta. Koska tämä yrtti on erittäin potentiaalinen ja täysin myrkytön, AMA piti sitä mahdollisena ihmelääkkeenä.

Nyt aspiriini olikin synnyttämässä uudentyyppistä lääketeollisuutta ja amerikkalaiset siirtyivät kannabiksesta ”kehityksen” nimessä. Oliko se todella kehitystä? Tiedämme, että aspiriinilla on pitkä historia yhtenä suosituimmista itselääkinnän muodoista migreeneihin, nivelkipuihin ja muihin kroonisiin kipuihin. Se on halpa ja tehokas, mutta onko se yhtä turvallista kuin kannabis?

Historiaa:

– Kannabista on käytetty yli 5000 vuotta.

– Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen.

– Aspiriinia on käytetty pian 110 vuotta.

– Arviolta 500 ihmistä kuolee vuosittain aspiriinin takia.

Laki:

– Kannabis on luokiteltu huumausaineeksi ja sen hallussapidosta tai lievästä käyttörikoksesta voisi selvitä huomautuksella. Käytännössä lähes kaikki tapaukset johtavat oikeudenkäyntiin ja sakkoihin. Lääkekäyttäjäksi on mahdollista päästä, jos on valmis kiertämään yksityisiä lääkäreitä ja sairastaa syöpää tai vakavia autoimmuunisairauksia.

– Aspiriini on erittäin halpaa ja sitä saa ilman reseptiä.

Kannabiksen mahdolliset sivuvaikutukset ja vaarat:

– Kannabiksen polttaminen voi aiheuttaa joillekin hengitysteiden ärsytystä. Tämä voidaan eliminoida käyttämällä muita menetelmiä, kuten esimerkiksi höyrystämistä, syömistä tai juomista teessä.

– Vainoharhaisuus

– Hihittely

– Sisäänpäinkääntyneisyys

– Luovat impulssit

– Euforia

– Väsymys

– Hajamielisyys

– Kannabis voi aiheuttaa psykoottisia oireita henkilöillä, joilla on taipumusta psykoottisuuteen

– Laittomuus voi aiheutta sakot, vankeutta ja jopa työ-/opiskelupaikan menettämisen

– Alkoholin kanssa käytettynä aiheuttaa sekavuutta

– Liiallisesti käytettynä voi aiheuttaa passiivisuutta

Aspiriinin mahdolliset sivuvaikutukset ja vaarat:

– Yhdessä alkoholin kanssa aspiriini voi aiheuttaa verenvuotoa vatsassa.

– Reyen oireyhtymä lapsilla: rasvaa alkaa kehittyä maksan ja muiden elinten ympärille, lopulta aiheuttaen suurta painetta aivoille. Kuolema on tyypillinen seuraus päivissä.

– Hemofiliasta kärsivät voivat kuolla aspriiniin.

– Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivien T4- eli tyroksiinitasot nousevat.

– Vatsavaivoja, mukaan lukien dyspepsia, närästystä, vatsaväänteitä, vatsahaavoja pahalla vuodolla, jopa sisäisiä verenvuotoja, jotka johtavat anemiaan.

– Sekavuutta, korvien soimista, kuulon heikkenemistä, huimausta, näköhäiriöitä ja päänsärkyä

– Voimakasta hikoilua.

– Peruuttamattomia maksavaurioita.

– Tulehduksia ja vähittäisiä vaurioita munuaisiin.

– Pahoinvointia ja oksentelua.

– Vatsakipua.

– Velttoutta.

– Lämpöhalvaus.

– Takypnea: Epätavallisen kiihtynyttä hengitystä.

– Hengitysteiden alkaloosi: tila, jossa hiilidioksidin määrä veressä laskee epätavallisen alas liiallisen kiihkeän hengittämisen takia.

– Aivoödeema: vesi kerääntyy aivoihin. Oireisiin kuuluu päänsärkyä, tajunnan tilan laskemista, näön heikkenemistä, hallusinaatioita, psykoottista käytöstä, muistin heikkenemistä ja kooma. Hoitamattomana tämä johtaa kuolemaan.

– Hallusinaatioita, sekavuutta ja kouristuksia.

– Pitkittynyttä vuotoa operaatioiden ja onnettomuuksien jälkeen jopa 10 päivää viimeisen aspiriinin ottamisesta.

– Aspiriini voi vuorovaikuttaa toisten lääkkeiden kanssa, kuten esim. diabeteslääkityksen. Aspiriini muuttaa tapaa, jolla keho käsittelee lääkkeitä ja voi johtaa lääkkeen yliannostukseen ja kuolemaan.

Yhteenvetoa

Jos todella ajattelet, että kannabis on turvallisempaa kuin aspiriini et ole ole yksin. Lokakuussa 2000 tohtori Leslie Iversen Oxfordin yliopiston farmakologian laitokselta totesi samaa. Kirjassaan ”The Science of Marijuana” tohtori Iversen esittää tieteellistä todistusaineistoa sille, että kannabis on suuressa mittakaavassa turvallinen lääke. Tohtori Iversen havaitsi, että kannabiksella on ”vaikuttava tilasto”, kun sitä verrataan tupakkaan, alkoholiin tai edes aspiriiniin.

”Tetrahydrokannabinoli on erittäin turvallinen lääke” Iversen sanoi. ”Jopa niin harmittomat lääkkeet kuin aspiriini ja siihen liittyvät tulehduslääkkeet eivät ole yhtä turvallisia.” Jos turvallisuus on murheesi, kannabis on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin aspiriini. Jos syöt tai höyrystät sitä, se voi olla turvallisin kipulääke, jonka maailma on koskaan tuntenut.

Tohtori Neal L. Benowitzin luokittelu eräistä kemiallisista yhdisteistä viiden ongelma-alueen suhteen:

Luokittelussa riippuvuus tarkoittaa aineen käytön lopettamisen vaikeutta, vieroitus  aineen aiheuttamien vieroitusoireiden vakavuutta, toleranssi sitä, kuinka paljon ainetta tarvitsee ottaa tyydyttääkseen himon siihen, vahvistavuus aineen kykyä saada koehenkilöt ottamaan sitä uudelleen ja preferoimaan sitä muihin aineisiin nähden ja päihdyttävyys liittyy aineen aiheuttaman riippuvuuden ongelmallisuuteen ja sen aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin.

Lähteet:

http://www.cannabisnews.org/?p=220

http://www.onmarijuana.com/2007/03/24/marijuana-is-safer-than-aspirin/

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ihde#P.C3.A4ihteet_l.C3.A4.C3.A4ketieteellisesti_m.C3.A4.C3.A4riteltyin.C3.A4