10 merkkiä siitä, että epäonnistunut sota huumeita vastaan on päättymässä

Vuosi 2009 tulee muistetuksi Amerikan pitkäaikaisimman sodan lopun alkuna. Tässä 10 syytä, miksi näin.

1) Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä sanovat, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut (Helmikuu)

Helmikuussa Latinalaisen Amerikan huumeita ja huumausainepolitiikkaa käsittelevä komitea julkaisi mullistavan raportin, joka julisti huumesodan hävityksi. Sen jäsenistössä istui mm. kolme arvovaltaista entistä presidenttiä: Fernando Henrique Cardoso (Brasilia), Cesar Gaviria (Kolumbia) sekä Ernesto Zedillo (Meksiko). Raportti suosittelee kannabiksen dekriminalisointia ja tarvetta ”murtaa tabu” avoimen ja rehellisen kansainväliseen huumausainepolitiikkaan liittyvän keskustelun ympäriltä. Tämä julkaisu loi satoja uutisartikkeleita ympäri maailmaa ja  poliitikot sekä Latinalaisesta Amerikasta että ympäri maailmaa viittaavat siihen yhä.

2) Michael Phelps ja vesipiippu (Helmikuu)

Valokuva olympiakultaa voittaneesta uimarista, Michael Phelpsistä, levisi ympäri maailmaa helmikuussa. Kuvassa Michael Phelps polttaa kannabista vesipiipusta Etelä-Carolinassa järjestetyissä kotibileissä. Tämä kuva, joka otettiin vain pari kuukautta sen jälkeen kun Phelps rikkoi maailmanennätyksen yksissä olympialaisissa voitettujen kultamitalien määrässä, vavisutti perinteistä stereotypiaa laiskoista sohvaperunahampuuseista. Kellogg’s purki nopeasti sponsorisopimuksen, ja tämä liike ei ollut suuren yleisön mieleen. Kymmenet kolumnistit löivät sanan säilällä Kellogg’sin päätöstä, ja suuri Associated Pressin uutinen kertoi ryhmistä, jotka boikotoivat Kellogg’sia Phelpsin sopimuksen lopettamisen vuoksi. Pari viikkoa myöhemmin, mainosalan lehti Ad Age raportoi, että Kellogg’sin brändin haluttavuus oli romahtanut nopeasti Phelps-jupakan jälkeen. Jopa enemmän kuin aiemman skandaalin yhteydessä, jolloin Kellogg’s oli joutunut vetämään valtavat määrät maapähkinävoita takaisin kauppojen hyllyiltä salmonellaongelman vuoksi.

3) Obaman oikeusministeriön päätös lopettaa lääkekannabikseen liittyvät ratsiat (Maaliskuu)

Presidenttikampanjansa aikana silloinen senaattori Barack Obama lupasi, että jos hänet valitaan, hän lopettaa viranomaistoimenpiteet, jotka liittyvät lääkekannabispotilaisiin sekä kannabisapteekkeihin, jotka toimivat osavaltioiden lakien mukaisesti. Maaliskuussa Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vahvisti tämän lupauksen, ja lokakuussa oikeusministeriö toi julki uuden politiikan ohjeistukset varmistaen muutoksen. Potilaat ja avunantajat huokasivat helpotuksesta, ja presidentti Obama sai paljon ylistystä medialta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.

4) Alas Rockefeller! New Yorkin ankarat huumausainelait muutoksen kourissa (Huhtikuu)

35 vuoden jälkeen New Yorkin tiukat huumausainelait tuotiin vihdoin alas huhtikuussa, kun kuvernööri David Paterson allekirjoitti historialliset uudistukset. Niissä poistettiin pitkät ja pakolliset minimituomiot koskien joitakin väkivallattomia huumerikkeitä. Lokakuussa voimaan astuneet uudistukset palauttivat lainopillisen hienovaraisuuden tuomioihin useimmissa huumausaineisiin liittyvissä jutuissa. Tuomiot eivät enää rajoitu vankeusrangaistuksiin, vaan hoito-ohjelmiin on nyt osoitettu miljoonia dollareita. Vuosia näiden uudistusten varmistamiseksi taistelleet asianajajat yrittävät nyt muuttaa New Yorkia huonosta huumepolitiikan ilmentymästä parempaan suuntaan. Tavoitteena on tehdä kaupungista esimerkki siitä, kuinka huumausaineongelman käsittely terveydenhuollollisena ongelmana voi antaa täysin uusia mahdollisuuksia, kun toiminnan painopiste ei enää ole rikosoikeudellisessa käsittelyssä.

5) Kuvernööri Arnold haluaa keskustelua kannabiksen laillistamisesta: äänestäjät tekevät päätöksen vuonna 2010 (Toukokuu)

Kalifornia on tällä hetkellä kannabiksen verotuksen ja kontrolloinnin keskustelun polttopisteessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger pääsi Yhdysvalloissa uutisotsikoihin toukokuussa sanottuaan, että kannabiksen laillistamisen ajatusta pitäisi pohdiskella ja aiheesta tulisi keskustella. Aihe sai enemmän kansallista huomiota, kun lakialoite tuotiin esiin Kalifornian lainsäädäntöelimissä tarkoituksena verottaa ja kontrolloida kannabista alkoholin tapaan. Samaan aikaan jotkut Oaklandin aktivistit ovat malttamattomina tehneet äänestäjien kanssa oman aloitteen kannabiksen verottamisen ja kontrolloinnin puolesta, ja he keräävät allekirjoituksia saadakseen aiheen pöydälle vuoden 2010 kansanäänestyksien mukana. Viimeisimmät gallupit osoittavat, että 56% kalifornialaisista tukee osavaltion kontrollia ja kannabiksen verottamista.

6) Huumetsaari haluaa lopettaa huumesodan (Toukokuu)

Valkoisen talon huumetsaari Gil Kerlikowske totesi Wall Street Journalin haastattelussa, että ”huumesota tulisi lopettaa”. Hän kertoi lehdelle, että ”Ihmiset näkevät huumesodan sotana heitä vastaan, vaikka asiaa yrittäisi kuinka selittää sotana tuotetta vastaan. Me emme sodi ihmisiä vastaan tässä maassa.” Hän lisäsi myös, että Obaman hallinto todennäköisesti aikoo käsitellä huumausaineongelmaa terveydenhuollollisena asiana rikosoikeudellisen lähestymistavan sijasta. Hoitoa aiotaan suosia vaihtoehtona vankilatuomioille, jotta huumausaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

7) Meksiko ja Argentiina dekriminalisoivat kannabiksen ja muut huumausaineet (Elokuu)

Meksiko ja Argentiina ovat molemmat päässeet kansainvälisiin uutisiin elokuussa tekemällä huomattavia muutoksia maiden huumausainepolitiikkaan. Meksiko, jota on vaivannut valtava ja väkivaltainen huumesota, sääti lain, joka poistaa rikosoikeudelliset rangaistukset pienten huumausainemäärien osalta. Laki sisältää mm. heroiinin, kokaiinin sekä kannabiksen, ja koskee henkilökohtaista käyttöä.

Sillä välin Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi henkilökohtaisen kannabiksen käytön ja samalla lopetti lain, jonka avulla aiemmin pystyttiin määräämään jopa kahden vuoden vankilatuomioita pienten kannabismäärien hallussapidosta. Tämä liittyi oikeusjuttuun, jossa useita nuoria miehiä oltiin pidätetty kannabissavukkeiden hallussapidosta. Oikeuden mukaan hallituksen pitäisi jahdata suurten määrien salakuljettajia ja määrätä käyttäjille vankilan sijasta hoitoa. Vaikka oikeuden päätös koski vain kannabista, ydinargumentit koskevat myös muita laittomia aineita. Näin ollen päätös avasi oven laajemmalle huumausainelakien muuttamiselle Argentiinassa.

8) Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut (Elokuu)

Huumausaineisiin liittyvät yliannostuskuolemat ja likaisten neulojen aiheuttamat tautien leviämiset olivat epidemian tasolla Portugalissa, kun hallitus teki rohkean ratkaisun ja dekriminalisoi henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän huumausaineiden hallussapidon vuonna 2001. Päätös koski kaikkia huumeita, mukaan lukien heroiini ja kokaiini. Poliisia ohjeistettiin, ettei ketään tulisi  pidättää pelkästään huumausaineiden käyttämisen vuoksi. Vuonna 2009 Portugalin dekriminalisaatiopolitiikan tulokset julkaistiin, ja raportit herättivät paljon huomiota: huumausaineisiin liittyvät ongelmat, mukaan lukien tautien leviämiset, yliannostuskuolemat ja vankilatuomiot, laskivat kaikki dramaattisesti. Käyttäjien määrä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Portugalin kokemus on opettavainen, se näytti maailmalle että taivas ei romahtanut vaikka huumausaineet dekriminalisoitiin. Samalla se toi keskustelun teoriasta käytännön tasolle.

9) Tulemme ulos kaapista: ”piikkikorkohampuusit” kertovat, miksi he pitävät kannabiksesta (Syyskuu)

Vieläkö tarvitaan lisää todistusaineistoa, että kannabiksesta on tullut valtavirtailmiö Yhdysvalloissa? Syyskuisessa Today Show:ssa Matt Lauer teki haastattelun ns. piikkikorkohampuuseista – korkeasti koulutetuista naisista, joilla on upeat työurat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He suosivat kannabista päihdevalintanaan ja yhä useampi uskaltautuu myöntämään asian. Televisio-ohjelma haki inspiraationsa Marie Claire -lehden syyskuun numerosta, jossa oli artikkeli nimeltä Stiletto Stoners. Juttu nosti esiin kysymyksen: miksi niin useat älykkäät ja menestyneet naiset sytyttävät jointin työpäivän jälkeen? Sympaattinen artikkeli ja tv-ohjelma sisälsivät haastatteluja suurelta joukolta menestyneitä naisia, jotka rentoutuvat päivän jälkeen kannabissavukkeella martinin sijaan.

Tämä artikkeli löytyy myös suomeksi.

10) Kannabiksen laillistamiskeskustelu leviää valtavirtaan (Syksy)

Syyskuun Fortune-lehden kanteen oli painettu Weeds-sarjan näyttelijättären Mary Louise Parkerin kuva, joka liittyy lehden pääjuttuun ”Kuinka kannabiksesta tuli laillista: lääkekannabis antaa aktivisteille mahdollisuuden osoittaa, kuinka laillistettu kannabisliiketoiminta voi toimia. Joko kieltolain loppuminen alkaa häämöttää?” Kymmenittäin ajattelevia tarinoita on julkaistu vuonna 2009, ja liike kieltolain lopettamiseksi jatkaa kasvamistaan. Suuret ja arvovaltaiset tiedotusvälineet kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, CBS News, CNN, The Economist sekä kymmenet muut ovat kantaneet kortensa kekoon. Viime kuussa Washington Post julkaisi paljastavan juttunsa otsikolla ”Tuki kannabiksen laillistamista kohtaan kasvaa nopeasti ympäri Yhdysvaltoja: lääkekäytön hyväksyminen ja kieltolain vastainen kritiikki kasvussa.” Jutussa viitataan tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan 44 % amerikkalaisista tukee kannabiksen verottamista ja kontrollointia. Luku kasvaa yli 50 prosentin, kun mennään läntisiin osavaltioihin kuten Kaliforniaan, Washingtoniin ja Oregoniin.

Huumesotaa käydään yhä, mutta muutosta on ilmassa (Joulukuu)

Kaiken tämän viimeaikaisen edistymisen myötä huumausainepolitiikan uudistajilla ei ole enää harhoja sen suhteen, etteikö huumesota loppuisi nopeastikin. Tiedämme, että huumausaineiden kieltolaki ja tiukka lainsäädäntö – jota ruokkii vankiteollisuus, joka sulkee puoli miljoonaa amerikkalaista telkien taakse huumausainerikosten vuoksi – tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa ja tuhlaamaan kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa, johtaen kymmeniin tuhansiin vuosittaisiin  kuolemantapauksiin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Olemme silti selvästi liikkumassa oikeaan suuntaan kohti järkiperäistä huumausainepolitiikkaa, johon liittyvät myös välittäminen, tieteellinen näkökulma sekä ihmisoikeudet. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa pysäyttääkseen tämän sodan, jota ei voi voittaa. Jos alamaiset näyttävät tietä, johtajat joutuvat seuraamaan.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/144391/2009_marked_the_beginning_of_the_end_of_failed_drug_war:_top_10_stories_of_the_year

Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis

Kuvittele, että sinulla olisi todella älykäs pommi, joka voisi räjäyttää jokaisen huumekartellin johtajan Meksikossa. (Suomalaiset voivat kuvitella kartellin tilalle mafian ja Meksikon tilalle Venäjän, Marokon tai Afganistanin. -toim.huom)

Kun savu hälvenisi, uusi henkilö istuisi jokaisen kartellin isoimmassa tuolissa ja jakeluverkostot jatkaisivat kysynnän tyydyttämistä jokaiselle narkomaanille ja huumeiden viihdekäyttäjälle Yhdysvalloissa.

Meksikon huumekartellit ovat edelleen, yhdysvaltain oikeusministeriön vuoden 2009 kansallisen huumevaarojen arvioinnin (National Drug Threat Assessment) mukaan ”suurin huumeiden salakuljetusuhka Yhdysvalloille”.

Kuvittele nyt erilainen ase.

Mieti vaikutusta, minkä kaikkein tuottoisimman tuotteen pois saaminen kartelleilta aiheuttaisi.

Meidän täytyy vain laillistaa kannabis.

”Kannabis on (Meksikon kartellien, mafian, jne) rahasato, lypsylehmä”, sanoi Brittany Brown DEA:n Washingtonin toimistolta, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis on helppo kasvattaa eikä se vaadi erillistä käsittelyä tai prosessointia. Ramona Sanchezin, DEA:n Phoenixin toimistolta, tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa kiloa kannabista takavarikoitiin Arizonassa molempina edellisinä vuosina. Nuo takavarikot olivat kuitenkin vain hinta, minkä saa maksaa, kun tekee töitä miljardeja pyörittäville huumeparoneille. Kannabista oli takavarikoista huolimatta helposti saatavilla – eikä ainoastaan aikuisille.

Teinien mukaan kannabiksen ostaminen on helpompaa kuin tupakan tai alkoholin, sanoo Bill Piper kansallisesta huumepolitiikka-allianssista, joka ei puolla kannabiksen laillistamista.

Kannabis vastaan alkoholi

Jotkut väittävät, että kannabiksen laillistamisen jälkeenkin olisi edelleen olemassa musta pörssi. He sanovat, että koska sitä on niin halpa tuottaa, musta pörssi voisi alihinnoitella tuotteensa lailliseen verrattuna ja myydä lapsille. Mietitäänpä kuitenkin, mitä me tiedämme alkoholista.

– Ensinnäkin, kieltolaki ei toiminut.

– Toiseksi, vaikkakin alkoholin myynti on valvottua, sivukujien tai koulun pihojen pontikan myynti ei ole miljardien dollarien ongelma.

– Kolmanneksi, alkoholi, kuten myös sen addiktiivinen tappajaserkku tupakka, on verotettua, mikä auttaa maksamaan sen haittoja yhteiskunnalle.

Näin ei ole kannabiksen kanssa.

Vuosikymmenten kannabiksen vastaisten kampanjoiden, aina ruohohulluudesta nollatoleranssiin, jälkeen niin monet amerikkalaiset ovat päättäneet polttaa kannabista, että Meksikon kartelleista on tullut kansainvälinen uhka laille ja järjestykselle.

Sen sijaan, että kannabiksen polttajat maksaisivat paheestaan veroja, he rikastuttavat nyt ryöstäjiä ja murhaajia.

”Ihmiset, jotka polttavat kannabista Yhdysvalloissa eivät ajattele olevansa yhteydessä kartelleihin”, Brown sanoo. ”Itse asiassa he ovat tiukasti yhteydessä.”

Amerikkalaiset huumeidenkäyttäjät auttavat kartellien kätyreitä teroittamaan veitsensä, joilla mestataan viholliset ja terrorisoidaan Meksikon rajakaupunkeja.

Jopa Yhdysvalloissa kasvatettu kannabis on usein kytkeytynyt Meksikon kartelleihin. Yhä useammin kansallispuistoja ja muuta julkista maata käytetään kannabiksen kasvattamisen, Brown sanoo.

Oikeusministeriön vuoden 2009 arvion mukaan kartellit ovat ”luoneet erilaisia kuljetusreittejä, kehittyneitä kommunikointiyhteyksiä ja voimakkaita suhteita Yhdysvaltalaisten jengien kanssa” ja ”säilyttäneet huumeiden jakeluverkostot tai toimittavat huumeita jakelijoille ainakin 230 yhdysvaltalaisessa kaupungissa”. Mukaan lukien Phoenix ja Tucson.

DEA:n mukaan kartellit ovat useiden huumeiden organisaatioita, jotka rutiininomaisesti salakuljettavat kokaiinia, metamfetamiinia, heroiinia ja erilaisia kemikaaleja läpi osavaltioiden.

”(Mutta) kannabis tuottaa eniten voittoa”, Sanchez sanoo.

Lypsylehmän poistaminen

Kannabiksen laillistaminen ei pysäyttäisi diilereitä myymästä muita vaarallisempia myrkkyjä. Ottamalla pois heidän tuottoisimman tuotteensa vahingoittaisimme rikollisjärjestöjä. Niin sanotun huumesodan aikana ne ovat kasvaneet rikkaammiksi, voimakkaammiksi ja paremmin aseistautuneiksi kuin koskaan. Sodan julisti ensimmäisenä eräs vihatuimmista Yhdysvaltain presidenteistä, Richard Nixon.

Tänään Meksikon kartellit ”ovat yhtä armottomia ja brutaaleja kuin terroristijärjestöt”, sanoo senaattori John McCain (R-Ariz.), joka vastustaa kannabiksen laillistamista.

Heidän brutaaliutensa uhkaa Meksikon vakautta. Useita vuosia sen jälkeen, kun Meksikon presidentti Felipe Calderon päätti ryhtyä sotaan kartelleja vastaan, Meksiko on listattu Pakistanin kanssa ”heikoksi ja epäonnistuneeksi valtioksi” tuoreen Yhdysvaltojen armeijan raportin mukaan. Miksi? Koska Meksikon ”hallitus, sen politiikot, poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat rikollisjärjestöjen ja huumekartellien jatkuvan painostuksen ja hyökkäyksen kohteena”, raportti sanoo.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät rikastuttavat kartelleja, Yhdysvaltain hallitus kaataa huimia summia rahaa heidän voittamiseensa.

Bushin hallinto möi kongressille ”Meksikon suunnitelman” (Merida Initiative/Plan Mexico), joka on useiden vuosien ja 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti suunniteltu tarjoamaan koulutusta ja huipputekniikkaa Meksikon hallituksen avuksi taistelussa huumekartelleja vastaan.

Jopa tällaisina aikoina, kun laaditaan valtavan kokoisia tukipaketteja, tuo summa on huima.

Mutta miettikääpä tätä: hallituksen viime syksyisen raportin mukaan Yhdysvallat on tarjonnut yli kuusi miljardia dollaria tukea ”Kolumbian suunnitelmalle” sen alettua 2000. Tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden (ensisijaisesti kokaiinin) tuotantoa ja jakelua 50 prosentilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, eikä hanke ole ilmeisesti onnistunut vähentämään tuotantoa ollenkaan. Tuotanto on ainoastaan hajautunut pienempiin yksiköihin laajemmalla alueella ja yhä köyhemmille ihmisille.

GAO:n (Government Accountability Office) heinäkuun 15. 2008 julkaistun raportin mukaan vuodesta 2003 lähtien Yhdysvallat on tarjonnut yli 950 miljoonaa dollaria huumeidenvastaiseen taisteluun 6 miljoonan neliömailin ”kuljetusalueella” johon kuuluu Keski-Amerikka, Karibia, Meksikon lahti ja itäinen Tyyni valtameri.

Mitä tällä ostettiin?

”Huolimatta kansainvälisen yhteistyön edistymisestä, useat tekijät, mukaan lukien resurssien rajallisuus ja poliittisen tahdon puute ovat haitanneet Yhdysvaltojen edistystä auttaa hallituksia tulemaan täysinäisiksi ja itsensä ylläpitäviksi kumppaneiksi huumesotaan, joka oli Yhdysvaltojen asettama tavoite”, raportti sanoo.

Väsynyt huumesotaan

Eteläiset naapurimme alkavat väsyä taistelemaan meidän huumesotaamme.

Alkuvuodesta Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komissio vaati muutosta ”kieltolain politiikkaan, joka perustuu tuhoamiseen, kieltämiseen ja kriminalisointiin”.

Katso uutisemme aiheesta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/02/16/entiset-presidentit-dekriminalisoikaa-kannabis/

Komission jäseninä olevat entiset Latinalaisen Amerikan presidentit Ernesto Zedillo (Meksiko), Cesar Gaviria (Kolumbia) ja Fernando Henrique Cardoso (Brasilia) sanoivat huumesodan epäonnistuneen.

Se oli traagisen kallis epäonnistuminen

Kesäkuussa 2008 Marylandin yliopiston julkisen politiikan ja kriminologian osaston edustaja Peter Reuter todisti kongressin edessä: ”On todennäköistä, että kaikki huumevalvonnan kulut, kaikilla hallituksen eri tasoilla, olivat vuonna 2007 lähes 40 miljardia dollaria.”

Hän sanoi, että noin 500 000 ihmistä on Yhdysvalloissa vankilassa huumerikoksesta jokainen päivä. Piperin mukaan vuosittain pidätetään 800 000 ihmistä kannabiksen takia, selvästi suurin osa pelkän hallussapidon vuoksi.

Nyt, kuvittele uuden lähestymistavan mahdollisuuksia

Vuonna 2005 ekonomisti Jeffrey A. Miron koosti raportin, joka ehdotti, että jos kannabis olisi verotettua samalla tavoin kuin alkoholi ja tupakka, laillinen myynti nousisi 6,2 miljardiin dollariin vuodessa. Kalifornian alahuoneen jäsen Tom Ammiano, demokraatti San Franciscosta, yrittää saada osavaltiotaan laillistamaan kannabiksen aikuisten käyttöön, perustamaan osavaltion lupajärjestelmän ja perimään veroa, joka voisi nousta yli miljardiin dollariin vuodessa.

Puhutaan vakavasti: Kannabis voi aiheuttaa psykologista riippuvuutta. Se voi heikentää aloitekykyä ja energisyyttä. Poltettuna se on epäterveellistä ja hajuisaa. En käytä sitä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät sen vaikutuksista, ja he uskovat voivansa kontrolloida sen addiktoivia ominaisuuksia. Tämä on juuri sama syy, miksi ihmiset juovat margaritoja happy hourin aikana tai käyvät oluella työpäivän päätteeksi.

Tässä on myös syy, miksi sota huumeita vastaan ei ole voitettavissa

Luulisi, että kapitalismin varaan rakentunut maa ymmärtäisi kysynnän ja tarjonnan perussääntöjä. Sen sijaan epäonnistunut ja järjetön kansallinen politiikka kompuroi eteenpäin maksaen (kymmeniä) miljardeja, vangiten valtavia määriä ihmisiä ja rikastuttaen armottomia rikollisjärjestöjä.

Kartellit eivät ole lamaantuneita. Ne kasvattavat voimaansa ja vaikutusvaltaansa koko ajan. Phoenixissa meksikolaisia kartelleja syytetään kidnappausten ja muun väkivallan dramaattisesta lisääntymisestä.

Arizonan pääsyyttäjä Terry Goddard sanoo, että voi olla vain ajan kysymys, ennen kuin Meksikossa tavalliset katutaistelut alkavat vainota salakuljetusväyliä Arizonassa. Goddard, joka ei tue laillistamista, sanoo: ”Minä tuen älykästä keskustelua (laillistamisesta).”

Urhea mutta toivoton taistelu

Lainvalvojilla on älykäs pommi pahojen poikien eliminoimiseen.

Alkuvuodesta DEA kertoi operaatio Xcelleratorista, 21 kuukautta kestäneestä useiden viranomaisten yhteistyöstä Sinaloan kartellia vastaan. Se huipentui 750 pidätykseen ja 23 tonnin huumeiden takavarikkoon, jonka arvoksi arvioitiin 59,1 miljoonaa dollaria.

Poliisin toimet olivat älykkäitä ja rohkeita. On kuitenkin syytä muistaa, että kartellit kiduttavat ja tappavat poliiseja.

Mutta samaan aikaan, kun poliisit asettivat henkensä vaaraan huumesodan vuoksi, Yhdysvaltojen huumeiden käyttäjät auttoivat kartelleja pääsemään eroon kaikista taloudellisista tappioistaan.

On aika iskeä pahoja poikia sinne, missä se todella tuntuu.

Otetaan pois heidän rahan lypsylehmänsä.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Linda Valdez on työskennellyt toimittajana vuodesta 1993 lähtien. Hän on voittanut useita osavaltion ja kansallisen tason palkintoja ja vuonna 2003 hän oli Pulitzer-ehdokkaana.

Tavoita Linda sähköpostilla: linda.valdez@arizonarepublic.com tai lue hänen blogiaan osoitteessa: http://azcentral.com/members/Blog/Valdez.

Lähde:

http://www.azcentral.com/arizonarepublic/viewpoints/articles/2009/03/14/20090314Valdez15-vip.html

Entiset presidentit: Dekriminalisoikaa kannabis

Entiset presidentit Ernesto Zedillo Meksikosta, Cesar Gaviria Kolumbiasta ja Fernando Henrique Cardoso Brasiliasta vaativat kannabiksen laillistamista henkilökohtaiseen käyttöön ja muutosta huumepolitiikkaan.

Tämä vaatimus muuttaa politiikkaa esitettiin Latinalaisen Amerikan huumeiden ja demokratian komission (Latin American Commission on Drugs and Democracy) tapaamisessa.

17-jäseninen paneeli teki töitä vuoden ajan raportin eteen ja aikoo esittää raporttinsa kaikille Latinalaisen Amerikan hallituksille sekä Yhdysvalloille ja EU:lle.

Kolumbian entinen presidentti Gaviria sanoi, että aika tälle keskustelulle on nyt, erityisesti Yhdysvaltojen uuden presidentin Barack Obaman pragmaattisten avausten vuoksi. ”Ongelma on siinä, että nykyiset politiikat perustuvat ennakkoluuloihin ja pelkoon, eivät tuloksiin”, Gaviria sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa komission suositukset esiteltiin.

”Monissa osavaltioissa Yhdysvalloissa, esimerkiksi Kaliforniassa, on alettu muuttaa politiikkaa ja sallia kannabis terapeuttisiin tarkoituksiin. Myös Washingtonissa on jonkinlaista konsensusta siitä, että nykyinen politiikkaa on epäonnistumassa”, Gaviria jatkaa.

Dekriminalisointi pitäisi yhdistää hoitoihin riippuvaisille ja julkisiin kampanjoihin väärinkäytön ehkäisemiseksi, komissio suosittelee.

”Jos emme auta niitä, jotka ovat riippuvaisia, olemme puolimatkassa, sillä he jatkavat käyttöään ja ovat valmiita pahimmillaan jopa rikoksiin rahoittaakseen käyttönsä”, Gaviria totesi.

Cardoso sanoi, että ryhmä vaatii vain kannabiksen dekriminalisointia, eikä muiden laittomien huumeiden, koska ”täytyy aloittaa jostain” ja olisi epärealistista vaatia samaa kaikille huumeille.

Kannabis valittiin, koska se kasvaa kaikissa alueen maissa (kannabis kasvaa jopa täällä kylmässä pohjolassa -toim.huom.) ja koska se on ”vähemmän haitallista”.

Vuosikymmeniä vanha henkilökohtaisen käytön kriminalisointi on epäonnistunut pysäyttämään kannabiksen kasvattamisen ja levittämisen.

Komissio kiirehti, että kaikki nykyiset oikeudenkäynnit suunnataan huumekartelleihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kannabiksen käyttäjien sijaan.

Zedillo ei ollut paikalla lehdistötilaisuudessa, mutta työskenteli raportin parissa.

Tämä ilmoitus oli toinen kerta viikon sisään, kun Latinalaisessa Amerikassa viralliset tahot vaativat dekriminalisointia.

Perulainen pormestari ehdotti muutamaa päivää aiemmin, että liittovaltion hallitus laillistaisi laittomat huumeet ja ohjaisi niiden jakelun kansallisen terveysministeriön kautta.

Liman Surquillon alueen pormestari Gusto Sierra sanoi, että liittovaltion huumelaki on tekopyhä, koska se sallii joidenkin huumeiden ja kasvien hallussapidon tiettyyn rajaan asti, mutta ei sano mistä näitä saisi hankkia. Tästä uutisoi Peru 21 -uutislehti etusivullaan.

Sierra sanoi vievänsä asian valtion lakia toteuttaville viranomaisille.

Zedillo toimi Meksikon presidenttinä vuosina 1994–2000, Gaviria oli Kolumbian presidentti 1990–1994 ja Cardoso johti Brasiliaa 1995–2002.

Lähteet:

http://edition.cnn.com/2009/WORLD/americas/02/11/brazil.marijuana/index.html
http://www.shortnews.com/start.cfm?id=76999