Kannabis: hyvä, paha ja ruma.

Ihmiskehon tuottamilla kannabiksen kaltaisilla substansseilla on hyvin tunnetun päihdyttävän vaikutuksensa lisäksi sekä terapeuttiset että haitalliset puolensa, ja ihmiskehon kannabinoidijärjestelmä voi olla uudenlaisten syövänhoitostrategioiden kohteena. Näin toteaa Sofia Gustafsson väitöskirjassaan Umeån yliopistosta Ruotsista.

Kannabiksen sekä synteettisten (kannabinoidien) kannabiksenkaltaisten substanssien käyttö on yleistynyt kautta Euroopan. Samaan aikaan kannabispohjaisia lääkkeitä on hyväksytty käytettäviksi tiettyihin lääketieteellisiin tarkoitukseen, sekä vastikään Ruotsissa hyväksyttiin kannabisvalmiste Sativex MS-taudin oireiden helpottamiseksi. Sativexia ollaan hyväksymässä myös Suomessa. Käynnissä olevalla intensiivisellä tutkimisella pyritään selvittämään onko uusista, kehon omiin kannabinoidijärjestelmiin vaikuttavista substansseista hyötyä lääketieteellisissä käyttötarkoituksissa, esimerkiksi kivunlievitykseen tai syöpäkasvainten kasvun hillitsemiseen. Nämä ovat syitä joiden takia Sofia Gustafsson tutki kannabinoidien vaikutuksia sekä hermostojärjestelmään että kasvaimiin.

Kehon omat kannabinoidit, ns. endokannabinoidit, toimivat välittäjinä lukuisissa prosesseissa keskushermostojärjestelmässä ja immuunijärjestelmässä, sekä liittyvät motoriseen liikkumiseen, palkitsemisjärjestelmään, ja oppimis- sekä muistiprosesseihin. Kasvikunnan kannabinoidit ja synteettisesti tuotetut kannabinoidit molemmat vaikuttavat näihin toimintoihin, joiden välittäjänä kannabinoidireseptorit toimivat.

Kannabinoidien on todettu vaikuttavan solujen kohtaloon. Kannabinoidit suojaavat tiettyjä aivosoluja, kun taas tietyntyyppisiä kasvaimia, kuten glioomia (keskushermoston kasvain), ne stimuloivat suorittamaan kontrolloidun soluitsemurhan (apoptoosi). Suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt aikuiseen, täysin kehittyneeseen hermostojärjestelmään, kun käytössä on verrattaen vähän tietoa sen vaikutuksista kehittyvään hermostojärjestelmään.

Sofia Gustafssonin tutkimukset näyttävät, että kannabinoidit voivat olla myrkyllisiä syöpäsoluille sekä hermosoluille, mutta kannabinoidit tuottavat myös sytotoksia vaikutuksia ja niillä voi olla haitallisia vaikutuksia hermosolujen erilaistumisessa, ja tämä saattaa vähentää sikiöiden selviytymistä. Nämä löydökset ovat tärkeitä tiedon lisääjiä sekä kannabinoidijärjestelmän potentiaalista uudenlaisten syöpähoitojen kohteena että myös uusien huumeiden, kuten Spicen, kehittyvään hermostojärjestelmään aiheuttamien haittojen kannalta. Lisätietoa Sofia Gustafssonin väitöskirjasta saa Umeån yliopiston sivuilta.

Lähde:

Science Daily

Aivojen henkivartija: tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka näyttää suojaavan aivoja ikääntymiseltä

Tutkijat Bonnin ja Mainzin yliopistoissa ovat löytäneet mekanismin, joka näyttää suojelevan aivoja ikääntymiseltä. Tutkimuksessa hiirien kannabinoidi-1 -reseptori sammutettiin. Tämän seurauksena alkoivat rappeutumisen merkit, esimerkiksi dementoituminen, näkyä paljon nopeammin. Tutkimuksen tulokset esitteli Proceedings of National Academy of Sciences ( PNAS ). 

Ihmiset elävät kokoajan vanhemmaksi, ja sitä mukaa dementiapotilaiden määrä kasvaa. Ihmisten aivojen ikääntymiseen liittyvää rappeutumista säätelevät tekijät ovat edelleen pääosin tuntemattomia. Kuitenkin tutkijat olettavat, että tekijät, kuten stressi, myrkyllisten jäteaineiden kertyminen elimistöön sekä tulehdukset kiihdyttävät ikääntymistä. On olemassa myös päinvastaisia mekanismeja, jotka voivat henkivartijan lailla suojata aivoja rappeutumiselta tai jopa korjata vialliset rakenteet.

Tutkijat ovat nyt huomanneet kannabinoidi-1 ( CB1 ) -reseptorin tähän asti tuntemattoman funktion. Reseptori on proteiini, joka voi sitoutua muiden aineiden kanssa saaden aikaan kokonaisen signaalien ketjun. Kannabinoidit kuten THC, Cannabis sativan aktiivinen ainesosa, ja kehon luomat endokannabinoidit sitoutuvat CB1-reseptoreihin. Tässä on syy myös marijuanan ja hasiksen aiheuttamalle pilvelle. Reseptorilla on myös ilmeisesti tärkeä rooli aivojen surkastumisessa. ”Jos reseptori sammutettiin, hiirten aivot alkoivat ikääntyä paljon nopeammin”, kertoo Önder Albayram, julkaisun pääasiallinen tekijä ja tohtoriopiskelija professori, tohtori Andreas Zimmerin tutkimusryhmässä Bonnin yliopiston molekyylipsykiatrian instituutista. ”Tämä tarkoittaa sitä, että CB1-reseptorilla on hermosoluja suojaava vaikutus”.

Hiiret todistivat aivojensa voimia vesialtaassa

Tutkijat jakoivat hiiret ryhmiin ikänsä perusteella: nuorimpien ryhmässä olivat kuusi viikkoa vanhat, keski-ikäisissä viisi kuukautta ja vanhimmissa 12 kuukautta vanhat hiiret. Tutkimuksessa eläinten oli suoritettava tehtäviä: ensin niiden oli löydettävä vesialtaaseen upotettu alusta. Kun hiiret oppivat tietämään sen sijainnin, alustan paikkaa vaihdettiin ja hiirten oli löydettävä se uudestaan. Näin tutkijat testasivat eläinten oppimista ja muistamista.

Hiirten, joiden CB1-reseptori oli sammutettu ( ns. knock-out hiiret ) poikkesivat selkeästi muista. ”Knock-out hiiret osoittivat selkeästi vähentynyttä oppimista ja heikentynyttä muistia”, kertoo lehtori, tohtori Andras Bilkei-Gorzo professori Zimmerin tutkimusryhmästä. Eläimet joiden reseptori oli sammutettu, onnistuivat huonommin alustan etsimisessä. Lisäksi niissä kävi ilmi hippokampuksen alueen hermosolujen rappeutumista”, hän jatkaa. Kyseinen alue aivoista on keskeinen alue tiedon muodostamisessa ja tallentamisessa. Lisäksi tutkijat huomasivat tulehduksia. Sitä mukaa kun hiiret ikääntyivät, aivojen rappeutuminen kävi yhä selvemmin havaittavaksi.

Suuria yhtäläisyyksiä ihmisaivoihin

Hiiret, joiden CB1-reseptori oli kunnossa, osoittivat päinvastaisesti parempia tuloksia oppimista ja muistia käsittelevissä tehtävissä, sekä hermosolujen terveydessä. ”Perimmäinen syy ikääntymiseen on yksi elämän salaisuuksia”, kommentoi Albayram. Tämä tutkimus on alkanyt avata ovia, joiden kautta voimme pyrkiä etsimään ratkaisua tähän arvoitukseen. Hiirten aivojen ikääntymiseen liittyvät prosessit osoittivat yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ihmisaivojen vastaavanlaisten prosessien kanssa. Näinollen endokannabinoidijärjestelmä voi saada aikaan ikääntymiseltä suojaavia mekanismeja myös ihmisten aivoissa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan jotta ymmärretään mekanismeja joilla CB1-reseptorit suojaavat aivoja tulehdusprosesseilta. Näiden mekanismien ja prosessien tuntemisen avulla voitaisiin kehittää uusia hoitokeinoja.

Lähde:

ScienceDaily

Kannabiksesta lääke Colitikseen ja Crohnin tautiin?

Espanjalaiset tutkijat ovat huomanneet yhteyden endokannabinoidien ja tulehduksen välillä.

Colitis ulcerosa (CU) eli haavainen paksusuolen tulehdus on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Espanjassa sijaitsevan Barcelonan yliopiston tutkijoiden mukaan endokannabinoidijärjestelmä on muuttunut niissä paksusuolen kudoksissa, jotka kärsivät haavaisesta paksusuolen tulehduksesta.

Tutkijat päättelivät, että ”endokannabinoidien signaalin välitysreitti läpi CB2 -reseptorin voi vähentää colitikseen liittyvää tulehdusta. Tämä viittaisi siihen, että se voisi olla potentiaalinen kohde lääkekehitykselle Colitis ulcerosan ja Crohnin taudin hoitoihin.”

Colitis ulcerosa esiintyy paksusuolessa tai peräsuolessa. Sen oireita ovat muun muassa veriripuli, kivut (ennen ulostusta), väsymys, laihtuminen ja kuume. CU todetaan peräsuolen tai paksusuolen tähystyksessä.

Crohnin tauti esiintyy yleisimmin paksusuolessa sekä erityisesti ohutsuolen loppuosassa. Tauti voi kuitenkin esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella.

Crohnin taudin oireita ovat muun muassa ripuli tai ummetus, kivut (usein oikealla alavatsassa), väsymys, laihtuminen ja kuume. Tauti voi näkyä suussa olevina haavaumina eli aftoina. Tauti todetaan mahalaukun tai paksusuolen tähystyksessä, tutkimuskeinona voi olla myös ohutsuoliröntgentutkimus.

Lähde:

Marquéz L, et al. PLoS  One 2009;4(9):e6893.

http://www.unboundmedicine.com/medline/ebm/record/19730730/abstract/Ulcerative_colitis_induces_changes_on_the_expression_of_the_endocannabinoid_system_in_the_human_colonic_tissue_

Monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä ja kannabis

Endokannabinoidit eli kehon itse tuottamat kannabinoidit voivat pyrkiä helpottamaan kipua ja tulehdusta loukkaantumisen jälkeen.

Saksalaisen Münchenin yliopiston tutkijoiden mukaan monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä (CRPS) traumaattisen loukkaantumisen jälkeen kärsivillä on verenkierrossaan huomattavasti suurempi pitoisuus endokannabinoidi  anandamidia kuin terveillä yksilöillä.

Tutkijat päättelivät, että toissijainen endokannabinoidijärjestelmä aktivoituu monimuotoisessa kipuoireyhtymässä.

CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on määritelty kivuliaaksi oireyhtymäksi, jossa oireina ovat alueellinen kipu, tuntomuutokset sekä autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintamuutokset (muutokset ihon lämpötilassa, hikoilussa ja verenkierrossa).

Tutkijaryhmä toivoo lisätutkimuksia endokannabinoidijärjestelmän roolista tulehduksen ja kivun lievittäjänä.

Lähde:

Kaufmann I, et al. Eur Surg Res 2009;43(4):325-329.

http://www.unboundmedicine.com/medline/ebm/record/19729930/abstract/Enhanced_Anandamide_Plasma_Levels_in_Patients_with_Complex_Regional_Pain_Syndrome_following_Traumatic_Injury:_A_Preliminary_Report_