10 argumenttia kieltolakia vastaan

8 04 2010

ENCOD julkaisi taannoin kymmenen argumenttia, tarkoituksena kritisoida nykyistä globaalia kieltolakijärjestelmää:

1. Huumausaineiden kieltolaki tulisi nähdä ihmisoikeusrikkomuksena. Huumeiden käyttöön liittyy terveysriskejä, mutta nämä riskit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka vaativat ”kevyen isällistä” laillisen sääntelyn lähestymistapaa. Kieltolaki on epäoikeudenmukainen ja tarpeettoman tiukka holhoava tapa lähestyä ongelmaa, ja se jättää huumeiden säännöstelyn järjestäytyneelle rikollisuudelle.

2. Kansainvälisillä huumekäytännöillä ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Niiden keskeinen oletus on, että kieltolaki tulisi merkittävästi vähentämään huumeiden käyttöä sekä ”kontrolloitujen” aineiden kauppaa.

3. On käynyt riittävässä määrin ilmi, että yllämainittu oletus ei pidä paikkaansa. Huumausaineiden käytön sekä addiktioiden yleisyys ei ole riippuvainen hallituksien harjoittaman politiikan ankaruuteen tai alistamisen määrään nähden. Euroopan komission julkaisema ”Raportti globaaleista laittomien huumeiden markkinoista 1998-2007” (englanniksi, myös lyhyt versio) tukee tätä väittämää.

4. Tästä voimme vetää tärkeän johtopäätöksen: ei ole tarvetta pelätä huumeiden käytön räjähdysmäistä kasvua, vaikka markkinoita ryhdyttäisiinkin kontrolloimaan valtion toimesta. Kokemukset Hollannista (kannabiksen dekriminalisointi) sekä Portugalista (yleinen dekriminalisointi omaan käyttöön) ovat vahvistaneet tämän.

5. Toisaalta, huumeiden kieltolaki on aiheuttanut, ja aiheuttaa yhä edelleenkin valtavia haittoja maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Siitä huolimatta kieltolain ansiosta ei ole saavutettu yhtään positiivisia tuloksia.

6. Yritykset muuttaa kansallisia huumausainelakeja on systemaattisesti ammuttu alas viitaten kansainvälisiin huumausainekäytäntöihin. Kansainvälisen huumekieltolain olemassaolo on yleensä oikeutettu vetoamalla oletettuun maailmanlaajuiseen yksimielisyyteen. Kuitenkin viime vuosikymmenien aikana CND:n (The Commission on Narcotic Drugs, YK:n huumausainetoimikunta) perustavanlaatuiset ja selvästikin ratkaisemattomat sisäiset riidat ovat tuoneet esiin huumepolitiikan suunnan ja luonteen.

7. Tilanne estää yksittäisten maiden sekä niiden liittoutumien mahdollisuudet kehittää itsenäistä huumausainepolitiikkaa.

8. Johtopäätöksenä seuraa, että kansainväliset huumausainesopimukset ovat tulleet tiensä päähän. Ne ovat yhdentekeviä, ja mikä pahinta: edistyksen tiellä.

9. Kansainväliset huumekäytännöt eivät enää palvele tarkoitustaan kansallisten, ja vielä vähemmän kansainvälisten toimintaperiaatteiden pohjana. Maailmanlaajuinen ”huumausaineiden kontrollointijärjestelmä” tulisi korvata kansallisilla huumelinjauksilla. On turvallista olettaa, että niitä tultaisiin kehittämään läheisessä yhteistyössä naapurimaiden kesken.

10. SÄÄNNÖSTELY tulisi saattaa tärkeäksi osaksi poliittista agendaa.

Fredrick Polak,

Lähde:

http://www.encod.org/info/ENCOD-BULLETIN-62.html





Kannabisseura: terveellinen valinta

11 11 2009

Kannabiskieltolain takia miljoonat käyttäjät ja heidän läheisensä joutuvat alttiiksi terveys- ja turvallisuusriskeille. On mahdotonta toteuttaa alaikäisiä suojeleva ja ongelmakäytön estävä politiikka.

Manner-Euroopassa on kuitenkin käytössä järjestelmä, jonka avulla kannabiksen tuotto ja jakelu vähentää ongelmia ja pienentää hallinnointikustannuksia. Kyseessä on järjestelmä, joka mahdollistaa kannabiksen käytön vastuullisesti. Järjestelmä, jossa viranomaiset valvovat koko prosessia viljelystä loppukäyttöön.

Tämä on kannabisseura. Kannabisseurat (CSC, cannabis social club) ovat voittoa tavoittelemattomia täysi-ikäisten kansalaisten yhdistyksiä. He organisoivat suljetussa yhteisössään rajatun kannabismäärän valmistusta omaan käyttöönsä. He eivät saa myydä kannabistaan muille tai jakaa sitä alaikäisille.

Kannabisseuran voi perustaa monin eri tavoin, riippuen maan kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisten sopimusten huumausainerajoituksista.

picfoto

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan kansalaisilla on oikeus perustaa yhdistys, joka ajaa heidän etujaan. Jos heidän toimintansa ei ole uhka yleiselle terveydelle tai turvallisuudelle, viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua heidän toimintaansa.

Kannabisseurassa kannabista viljellään tarkkojen terveys- ja turvallisuusstandardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kemikaaleja käytetään niin vähän kuin mahdollista, sähkö ostetaan itse ja paloturvallisuudesta huolehditaan. Jakelun osalta noudatetaan tarkkoja sääntöjä jotka estävät vastuuttoman ja ongelmakäytön.

Kannabisseura tarjoaa mahdollisuuden rikollisten järjestöjen roolin pienentämiseen kannabismarkkinoilla. Riski mm. saada myrkyllisillä tuotteilla ja jopa lasilla jatkettua kannabista pienenee. Tällä hetkellä kannabisseuroja toimii aktiivisesti Espanjassa, paikallisten viranomaisten suostumuksella. Muissa maissa on tehty aloitteita vastaavasta käytännöstä.

Mikäli haluat edistää kannabiskerhojen perustamista alueellasi, ota meihin yhteyttä. Huumesodan on loputtava. Auta meitä julistamaan rauha. Tue ENCOD:a.

ENCOD
European Coalition for Just and Effective Drug Policies
Lange Lozanastraat 14
B – 2018 Antwerpen
Belgium

Tel. + 32 3 293 0886
E-mail: office@encod.org
www.encod.org

Lähde:

http://pr.cannazine.co.uk/content/view/713/27/