Timo Haara hovioikeudessa – tuomio aleni

4 03 2010

Hamppuministeriksikin kutsutun Timo Haaran oikeudenkäynti Itä-Suomen hovioikeudessa oli 4.3.2010. Päätöksen pitäisi tulla 90 päivän sisällä.

Keiteleläinen hampunkasvattaja Timo Haara oli valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen saamastaan 2 vuoden ja 2 kuukauden tuomiosta. Hänen rikoksensa oli kasvattaa hamppua. Hän on ehtinyt saada jo tapaukselleen julkisuutta ja esiintynyt mm. Nelosen Maria-ohjelmassa.

Kihlakunnansyyttäjä Ari Saastamoinen oli pitämässä tuomion vähintään samanlaisena. Lisäksi käsiteltiin kahden muun henkilön tapauksia. Haaran entisellä tyttöystävällä oli 6 kk tuomio avunannosta Haaran törkeään huumausainerikokseen ja Haaran tuttavalla Risto Utriaisella ampuma-aserikos ja käyttörikos. Hän oli käyttänyt Haaran antamaa hamppua lääkkeenä nivelreumaan.

Paikalla oikeudenkäyntiä seuraamassa oli noin 20 henkeä. Ihmisiä oli saapunut paikalle mm. Turusta, Tampereelta, Porista ja Jyväskylästä.

Syyttäjän mukaan Haara on kasvattanut hamppua huumausaineeksi. Todisteena oli valokuvia ja videota poliisilta ja KRP:n laboratorion analyysi kasveista. Koska entinen tyttöystävä oli seurustellut teon aikaan Haaran kanssa, häntä syytettiin avunannosta. Syyttäjä väitti Haaran vieneen kannabista useaan otteeseen Etelä-Suomeen myytäväksi, ja että satoa olisi ollut useita kiloja. Syyttäjän mukaan yhdestä kasvista saadaan ainakin 100 g kuivaa kukintoa, ja THC-pitoisuudesta riippumatta kyseessä on aina päihde. Todisteiksi esitettiin myös laskelmia nousseesta sähkönkulutuksesta ja nauhoitettuja puheluita.

Haaran asianajajan mukaan kyseessä on ollut viaton kiinnostus hamppua kohtaan. Haara on myöntänyt pitäneensä hallussaan 300 g kuivattua kukintoa, mutta pääpaino on ollut hampun hyötykäytössä. Sisätiloissa tapahtunut kasvatus oli risteyttämiseen, lajikkeiden turvaamiseksi ja jalostustoimintaan. Kasveissa oli THC:a, mutta pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niistä olisi huumeeksi. KRP:n laboratoriossa tutkitut näytteet olivat THC-pitoisuuksiltaan 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %. Huumausaineksi kasvatettuna tämä olisi vain kelvoton yritys. Ensimmäisessä kasvatuksessa, jonka tuomion Haara on jo sovittanut, korkein mitattu pitoisuus oli 7,9 % eli kasvattajalla olisi halutessaan ollut kykyä suurempiin pitoisuuksiin. Puolustuksen mukaan huumaavia kasvinosia oli alhaisten pitoisuuksien vuoksi 0 grammaa eli rangaistus on täysin kohtuuton.

Poliisin rikoslaboratorio toteaa kaikki näytteet huumausaineeksi pitoisuuksista välittämättä. Suurimmassa osassa näytteistä ei ollut ollenkaan THC:a ja lopuissakin vain hyvin pieniä pitoisuuksia. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta poliisin tai syyttäjän kantaan. Haara itse on käyttänyt kasvinosia mm. teessä.

Oikeudessa kuultiin pari nauhoitettua puhelua, joista syyttäjä yritti spekuloida osallisuutta kilokauppaan ja poimi mm. esiin termin ’vihreä bonus’ viitteenä huumekauppaan.  Haaran asianajajan mukaan todellisuudessa tällä viitattiin tavalliseen piipputupakkaan, josta näytettiin todisteena Haaran tilalta poliisin ottama kuva, jossa näkyi pussi kyseistä tupakkaa pöydällä.  Lisäksi nähtiin poliisin tekemä DVD jossa oli kuvia kasveista, tiluksista, kuivumassa olevista kasveista ja sisätilojen kasvatusvälineistä.

Ensimmäisenä todistajanaitioon marssi Haara itse. Hän kertoi kiinnostuneensa hampusta vuosituhannen vaihteessa. Hän lähti jo silloin suunnittelemaan hanketta, jonka vuoksi on nyt tuomiolla. Tarkoituksena oli tutkia hampun hyötykäytön ominaisuuksia ja jalostaa kasvia. Lopullisena tavoitteena mm. alhainen THC-pitoisuus. Ilman kasvihuoneolosuhteita systemaattinen jalostus on lähes mahdotonta. Haara sanoi kasviensa olevan jalostukseen ja että niihin eivät kuulu päihdelajikkeet. Hän sanoi luovuttaneensa kukintoa sairauksista kärsiville ihmisille. Esimerkiksi eräällä selkävaivoista kärsivälle helsinkiläisnaiselle. Haara halusi muistuttaa myös EU:n laatimasta raportista jossa kannabiksen todettiin olevan päihteistä vähiten haitallista. Lue myös MTV3:n uutinen raportista. Hän uskoi, että alhaisesta pitoisuudesta huolimatta kasvinosia voitaisiin käyttää lääkkeiden raaka-aineina.

Suomessa on mahdollista saada maataloustukia lajikkeille joiden THC-pitoisuudet ovat alle 0,2 %. Kanadassa vastaava raja on 1,5 % ja huumausaineeksi käytettävässä kukinnossa pitoisuus on 5 – 25 %. Haara kertoi jalostaneensa kasvia, jossa olisi tasapainossa öljy-, kuitu- ja lääkekäyttöominaisuudet. Ensisijaisesti hän haluaisi jalostaa kasvia bioenergiaksi. Nyt hän on kuitenkin joutunut vankeuteen, menettänyt maatilansa ja hänen rahavaransa alkavat loppua. Haara toivoi Suomeen toimivampaa lainsäädäntöä, jossa osattaisiin esimerkiksi huomioida kasvien todelliset pitoisuudet. Hän muistutti kertoneensa jo ensimmäisen kasvatuksensa yhteydessä oikeudessa, että aikoo jatkaa kasvattamista tavalla joka ei johda verovarojen tuhlaamiseen. Toisessa kasvatuksessa pitoisuudet olivatkin laskeneet rajusti kuten pyrkimus on ollut. Peltoviljely on ollut aina ensisijaista. Hän muistutti, että YK:n huumeita koskevassa yleissopimuksessa vain kukinto on huomioitu huumeeksi, ei muita kasvin osia. Nyt hän toimissaan ”tuhosi” kukinnon pölyttämällä sen siemenien tuottamiseksi. Syyttäjä tosin esitti lehtiäkin huumausaineeksi ja poliisikin oli lehdet laskenut kasvien huumausainetuotoksi. Lehteä saa ostaa laillisesti niin teenä kuin vaikka tupakan korvikkeena. Haara myös huomautti, että hamppu tuottaa biomassaa neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi mäntymetsä.

Syyttäjä kysyi Haaralta mm. miksi lehtiä oli eroteltu ja tätä Haara perusteli sillä, että ne varisevat itsekseen pois ja ne on syytä kerätä jo siisteyden vuoksi. Haara arvioi hampun biomassatuotoksi noin 10 000 kg hehtaarilta. Hän myös muistutti ilmoittaneensa itse kasvatuksestaan poliisille toistuvasti, koska on halunnut pyrkiä lailliseen kasvatukseen. Nykyisellään hän käyttää hampun osia ruoaksi jo heikon rahatilanteenkin vuoksi. Utriainen kiitti, että sai lääkettä vakaviin vaivoihin.

Haaran entistä tyttöystävää kuulustellessa syyttäjä oli suhteellisen hyökkäävä ja esitti mm. että maatilan vanha uuni oli vain lehtien kuivaamista varten. Lisäksi hän vihjasi, että nainen vielä seurustelisi Haaran kanssa.

Utriaisen ollessa todistaessa hän kertoi nivelreumastaan johon oli määrätty lääkitys. Tämä aiheutti kuitenkin hänelle ongelmia ja pian hänelle kuulemma piti määrätä lääkettä, jotta hän voisi syödä lääkkeitään, jotka aiheuttivat ongelmia mm. mahalaukkuun ja suolistoon. Hän etsi vaihtoehtoja netinkin kautta pitkään saamatta apua tai vastauksia. Lopulta hän luki hampusta ja  kokeili sitä viimeisenä vaihtoehtonaan.  Tämän jälkeen hän alkoi pystyä kävelemään ilman keppiä ja vähentämään reilusti lääkitystään.

Todistajana kävi myös Osmo Jauhiainen, joka oli avustanut peltotöissä Haaraa. Hän sanoi saaneensa pari sätkää ja hän oli saanut käsityksen, että hamput oli tarkoitus puristaa öljyksi ja valssimyllykin tätä varten oli  jo hankittu tilalle.

Seuraavaksi todistajaksi kutsuttiin tohtori James Callaway, joka on Itä-Suomen yliopistossa dosentti, opiskellut farmaseuttista kemiaa erikoistuen lääkkeiden etsintään lääkekasveista. Hän on viljellyt hamppua vuodesta 1995 ja kehittänyt ensimmäisen suomalaisen hamppulajikkeen Finolan. Katso Finolan kotisivut ja tietoa mm. tutkimuksista. Hän suoritti kliiniset testit Kuopion yliopistossa siemenöljylle ja kaikki tulokset osoittavat kiistatta sen hyödyt ihmisravintona käytettäessä. Sen on jopa todettu helpottaneen atooppista ihottumaa. Maa- ja metsätalousministeriön epäpätevyyden, kyvyttömyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi Finola on kuitenkin tippunut EU-tuettujen kasvien listalta. Kuuden vuoden taistelun jälkeen MMM on myöntänyt virheensä, mutta ei ole tehnyt mitään virheiden korjaamiseksi.

Callaway kertoi suurimman ongelman olevan Suomessa lain ymmärtämisessä. Häntä on aiemmin uhattu poliisin taholta jopa karkotuksella, jos kasvatus ei lopu. Hän on joutunut poliisitutkinnan kohteeksi, ja joutui lopulta muuttamaan pois Hankasalmelta, koska töitä hänelle tai hänen vaimolleen ei enää löytynyt. Syyttäjä oli manipuloinut Keskisuomalaiseen artikkelin, jossa annettiin todella röyhkeästi kuvaa Callawaysta huumediilerinä.

Ensisijaisesti Callaway oli paikalla hampun asiantuntijana. Hän kertoi, että huumeksi kasvatus on hänen tietämillään lajikkeilla Suomessa erittäin vaikeaa. Kasvin täytyy kukkia ja hyvin harva lajike ehtii sen Suomessa tehdä. Hän myös muistutti, että pelkän THC-pitoisuuden tuijottaminen ei ole järkevää. Huumehampussa on THC:a vähintään 3 % ja CBD:a huomattavasti vähemmän.  Hyötyhampussa taas THC:a on vähän, alle 3 %,  ja CBD:a suhteessa paljon. Suomessa poliisi mittaa, onko kasvissa ylipäänsä THC:a, ja se ei ole luotettavaa. Haaran kasveista oli laboratorioon mennyt 26 näytettä, joista neljä oli tutkittu ja THC-pitoisuudet olivat 0,2, alle 0,2, alle 0,1 ja 1,5 %.  Callawayn mukaan kyseiset arvot ovat noin 1/10 huumekasvin vastaavista ja hänen mukaansa näitä ei voi käyttää päihteenä eikä niillä olisi mitään markkina-arvoa siinä mielessä. Hänen mukaansa Finolan jalostus huumeeksi on yhtä helppoa kuin mustan miehen muuttaminen valkoiseksi sinisilmäiseksi suomalaiseksi.  Mahdollista, mutta erittäin vaikeaa ja hidasta. Callawayn mukaan Haaran kasvattamissa kasveissa hiilimonoksidi vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin vähäinen määrä THC:tä ja näin ollen sen käyttö huumeeksi on naurettava ajatus. Syyttäjä kysyi Callawaylta myös saako jalostuskasveista hampunlehtiä, mikä hämmensi ja huvitti oikeussalissa olleita.

Viimeisenä todistajana oli poliisi Mikko Heimonen, joka oli ollut mukana ratsiassa Haaran tilalle. Hän esitteli koriste-esineitä, joissa oli ollut kuulemma hamppua sisässä. Lisäksi hän näytti nahkaisia laukkuja, joissa väitettiin kuljetetun kannabisrouhetta myyntiin. Häneltä kysyttiin tietämystä kasveista ja paljastui, että hän ei tiedä emi- ja hedekasvien eroa tai muutenkaan mitään kasvibiologiasta tai lajikkeista. Hän ei osaisi sanoa onko kasvi uros vai naaras. Tämä on erittäin olennaista, koska vain naaraskasveista voidaan saada huumausaineksi käypäistä kukintoa. Heimosen mukaan yleensä kukat käyttää kasvattaja itse ja myy lehdet. Heimosen todistus ei antanut hyvää kuvaa lakia soveltavien virkamiesten tietämyksestä lain kohteena olevasta kasvista ja sen käytöstä.

Loppulausunnossaan syyttäjä arveli kasvikohtaisen huumetuoton olleen 100 – 200 g. Hänen mukaansa KRP sanoo kaikkien kasvien olevan huumausainetta pitoisuuksista huolimatta, koska sitä on tarkoitus käyttää huumeena. Syyttäjän mukaan tila hankittiin kannabiksen viljelyä varten. Hänen mukaansa kasvien osia hienonnettiin, pussitettiin ja kuljetettiin muualle myyntiä varten.

Haaran puolustusasianajaja sanoi näytön olevan hyvin sekaisin. Osa kukinnoista on otettu käyttöön kuten on myönnetty, mutta siemenkäyttöön jalostus  on ollut ensisijaista. Tällaista kasvia ei voi päihteeksi käyttää. Arvot sadosta ovat täysin teoreettisia eikä suuremmista määristä ole mitään näyttöä. Pitäisi voida erottaa kasvatus huumausainekäyttöön ja kasvatus muuhun käyttöön. Uusin Haaran kasvatus on ollut tätä muuta kasvastusta. Vaikka kyseessä on ammattimainen sisäkasvatus niin se ei ole ollut huumausainetarkoituksiin. Tästä ovat todisteena pienet THC-pitoisuudet. Niistä kasveista ei ole voinut päihtyä.  Niitä kasvatettiin sisätiloissa, koska Suomessa ulkona kasvatus on hyvin rajallista lyhyen kasvukauden vuoksi. Asianajajan mukaan ei olisi myöskään järkeväänkäypää, että ensimmäisen tuomion saatuaan Haara ilmoittaisi julkisesti jatkavansa ja jatkaisi samoissa tiloissa samalla tapaa, jos kerran tavoitteena olisi huumausaineiden kasvatus taloudellista hyötyä tavoitellen. Eräässä kuullussa puhelinkeskustelussa Haaralle luvattiin autonmaalauksesta palkkioksi kukkaa, joka ilmiselvästi ilahdutti häntä. Miksi ammattimainen kasvattaja ja myyjä niin tekisi? Lopuksi asianajaja mainitsi Helsingin hovioikeudessa olleesta tapauksesta, jossa sisäkasvatuksessa syytteet hylättiin, koska kyseessä oli muu kuin kasvatus huumausainetarkoituksiin.

Itä-Suomen hovioikeus aikoi antaa päätöksensä 90 vuorokauden kuluessa.

Oikeudenkäynnin jälkeen Haaraa halusi haastatella ja jututtaa moni paikalla ollut. Paikalla oli mm. suomalaisesta kannabiskulttuurista dokumenttia kuvaava ryhmä. Haaraa häiritsi tapa, jolla häntä on julkisuudessa esitelty. Esimerkiksi Pielavesi-Keitele-lehti oli tehnyt hänestä juttua esitellen hyvän journalismin tapojen vastaisesti vain syyttäjän näkökulmat. Pienellä paikkakunnalla vaikutus on ollut raju ja Haara kokee joutuneensa jo osittain yhteisön ulkopuolelle.

Haara halusi muistuttaa Suomenkin osalle tulevista ilmastovelvoitteista ja siitä, että hamppu on ylivoimainen bioenergiakasvi. Hän aikoo laajentaa kasvatustaan mikäli vain se on mahdollista, eli  jos hän ei joudu vankilaan. Tällä hetkellä tuhlataan huimasti verovaroja hyötykasvin kitkemiseen ja viattomien puutarhureiden jahtaamiseen. Talous on ahdingossa, todelliset rikolliset eli ammattimaisia järjestöjä pyörittävät tahot ja osa päättäjistä on vapaalla jalalla. Samaan aikaan Haaran tapauksesta on tullut yhteiskunnalle kuluja jo yli miljoona euroa. Onko nykyisestä laista enemmän haittaa vai hyötyä yhteiskunnalle?

Lue myös Timo Haaran ajatuksia hampusta: https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/08/10/timo-haaran-ajatuksia-hampusta/

PÄIVITYS 24.5.2010

Itä-Suomen hovioikeus alensi hiukan Haaran tuomiota koska toisessa syytteessä ei ollut kyse törkeästä teosta. Oikeus perusteli tätä sillä, että kasvien THC-pitoisuus oli alhainen eikä Haara tavoitellut teoillaan huomattavaa taloudellista hyöytyä.  Käräjäoikeus oli antanut Haaralla 2,5 vuoden tuomion ja hovioikeus laski tätä 1,5 vuoteen. Tuomion  julistamisen jälkeen Haara osallistui hamppumarssille 300 kilon hamppukuorman kanssa. Tuomiosta tultaneen valittamaan korkeimpaan oikeuteen.

Savon Sanomien uutinen tuomiosta: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/keiteleen-hamppumiehen-tuomio-aleni-hiukan/558008

Nelosen uutisten haastattelu Timo Haarasta hamppumarssilla: http://www.nelonen.fi/uutiset?vt=video&vid=79372





Luotettavampi arviointi hampun THC-pitoisuuksista on tarpeen ja mahdollista – Osa 1

24 08 2009

J.C. Callaway on dosentti Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemian ja neurobiologian laitoksella ja Finola Ky:n toimitusjohtaja (PL 236, 70101 Kuopio). (Sähköposti: callaway@finola.com). Tohtori Callawaylla on myös kaupallista kiinnostusta Finola-hamppulajikkeeseen.

Tohtori Callaway on kirjoittanut 28-sivuisen artikkelin hampun THC-pitoisuuksien mittaamisesta ja niihin liittyvistä EU:n asetuksista. Artikkeli paljastaa piittaamattomuutta ja kyvyttömyyttä virkamiestemme ja poliitikkojemme keskuudessa. Tätä tapahtuu sekä asetuksia, tieteellistä analysointia että tulosten soveltamista kohtaan. Erityisesti kritiikkiä saa Maa- ja metsätalousministeriö, joka on epäonnistunut täyttämään velvollisuutensa.

Tässä taloustilanteessa meidän pitäisi auttaa suomalaisia yrittäjiä, erityisesti jos heillä on käsissään todella potentiaalinen vientituote. MMM on päinvastoin vaikeuttanut yrittäjien elämää ja estänyt Finola Ky:tä kasvamasta. Suurin kritiikki kohdistuu siihen, että MMM ei ole suostunut toimittamaan uusimpia tutkimustuloksia EU-komissioon uudelleenarviointiin. Tämä voisi palauttaa Finolalle sille kuuluvat EU-tuet ja avata sille ovet useille pelloille. Onko esteenä pelko, tietämättömyys, vai mikä?

Tohtori Callaway tietänee asiasta eniten joten annetaan hänen kertoa tässä juttusarjamme ensimmäisessä osassa. Palaamme aiheeseen ja käännämme lisää osioita tohtori Callawayn artikkelista, mutta jos et halua odottaa, niin koko artikkeli löytyy englanniksi PDF-muodossa täältä.

harvestingfinola

Abstrakti:

Useimpia teollisia viljelykasveja, joita kasvatetaan Euroopan Unionin 28 jäsenmaassa, tuetaan maataloustuilla. Virallista listaa maataloustukikelpoisista hamppulajikkeista EU:ssa ylläpitää EU-komissio, ja EU:n jäsenvaltioiden odotetaan ottavan näytteitä, analysoivan ja raportoivan delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) -pitoisuuksista kelvollisista sadoista jokaisesta viljellystä lajikkeesta vuoden loppuun mennessä. Näin käskee komission asetus (EY) N:o 796/2004. Näihin tietoihin pohjautuen lajikkeiden lisäykset ja niiden poistot tältä listalta tehdään varhain seuraavana vuonna.

Pääsy EU-tuettujen hamppulajikkeiden joukkoon vaikuttaa riippuvan kahdesta tärkeästä tekijästä: lajikkeen on kuuluttava EU:n tunnettujen kasvinviljelijöiden yleiskuvastoon (tunnetaan myös lajiluettelona), ja lajikkeen on keskimäärin sisällettävä alle 0,2% THC:ta. Tätä vaaditaan komission asetuksen (EY) No. 796/2004 Liitteessä I, jossa kuvaillaan näytteenotto- ja testausmenetelmät.

Vertailun vuoksi huumeeksi viljeltävät kannabiskasvit sisältävät tyypillisesti 5-10% THC:ta. Tämän artikkelin tarkoitus on tuoda esiin tärkeitä ominaisuuksia EU:n näytteenottokäytännöissä, jotka muiden kummallisuuksien lisäksi suosivat kaksineuvoisia kuitulajikkeita Länsi-Euroopasta ja asettavat yksineuvoiset öljylajikkeet itäisestä ja pohjoisesta Euroopasta epäsuosioon.

Myös potentiaalisia systemaattisia ongelmia, jotka esiintyvät nykyisessä analyyttisessa käytännössä THC:n analysoimiseksi on tunnistettu ja pohdittu.

Suora kritiikki on suunnattu tietämättömyyttä ja epäpätevyyttä kohtaan, jota EU:n asetusten ja ohjeiden ymmärtämisestä ja toteuttamisesta vastaavat virkamiehet ovat osoittaneet.

Johdanto:

Jokaisessa mittauksessa on aina jonkin verran arvoituksellisuutta ja epävarmuutta. Ideaalitilanteessa analyyttiset protokollat suunnitellaan, vakiinnutetaan, säännöllisin väliajoin tarkistetaan ja toteutetaan tavalla, joka takaa sekä virheettömyyden että tarkkuuden mitatuissa tuloksissa.

Esimerkiksi Eurachem on ammattimaisten organisaatioiden verkosto, joka tarjoaa osaamista analyyttisessa kemiassa ja laatuun liittyvissä asioissa Euroopassa. Heidän tavoitteenaan on muodostaa järjestelmä kemiallisten mittausten kansainväliselle jäljitettävyydelle ja edistää korkean laadun toimintatapoja (Eurachem, 2008).

Tämän kaltainen rakenne sallii analyyttisten laboratorioiden läpi Euroopan Unionin (EU) toimia yhteistyössä ja tarjota riittävä määrä luottamusta analyyttisiin tuloksiin. Tämän vuoksi riittävän tason kykyä ja tietotaitoa esiintyy jo rakenteissa auttaakseen EU-jäsenvaltioiden virastoja myöntyvyydessä EU:n asetuksiin hamppupeltojen näytteenotossa ja myöhemmässä delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC) kvantitiivisessa analyysissa.

Yllättäen, tällä hetkellä ei kuitenkaan ole systemaattista kontrollia hampun THC-pitoisuuksien kvantitiiviselle arvioinnille EU-maiden välillä. Lisäksi jäsenvaltiot usein luottavat ammattitaidottomiin ihmisiin peltonäytteiden keräämisessä. Sen jälkeen nämä näytteet lähetetään oikeustieteellisiin laboratorioihin, joilla voi olla tai olla olematta mitään kokemusta tai kiinnostusta matalien THC-pitoisuuksien kvantitiiviseen analyysiin näytteissä, jotka eivät kuulu oikeustieteen kiinnostuksen piiriin. Syy tähän on melko yksinkertainen. Tavallisesti vain THC:n kvalitatiivinen läsnäolo on tarpeen oikeustieteellisissä tutkimuksissa, täsmällisen, tai edes tarkan, analyyttisen tuloksen sijaan.

Gonja4Seuraavaksi EU:n jäsenvaltioiden maatalousministeriöt saavat nämä tulokset, ja ilmeisesti hyväksyvät ne ilman lisäkysymyksiä tai kriittistä analyysia. Nämä tulokset lähetään sen jälkeen EU-komissiolle lisämietintöihin. Valitettavasti näyttää siltä, ettei ole olemassa mahdollista takautumisoikeutta, menettelyä keskustella, tai edes kyseenalaistaa näiden tulosten kelpoisuutta tässä vaiheessa.

Tieteellisestä näkökulmasta analyyttiset tulokset, joiden ei voi näyttää saavan tukea faktoista ja objektiivisuudesta menettävät merkityksensä, ja tällaisten tulosten itseisarvo menettää merkityksensä. Tällä tavoin ihmiset, jotka käyttävät tätä informaatiota faktana todisteisiin pohjautuvissa päätöksissä, kuten viranomaiset tai poliitikot, voivat alkaa uskoa asioihin, jotka eivät ole tieteelliseltä kannalta katsottuna totta.

Vielä pahempi on tilanne, jossa nämä päätökset ovat muutamien henkilöiden käsissä, jotka voivat olla kykenemättömiä, haluttomia, tai jopa innottomia tietämään onko heidän hallussaan oleva tieto tieteellisesti pätevää vai ei. Tällaisissa tapauksissa me kaikki kärsimme ja tulemme tahattomasti petetyksi tämän tietämättömyyden vuoksi, ja arvokkaita mahdollisuuksia voidaan menettää.

Todellisen THC-pitoisuuden arviointi hamppunäytteestä tarjoaa ainutlaatuisen esimerkin havainnollistaa kollektiivisen epäpätevyyden kärki. Monista syistä on vaikeaa saada luotettavaa tieteellistä dataa THC-pitoisuuksista EU:ssa. Yleisesti, 1) THC ei ole täysin vakaata tavallisissa liuoksissa, joita hankitaan kemian alan yhtiöiltä (Poortman-van der Meer and Huizer, 1999); 2) ei ole ollut poliittista tai teknistä tahtoa saavuttaa tarvittavat lisäaskeleet laboratorioanalyysissa määrittää ja varmentaa THC:n todellinen pitoisuus tavallisissa liuoksissa, joita käytetään lopulta THC-pitoisuuksien selvittämiseen peltonäytteistä; ja 3) tällä hetkellä ei ole viranomaista, joka ymmärtäisi hampun näytteenottoprotokollan, joka on kuvattu komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklassa, Liitteessä I.

Ehkä tämä ei ollut niin kriittinen kysymys lähimenneisyydessä, kun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 619/71 artikla 3(1) 22. maaliskuuta 1971 esiteltiin tarjoamaan perussäännöt hampun kasvatuksen taloudelliseen tukemiseen Euroopassa, kun näytteiden sallittu keskiarvo THC:n suhteen oli 0,3%. Kuitenkin, kun seuraavaksi uudistettiin neuvoston asetus (EY) N:o 2702/1999 hampun tuotantoon markkinointivuosille 1998/1999, 1999/2000 ja 2000/2001, EU:n (ministeri)neuvosto määritteli, että vain lajikkeet, joissa THC-pitoisuus ei ylitä 0,3%:a ja seuraaviksi markkinointivuosiksi 0,2%:a, olisivat oikeutettuja pääsemään tuettujen hamppulajikkeiden listalle tulevaisuudessa.

Kummallisia muutoksia tehtiin myös peltonäytteiden keruumenetelmiin. Näin alhaisten THC-pitoisuuksien mittaaminen sekä täsmällisyydellä että tarkkuudella kuuluu hyvin modernin analyyttisen teknologian alaan, mutta ilman vastaavia muutoksia politiikassa nykyisissä EU:n asetuksissa analyyttisen menettelyn suhteen, ei täsmällisyyttä eikä tarkkuutta voida taata.

Tästä ongelmasta kerrotaan lisää yksityiskohtia tämän artikkelin tulevissa osissa.

Vaikka ei ollut terveysriskiä, ei käyttöä hampulle mustassa pörssissä, ei julkista valitusta, tai edes mitään tieteellistä näyttöä rohkaisemaan tätä dramaattista muutosta, suurin vaikutus THC-pitoisuuden laskemisella 0,3 %:sta 0,2 %:iin on ollut itä- ja pohjoiseurooppalaisiin hamppulajikkeisiin, joiden kilpailun kaksineuvoisten lajikkeiden länsieurooppalaisten viljelijöiden kanssa se on estänyt tehokkaasti moderneilla EU:n markkinoilla.

Ei liene yllätys, että ranskalaisten intressejä on niin raskaasti edistetty, suojeltu, ja läheisesti liitetty näiden asetusten juonitteluun, jotka ovat asettaneet heidän kallisarvoiset kaksineuvoiset kuituhamppulajikkeensa nykyisten asetusten erityisesti suosimiksi.

Tämä tilanne pohjautuu pitkään ja tuottoisaan perinteeseen ranskalaisen hampun tuotannossa, joka oli hyvin voimissaan ennen toista maailmansotaa, ja erityisesti kuituhampun osalta strategisena hyödykkeenä tietynlaisten paperien tuotannossa paperirahaksi, Raamatun ohuiksi sivuiksi, teepusseiksi ja savukkeiden käärimispapereiksi.

hemp01

Hamppukuiduilla on edelleen arvoa modernissa maailmassa, ja hampunsiemen on nykyään tunnustettu rikkaana ravinteiden lähteenä elintärkeille rasvahapoille ja korkealaatuiselle kasviproteiinille (Callaway, 2004).

Valitettavasti EU:n protokollat hampunsiemenlajikkeiden näytteiden keräämiseen ja niiden analysointiin THC-pitoisuuksien osalta eivät ole kehittyneet pysyäkseen tämän suhteellisen uuden sovelluksen, tai vaatimusten jopa matalampien THC-pitoisuuksien arvioimiseksi täsmällisesti ja tarkasti juuri tähän nimenomaiseen loppukäyttöön, tahdissa.

Vaikuttaa myös olevan kriittistä kokemuksen puutetta ymmärtää nämä säädökset jäsenvaltioissa, erityisesti Pohjois-Euroopassa, jossa yksityiskohtainen perehtyneisyys hampun morfologiaan on joko menetetty tai sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Lisäksi pohjoisen pitkät päivät estävät useimpia hamppulajikkeita kukkimasta (Callaway ja Hemmilä, 1996), mikä tekee asetuksissa kuvaillun oikean keräyspäivän kasvitieteellisesti mahdottomaksi. Täällä kukkivien hamppulajikkeiden kukkimisen tarkkaa loppumisajankohtaa ei voida määrittää ilman tarkkaan kontrolloituja havaintoja ajan myötä, ja mieluummin useilla istutuspäivillä (Amaducci et al. 2008).

Toisin sanoen Pohjoismaissa esiintyy tällä hetkellä tilanne, jossa näytteenotosta vastaavat viranomaiset ja maatalouspoliittiset päätöksentekijät ovat epäonnistuneet ymmärtämään näiden asetusten ja protokollien merkityksen ja myöhemmät sovellukset.

Näin ollen ei liene yllätys, ettei näitä asetuksia ole toteutettu reilulla ja virallisella tavalla läpi EU:n.

Tämä artikkeli kuvaa ennenkuulumatonta vähennystä sallituissa THC-pitoisuuksissa kolmasosalla, 0,3%:sta 0,2%:iin, ilman muuta merkittävää syytä kuin niille, jotka haluavat läntisen Euroopan säilyttävän kontrollin tuottoisiin maatalousmarkkinoihin.

EU:n maatalousministeriöt ovat tämän mielivaltaisen alennuksen lisäksi osoittaneet tietyn tyyppistä tietämättömyyttä erityisesti Ruotsissa ja Suomessa, jossa virkamiehet ovat olleet joko haluttomia tai kyvyttömiä ymmärtämään asetusten protokollat ja tieteellisen informaation sisäinen tarkoitus, joka on syntynyt näistä protokollista.

Lähde:

Industrial Hemp, Vol. 13, No. 2, August 2008: pp. 1–40 A More Reliable Evaluation of Hemp THC Levels is Necessary and Possible – J.C. Callaway

-Abstract & Introduction (p.117-121)

http://file.jaatiedostosi.com/wjr4Hb/

http://finola.com/