Aivojen henkivartija: tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka näyttää suojaavan aivoja ikääntymiseltä

2 11 2011

Tutkijat Bonnin ja Mainzin yliopistoissa ovat löytäneet mekanismin, joka näyttää suojelevan aivoja ikääntymiseltä. Tutkimuksessa hiirien kannabinoidi-1 -reseptori sammutettiin. Tämän seurauksena alkoivat rappeutumisen merkit, esimerkiksi dementoituminen, näkyä paljon nopeammin. Tutkimuksen tulokset esitteli Proceedings of National Academy of Sciences ( PNAS ). 

Ihmiset elävät kokoajan vanhemmaksi, ja sitä mukaa dementiapotilaiden määrä kasvaa. Ihmisten aivojen ikääntymiseen liittyvää rappeutumista säätelevät tekijät ovat edelleen pääosin tuntemattomia. Kuitenkin tutkijat olettavat, että tekijät, kuten stressi, myrkyllisten jäteaineiden kertyminen elimistöön sekä tulehdukset kiihdyttävät ikääntymistä. On olemassa myös päinvastaisia mekanismeja, jotka voivat henkivartijan lailla suojata aivoja rappeutumiselta tai jopa korjata vialliset rakenteet.

Tutkijat ovat nyt huomanneet kannabinoidi-1 ( CB1 ) -reseptorin tähän asti tuntemattoman funktion. Reseptori on proteiini, joka voi sitoutua muiden aineiden kanssa saaden aikaan kokonaisen signaalien ketjun. Kannabinoidit kuten THC, Cannabis sativan aktiivinen ainesosa, ja kehon luomat endokannabinoidit sitoutuvat CB1-reseptoreihin. Tässä on syy myös marijuanan ja hasiksen aiheuttamalle pilvelle. Reseptorilla on myös ilmeisesti tärkeä rooli aivojen surkastumisessa. ”Jos reseptori sammutettiin, hiirten aivot alkoivat ikääntyä paljon nopeammin”, kertoo Önder Albayram, julkaisun pääasiallinen tekijä ja tohtoriopiskelija professori, tohtori Andreas Zimmerin tutkimusryhmässä Bonnin yliopiston molekyylipsykiatrian instituutista. ”Tämä tarkoittaa sitä, että CB1-reseptorilla on hermosoluja suojaava vaikutus”.

Hiiret todistivat aivojensa voimia vesialtaassa

Tutkijat jakoivat hiiret ryhmiin ikänsä perusteella: nuorimpien ryhmässä olivat kuusi viikkoa vanhat, keski-ikäisissä viisi kuukautta ja vanhimmissa 12 kuukautta vanhat hiiret. Tutkimuksessa eläinten oli suoritettava tehtäviä: ensin niiden oli löydettävä vesialtaaseen upotettu alusta. Kun hiiret oppivat tietämään sen sijainnin, alustan paikkaa vaihdettiin ja hiirten oli löydettävä se uudestaan. Näin tutkijat testasivat eläinten oppimista ja muistamista.

Hiirten, joiden CB1-reseptori oli sammutettu ( ns. knock-out hiiret ) poikkesivat selkeästi muista. ”Knock-out hiiret osoittivat selkeästi vähentynyttä oppimista ja heikentynyttä muistia”, kertoo lehtori, tohtori Andras Bilkei-Gorzo professori Zimmerin tutkimusryhmästä. Eläimet joiden reseptori oli sammutettu, onnistuivat huonommin alustan etsimisessä. Lisäksi niissä kävi ilmi hippokampuksen alueen hermosolujen rappeutumista”, hän jatkaa. Kyseinen alue aivoista on keskeinen alue tiedon muodostamisessa ja tallentamisessa. Lisäksi tutkijat huomasivat tulehduksia. Sitä mukaa kun hiiret ikääntyivät, aivojen rappeutuminen kävi yhä selvemmin havaittavaksi.

Suuria yhtäläisyyksiä ihmisaivoihin

Hiiret, joiden CB1-reseptori oli kunnossa, osoittivat päinvastaisesti parempia tuloksia oppimista ja muistia käsittelevissä tehtävissä, sekä hermosolujen terveydessä. ”Perimmäinen syy ikääntymiseen on yksi elämän salaisuuksia”, kommentoi Albayram. Tämä tutkimus on alkanyt avata ovia, joiden kautta voimme pyrkiä etsimään ratkaisua tähän arvoitukseen. Hiirten aivojen ikääntymiseen liittyvät prosessit osoittivat yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ihmisaivojen vastaavanlaisten prosessien kanssa. Näinollen endokannabinoidijärjestelmä voi saada aikaan ikääntymiseltä suojaavia mekanismeja myös ihmisten aivoissa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan jotta ymmärretään mekanismeja joilla CB1-reseptorit suojaavat aivoja tulehdusprosesseilta. Näiden mekanismien ja prosessien tuntemisen avulla voitaisiin kehittää uusia hoitokeinoja.

Lähde:

ScienceDaily





Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella

23 01 2009

3_mikpicTohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

Ohessa on tohtori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

Genitaalialueen herpes 054.10

Herpesinfektio peniksessä 054.13

AIDS:iin liittyvät sairaudet 042

Aivotulehdus 062.1

Kemoterapiasta toipuminen V66.2

Vyöruusu 053.9

Säteilyterapia E929.9

Krooninen B-hepatiitti 070.52

Krooninen C-hepatiitti 070.54

Muu nivelluusairaus 088

Lymen tauti 088.81

Reiterin oireyhtymä 099.3

Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0

Pahalaatuinen melanooma 172.9

Muu ihosyöpä 173

Eturauhassyöpä 186

Kivessyöpä 186.9

Lisämunuaissyöpä 194.0

Pahanlaatuinen aivokasvain 191

Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9

Syöpä 199

Imukudos- ja verkkokasvain 200

Myeloidinen leukemia 205

Kohtusyöpä 236.0

Lymfooma 238.7

Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0

Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244

Kilpirauhastulehdus 245

Aikuisiän diabetes 250.0

Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1

Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2

Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4

Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5

Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6

Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7

Veren niukkasokerisuus 251

Lipomatoosi 272.8

Kihti 274.0

Mukopolysakkaridoosi 277

Porfyria 277.1

Amyloidoosi 277.3

Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00

Sairaalloinen liikalihavuus 278.01

Autoimmuunitauti 279.4

Hemofilia A 286.0

Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0

Dementia+ 290.0

Juoppohulluus+ 291.0

Skitsofrenia 295.x

Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7

Mania 296.0

Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2

Vakava masennus, uusiutuva 296.3

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6

Autismi/Asperger 299.0

Ahdistuneisuushäiriö+ 300.00

Paniikkihäiriö+ 300.01

Julkisten paikkojen pelko 300.22

Pakko-oireinen häiriö 300.3

Mielialahäiriö 300.4

Väsymysoireyhtymä 300.5

Kirjoituskouristus**** 300.89

Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72

Alkoholismi+ 303.0

Opiaattiriippuvuus+ 304.0

Rauhoittavien riippuvuus+ 304.1

Kokaiiniriippuvuus+ 304.2

Amfetamiiniriippuvuus 304.4

Alkoholin väärinkäyttö+ 305.0

Tupakkariippuvuus 305.1

Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3

Psyykkisten syiden aiheuttama  mahaportin kouristus** 306.4

Psyykkisten syiden aiheuttama  vaikeutunut virtsaaminen 306.53

Hampaiden narskutus 306.8

Änkytys* 307.0

Anoreksia 307.1

Nykimishäiriö 307.20

Touretten syndrooma 307.23

Pysyvä unettomuus 307.42

Painajaiset 307.47

Bulimia 307.51

Jännityspäänsärky 307.81

Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89

Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81

Elimellinen mielialahäiriö 310.1

Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2

Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8

Aivovamma 310.9

Toistuvat raivokohtaukset 312.34

Karvojenyppimishäiriö 312.39

Tarkkaavaisuushäiriö 314.00

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01

Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8

Parkinsonin tauti 332.0

Huntingtonin tauti+ 333.4

Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99

Friedreichin ataksia 334.0

Pikkuaivojen ataksia 334.4

Spinaalinen lihasatrofia 335.11

ALS-tauti 335.2

Muu elkäytimen sairaus 336

Syringomyelia 336.0

MS-tauti 340.0

Muu keskushermoston demyelinaatio 341

Toispuoleinen halvaus 342

Aivohalvaus+ 343.9

Neliraajahalvaus 344.0x

Alaraajahalvaus(s) 344.1x

Paralyysi 344.9

Epilepsia+ 345.x

Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1

Jacksonin epilepsia** 345.5

Migreeni+ 346.x

Migreeni, klassinen+ 346.0

Hortonin päänsärky 346.2

Aivopaine 348.4

Bellin pareesi 351.0

Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0

Rannekanavaoireyhtymä 354.0

Mononeuriitti 355

Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1

Neuropatia+ 357

Lihasdystrofia 359

Makularappeuma** 362.5

Glaukooma 365.23

Lukihäiriö** 368.0

Värisokeus* 368.55

Sidekalvontulehdus 372.9

Drusen-papilli 377.21

Näköhermon tulehdus 377.30

Karsastus 378

Silmävärve 379.5

Ménièren tauti 386.00

Tinnitys 388.30

Hypertensio+ 401.1

Iskeeminen sydänsairaus 411.X

Angiina 413

Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X

Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X

Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0

Raynaud’n oireyhtymä 443.0

Tukkotulehdus 443.1

Polyarteriitti 446.0

Akuutti sinuiitti 461.9

Krooninen sinuiitti 473.9

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90

Emfyseema 492.8

Astma 493.9

Ilmarinta 512.8

Pulmonaalinen fibroosi 516.3

Kystamainen fibroosi 518.89

Epänormaali hammaskipu 524

Leukanivelen tulehdus 524.60

Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81

Akuutti mahakatarri 535.0

Mahakatarri+ 535.5

Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8

Haavainen paksusuolitulehdus 536.9

Mahaportin kouristus537.81

Chrohnin tauti 555.9

Koliitti+ 558.9

Koolonin umpipussitulehdus 562.1

Ummetus 564.0

Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1

Dumping-oireyhtymä 564.2

Vatsakalvon kipu 568

Virukseton hepatiitti 571.4

Haimatulehdus 577.1

Munuaistulehdus 583.81

Virtsaputken tulehdus 595.3

Eturauhastulehdus 600.0

Lisäkivestulehdus** 604.xx

Lisäkiveksen kiertymä 608.2

Sisäsynnyttimien tulehdus 614

Kohdun limakalvosirottuma** 617.9

Kuukautisa edeltävä oireyhtymä+ 625.3

Vaginaalinen kipu 625.9

Vaihdevuosioireyhtymä 627.2

Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6

Ihottuma 692.9

Pemfigus 694.4

Epidermolyysi 694.9

Eryteema Multiforma 695.1

Ruusufinni 695.3

Nivelpsoriaasi 696.0

Psoriaasi 696.1

Kutina, syyhy+ 698.9

Atropia 701.3

Kaljuus 704.0x

Lupus 710.0

Ihonkovettumatauti 710.1

Iho- ja lihastulehdus 710.3

Eosinofilia. 710.5

Reumaattinen niveltulehdus+ 714.0

Feltyn oireyhtymä 714.1

Rappeuttava niveltulehdus 715.0

Vamman jälkeinen niveltulehdus+ 716.1

Rappeuttava nivelsairaus+ 716.9

Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7

Lonkkanivelen jäykistymä 718.5

Nivelkivut 719.49

Nikamavälilevyn tauti 722.x

Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71

Kaularankaoireyhtymä 722.91

Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x

Selkärangankanavan ahtauma 724.02

Alaselän kivut 724.5

Entesopatia 726

Jännetuppitulehdus 727.x

Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6

Lihasspasmit 728.85

Pehmytkudosreuma 729.1

Osgood-Schlatterin tauti 732.4

Tietzen oireyhtymä 733.6

Meloreostoosi 733.99

Nikamansiirtymä** 738.4

Aivojen valtimonpullistuma 747.81

Kieroselkäisyys 754.2

Selkärankahalkio 756.17

Rustoluutuminen 756.51

Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83

Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89

Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9

Mastosytoosi 757.33

Darierin tauti 757.39

Marfanin oireyhtymä 759.82

Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6

Unettomuus+ 780.52

Uniapnea 780.57

Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7

Vapina 781.0

Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0

Hyperventilaatio 786.01

Yskä+ 786.2

Nikotus+ 786.8

Oksentelu787.01

Pahoinvointi+ 787.02

Ripuli 787.91

Virtsanjohtimen kipu 788.0

Kakeksia 799.4

Nilkan siirtyminen 839.4

Piiskaniskuvamma 847.0

Selän revähdys 847.9

Olkapäävamma 959.2

Käsivamma 959.3

Lonkkavamma 959.6

Jalkavamma 959.7

Matkapahoinvointi 994.6

+ Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937

  • Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
  • * Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
  • ** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
  • *** Barry R. McCaffrey

Lähde:

http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm





Kannabis voi pysäyttää dementian etenemisen

30 11 2008

Kannabis voi auttaa pitämään Alzheimerin taudin lähtökuopissa. Tutkimuksissa kannabikseen pohjautuva lääke laukaisi uusien aivosolujen muodostumista ja poisti dementiaan liittyvää tulehdusta.

Tutkijat uskovat, että tätä tietoa hyödyntämällä voitaisiin kehittää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin syntymistä.

dementia

Toistaiseksi Alzheimerin tautiin ei ole lääkettä ja siitä kärsii noin 400 000 brittiä ja 70 000 suomalaista. Päivittäin Suomessa diagnosoidaan yli 30 uutta tapausta ja tahti kiihtyy ihmisten ikääntyessä ja eliniän pidentyessä.

Jotkin lääkkeet voivat hidastaa tuhoisien oireiden syntyä, kuten muistin heikkenemistä ja kyvyttömyyttä suorittaa päivittäisiä rutiineja. Kuitenkaan nämä lääkkeet eivät toimi kaikille ja koska potilaiden arvellaan tuplaantuvan sukupolven aikana uusille lääkkeille olisi tilausta.

Yhdysvaltalaiset tutkijat tutkivat synteettiseen THC:hen perustuvaa lääkettä. THC on ainesosa, joka on vastuussa ”pilvestä”.

Kun vanhoille rotille annettiin lääkettä kolmen viikon ajan, niiden muisti parani selvästi ja vesisokkelon selvittämisestä tuli niille taas helpompaa. Tulokset julkistettiin Society of Neurosciencen vuosittaisessa konferenssissa.

Tutkija tohtori Yannick Marchalant sanoi: ”Vanhat rotat eivät suorituneet tehtävästä kovin hyvin. Kun annoimme niille lääkettä ne suoriuivat tehtävästä paremmin.”

Muut kokeet ovat osoittaneet lääkkeen toimiva aivojen osissa, jotka liittyvät muistiin, ruokahaluun, kipuun ja mielialaan.

Ohion yliopiston tutkimukset osoittivat myös, että lääke poistaa tulehdusta aivoissa ja voi laukaista uusien neuronien eli aivosolujen kehittymisen.

Tutkija professori Gary Wenk sanoo: ”Kun olemme nuoria, tuotamme neuroneita ja muistimme toimii mainiosti. Kun ikäännymme, tämä prosessi hidastuu, joten normaalin ikääntymisen myötä tuotamme vähemmän neuroneita. Tarvitsemme näitä soluja helpottamaan uusien muistojen luomista ja havaitsimme, että THC:n kaltainen ainesosa voi vaikuttaa näiden solujen kehittymiseen.”

Vaikka tutkimuksissa käytetty lääke ei sovellu ihmisille, se voi auttaa kehittämään uutta lääkettä Alzheimeriin. On todennäköistä, että sitä käytettäisiin estämään tautia sen hoitamisen sijaan.

Kun kysyimme kannattaisiko niiden, joiden suvussa on Alzheimerin tautia, polttaa kannabista taudin kehittymisen ehkäisemiseksi tohtori Wenk sanoi: ”Emme sano sitä, mutta se voi aivan hyvin toimia.”

”Sanomme, että vaikuttaa siltä, että turvallinen laillinen aine, joka matkii kannabiksen tärkeitä ominaisuuksia voi auttaa aivoja estämään muistin heikkenemistä ikääntyessä. Se herättää suuria toiveita.”

”Toivomme, että löydämme ainesosan, jonka kohteena ovat sekä tulehdukset että neurogeneesi (uusien aivosolujen syntyminen), joka olisi kaikkein tehokkain keino saada parhaita tuloksia”, tohtori Marchalant lisäsi.

Kannabiksen lääkinnällisiä ominaisuuksia on jo valjastettu MS-taudin hoitoon. Kannabispohjainen lääke nimeltä Sativex on todistetusti helpottanut MS-taudin oireita, mukaan lukien kipu, spasmit, tärinä, masennus ja ahdistuneisuus.

Britannian Alzheimer-yhdistys ei suosittele itsehoitoa kannabiksella.

Professori Clive Ballard sanoi: ”On erittäin rohkaisevia löydöksiä, että kannabiksen jotkin ainesosat voivat suojata aivojen hermosoluja. Siksi odotamme innolla kliinisiä kokeita, joissa selvitetään ei-psykoaktiivisten kannabiksen ainesosien hyödyllisiä vaikutuksia.”

”On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät eron näiden hoitojen ja viihdekäytön välillä. Viihdekäyttö voi olla myös haitallista.”

Lähde:

http://www.dailymail.co.uk/health/article-1087544/Cannabis-stop-dementia-tracks.html