Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena

18 09 2009

Kolumbian korkein oikeus jatkaa Portugalin, Argentiinan ja Meksikon tiellä ja sallii huumeiden henkilökohtaisen hallussapidon ja käytön.

Bogotássa toimiva Kolumbian korkein oikeus linjasi päätöksessään, että laittomien huumeiden hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön ei ole rikos. Oikeus siteerasi maan perustuslaillisen tuomioistuimen vuoden 1994 päätöstä.

Huumeiden käyttö ”kehittyy henkilökohtaisiksi ongelmiksi, kuten riippuvuudeksi ja orjuudeksi, jotka tekevät yksilön sairaaksi. Pakonomaisesti toimiva yksilö ansaitsee terapeuttista lääkinnällistä hoitoa rankaisemisen sijaan”, tuomarit sanoivat.

Päätös tuli seurauksena tapauksesta, jossa mies oli pitänyt hallussaan 1,3 grammaa kokaiinia. Oikeus kumosi hänen tuomionsa ja määräsi hänet välittömästi vapautettavaksi.

”Toteuttaessaan henkilökohtaisia ja yksityisiä oikeuksiaan hän ei ei aiheuttanut harmia muille.” Täten hänen käytöksensä ”ei voi mitenkään vaatia minkäänlaista tuomiota”, korkein oikeus totesi.

Kolumbia

Kolumbian perustuslaillinen oikeus sanoi vuonna 1994, että laittomien huumeiden hallussapito tietyissä rajoissa ei ole syyttämisen arvoinen asia, mutta presidentti Alvaro Uriben kovalinjainen hallitus yrittää kumota tämän päätöksen perustuslain muutoksella.

Hallituksen ehdotus hyväksyttiin kesäkuussa kongressin alemmassa huoneessa ja on nyt senaatin komitean arvioitavana.

Bogotá saa Yhdysvalloilta vuosittain noin 500 miljoonaa dollaria avustuksia, joista suurin osa tulee aseellisena apuna tai aseina. Tuki on osa Yhdysvaltojen operaatiota ”Plan Colombia” (Kolumbian suunnitelma), jossa tähdätään huumekauppaan ja aseistautuneisiin joukkoihin. Yhdysvalloilla on useita sotilastukikohtia Kolumbiassa, ja se on suunnitellut niiden lisärakentamista. Tämä on ärsyttänyt esimerkiksi Venezuelan presidentti Hugo Chavezia.

Meksikon esimerkki ei tosin lupaa hyvää aseiden käytöstä. Väkivalta lietsoo usein vain väkivaltaa, eikä paikallisia auta, jos Yhdysvaltain erikoisjoukot käyvät iskemässä siellä sun täällä. Huumeille on jatkuva kysyntä ja se luo tarjontaa. Monissa maissa on dekriminalisoitu käyttö ja hallussapito, mutta jätetty tuotanto ja jakelu laittomaksi. Juuri siinä liikkuu raha, joka houkuttaa rikollisia niin pitkään kuin se on kriminalisoitu.

Agrentiinan korkein oikeus astui viime kuussa päätöksessään kohti huumeiden hallussapidon dekriminalisointia. Tätä päätöstä tervehti ilolla presidentti Cristina Fernandezin hallitus, jonka mukaan taistelu laittomia huumeita vastaan pitäisi keskittää korkean tason salakuljettajiin eikä tavallisiin käyttäjiin.

Argentiinan tapauksessa tuomarit mitätöivät tuomion kannabiksen hallussapidosta, mutta eivät kuitenkaan julistaneet kannabiksen – tai minkään muunkaan huumeen – laillistamista.

Lähde:

http://www.laht.com/article.asp?ArticleId=343393&CategoryId=12393





Connecticutin budjettivaje voi auttaa kannabislakien uudistamista

14 02 2009

Kaksi merkittävää lainsäätäjää ajaa kannabislakien uudistusta Connecticutin osavaltiossa, ja nyt heillä on potentiaalinen uusi liittolainen: budjetin alijäämä.

286px-map_of_usa_ctsvg

Senaattori Toni Harp, vaikutusvaltaisen määrärahakomitean puhenainen, ja senaatin enemmistön johtaja Martin Looney toivovat talousargumentin menestyvän siinä missä muut argumentit ovat epäonnistuneet eli vakuuttamaan hänen kollegansa siitä, että kannabiksen käyttäjien syyttäminen ja rankaiseminen on kulu, johon osavaltiolle ei ole enää varaa.

”Meidän täytyy ottaa vahva katsanto sen suhteen, mitä haluamme maksaa osavaltiona”, sanoi Harp (D-New Haven), joka on Looneyn tukena puolustamassa esitystä, joka rankaisi kannabiksen vähäisestä käytöstä sakolla rikossyytteiden sijaan.

”Resurssien tuhlaaminen tällaiseen pieneen ongelmaan ei ole hyvää käyttöä ihmisten rahoille.”

Kukaan ei esitä kannabiksen laillistamista, mutta Harp ja Looney haluavat nähdä pienten määrien hallussapidon – unssi, alle 28,5 grammaa – dekriminalisoituna aivan kuten tapahtui Massachusettsissa marraskuussa. Jos esitys hyväksytään, kannabiksen hallussapidosta annetaan pikasakko ja tulojen mukaan porrastettu sakko rikossyytteiden sijaan. Jointin polttamisesta kiinnijääminen vastaisi siis pientä tai kohtuullista ylinopeutta.

”Massachusettsin kokemukset osoittavat, että kansa taitaa olla edellä vaalein valittuja edustajiaan tässä asiassa,” Looney sanoi.

Harvardissa tehty tutkimus osoitti, että Massachusettsin poliisi tuhlasi noin 30 miljoonaa dollaria vuodessa harmittomien kannabiksen käyttäjien pidättämiseen ja tutkimiseen.

Connecticutin lainsäätäjät harkitsevat myös esitystä, joka kaventaisi huumeista vapaata aluetta koulujen lähellä. Osavaltion lain mukaan mikä tahansa huumeisiin liittyvä aktiviteetti, joka tapahtuu 1500 jalan (457 metrin) päässä koulusta, päiväkodista tai vastaavasta, tuomitaan aina kovemmin rikosoikeudellisin perustein. Kriitikot sanovat, että laki epäreilusti syrjii kansalaisia, jotka asuvat kaupungissa tai tiheään asutuissa lähiöissä.

Tämän kaltaiset askeleet, vaikkakin pienessä mittakaavassa, edustavat huumesodan uutta linjausta. Perinteisesti keskustelua ovat hallinneet vaatimukset kovemmista tuomioista ja tuomioiden kohtuullistaminen on aiemmin liitetty libertaariseen filosofiaan tai huoliin rodullisesta syrjinnästä.

”Aiemmin se oli enemmän rodullinen kysymys”, sanoi LaResse Harvey, Hartfordissa perustetun Parempi tie säätiön (A Better Way Foundation) politiikkajohtaja, joka kannattaa hoitoa vankilan sijaan huumerikollisille. ”Tänä vuonna se onkin taloudellinen kysymys.”

”Talouskriisi on todellinen tilaisuus huumelakien uudistamiseen”, lisäsi Clifford Thornton, Efficacyn, voittoa tuottamattoman sosiaalisia ongelmia ratkovan ryhmän, puheenjohtaja. ”Kulut ovat tähtitieteelliset.”

Näiden kulujen laskeminen voi olla vaikeaa. Elokuussa lainsäädännöllisen tutkimuksen virasto julkaisi raportin, jonka mukaan vuonna 2007 oli noin 10 000 syytettä kontrolloitujen aineiden hallussapidosta, mukaan lukien alle neljän unssin kannabiksen hallussapito. Noin 35 prosenttia tapauksista johti tuomioon. Ensimmäistä kertaa rikoksen tehneet voivat saada vuoden vankeutta tai 1000 dollarin sakot tai molemmat. Vakavammat rikokset voivat johtaa viiden vuoden vankilatuomioon tai 3000 dollarin sakkoihin tai molempiin.

Kriitikkojen mukaan kyseessä on muutakin kuin raha. ”Aloitamme tässä tien jolta ei ole paluuta”, sanoi Anthony Salvatore, Cromwellin poliisipäällikkö ja Connecticutin poliisipäälliköiden yhdistyksen lainsäädännön yhteyshenkilö. ”Jos he aikovat laillistaa kannabiksen niin heidän pitäisi kertoa se… ja voimme käydä keskustelua sen ympärillä.”

22 osavaltiota on hyväksynyt jonkin asteisen kannabiksen dekriminalisaation. Uusimpien joukossa Massachusetts, jossa rikossyytteiden sijaan kannabiksen hallussapidosta tai käytöstä tulee 100 dollarin pikasakko.

”Olemme yrittäneet hoitaa huumeongelmaa yli 30 vuotta vankilajärjestelmän kautta ja se ei vaikuta kovin tehokkaalta mitä tulee vähäiseen huumeiden käyttöön”, sanoi osavaltion edustaja Michael Lawlor (D-East Haven), lainsäätäjien laillisuuskomitean jäsen.

Itse asiassa Connecticutin lainsäätäjät ovat ottaneet joukon askelia vuosien aikana löytääkseen sopivamman tavan rangaista pienen mittakaavan kannabiksenkäyttäjiä, Lawlor sanoi. Todellisuudessa muutama ihminen joutuu pienten määrien hallussapidon takia vankilaan. Monet lähetetään kunnanoikeuteen, missä heidät vaaditaan suorittamaan yhteiskuntapalvelua ja käymään säännöllisesti huumetesteissä.

”Meillä on huumeoikeus, meillä on vieroitusohjelmia, meillä on kunnanoikeuksia”, Lawlor sanoi. ”Jo ainakin 10 vuoden ajan Connecticutissa… ajattelevimmat lainsäätäjät molemmista puolueita ovat ymmärtäneet, miten tärkeää on kääntää suunta ja lopettaa väkivallattomien rikollisten laittaminen vankilaan, ja sen sijaan painottaa vastuullisuutta ja kuntoutusta.”

Mutta myös kunnanoikeudet maksavat. Sitten on vielä kulut, mitkä tulevat harmittomien tapausten tutkimisesta. ”Meidän täytyy edelleen maksaa poliisille raporttinsa kirjoittamisesta. Meidän pitää edelleen maksaa tapauksen käsittelystä ja tuomioista”, sanoi Lorenzo Jones, Paremman tien puheenjohtaja. ”Näkisin mieluummin paikalliset viranomaiset käyttämässä resurssejaa ratkaisemattomiin rikoksiin tai rikoksiin, joilla on uhri tai uhreja.”

Mikä tahansa, mikä helpottaa painetta jo ennestään rasitetussa oikeusjärjestelmässä, on plussaa, sanoi Harp. Poliisi, syyttäjät ja ehdonalaisvalvojat käyttävät mieluummin aikaansa keskittymällä väkivaltaisiin rikollisiin ja kovien huumeiden välittäjiin, hän jatkoi.

Harp sanoi toivovansa, että esitys kerää kannatusta lainsäätäjien keskuudessa vaikkakin se tullee saamaan yhden esteen republikaanikuvernööri M. Jodi Rellistä, joka kaksi vuotta sitten käytti veto-oikeuttaan ja hylkäsi esityksen.

”Olemme katsoneet tätä asiaa monelta eri kantilta vuosien aikana”, Harp sanoi. ”Selvä enemmistö ihmisistä on sitä mieltä, että harmittomat käyttäjät eivät rikollisia… Minun tuntemukseni määrärahakomitean jäsenenä on, että meillä ei ole enää varaa rikosoikeudelliseen rankaisuun.”

Efficacy sponsoroi tapahtumaa huumepolitiikasta helmikuun 4. Connecticutin osavaltion yliopistolla. Puhujina on lainsäätäjiä, akateemikkoja ja aktivisteja.

Courant-lehden kysely kannabiksen laillistamisesta (14.2. 87,4 % 1595 vastaajasta kannattaa laillistamista): http://www.courant.com/news/politics/hc-marijuana0126-poll,0,4194708,post.poll

Lähde:

http://www.courant.com/news/politics/hc-mjdecrim0126.artjan26,0,7411551.story